Uskonto

Uskonto

Uskonto

VUOSILUOKAT 1-2

Oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät erityispiirteet:

Työtavoissa korostuvat havainnollisuus, toiminnallisuus, leikki ja pelillisyys sekä mielikuvitus ja tarinallisuus. Oppilaiden omatoimisuutta, yhdessä tekemisen taitoja ja asioiden välisten yhteyksien ymmärtämistä edistetään. Opetustilanteessa pyritään kiireettömyyteen ja avoimeen, keskustelevaan ilmapiiriin. Oppilasta rohkaistaan vuorovaikutukselliseen oppimiseen, omien mielipiteiden perusteluun ja erilaisuuden hyväksymiseen. Oppimisessa käytetään apuna kertomuksia, musiikkia, kuvataidetta, leikkiä, draamaa ja projekteja, joissa on mahdollista hyödyntää kaikkia aisteja. Erilaiset vierailukäynnit ovat suositeltavia tilanteen mukaan, esimerkiksi lähiseurakunnan rakennuksiin, hautausmaalle ja niin edelleen.

Oppiaineen ohjaukseen, eriyttämiseen ja tukeen liittyvät erityispiirteet:

Oppimisen ohjauksessa ja eriyttämisessä korostuvat eri kulttuuritaustoista tulevien oppilaiden erilaiset tarpeet, kielitaito, valmiudet keskustelevaan oppimiseen ja muut ominaisuudet suhteessa opettajan auktoriteettiin sekä opiskelutovereita koskevaan huomioonottamiseen ja yhteistyöhön. Keskeisten käsitteiden osaaminen ja ymmärtäminen tulee varmistaa jokaisen oppilaan kohdalla. Tavoitteena on antaa kokemus avoimesta oppimistilanteesta, jossa saa olla eri mieltä ja väitelläkin, ja jossa kaikki osanottajat kunnioittavat toisiaan. Tukiopetustilanteessa vahvistetaan oppilaan opiskelutaitoja ja herätetään mielenkiintoa oppiaineeseen keskustelevalla ja hyväksyvällä otteella.

Laaja-alaisten osaamisalueiden toteutumisen tukeminen:

Uskonnon opetuksessa korostuvat laaja-alaiset osaamisalueet L1, L2, L4 ja L7.

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Vuosiluokilla 1-2 ajattelemaan ja oppimaan oppiminen on kaiken koulussa opittavan aineksen perustana. Se luo pohjaa oppilaan omalle käsitykselle omasta oppimisestaan, opiskelutyyleistä, oppimisen tavoista ja keinoista sekä omien mielipiteiden muodostamisesta. Uskonnossa oppilaan ihmettelylle, kysymyksille ja pohtimiselle annetaan tilaa ja vapautta. Omien kokemusten kautta elämyksellinen oppiminen korostuu ja omatoimiselle oppimiselle annetaan monipuolisia mahdollisuuksia. Oppilasta kannustetaan tiedon etsintään ja löytämiseen, tiedon kokoamiseen ja sen pohjalta näkemysten muodostamiseen. Musiikin, runouden ja kuvataiteen monipuolinen käyttäminen uskonnon opetuksessa rikastuttaa oppimista ja rohkaisee oppilasta tulkitsemaan syy-seuraussuhteita ja uskonnon monimuotoista ilmiömaailmaa. Taiteen moninainen käyttö opetuksessa edistää lapsen ajattelun kehittymistä ja tarjoaa yllättäviäkin näkökulmia tavalliseksi koetuista ilmiöistä.

Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2)

Oppilasta ohjataan omaksumaan vuorovaikutuksen aakkoset koulumaailmassa. Ystävällinen käyttäytyminen, toisten kuunteleminen ja ymmärtäminen, huomioiva asenne oppilastovereita kohtaan ja omien mielipiteiden asiallinen esittäminen ovat keskeisessä roolissa. Erityisesti oppitunneilla käydyt keskustelut antavat mahdollisuuden oppimiseen pintaa syvemmältä oppilaiden harjoitellessa vuorovaikutustaitoja. Oppilaita rohkaistaan keskinäiseen kunnioitukseen ja suvaitsevaisuuteen. Oppilas oppii, mitä tarkoittaa Lapsen oikeuksien sopimus ja mitä se tarkoittaa hänen arjessaan. Oppilaan ympäristöä tutkitaan ensin paikallisella tasolla oppilaan omasta kokemusmaailmasta käsin, ja edetään ikäkaudelle sopivien aihepiirien kautta laajempiin ilmiöihin. Oman kulttuuriperinnön teemoihin tutustutaan ja niiden kunnioittamisesta keskustellaan sopivissa ajankohdissa. Ilmaisun osalta opetuksessa voidaan tutustua draaman, kuvataiteen, satujen, leikkien ja seikkailujen keinoihin.

Monilukutaito (L4)

Uskonnon symboliikan peruskäsitteitä tuodaan tutuksi. Oppilas tutustuu kirkkorakennukseen ja sen erityispiirteistä sisällä ja ulkona keskustellaan. Kirkollisen taiteen yleisimmät piirteet ja niiden merkitys tuodaan mukaan opetukseen niin, että oppilaan monilukutaito kehittyy tulkitsevaan ja ymmärtävään suuntaan. Opetuksessa tuodaan esiin, että uskonnollinen taide voidaan ymmärtää hyvin eri tavoin, ja että taiteen kokeminen on aina henkilökohtaista ja yksilöllistä. Oppilas tutustutetaan oman uskontoperinteensä mukaiseen musiikkiin.

Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7)

Uskonnon osalta osallistumisen, vaikuttamisen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen liittyy kahteen eri asiaan. Yhtäältä oman ja muiden viihtyvyyden lisääminen ja ylläpitäminen omassa luokassa ja omassa koulussa ovat jokaisen koululaisen oppimisen päämääränä. Oikeudenmukaisen päätöksenteon ja demokratian ensiaskeleet opitaan jo vuosiluokalta 1 alkaen. Jokaisen mukana oleminen yhteisten asioiden saavuttamiseksi on kaikkien oppiaineiden yhteisellä agendalla. Toisaalta uskonnossa nimenomaisesti aiheeseen liittyy näkökulma, jossa jokainen ihminen on suorassa vastuussa toisistaan ja yhteisestä ympäristöstämme. Oppilasta ohjataan omaksumaan sekä paikallinen että kansainvälinen näkökulma. Omista valinnoista seuraavat vaikutukset sosiaalisiin suhteisiin, luontoon ja yhteiskuntaan otetaan mukaan keskusteluihin ikäkauteen soveltuvalla tavalla.

USKONNON OPETUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT VUOSILUOKALLA 1 (1 vuosiviikkotuntia):

Opetuksen keskeiset sisältöalueet

Opetuksen tavoitteet

Opetuksen yksityiskohtaisempia sisältöjä

S1 Suhde omaan uskontoon

T1, T2, T5

- oma seurakunta

- kirkko, mitä kirkossa tehdään

- oman perheen tavat

- keskeisiä uskonnollisia symboleja, kuten risti

- kirkkorakennus, alttarimaalaus, alttari, saarnatuoli, virsitaulu

- keskeiset uskonnolliset henkilöt ja yliluonnolliset olennot (Jeesus vauvana, Jeesus aikuisena, Joosef, Maria, enkeli, kyyhkynen Pyhän Hengen merkkinä)

S2 Uskontojen maailma

T2, T4, T6, T7, T8

- lähiympäristön uskontoperinteet

- tyypillisimmät tavat ja tottumukset

- pyhän käsite

S3 Hyvä elämä

T5, T6, T7, T8

- miten uskonnollisissa tilaisuuksissa käyttäydytään

- oppilastoverien mielipiteiden kuunteleminen ja kunnioittaminen

- mitä mieltä itse olen ja miten näkemykseni esitän

- erilaisuuden hyväksyminen, kulttuurieron, etnisen taustan ja uskonnollisen erilaisuuden tunnistaminen ja kunnioittaminen

USKONNON OPETUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT VUOSILUOKALLA 2 (1 vuosiviikkotuntia):

Opetuksen keskeiset sisältöalueet

Opetuksen tavoitteet

Opetuksen yksityiskohtaisempia sisältöjä

S1 Suhde omaan uskontoon

T1, T2, T3, T4, T6

- oman uskontoperinteen vuodenkierto, merkittävimmät juhlapyhät ja niiden viettäminen, kristillisten perhejuhlien merkitys ja tapakulttuuri

S2 Uskontojen maailma

T1, T2, T3, T4, T5, T6, T7, T8

- keskustellaan Suomen uskonnollisesta kentästä ja sen monimuotoisuudesta huomioiden myös uskonnottomuus

- voidaan keskustella muista uskontoperinteistä tarpeen mukaan ja uskontojen välisistä eroista ja yhteneväisyyksistä

- keskitytään oman mielipiteen asialliseen esittämiseen ja muiden kuuntelemiseen

S3 Hyvä elämä

T5, T6, T7, T8

- ihmisoikeuksien perusperiaate ikäkauteen sopivalla tavalla

- Lapsen oikeuksien sopimus ja sen merkitys oppilaan arjessa

- omien tekojen seuraukset ja niiden vaikutukset

- eri tilanteet ja niissä eettisen pohdinnan merkitys, kuten ympäristön roskaaminen, ystävän kiusaaminen, näpistys kaupassa ja niin edelleen

VUOSILUOKAT 3–6

Oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät erityispiirteet:

Uskonnon opetuksessa on mahdollista käyttää monipuolisesti erilaisia työtapoja. Oppilaat voivat itsenäisesti ja ryhmissä etsiä tietoa erilaisista perinteisistä ja teknologian mahdollistamista lähteistä. Tarinat ja kertomukset elävästä elämästä tuovat käsiteltävät aiheet lähelle ja tarjoavat mahdollisuuksia esim. asettua toisen asemaan ja kehittää empatiakykyä. Opetuksessa käytetään apuna esimerkiksi audiovisuaalista taidetta ja tavallisia kuvia. Erilaisia taiteen muotoja voidaan hyödyntää myös uskonnollisen ilmaisun näkökulmasta.

Vierailukäynnit tai retket eri seurakuntien kirkkoihin ja toimintakeskuksiin sekä muille uskonnoille tärkeisiin kohteisiin tuovat vaihtelua oppimisympäristöihin. Osallistuminen koululaisjumalanpalveluksiin mahdollistaa käytännössä tutustumisen kyseisen uskontokunnan rituaaleihin ja tapoihin. Tällöin myös opitaan asiallista käyttäytymistä uskonnollisessa tilaisuudessa ja opitaan kunnioittamaan omaa tai toisen pyhää.

Eheyttäminen toisten oppiaineiden välillä on järkevää, koska monia opiskeltavia asiakokonaisuuksia käsitellään myös toisissa oppiaineissa. Äidinkieli, historia, ympäristöoppi ja musiikki ovat esimerkkejä oppiaineista, joiden kanssa voi tehdä yhteistyötä.

Työskentely voi olla hyvinkin toiminnallista luokkahuoneen ulkopuolella esim. liikuntasalissa tai luontopolulla. Toisaalta se voi olla aktiivisesti eettisiä aiheita pohdiskelevaa keskustelua. Draamat elävöittävät opiskeltavia asioita. Itsenäisen pohdinnan avulla oppilas voi esim. muodostaa omaa maailmankatsomustaan ja arvioida valintojaan eettisten periaatteiden näkökulmasta.

Eri seurakuntien, vierailijoiden ja kristillisten järjestöjen järjestämien tilaisuuksien ja tapahtumien hyödyntäminen opetuksessa tarjoaa mahdollisuuksia monipuolistaa oppimisympäristöjä ja avaa käsiteltäviin aiheisiin uusia näkökulmia. Yhteistyötahoina ovat esimerkiksi Nakkilan ev.lut. seurakunta ja Helluntaiseurakunta.

Virsien ja hengellisten laulujen hyödyntäminen opetuksessa elävöittää oppitunteja. Raamattu kristinuskon pyhänä kirjana on myös olennainen tunnilla hyödynnettävä oppimateriaali.

Opetuksessa keskeistä on luoda myönteistä ilmapiiriä. On tärkeää, että kristinuskon ja uskonnon opiskelu yleensäkin on positiivista, iloista ja elämänmyönteistä.

Ohjaukseen, eriyttämiseen ja tukeen liittyvät erityispiirteet:

Oppilaiden uskonnolliset ja katsomukselliset taustat korostuvat uskonnon opiskelussa. Oppilaiden taustalla sekä kielitaidon tasolla on tältä osin suuri vaikutus kykyyn esim. ymmärtää asioita ja ilmaista omia ajatuksiaan selkeästi. Siksi keskeisten käsitteiden ymmärtämistä on syytä tukea. Positiivisen ilmapiirin avulla oppilasta rohkaistaan ilmaisemaan ajatuksiaan. Oppitunneilla on tärkeää luoda ilmapiiri, jossa on helppo ilmaista omia mielipiteitä ja keskustella vaikeistakin asioista. Asioista voi olla eri mieltä. Keskustelu- ja väittelytaitojen kehittäminen onkin tärkeä osa opetusta. Samalla oppilaalla on myös mahdollisuus muodostaa omaa maailmankuvaa.

Eriyttämistä voidaan suorittaa luomalla oppimistilanteita, joissa samantasoiset oppilaat käsittelevät yhdessä opiskeltavaa asiaa. Tällöin oppilaiden on helppo seurata ja osallistua keskusteluun.

Laaja-alaisten osaamisalueiden toteutumisen tukeminen:

Uskonnon opetuksessa korostuvat laaja-alaiset osaamisalueet L1, L2, L3, L4 ja L7.

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Oppilasta rohkaistaan aktiivisesti asettamaan kysymyksiä ja hakemaan niihin vastauksia itsenäisesti ja vertaisoppimalla. Samalla myös yhteistyötaidot kehittyvät. Oppilaita ohjataan tunnistamaan erilaisia näkökulmia, huomioimaan asioiden välisiä vuorovaikutussuhteita ja keskinäisiä yhteyksiä. Oppilaita kannustetaan kuuntelemaan toisten näkemyksiä, harjoittelemaan ajattelun taitoja, tarkastelemaan asioita kriittisesti ja pohtimaan omaa sisäistä tietoaan.

Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2)

Oppilasta ohjataan tuntemaan ja arvostamaan kulttuurisia, uskonnollisia ja katsomuksellisia juuriaan sekä omaa taustaansa ja sen merkitystä. Tutustutaan kotiseudun uskonnolliseen perintöön ja kulttuuriin ennen ja nyt sekä kulttuuriympäristön muutokseen ja moninaisuuteen. Analysoidaan mediakulttuuria, tunnistetaan median vaikutuksia katsomuksellisiin asioihin. Oppilaita ohjataan ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja puolustamiseen esim. kultaisen säännön ja rakkauden kaksoiskäskyn avulla. Mahdollisuuksia kulttuurien ymmärtämiseen ja vertailuun sekä kansainvälisyyden kokemiseen tarjotaan yhteistyöllä esim. seurakuntien ja lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestöjen kanssa. Oppilaita ohjataan empatiaan ja tarkastelemaan asioita eri näkökulmasta.

Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot(L3)

Yhteistyössä toisten kanssa oppilaat kehittävät sosiaalisia taitojaan ja tunneälyään. Tällöin opitaan myös ymmärtämään sääntöjen, sopimusten ja luottamuksen merkitys. Ymmärretään yksityisyyden kunnioittamisen ja henkilökohtaisten rajojen merkitys ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Työskentelyssä on tärkeää ottaa huomioon teknologian vastuullinen ja turvallinen käyttö sekä tarkastella siihen liittyviä eettisiä kysymyksiä. Opetuksessa pohditaan myös vastuullisen kuluttamisen periaatteita (kestävä kulutus, kohtuullisuus ja säästäväisyys) sekä niihin liittyviä omia valintoja. Mediaa ja mainontaa tarkastellaan myös kriittisesti.

Monilukutaito (L4)

Uskonnon opetuksessa monilukutaitoa kehitetään opetustilanteiden moniaistisuuden, kokonaisvaltaisuuden ja ilmiökeskeisyyden avulla. Kuvanlukutaito on keskeistä, koska erilaiset visuaaliset lähteet ja uskonnollinen symboliikka sisältävät paljon piilossa tai tulkittavissa olevaa informaatiota. Kriittisen ajattelun kehittymistä tuetaan, sillä on tärkeää ymmärtää erilaisten lähteiden perimmäistä tarkoitusta. Suojaava tuki median käytön yhteydessä kehittää oppilaan omia valmiuksia tunnistaa ja kontrolloida mediaan liittyviä asioita. Tulkitsemisen ja arvottamisen taitojen rinnalla kehitetään tuottamisen taitoja. Opetuksella tarjotaan mahdollisuus kysyä ja ihmetellä, kertoa tarinoita, esittää näkemyksiä ja jakaa kokemuksia erilaisin tavoin ja ilmaisun keinoin.

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5)

Opetuksessa hyödynnetään oppilaille karttuneita tieto- ja viestintäteknologian tietoja ja taitoja. Myös pelillisyyttä voidaan käyttää oppimisen edistäjänä. Esimerkiksi kirkot sekä lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestöt ovat toteuttaneet pelillisyyttä hyödyntäviä materiaaleja. Oppitunneilla opitaan teknologian järkevää ja eettisesti vastuullista käyttöä sekä niihin liittyviä hyviä käytöstapoja. Osa tehtävistä voidaan suorittaa yksin tai yhdessä toisten kanssa teknologiaa hyödyntäen. Käyttämällä erilaisia oppimista tukevia yhteisöllisiä palveluita, harjoitellaan käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa myös vuorovaikutustilanteissa.

Työelämätaidot ja yrittäjyys (L6)

Oppilaita ohjataan ottamaan vastuuta tekemisistään ja opiskelustaan. Erilaisissa työskentelytilanteissa opitaan näkemään yrittämisen ja vaivannäön merkitys lopputulokseen. Oppilaan on tärkeää oppia tiedostamaan oman yritteliäisyyden ja sinnikkyyden vaikutus opinnoissa ja elämässä yleensä. Tämä on tärkeää koko oppilaan oman arvomaailman ja maailmankatsomuksen rakentumisen kannalta.

Omien vahvuuksien hahmottamisen ja löytämisen kautta ryhmätöissä, projekteissa tai yhteistyössä seurakuntien, järjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa, oppilaat saavat toiminnan kautta positiivista vahvistusta ja mielekkäitä elämyksiä. Oppilaat oppivat samalla myös kantamaan ja jakamaan vastuuta.

Koulutyöhön sisällytetään toimintaa, jossa oppilaat saavat kokemuksia työstä, eri ammateista ja toisten hyväksi toimimisesta. Vierailijoiden ja vierailukäyntien avulla opitaan seurakuntien ammateista ja työtehtävistä. Yhteistyössä seurakuntien kanssa oppilaat voivat ottaa vastuuta esim. koululaisjumalanpalveluksen ohjelmasta ja saada sitä kautta kokemuksia seurakunnissa toteutettavista työtehtävistä ja niiden sisällöistä.

Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7)

Eettisiä kysymyksiä pohtimalla ja tutustumalla eri uskontoihin ja maailmankatsomuksiin, tutkitaan kestävään kehitykseen, rauhaan, tasa-arvoon ja demokratiaan sekä ihmisoikeuksiin, erityisesti lasten oikeuksiin, liittyviä kysymyksiä ja tilanteita. Opiskellaan esim. kristillisen etiikan antamia ohjeita ja harjoitellaan käytännön tekoja, joilla itse voi vaikuttaa myönteisten muutosten puolesta. Samalla käsitellään myös mediaa ja sen valtaa yhteiskunnassa esim. näkökulmien valinnan kautta asenteiden ja mielipiteiden muokkauksessa.

Keskustelua, mielipiteiden vaihtoa ja pohdintaa sisältävän opetuksen avulla oppilaat saavat tilaisuuksia harjoitella yhteistyötä, ristiriitojen käsittelyä ja ratkaisujen etsimistä sekä päätöksentekoa. Luottamusta rakennetaan kokemuksilla yhdenvertaisuudesta, osallisuudesta ja yhteisöllisyydestä. Oppilaita innostetaan osallistumaan seurakuntien ja järjestöjen toimintaan, joissa voi oppia osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja ja kasvaa vähitellen vastuun kantamiseen vapaaehtoistyöntekijänä toimimisen kaltaisissa tehtävissä. Uskonnon opetuksen avulla oppilaita ohjataan ymmärtämään omien valintojen, elämäntapojen ja tekojen merkitys paitsi itselle, myös lähiyhteisöille, yhteiskunnalle ja luonnolle.

Oppimisen arviointiin liittyvät erityispiirteet:

Arviointi tapahtuu käyttäen ohjeistuksena uskonnon opetussuunnitelman valtakunnallisia arviointikriteereitä.

USKONNON OPETUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT VUOSILUOKALLA 3 (2 vuosiviikkotuntia):

Opetuksen keskeiset sisältöalueet

Opetuksen tavoitteet

Opetuksen yksityiskohtaisempia sisältöjä

S1 Suhde omaan uskontoon

T1, T2, T3,

T4, T5, T7,

T8, T11

1. Raamatun alkukertomuksia (Jumala Luojana sekä Vanhan testamentin keskeisiä henkilöitä)

2. Kymmeneen käskyyn tutustuminen

3. Kultainen sääntö

4. Herran siunaus

5. Kristilliset juhlapyhät: erityisesti joulu ja pääsiäinen

6. Luterilainen kirkkorakennus

7. Raamatun käyttöön tutustuminen

S2 Uskontojen maailma

T3, T4, T5,

T6, T7, T8,

T9, T10, T11

1. Kristillisyys suomalaisen yhteiskunnan perustana

2. Maailman uskonnollinen monimuotoisuus ja uskonnottomuus

3. Erilaisten maailmankatsomusten kunnioittaminen

4. Kultainen sääntö yleismaailmallisena elämänohjeena

S3 Hyvä elämä

T4, T6, T7,

T8, T9, T10,

T11, T12

1. Kymmenen käskyn ja kultaisen säännön elämää suojeleva merkitys

2. Asiallinen käyttäytyminen uskonnollisissa tilaisuuksissa ja tilanteissa

3. Omien ajatusten ilmaisua eettisistä kysymyksistä

USKONNON OPETUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT VUOSILUOKALLA 4 (1 vuosiviikkotuntia):

Opetuksen keskeiset sisältöalueet

Opetuksen tavoitteet

Opetuksen yksityiskohtaisempia sisältöjä

S1 Suhde omaan uskontoon

T1, T2, T3,

T4, T5, T7,

T8, T11

1. Evankeliumit Uuden Testamentin keskeisenä sisältönä

2. Jeesuksen keskeisiä elämänvaiheita

3. Jeesuksesta kertovia ihmekertomuksia

4. Jeesuksen vertaukset ja opetukset

5. Isä meidän –rukous

6. Rakkauden kaksoiskäsky ja kultainen sääntö

7. Kristilliset juhlapäivät: erityisesti pääsiäinen ja helluntai

8. Tärkeimmät kristilliset toimitukset

9. Seurakunnan keskeiset työtehtävät

10. Raamatun käyttöön tutustuminen

S2 Uskontojen maailma

T3, T4, T5,

T6, T7, T8,

T9, T10, T11

1. Kristinuskon vaikutus yhteiskunnassa

2. Suomi ja muut Pohjoismaat luterilaisen kirkon keskeisenä alueena

3. Erilaisten maailmankatsomusten kunnioittaminen

4. Lasten oikeuksien sopimus

S3 Hyvä elämä

T4, T6, T7,

T8, T9, T10,

T11, T12

1. Kultainen sääntö yksilön valintoja ohjaavana positiivisena ohjeena

2. Asiallinen käyttäytyminen uskonnollisissa tilaisuuksissa ja tilanteissa

3. Ihmisten erilaisuuden kunnioittaminen

4. Omien valintojen taustalla vaikuttavat arvot

5. Omien mielipiteiden rakentava ilmaisu eettisissä kysymyksissä

USKONNON OPETUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT VUOSILUOKALLA 5 (1 vuosiviikkotuntia):

Opetuksen keskeiset sisältöalueet

Opetuksen tavoitteet

Opetuksen yksityiskohtaisempia sisältöjä

S1 Suhde omaan uskontoon

T1, T2, T3,

T4, T5, T7,

T8, T11

1. Raamatun luomiskertomus

2. Kristinuskon keskeinen oppi, Isä meidän –rukous, rakkauden kaksoiskäsky ja kultainen sääntö kristillisen maailmankatsomuksen perustana

3. Kirkkovuoden rakenne ja juhlapyhät

4. Kristilliset toimitukset

5. Erilaisia kristillisiä kirkkokuntia – kristittyjen suuri perhe

6. Diakonia ihmisarvon ja lähimmäisenrakkauden ilmentäjänä

7. Raamatun käyttö osana opetusta

S2 Uskontojen maailma

T3, T4, T5,

T6, T7, T8,

T9, T10, T11

1. Erilaisia maailmankatsomuksia

2. Uskon ja tiedon suhde

3. Taide ja erilaiset symbolit uskonnollisuuden ilmentäjänä

4. Euroopan uskonnollinen historia ja nykypäivä

5. Erilaisten maailmankatsomusten kunnioittaminen

S3 Hyvä elämä

T4, T6, T7,

T8, T9, T10,

T11, T12

1. Omien valintojen arviointi etiikan näkökulmasta

2. Omien näkemysten ilmaisun harjoittelu eettisten kysymysten pohdinnassa

USKONNON OPETUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT VUOSILUOKALLA 6 (1 vuosiviikkotuntia):

Opetuksen keskeiset sisältöalueet

Opetuksen tavoitteet

Opetuksen yksityiskohtaisempia sisältöjä

S1 Suhde omaan uskontoon

T1, T2, T3,

T4, T5, T7,

T8, T11

1. Etiikka ja moraali

2. Alkuseurakunnan synty

3. Apostolit Pietari ja Paavali

4. Vainoista uskonnonvapauteen

5. Apostolinen uskontunnustus

6. Luostarilaitos

7. Kirkko jakaantuu

8. Ristiretket

9. Luther ja uskonpuhdistus

10. Mikael Agricola

11. Lähetyskäsky, lähetys- ja kehitysyhteistyö

12. Raamatun käyttö osana opetusta

S2 Uskontojen maailma

T3, T4, T5,

T6, T7, T8,

T9, T10, T11

1. Suomen uskonnollinen historia ja nykypäivä

2. Juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin keskeisiä piirteitä

3. Maailmanuskonnot ja niiden eettisiä opetuksia

4. Eri uskontoja yhdistäviä eettisiä periaatteita

S3 Hyvä elämä

T4, T6, T7,

T8, T9, T10,

T11, T12

1. Etiikka arjessa

2. Omien näkemysten perustelun ja rakentavan ilmaisun harjoittelu eettisten kysymysten pohdinnassa


Uskonnon arviointikriteerit 6. vuosiluokan päätteeksi hyvää osaamista kuvaavaa sanallista arviota/arvosanaa kahdeksan varten

Uskonnon tavoitteena on Sisältö-alueet Arvioinnin kohteet uskonnossa Arvion ”hyvä” / arvosanan kahdeksan osaaminen
T1 ohjata oppilasta perehtymään opiskeltavan uskonnon pyhiin kirjoihin ja kertomuksiin sekä keskeisiin oppeihin S1 Uskontoa koskevan tiedon hallitseminen, uskonnon monilukutaito Oppilas osaa nimetä opiskeltavan uskonnon lähteitä ja tekstejä sekä kuvata niiden keskeisiä sisältöjä.
T2 ohjata oppilas tutustumaan opiskeltavan uskonnon rituaaleihin ja tapoihin ja pyhiin paikkoihin ja rakennuksiin S1 Uskontoa koskevan tiedon hallitseminen, uskonnon monilukutaito Oppilas osaa kertoa esimerkkien avulla opiskeltavan uskonnon keskeisistä rituaaleista, tavoista ja pyhistä paikoista sekä kuvata niiden merkitystä.
T3 auttaa oppilasta tunnistamaan uskonnollisen kielen erityispiirteitä ja vertauskuvallisuutta S1, S3 Uskonnon kielen ja symbolien analysointi Oppilas osaa antaa esimerkkejä uskonnollisesta kielestä ja sen vertauskuvallisuudesta
T4 ohjata oppilas etsimään, arvioimaan ja käyttämään uskontoa koskevaa tietoa erilaisista lähteistä Oppilas osaa hakea tietoa useasta lähteestä S1, S2, S3 Oppimaan oppimisen taidot uskonnon opiskelussa Oppilas harjoittelee arvioimaan löytämänsä tiedon luotettavuutta ja objektiivisuutta.
T5 opastaa oppilasta perehtymään Suomen ja Euroopan uskonnollisiin ja katsomuksellisiin juuriin ja nykytilaan S1, S2 Uskontoa ja kulttuuria koskeva tieto Oppilas tunnistaa uskontojen merkityksiä yhteiskuntien kehityksessä, kulttuurissa ja mediassa ja osaa antaa niistä esimerkkejä.
T6 ohjata oppilas tutustumaan juutalaisuuteen, kristinuskoon ja islamiin ja niiden vaikutukseen ja historiaan Euroopassa S2, S3 Uskontoa ja kulttuuria koskeva tieto Oppilas osaa kuvata juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin pääpiirteet sekä niiden keskinäiset suhteet.
T7 kannustaa oppilasta kunnioittamaan omaa ja toisen pyhää sekä käyttäytymään asianmukaisesti erilaisissa uskonnollisissa tilaisuuksissa ja tilanteissa S1, S2, S3 Uskonnon monilukutaito Oppilas tietää, miten toimitaan ja pyrkii toimimaan asianmukaisesti ja kunnioittavasti erilaisissa uskonnollisissa tilanteissa ja paikoissa.
T8 ohjata oppilas perehtymään opiskeltavan uskonnon eettisiin opetuksiin sekä eri uskontoja yhdistäviin eettisiin periaatteisiin S2, S3 Etiikkaa koskeva tieto Oppilas tunnistaa ja osaa nimetä opiskeltavan uskonnon eettisiä opetuksia sekä uskontoja ja katsomuksia yhdistäviä eettisiä periaatteita.
T9 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisoikeuksiin ja erityisesti YK:n Lapsen oikeuksien sopimukseen sisältyviä arvoja yksilön ja yhteisön näkökulmasta S2, S3 Ihmisoikeusetiikka Oppilas tietää YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen keskeisen sisällön ja osaa kertoa esimerkkejä ihmisoikeuksista.
T10 ohjata oppilasta arvioimaan tekemiään valintoja ja pohtimaan toiminnan taustalla vaikuttavia arvoja eettisten periaatteiden ja kestävän tulevaisuuden näkökulmasta S2, S3 Eettinen pohdinta Oppilas osaa kertoa arjen esimerkkejä kestävän tulevaisuuden rakentamisesta. Hän osaa soveltaa opiskelemansa uskonnon eettisiä periaatteita omassa pohdinnassaan.
T11 luoda oppilaalle mahdollisuuksia keskustella eettisistä kysymyksistä, ilmaista rakentavasti ajatuksiaan ja tunteitaan sekä harjoitella perustelemaan omia näkemyksiään S1, S2, S3 Ajattelun ja vuorovaikutuksen taidot Oppilas osallistuu yhteiseen keskusteluun, osaa kuunnella toisia ja ilmaista itseään.
T12 auttaa ja tukea oppilasta muodostamaan ja vahvistamaan myönteistä maailmankatsomusta, itsetuntoa ja luottamusta elämään S3 Ei vaikuta arvosanan muodostumiseen. Oppilaita ohjataan pohtimaan kokemuksiaan osana itsearviointia.



VUOSILUOKAT 7-9

Uskonnon opetuksen tarkoituksena on antaa uskonnollinen ja yhteiskunnallinen yleissivistys. Opetuksessa korostuu uskonnollisten ilmiöiden ymmärtäminen.

Opetuksessa keskeistä ovat keskustelu, ajattelutaitojen lisääminen, pohdinta, ihmettely, oppilaan kysymykset, erilaiset näkökulmat opittaviin asioihin ja kriittinen ajattelu. Tunteilla, elämyksillä ja kokemuksilla on tärkeä osa oppimisprosessissa.

Opetuksessa pohditaan myös ihmisyyteen kuuluvia elämänkysymyksiä ja ajankohtaisia eettisiä ongelmia. Vierailijat ja erilaiset tutustumiskäynnit eri uskonnonopetuksen aihepiireihin sopivissa paikoissa lisäävät oppilaiden kykyä ymmärtää uskonnon merkitystä ihmiselle ja yhteiskunnalle.

Uskonnon opetuksen tavoitteissa painotetaan uskonnon ja kulttuurin vuorovaikutusta ja erityisesti uskontodialogia. TVT – menetelmiä voi hyödyntää uskontodialogin toteuttamisessa.

Ajankohtaiset tapahtumat ja median tulkitseminen sekä mediakriittisyys ovat myös osa uskonnonopetusta. Niiden opettamisen kautta korostuu erityisesti uskonnon aseman ymmärtäminen yhteiskunnallisten tapahtumien, ihmisten valintojen ja toimintojen vaikuttimina. Tärkeänä osana on myös uskonnottomuus ja uskonnollisuuden muuttumisen käsittely. Tähän liittyvät myös elämyshakuisuus, globaalistuminen ja niiden merkitysten pohtiminen.

Uskonnon eriyttämisessä voidaan käyttää keskustelua, kokemuksia, tuetaan osallisuutta sekä vuorovaikutus- ja dialogitaitoja. Opetuksessa huomioidaan oppilaan erilaiset katsomukselliset ja uskonnolliset taustat.

Uskonnon opetuksessa korostuu:

  • kokemuksellisuus, toiminnallisuus ja yhteisöllinen oppiminen
  • käsitteiden pohdinta ja syventävä käsitteellistäminen
  • oppilaiden aktiivisuus
  • vuorovaikutus
  • keskustelu ja ajattelun taidot
  • kiireettömyys
  • yhteys eri oppiaineisiin

Oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät erityispiirteet:

  • Keskustelun hyödyntäminen opetustilanteissa sekä tavanomaisessa luokkahuoneessa että sähköisissä oppimisympäristöissä
  • Pohdinnan ja käsitteiden syventämisen mahdollistamiseksi erilaiset näyttelyt, kuvien käyttö, valokuvat, draama
  • Toiminnallisuuden toteuttaminen ja pohdinnallisen aineksen lisääminen yhteistyössä eri järjestöjen kanssa esimerkiksi SPR, lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestöt ja ihmisoikeusjärjestöt
  • Positiivinen pedagogiikka: oppilaiden omat elämänkysymykset ja kokemukset, vahvuuksien löytäminen opetuksessa, oppilaan kysymykset ja ajatukset keskeisiä
  • Globaalikasvatuksen toteuttaminen esimerkiksi Maailmankoulu -materiaalia hyödyntäen
  • TVT:aa hyödyntäen erilaiset tutustumiset eri kulttuureihin ja uskontoihin
  • Eläytyminen erilaisten ihmisten elämäntarinoihin ja kertomuksiin
  • Projektit
  • Pohdinta ja syventävä käsitteellistäminen

Laaja-alaisten osaamisalueiden toteutumisen tukeminen:

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Uskonnonopetuksessa tärkeää on kysymysten esittäminen, tutkiminen ja ihmettely. Sen avulla oppilas oppii näkemään syy- ja seuraussuhteita ja ymmärtämään asioiden laajempia merkityksiä. Oman ja erilaisten uskontojen kannalta tämä on tärkeää ja edesauttaa uskontodialogin syntymistä. Oppilas oppii esittämään kysymyksiä, olemaan kriittinen ja etsimään vastauksia uskonnollisiin ilmiöihin ja sitä kautta ymmärtämään maailmaa tulevaisuudessakin. Keskiössä ovat ymmärtäminen, kriittisyys ja erilaisuuden hyväksyminen.

Esimerkiksi kuvien ja erilaisten ajatuksia lisäävien opetusmateriaalien käyttö ja erilaisten ihmisten kohtaaminen antavat oppilaalle ajatteluun tarvittavia välineitä.

Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2)

Uskonnonopetuksessa oppilaille pyritään antamaan mahdollisuus toimia ja osallistua kulttuurien väliseen yhteistyöhön ja keskusteluun. Samalla opitaan vuorovaikutustaitoja. Lisäksi oppilaalla on mahdollisuus oppia verkostoitumista ja vaikuttamisen taitoja ja mahdollisuuksia.


Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot(L3)

Uskonnonopetuksessa oppilasta ohjataan kohtaamaan erilaisia uskontoja keskustelun kautta. Keskustelu perustuu kyselyyn, ihmettelyyn ja kriittisyyteen. Tämän kautta syntyy ymmärrys. Monikulttuurisessa yhteiskunnassa ymmärtäminen on ehto kaikelle toimivalle vuorovaikutukselle. Uskonnonopetuksessa annetaan välineitä kunnioittavaan ja toimivaan vuorovaikutukseen.

Lisäksi uskontojen ja kulttuurien ymmärtäminen vaatii laaja-alaista taitoa ja tietoa ymmärtää uskontojen maailmaa ja uskonnollisia ilmiöitä. Oppilaan ohjaaminen tarkastelemaan asioita erilaisista näkökulmista ohjaa oppilasta monikulttuurisen arvomaailman rakentamiseen ja avarakatseisuuteen.

Erilaisten ihmisten ymmärtäminen vaatii myös ihmisyyteen liittyvien kysymysten syvällistä tarkastelua. Erilaiset tarinat, näyttelyt ja kuvat auttavat ymmärtämään ihmisyyttä. Lähtökohtana on ihmisarvo ja niihin liittyvät ihmisoikeudet.

Oppilasta ohjataan opetuksessa myös tunnistamaan omia tunteitaan ja kohtaamaan itseään ja minuuttaan. Tätä kautta oppilas oppii hyväksymään ja tuntemaan minuuttaan ja sitä kautta erilaisuutta. Oman maailmankatsomuksen tai mahdollisen uskonnollisen identiteetin rakentumiseen tarjotaan turvallisia välineitä ja erilaisia näkökulmia. Tähän voidaan hyödyntää myös kuvia, kuvaamista, elämänkokemuksia, valokuvia ja tarinoita.

Monilukutaito (L4)

Uskonnollisen kielen tunteminen vaatii monenlaisia taitoja. Erilaisten käsitteiden ymmärtäminen ja pohtiminen auttavat ymmärtämään uskonnollista kieltä. Ajankohtaiset uskonnolliset tapahtumat ja median tarjoamat haasteet vaativat laajaa uskonnollisen käsitteistön tuntemista ja ilmiöiden laajempien yhteiskunnallisten kysymysten ymmärtämistä. Myöskin mediakriittisyyteen liittyvä ohjaus korostuu opetuksessa.

Uskonnollisen maailman monimuotoisuuden ymmärtäminen ja erilaisten käsitteiden esimerkiksi pyhän käsitteen syvällinen ymmärtäminen vaativat uskonnollisen kokemusmaailman laajaa tuntemista. Erilaisten ihmisten kohtaamiset, kuvat, musiikki, taide ja elämykset auttavat oppilasta monilukutaitoon.

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5)

Uskonnonopetuksessa on mahdollista hyödyntää monenlaisia TVT – taitoja. Esimerkiksi eTwinning on oppimisalusta, jossa on mahdollista osallistua erilaisiin keskusteluryhmiin ja projekteihin. Tätä kautta esimerkiksi uskontodialogia on mahdollisuus toteuttaa. Oppilaiden on mahdollisuus keskustella erilaisista uskonnollista kysymyksistä erilaisten ihmisten ja uskonnollisten edustajien kanssa.

Erilaisia näyttelyitä ja materiaalia on mahdollisuus tilata sähköisesti ja hyödyntää niitä opetuksessa. Oppilaat voivat itse luoda erilaista sähköistä oppimismateriaalia ja opetuksessa voidaan käyttää sähköisiä oppikirjoja. Erilaiset pelit, oppilaiden omien sähköisten viestintäkanavien ja sosiaalisen median hyödyntäminen kulttuurien ja uskontojen kohtaamisessa on yksi mahdollisuus. Myös erilaiset oppimisympäristöt esimerkiksi Pedanet on hyvä mahdollisuus yhteistyöprojekteihin.

Työelämätaidot ja yrittäjyys (L6)

Oppilas saa laaja-alaisen taidon kohdata erilaisia kulttuureja ja uskontoja. Näitä taitoja tarvitaan monikulttuurisessa yhteiskunnassa. Kansainvälistyminen eri ammateissa vaatii kulttuurien osaamista ja ymmärtämistä.

Opetuksessa kannustetaan erilaisiin projekteihin. Yhteydet erilaisiin järjestöihin lisäävät oppilaan näkemystä vaikuttamisesta ja verkostoitumisesta. Vierailijat ja eri tavoin uskovien ihmisten kohtaaminen auttavat monikulttuurisessa maailmassa toimimisessa.

Etiikka osana uskonnonopetusta antaa kykyä pohtia eettisiä kysymyksiä ja omaa arvopohjaa ja ihmisyyteen kuuluvia asioita. Kestävä ja elämää suojeleva arvopohja on edellytyksenä tulevaisuuteen suuntaavalle yhteiskunnalle ja globaalille maailmalle. Opetuksen arvopohja ei ole mielipide vaan arvopohja lähtee yleisistä ihmisoikeuksista ja elämää suojelevista arvoista, jotka ohjaavat ihmisyyttä suhteessa toiseen ihmiseen, luontoon ja eläimiin.

Opetuksessa harjoitellaan myös hyvään arvopohjaan liittyviä tekoja (esimerkiksi auttamistyö). Lisäksi pohditaan eri ammatteihin liittyviä eettisiä kysymyksiä.

Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7)

Edellä mainitut kokonaisuudet huomioiden uskonnonopetuksessa on mahdollisuus oppia erilaisia vaikuttamisen ja osallistumisen keinoja. Eettinen pohdinta ohjaa oppilasta kestävän tulevaisuuden rakentamiseen. Oppilaita kannustetaan tutustumaan erilaisiin ihmisiin ja osallistumaan monikulttuurisen yhteiskunnan rakentamiseen.

7.-9. LUOKAN USKONNON OPETUKSEN SISÄLLÖT, TAVOITTEET JA TYÖTAVAT
7.
luokka/ 1 vuosiviikkotunti

Sisällöt

Tavoitteet

Sisältöjen tarkennuksia

Laaja-alaiset tavoitteet

Mahdollisia työtapoja ja menetelmiä

S2 Uskontojen maailma

T1, T3, T4, T7, T8, T9, T10

- Uskonto käsitteenä:

tieteellinen näkökulma, uskonnollisen ja tieteellisen kielen erottaminen

- Maailmanuskontojen juuret, levinneisyys, perusopetus, pyhät kirjat

- Uskonnon vaikutus kulttuuriin ja maailmanlaajuisesti (taide, politiikka, media, tapakulttuuri, populaarikulttuuri, elämänkaarijuhlat ja muut uskonnolliset juhlat)

- Uskonnon ilmeneminen yksilön ja yhteisön elämässä

- Uskonnon merkitys ihmiselle ja pyhän käsitteen syventäminen

- Pyhän kokeminen eri uskonnoissa

- Kulttuurinen lukutaito

- Muut mahdolliset uskonnot ja uskonnolliset liikkeet

- Uskonnottomuus maailmassa

- Uskonnottomuus elämänkatsomuksena

L1, L2, L3, L4, L6, L7

- Vierailut ja tutustumiset

- Media, uskonnon edustajien vierailut

- Uskontodialogi (TVT - menetelmät esim. eTwinning)

- Uskontoon liittyvät ajankohtaiset asiat mediassa ja niiden käsittely

- Paikallisesti esimerkiksi kouluissa keskustelut ja yhteiset projektit eri vakaumusten ja uskontojen välillä

- Maailmankoulu-materiaali /globaalikasvatus, uskontokriittisyys

- Erilaiset kulttuurien väliset projektit

esimerkiksi Kulttuuri- ja uskontofoorumi FOKUS ry järjestää materiaalia ja toimintaa

- Yhteistyö eri koulujen välillä

S1 Suhde omaan uskontoon

T1, T2, T4, T7, T8, T10

- Muiden uskontojen suhde kristinuskoon

- Maailmanuskontojen ja muiden Suomessa vaikuttavien merkitsevien uskontojen ilmeneminen suomalaisessa kulttuurissa

L1, L2, L4, L5, L6, L7

- Uskontodialogi

(TVT)

- Maailmankoulu-materiaali

- Ajankohtaiset teemat

- Yhteistyö eri uskontojen välillä paikallisesti

S3 Hyvä elämä

T6, T7, T8, T9, T10

- Uskonnon vaikutus ihmisen eettiseen toimintaan ja valintoihin

- Uskonnon monimuotoiset vaikutukset ihmisten elämään

- Uskontojen ja katsomusten eettisiä periaatteita ja niiden vaikutus kulttuuriin

- Uskontojen yhteisiä eettisiä näkemyksiä

L1, L2, L4, L5, L6, L7

- Ihmisoikeusjärjes-

töt

- Näyttelyt

- Pohdinnalliset tehtävät

- Vierailijat (eri uskontojen edustajat)

- Keskustelut

- Elämäntarinat- ja kokemukset

- Ajankohtaiset aiheet

- Yhteistyö eri oppiaineiden välillä

- Oppilaiden omat kokemukset

8. luokka/1 vuosiviikkotunti

Sisällöt

Tavoitteet

Sisältöjen tarkennuksia

Laaja-alaiset tavoitteet

Mahdollisia työtapoja ja menetelmiä

S1 Suhde omaan uskontoon

T1, T2, T4, T7, T8, T10

- Kristinuskon synty ja historia

- Keskeiset käsitteet

- Kristilliset kirkot: erityisesti luterilainen kirkko, katolinen ja ortodoksinen kirkko: levinneisyys, synty, jakaantuminen, keskeiset opit

- Herätysliikkeet

- Kristillisperäiset liikkeet

- Kristinusko Suomessa

L1, L2, L4, L5, L6, L7

- Vierailut eri kristillisissä kirkoissa

- Yhteiset projektit

S2 Uskontojen maailma

T1, T3, T4, T7, T8, T9, T10

- Kristinuskon vaikutus kulttuuriin: taide, populaarikulttuuri, politiikka, media

- Kristinuskon ilmenemisen monimuotoisuus suomalaisessa yhteiskunnassa

- Tapakulttuuri ja juhlat ja niiden yhteiskunnallinen merkitys ja historia

- Uskonnonvapaus Suomessa ja maailmanlaajuisesti

- Ekumenia

L1, L2, L3, L4, L6, L7

- Media

- Näyttelyt

- Musiikki

- Taiteen ja kuvien

tutkiminen

- yhteistyö muiden oppiaineiden kanssa

S3 Hyvä elämä

T6, T7, T8, T9, T10

- Eri kristillisten kirkkojen etiikka ja niiden vaikutukset eri maiden kulttuureihin ja maailmanlaajuisesti

- Uskonnon vaikutus ihmisen eettisiin päätöksiin

- Ekumenia ja eettiset sopimukset

- Ihmisoikeudet

- Lähetystyö

L1, L2, L4, L5, L6, L7

- Yhteistyö esimerkiksi ihmisoikeusjärjestöjen, Kirkon ulkomaanavun tai SPR:n kanssa

- Oppilaiden osallistuminen keskusteluun

9. luokka/ yksi vuosiviikkotunti

Sisällöt

Tavoitteet

Sisältöjen tarkennuksia

Laaja-alaiset tavoitteet

Mahdollisia työtapoja ja menetelmiä

S1 Suhde omaan uskontoon

T1, T2, T4, T5, T7, T8, T9, T10

- Raamattu kristittyjen pyhänä kirjana:

Synty ja keskeinen sisältö

- Raamatun tulkintatavat ja niiden vaikutus uskontoon ja kristinuskon ilmenemiseen eri kulttuureissa ja yhteiskunnissa

- Uskonnollisen ja tieteellisen kielen erottaminen

- Uskon ja tiedon erottaminen

L1, L2, L4, L5, L6, L7

- Syventävä keskustelu, pohdinta ja tutkiminen

- Yhteistyö eri oppiaineiden kanssa

- Ajankohtaiset kysymykset

S2 Uskontojen maailma

T1, T3, T4, T5, T7, T4, T8, T9, T10

- Raamatun kulttuurivaikutukset eri kulttuurin osa-alueilla

L1, L2, L3, L4, L6, L7

- Näyttelyt

- Elämän-

kertomukset

- Taide

- Musiikkimedia

- Yhteistyö eri kulttuurijärjestöjen kanssa

S3 Hyvä elämä

T5, T6, T7, T8, T9, T10

- Etiikan peruskäsitteitä ja teorioita

- Kristillisen etiikan peruskäsitteet ja ajatukset

- Erilaisia eettisiä aiheita ja erilaisia näkökulmia

- Ihmisyys ja Raamatun kertomukset àvaikutukset kulttuuriin, arvoihin ja yhteiskuntaan

- Ihmisarvo ja ihmisyys

- Ihmisen ja luonnon suhde, elämää suojelevat arvot

- Eri uskontojen näkökulma eri eettisiin kysymyksiin

- YK ja ihmisoikeudet

- Rauhankasvatus

- Holokausti

- Elämän kunnioittaminen esimerkiksi ihmisen elämän arvo

- Kärsimyksen pohdinta

- Elämänkaaren eri vaiheet esimerkiksi kuolema

- Eri uskontojen yhdistäviä tekijöitä eettisissä ja ihmisyyteen kuuluvissa kysymyksissä

L1, L2, L4, L5, L6, L7

- Mahdollisuus käsitteiden syvälliseen pohdintaa, kysymyksiin ja ajatteluun

- Elämäntarinat

- Valokuvat

- Oppilaiden

elämänkysymykset

- Projektit

- Tutustumiset eri kansalaisjärjestöihin esimerkiksi ihmisoikeusjärjestöt (Amnesty), eläinsuojelujärjestöt, Rauhankasvatusinstituutti, Kirkon ulkomaanapu

- Yhteistyö eri uskontojen edustajien kanssa

- Media ja ajankohtaiset eettiset ongelmat

- Erilaiset uskonnolliset pyhät paikat

- Käytännön eettinen toiminta esimerkiksi hyviin arvoihin perustuva teko tai toiminta

- globaalikasvatus

Uskonnon päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän päättyessä

Opetuksen tavoite

Sisältö-alueet

Arvioinnin kohteet oppiaineessa

Päättöarvioinnin kriteeri arvosanalle kahdeksan

T1 ohjata oppilasta havaitsemaan uskonnon ja kulttuurin vuorovaikutus sekä tunnistamaan uskontoon liittyvämonimuotoisuus

S1, S2

Uskontojen merkityksen hahmottaminen kulttuurissa ja yhteiskunnassa

Oppilas tunnistaa ja osaa nimetä uskontoon liittyviä piirteitä ympäröivässä kulttuurissa.

T2 ohjata oppilasta syventämään tietojaan opiskeltavasta uskonnosta ja sen vaikutuksista

S1

Uskontoa koskevan tiedon hallitseminen

Oppilas osaa kuvailla opiskelemansa uskonnon syntyhistoriaa ja vaikutusta. Hän tuntee uskonnon perusopetukset sekä osaa mainita tärkeimmät lähteet.

T3 ohjata oppilasta perehtymään uskontoihin ja katsomuksiin eri puolilla maailmaa sekä uskonnottomuuteen

S2

Maailmanuskontojen ja erilaisten katsomusten tunteminen

Oppilas osoittaa hallitsevansa perustiedot suurista maailmassa vaikuttavista uskonnoista ja uskonnottomuudesta. Hän osaa kuvailla uskonnoissa ja katsomuksissa vallitsevaa moninaisuutta.

T4 ohjata oppilasta tuntemaan eri uskontojen ja katsomusten tapoja ja symboleita sekä tunnistamaan uskonnollisia aiheita mediassa, maailmanpolitiikassa, taiteessa ja populaarikulttuurissa

S1-S3

Uskonnon ja kulttuurin lukutaito

Oppilas osaa nimetä eri uskontoperinteiden tapoja ja symboleja. Hän osaa antaa esimerkkejä uskonnollisista aiheista mediassa, taiteessa ja populaarikulttuurissa.

T5 ohjata oppilasta havaitsemaan ja arvioimaan erilaisia argumentaation tapoja sekä uskonnon ja tieteen kielen välisiä eroja

S1, S3

Ajattelun ja vuorovaikutuksen taidot

Oppilas tunnistaa ja osaa antaa esimerkkejä erilaisista argumentaation tavoista sekä joistakin uskonnon ja tieteen kielen välisistä eroista.

T6 ohjata oppilasta perehtymään eettisen ajattelun keskeisiin käsitteisiin, ihmisoikeuksiin sekä opiskeltavan uskonnon ja muiden uskontojen ja katsomusten eettisiin periaatteisiin

S3

Etiikkaa koskeva tieto ja ihmisoikeusetiikka

Oppilas tuntee ja osaa nimetä etiikan keskeisiä käsitteitä. Hän osaa nimetä tärkeimmät ihmisoikeussopimukset ja kertoa niiden keskeisestä sisällöstä. Oppilas tuntee opiskeltavan uskonnon sekä muiden uskontojen ja katsomusten eettisiä periaatteita.

T7 auttaa oppilasta pohtimaan uskontojen ja katsomusten maailmanlaajuista merkitystä ihmisten valintojen perusteina ja ohjaajina

S1, S3

Uskontojen ja katsomusten merkitys globaalisti

Oppilas osaa kuvailla ja arvioida uskontojen ja katsomusten maailmanlaajuista merkitystä ihmisten valintojen perusteina ja ohjaajina.

T8 rohkaista oppilasta pohtimaan ihmisyyteen kuuluvia elämänkysymyksiä, ajankohtaisia eettisiä kysymyksiä ja omien arvojen suhdetta niihin

S2, S3

Eettinen ajattelu

Oppilas pohtii ihmisyyteen kuuluvia elämänkysymyksiä ja osaa kertoa ajankohtaisista eettisistä kysymyksistä.

T9 innostaa oppilasta tutkimaan omien valintojensa eettisiä ulottuvuuksia ja niiden vaikutusta hyvinvointiin ja kannustaa kestävään elämäntapaan

S2, S3

Eettinen ajattelu

Oppilas pohtii omien valintojensa eettisiä ulottuvuuksia ja osaa kertoa niiden vaikutuksesta omaan ja toisten ihmisten hyvinvointiin ja kestävään tulevaisuuteen.

T10 rohkaista oppilaita kohtaamaan erilaisia ihmisiä nyt ja tulevaisuudessa jatko-opinnoissa, työelämässä ja vapaa-ajalla

S1-S3

Ei vaikuta arvosanan muodostamiseen. Oppilasta ohjataan pohtimaan kokemuksiaan osana itsearviointia.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä