Vuosiluokat 1-2

Esiopetuksen ja 1. luokan välinen siirtymävaihe

Käsityön osalta siirtymävaihe ei aiheuta erityisiä toimenpiteitä, mutta käsitöiden sujuminen voi antaa lisäinformaatiota oppilaan kokonaistilanteesta, kuten hienomotorisista taidoista.

Oppimisympäristö ja työtavat

Opetustilanteet toteutetaan asianmukaisesti varustelluissa, turvallisissa luokkaympäristöissä. Opetuksessa käytetään sekä teknisen että tekstiilityön materiaaleja ja tekniikoita. Oppilaita innostetaan työn suunnitteluun ja toteutukseen.

Eriyttäminen

Käsityön opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden erilaiset edellytykset ja tarpeet. Tarvittaessa opetusta eriytetään materiaalien ja tekniikoiden valinnalla. Toisaalta käsityö kehittää tuen tarpeessa olevan oppilaan hienomotorisia taitoja, silmä-käsikoordinaatiota sekä oman työn suunnittelua.

Arviointi

Oppilaan saama palaute on luonteeltaan myönteistä ja kannustavaa koko prosessin ajan ja lopuksi. Arviointi kohdistuu koko käsityöprosessiin.

Oppimisprosessin kannalta keskeisiä arvioinnin ja palautteen antamisen kohteita ovat

• edistyminen työskentelyn sujuvuudessa
• edistyminen suunnittelun, tekemisen ja arvioinnin taidoissa
• edistyminen tavoitteellisessa toiminnassa
• edistyminen kekseliäiden ratkaisujen tuottamisessa

Laaja-alaisista osaamisalueista arvioinnissa painotetaan

• Ajattelua ja oppimaan oppimista (L1)
• Kulttuurista osaamista, vuorovaikutusta ja ilmaisua (L2)
• Itsestä huolehtimista ja arjen taitoja (L3)

Oheisessa taulukossa on tarkemmin määritelty käsityön vuosiluokkakohtaiset tavoitteet ja sisällöt vuosiluokille 1-2. Sisällöissä ilmenevät kursivoidut asiat tulevat oppilaille vastaan ensimmäistä kertaa.

Käsityön opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokilla 1-2

Opetuksen tavoitteet	Laaja-alainen osaaminen	Opetuksen sisällöt
Ideointi, kokeilu, sunnittelu		1. luokka/ 2 vuosiviikkotuntia	2. luokka/ 2 vuosiviikkotuntia
T1 rohkaista oppilasta kiinnostumaan ja innostumaan käsin tekemisestä sekä herättää uteliaisuutta keksivään ja kokeilevaan käsityöhön	L1, L2	Ideoidaan ja suunnitellaan yhteisöllistä tai omaa työtä. Lähtökohtana esim. tunteet, tarinat, mielikuvitusympäristöt, rakennetut- tai luonnonympäristöt.	Suunnitellaan ja ideoidaan yhteisöllistä tai omaa työtä. Lähtökohtana esim. tunteet, tarinat, mielikuvitusympäristöt, rakennetut- tai luonnonympäristöt. Pohditaan tuotteen käyttötarkoitusta (säilytin, suoja jne.).
T2 ohjata oppilas kokonaiseen käsityöprosessiin ja esittämään omia ideoitaan kuvallisesti sekä kertomaan käsityön tekemisestä ja valmiista tuotteesta	L1, L4, L5	Havainnollistetaan omaa ideaa pohjakuvilla (ideakuvat, hahmottelu).	Havainnollistetaan omaa ideaa pohjakuvilla (ideakuvat, hahmottelu, tvt:n käyttö). Pohditaan jo mahdollisia materiaali- ja tekniikkaratkaisuja.
T3 ohjata oppilasta suunnittelemaan ja valmistamaan käsityötuotteita tai teoksia luottaen omiin esteettisiin ja teknisiin ratkaisuihin	L1, L7	Tutustutaan erilaisiin materiaaleihin ja työskentelyvälineisiin, otetaan suunnitelma huomioon kokeiluja tehtäessä. Ymmärretään materiaalien alkuperää.	Tutustutaan erilaisiin materiaaleihin ja työskentelyvälineisiin, otetaan suunnitelma huomioon kokeiluja tehtäessä. Yritetään löytää ikätasolle ja suunnitelmaan soveltuva tekninen ratkaisu. Ymmärretään materiaalien alkuperää.
Tekeminen
T4 opastaa oppilasta tutustumaan moniin erilaisiin materiaaleihin ja niiden työstämiseen sekä ohjata toimimaan vastuuntuntoisesti ja turvallisesti	L4, L6	Teknisen työn ja tekstiilityön työtapojen monipuolista hyödyntämistä. Mm. mitataan, naulataan, hiotaan, leikataan, liimataan, ommellaan, virkataan ja nyöritellään.	Teknisen työn ja tekstiilityön työtapojen monipuolista hyödyntämistä. Mm. mitataan, naulataan, hiotaan, leikataan, liimataan, ommellaan, virkataan ja nyöritellään.
		Työstetään omia töitä kovia ja/tai pehmeitä materiaaleja käyttäen.	Työstetään omia töitä kovia ja/tai pehmeitä materiaaleja käyttäen.
		Tutustutaan käsityön peruskäsitteistöön ja nimistöön. Harjoitellaan materiaalien ja välineistön tunnistamista työnteon lomassa.	Ymmärretään joitakin käsityön peruskäsitteitä ja nimiä. Tunnistetaan tuttuja käsityön materiaaleja ja välineitä.
		Harjoitellaan työskentelemään ja liikkumaan työtilassa turvallisesti.	Harjoitellaan työskentelemään ja liikkumaan työtilassa turvallisesti.
Dokumentointi ja arviointi
T5 tukea oppilaan itsetunnon kehittymistä käsityössä onnistumisen, oivaltamisen ja keksimisen kokemusten kautta	L1, L3	Harjoitellaan valmiin käsityön tallentamista TVT:n keinoja hyödyntäen (mahdollinen kummioppilaiden apu).	Harjoitellaan valmiin työn tallentamista TVT:n keinoja hyödyntäen (mahdollinen kummioppilaiden apu).
		Kannustava palaute ohjaa työssä etenemistä koko käsityöprosessin ajan. Tarjotaan myös välineitä ja mahdollisuuksia itsearviointiin.	Kannustava palaute ohjaa työssä etenemistä koko käsityöprosessin ajan. Tarjotaan myös välineitä ja mahdollisuuksia itse- ja vertaisarvioinnin antamiseen.

Vuosiluokat 3 – 6

Keskeiset sisältöalueet (S1 – 6)

S1 Ideointi

S2 Suunnittelu → Suunnittelu

S3 Kokeilu

S4 Tekeminen

S5 Soveltaminen → Toteutus

S6 Dokumentointi ja arviointi → Arviointi

Oppiaineen tavoitteet (T1 - 8)

T1 Vahvistaa kiinnostusta ja innostaa keksivään ja kokeilevaan käsityöhön

T2 Ohjata kokonaiseen käsityöprosessiin ja sen dokumentointiin

T3 Suunnitella ja valmistaa tuote/teos luottaen omiin esteettisiin ja teknisiin ratkaisuihin

T4 Ohjata käsitteistön ja materiaalien tuntemiseen ja tarkoituksenmukaiseen työstämiseen

T5 Kannustaa pitkäjänteiseen työskentelyyn tarkoituksenmukaisella välineistöllä

T6 Käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa

T7 Ohjata arvioimaan kokonaista käsityöprosessia vuorovaikutteisesti

T8 Tarkastella kulutuskäyttäytymistä

Laaja-alaiset tavoitteet (L1 – 7)

L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen

L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

L3 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

L4 Monilukutaito

L5 Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

L6 Työelämätaidot ja yrittäjyys

L7 Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen

Suunnittelu (L1, L2, L3, L4, L5, L6, L7)

Työtehtäviä annettaessa pyritään siihen, että jokaisessa oppilastyössä olisi joitakin itse tai ryhmässä suunniteltuja osa-alueita. Suunnittelutyö on tarkoituksenmukaista aloittaa osittain rajatuilla tehtävillä, joiden vaatimustaso kohoaa ikäluokan taitojen karttuessa. Alakoulun ylemmillä luokilla voidaan toteuttaa vapaampia ja vaativampia suunnittelutehtäviä.

Laiterakentelun osalta oppilaan suunnittelun osuus voi olla vähäinen laitteen toimivuuden kannalta.

Suunnittelu vuosiluokilla 3 ja 4

Suunnittelutyössä oppilaalle annetaan pääasiassa osittain rajattuja suunnittelutehtäviä. Oppilas ideoi, pohtii ja suunnittelee annettuun aiheeseen esim. mitoitusta, yksittäisiä muotoja tai koristekuvioita. Annetuissa suunnittelutehtävissä otetaan huomioon käytettävän materiaalin ominaisuudet ja ikäluokan taitotaso. (T1, T3)

Materiaalivalinnassa käytetään tarkoituksenmukaisia, helposti työstettäviä materiaaleja (esim. puu, metallit ja muovi, kuitu, lanka, kangas ja kierrätysmateriaalit), joiden ominaisuudet soveltuvat annettuun aiheeseen. Tehtävissä voidaan yhdistellä eri materiaaleja, kun se on tarkoituksenmukaista. Oppilas perehtyy eri materiaalien perusominaisuuksiin ja tunnistaa yleisimmät käsityössä käytettävät materiaalit. (T4)

Suunnittelutyö voidaan tehdä perinteisesti piirtämällä tai mahdollisuuksien mukaan tietotekniikkaa hyväksi käyttäen. Työssä harjoitellaan suunnittelutyön perustyötä (mallintaminen ja mitoitus, mittaaminen ja valmiin mallin ja kaavan käyttö). Harjoitellaan muodon suunnittelemista esim. symmetristen muotojen tekemistä pahvimallin avulla. Suunnittelutyö voidaan tehdä yksin tai pienryhmissä. (T1, T6)

Osittain rajattujen tehtävien yhteydessä oppilas harjoittelee valmiiden piirustusten (kaavat, virkkaus- ja neulemallit) lukemista. Hän tunnistaa mitoituksen ja hahmottaa kappaleen muodot eri suunnista.

Työn toteutuksen edetessä oppilaita harjoitetaan arvioimaan omien suunnitelmien tarkoituksenmukaisuutta. Oppilas voi tehdä tarvittaessa suunnitelmaansa muutoksia. (T2, T7)

Toimivien laitteiden suunnittelun perustana voidaan käyttää erilaisten parametrien vaikutusta laitteen toimivuuteen. Tietoa parametrien vaikutuksesta voidaan hankkia tutkimalla tai päättelemällä. Mahdollisuuksien mukaan oppilaiden suunnittelemilla ja rakentamilla laitteilla voidaan pitää erilaisia kilpailuja esim. nopeudesta. (T1, T2, T3, T5, T7)

Teknisen työn laiterakentelu yhdistyy luontevasti ympäristötietoon. Annetut suunnittelutehtävät liittyvät ympäristötiedon sisältöihin muodostaen laajoja kokonaisuuksia. (T1, T7)

Tekstiilityön ja teknisen työn suunnittelu voidaan yhdistää luontevasti kuvataiteeseen. (T3)

Suunnittelu vuosiluokilla 5 ja 6

Suunnittelutyössä oppilaalle voidaan antaa osittain rajattujen suunnittelutehtävien lisäksi avoimia suunnittelutehtäviä annetusta aihealueesta. Tällöin pitää ottaa huomioon oppilaiden taitotaso niin suunnittelun kuin teknisen toteutuksen osalta, ryhmäkoko, resurssit ja käytössä olevat materiaalit. (T1, T3)

Materiaalivalinnassa käytetään tarkoituksenmukaisia, helposti työstettäviä materiaaleja (esim. puu, metallit ja muovi, kuitu, lanka, kangas ja kierrätysmateriaalit), joiden ominaisuudet soveltuvat annettuun aiheeseen. Tehtävissä voidaan yhdistellä eri materiaaleja kun se on tarkoituksenmukaista. Oppilas syventää tietämystään eri materiaalien ominaisuuksista ja osaa valita työhön sopivia käsityössä käytettäviä materiaaleja. (T4)

Suunnittelutyö voidaan tehdä perinteisesti piirtämällä tai mahdollisuuksien mukaan tietotekniikkaa hyväksi käyttäen. Työssä laajennetaan suunnittelutyön perusvalmiuksia (mallintaminen, mitoitus ja mittakaava, mittaaminen ja itse jäljennetyn kaavan käyttö). Tämän lisäksi harjoitellaan muodon suunnittelemista esim. symmetristen muotojen tekemistä pahvimallin avulla. Suunnittelutyö voidaan tehdä yksin tai pienryhmissä. (T1, T6)

Osittain rajattujen tehtävien yhteydessä oppilas harjoittelee valmiiden piirustusten (kaavat, virkkaus- ja neulemallit) lukemista. Hän tunnistaa mitoituksen ja hahmottaa kappaleen muodot eri suunnista.

Työn toteutuksen edetessä oppilaita harjoitetaan arvioimaan omien suunnitelmien tarkoituksenmukaisuutta. Oppilas voi tehdä tarvittaessa suunnitelmaansa muutoksia. (T2, T7)

Toimivien laitteiden suunnittelun perustana voidaan käyttää erilaisten parametrien vaikutusta laitteen toimivuuteen. Tietoa parametrien vaikutuksesta voidaan hankkia tutkimalla tai päättelemällä. Mahdollisuuksien mukaan oppilaiden suunnittelemilla ja rakentamilla laitteilla voidaan pitää erilaisia kilpailuja esim. nopeudesta. (T1, T2, T3, T5, T7)

Teknisen työn laiterakentelu yhdistyy luontevasti ympäristötietoon. Annetut suunnittelutehtävät liittyvät ympäristötiedon sisältöihin muodostaen laajoja kokonaisuuksia. (T1, T7)

Tekstiilityön ja teknisen työn suunnittelu yhdistyy luontevasti kuvataiteeseen. (T3)

Toteuttaminen (L1, L2, L3, L4, L5, L6, L7)

Oppilastöiden toteutuksessa käytetään kullekin ikäluokalle tarkoituksenmukaisia käsityötapoja. Työtapojen tulee olla oppilaan motoriikkaa kehittäviä ja sopivan tasoisia. Alemmilla luokilla voidaan tarvittaessa käyttää erilaisia apuvälineitä, joilla varmistetaan työn mielekkyys ja onnistuminen. Ylemmillä luokilla taitotason noustessa ja käden motoriikan kehittyessä voidaan vaatimustasoa nostaa. Esim. sahaamisen opettelussa voidaan aluksi käyttää apuna sahauslaatikkoa. Taitojen karttuessa voidaan opetella muotosahausta.

Käsityötapoja käyttäessä oppilas hahmottaa eri materiaalien ominaisuudet paremmin kuin konetyöstössä, minkä vuoksi alakoulussa painotetaan käsityövälineiden käyttöä.

Käsityötapojen lisäksi oppilaat perehdytetään koneompelun ja konetyöstön yleisiin periaatteisiin ja työturvallisuuteen, jotta heillä olisi hyvät valmiudet omaksua yläkoulun työtapoja.

Toteuttaminen vuosiluokilla 3 ja 4

Kolmannella ja neljännellä luokalla käytettävissä käsityötavoissa tulee ottaa huomioon oppilaiden motoriikan asettamat rajoitukset. Työtehtävien tulee tuottaa oppilaille onnistumisen elämyksiä. Niiden varmistamiseksi voidaan käyttää työssä erilaisia apuvälineitä (esim. sahauslaatikkoa). Harjoitteluvaiheessa opettajan tulisi aina ennen työtä näyttää mallisuorituksia ja samalla käydä läpi yleisimpiä oppilaiden tekemiä virheliikkeitä ja – tapoja. (T1, T4, T5, T7)

Sopivilla materiaalivalinnoilla voidaan tukea käsityötekniikoiden harjoittelua. Perinteisen puun lisäksi oppilaan tulisi tutustua ainakin muovin ja pehmeiden metallien (esim. alumiini) perustyötapoihin. Oppilas tutustuu lankaan ja kankaaseen materiaalina. Työn toteuttamisessa oppilas harjoittelee materiaalien taloudellista käyttöä ja kullekin materiaalille ominaisia liitos- ja yhdistämistekniikoita. (T1, T4, T5, T8)

Käsityötapojen harjoittelussa oppilaita kehotetaan arvioimaan työskentelynsä tarkoituksenmukaisuutta ja tehokkuutta ja tarvittaessa muuttamaan työtavassaan olevia virheitä. Oppilasta harjoitetaan arvioimaan oman työnsä lopputulosta ja milloin voidaan siirtyä seuraavaan työvaiheeseen. Hänelle opetetaan tarkoituksenmukaista työjärjestystä. (T1, T2, T4, T5)

Käsityötapojen työturvallisuutta opetettaessa tulisi korostaa työstettävän kappaleen kiinnittämisen merkitys. Opettajan tulisi työtapoja ja - välineitä opettaessaan korostaa turvallisia tapoja, mutta toisaalta käydä läpi tavanomaisia vaaratilanteita aiheuttavia asioita. (T5)

Konetyöstöä tulisi harjoitella jo alaluokilla. Tärkeintä on perehdyttää oppilaat konetyöstön yleiseen työturvallisuuteen (suojainten käyttö, kappaleiden kiinnitys, työrauha koneella, toimet vaaratilanteessa). Opettajan tulisi välittömästi valvoa konetyöstöä. Harjoitellaan pitkäjänteistä, vastuuntuntoista ja turvallista ompelukoneompelua. Mahdollisuuksien mukaan käytetään tietokoneohjattuja koneita, niillä tehtyjen suunnitelmien toteuttamiseen. (T4, T5, T6)

Pinnankäsittelyssä käytetään tarkoituksenmukaisia ja materiaaliin sopivia pinnankäsittelymenetelmiä ja aineita. (T5)

Luokan kalustus tulisi olla sellainen, että eripituisten oppilaiden olisi mahdollista toimia luontevissa työasennoissa. Käsityövälineiden valinnassa tulisi huomioida oppilaiden koko ja motoriikan vaatimukset. Käytettävien koneiden työtasot ja hallintalaitteet tulisi olla kaikkien oppilaiden helposti käytettävissä. Luokan fyysinen rakenne ei saisi estää opettajan valvonnan eri tilojen välillä.

Opettajan tulisi määrätietoisesti opettaa oppilaille työvälineiden ja työmenetelmien oikeita nimityksiä.

Esimerkkejä ikätasolle soveltuvista tekniikoista:

Mittaaminen, merkitseminen ja piirrotus: Pituusmittaus, kohteen mittaaminen kahdesta reunasta, suorakulman käyttö, purasimen ja pistepuikon käyttö.

Kiinnitys: Kappaleen kiinnittäminen höylä- ja viilapenkkiin.

Sahaus: Poikkisahaus sahauslaatikossa, kulmasahauslaitteessa ja viivaa pitkin, halkaisusahaus.

Höylääminen: Kapean pinnan höylääminen.

Viilaaminen ja hiominen: Viimeistely ja pyöristäminen viilaamalla, hiominen hiomalaudalla ja – tuella.

Taltan käyttö: Kapeiden pintojen talttaus

Poraaminen: Kairan käyttö, pylväs- ja penkkiporakoneen käyttö.

Leikkaaminen: Metallin leikkaus levysaksilla.

Liittäminen: Naula- ja ruuviliitos, niittaus, pehmytjuottaminen.

Muovin muokkaus: Taivuttaminen muovintaivuttimella.

Pinnankäsittely: Vahaus, lakkaus ja maalaus.

Laiterakentelu: Suljettu virtapiiri, vivut, pyörät.

Konetyöstö: Opetellaan esim. penkki- tai pylväsporakoneella konekohtaisia ja yleisiä työturvallisuuteen liittyviä asioita: kappaleen kiinnitys, suojainten käyttö, työrauha koneella, hätäseis-kytkimien käyttö, yleinen siisteys.

Mittaaminen, piirtäminen ja kaavan käyttäminen: Mittausvälineiden käyttäminen, liitukynällä ja kangasliidulla piirtäminen, valmiin kaavan muodon piirtäminen kankaalle.

Käsin ompelu: Napin ompelu.

Koneompelu: Ompelukoneen langoittaminen, ompelun aloittaminen, ompelun lopettaminen, suora ommel, huolittelu, yhdyssauman ompelu.

Virkkaus: Aloitussilmukka, ketjusilmukka, piilosilmukka, kiinteä silmukka, virkkauksen päättäminen, lankojen päättely.

Neulonta: Aloitussilmukka, ristikkäin luominen, oikea silmukka, edestakaisneule tasoneuleena, neuleen päättäminen, lankojen päättely.

Huovutus: Huovutustekniikoiden kokeilua.

Kirjonta: Pistokirjonta, konekirjonta.

Silitys: Kankaan silittäminen silitysmerkin mukaan, silittäminen työvaiheittain, valmiin tuotteen silittäminen.

Toteuttaminen vuosiluokilla 5 ja 6

Viidennellä ja kuudennella luokalla käytettävissä käsityötavoissa tulee tuottaa oppilaille onnistumisen elämyksiä. Niiden varmistamiseksi voidaan käyttää työssä erilaisia apuvälineitä. Harjoitteluvaiheessa opettajan tulisi aina ennen työtä näyttää mallisuorituksia ja samalla käydä läpi yleisimpiä oppilaiden tekemiä virheliikkeitä ja – tapoja. (T1, T4, T5, T7)

Sopivilla materiaalivalinnoilla voidaan tukea käsityötekniikoiden harjoittelua. Perinteisen puun lisäksi oppilaan tulisi tutustua ainakin muovin ja pehmeiden metallien perustyötapoihin. Oppilaan tulisi tutustua puuvillaan ja villaan lankana ja kankaana. Työn toteuttamisessa oppilas harjoittelee materiaalien taloudellista käyttöä ja kullekin materiaalille ominaisia liitostekniikoita. (T1, T4, T5, T8)

Käsityötapojen harjoittelussa oppilaita kehotetaan arvioimaan työskentelynsä tarkoituksenmukaisuutta ja tehokkuutta ja tarvittaessa muuttamaan työtavassaan olevia virheitä. Oppilasta harjoitetaan arvioimaan oman työnsä lopputulosta ja milloin voidaan siirtyä seuraavaan työvaiheeseen. Hänelle opetetaan tarkoituksenmukaista työjärjestystä. (T1, T2, T4, T5)

Käsityötapojen työturvallisuutta opetettaessa tulisi korostaa työstettävän kappaleen kiinnittämisen merkitys. Opettajan tulisi uusia työtapoja ja - välineitä opettaessaan korostaa turvallisten tapoja, mutta toisaalta käydä läpi tavanomaisia vaaratilanteita aiheuttavia asioita.

Konetyöstöä tulisi harjoitella jo alaluokilla. Tärkeintä on perehdyttää oppilaat konetyöstön yleiseen työturvallisuuteen (suojainten käyttö, kappaleiden kiinnitys, työrauha koneella, toimet vaaratilanteessa). Opettajan tulisi välittömästi valvoa konetyöstöä. Harjoitellaan pitkäjänteistä, vastuuntuntoista ja turvallista ompelukoneompelua. Mahdollisuuksien mukaan käytetään tietokoneohjattuja koneita, niillä tehtyjen suunnitelmien toteuttamiseen. (T4, T5, T6)

Pinnankäsittelyssä käytetään tarkoituksenmukaisia ja materiaaliin sopivia pinnankäsittelymenetelmiä ja aineita. (T5)

Luokan kalustus tulisi olla sellainen, että eripituisten oppilaiden olisi mahdollista toimia luontevissa työasennoissa. Käsityövälineiden valinnassa tulisi huomioida oppilaiden koko ja motoriikan vaatimukset. Käytettävien koneiden työtasot ja hallintalaitteet tulisi olla kaikkien oppilaiden helposti käytettävissä. Luokan fyysinen rakenne ei saisi estää opettajan valvonnan eri tilojen välillä.

Opettajan tulisi määrätietoisesti opettaa oppilaille työvälineiden ja työmenetelmien oikeita nimityksiä.

Esimerkkejä ikätasolle soveltuvista tekniikoista:

Mittaaminen, merkitseminen ja piirrotus: Pituusmittaus, kohteen mittaaminen kahdesta reunasta, suorakulman käyttö, purasimen ja pistepuikon käyttö, harpin käyttö, mallien valmistaminen.

Kiinnitys: Kappaleen kiinnittäminen höylä- ja viilapenkkiin.

Sahaus: Poikkisahaus sahauslaatikossa, kulmasahauslaitteessa ja viivaa pitkin, halkaisusahaus, muotosahaus.

Höylääminen: Kapean ja leveän pinnan höylääminen, muotohöyläys.

Viilaaminen ja hiominen: Viimeistely ja pyöristäminen viilaamalla, hiominen hiomalaudalla ja – tuella, muotoon viilaus, täryhiomakoneen käyttö.

Taltan käyttö: Kapeiden pintojen talttaus, kourutalttaus.

Poraaminen: Kairan käyttö, pylväs- ja penkkiporakoneen käyttö, akkuporakoneen käyttö.

Leikkaaminen: Metallin leikkaus levysaksilla.

Liittäminen: Naula- ja ruuviliitos, poratappiliitos, niittaus, pehmytjuottaminen.

Muovin muokkaus: Taivuttaminen muovintaivuttimella.

Metallin muokkaus: Taivuttaminen, hehkuttaminen, pakotus.

Pinnankäsittely: Vahaus, lakkaus ja maalaus.

Laiterakentelu: Suljettu virtapiiri, elektroniikkarakentelun perusteet, vivut, pyörät, hammas- ja hihnapyörät.

Konetyöstö: Opetellaan esim. penkki- tai pylväsporakoneella konekohtaisia ja yleisiä työturvallisuuteen liittyviä asioita: kappaleen kiinnitys, suojainten käyttö, työrauha koneella, hätäseis-kytkimien käyttö, yleinen siisteys.

Mittaaminen, piirtäminen ja kaavan käyttäminen: Mittausvälineiden käyttäminen, liitukynällä ja kangasliidulla piirtäminen, kaava-arkin kaavan ja kaavamerkkien jäljentäminen, kaavan neulaaminen kankaalle leikkuusuunnitelman mukaan langansuuntaan, saumanvaran piirtäminen, kaavanmuotoisen kappaleen leikkaaminen.

Koneompelu: Käänne, päärme, joustavan materiaalin ompelu. Mahdollisuuksien mukaan poimuttaminen, taskun ompelu, vetoketju, näpinläven ompelu.

Virkkaus: Pylväs, kaventaminen, lisääminen, virkkauksen päättäminen, lankojen päättely, perusmerkkien lukeminen.

Neulonta: Nurja silmukka, sileä neule ja joustinneule tasoneuleena ja pyöröneuleena, kaventaminen, lisääminen, kärkikavennus, neuleen päättäminen, lankojen päättely.

Kankaanpainanta: Eri tekniikoita kokeillen.

Kirjonta: Konekirjonta, päällikeompelu.

Silitys: Kankaan silittäminen silitysmerkin mukaan, silittäminen työvaiheittain, valmiin tuotteen silittäminen, kankaanpainantavärin kiinnittäminen.

Arviointi

Oppilasta ohjataan tarkastelemaan omaa ja muiden toimintaa. Oppilaalle annetaan selvä ja tarkka palaute. Häntä kannustetaan tarkkailuun koko käsityöprosessin ajan – ei vain lopputuloksen osalta. Opettajan antamalla palautteella on mahdollisuus korjata oppilaan toteuttamasta työstä virheitä. Palautteella vahvistetaan ja motivoidaan oppilasta suunnittelun ja työskentelyn eri työvaiheissa. Suunnittelussa arvioidaan sen innovaatioita, omaperäisyyttä ja tarkoituksenmukaisia ratkaisuja. Työskentelyn osalta keskeistä on arvioida työjärjestystä, käsityövälineiden, työstökoneiden ja ompelukoneen tarkoituksenmukaista käyttöä ja työturvallisuutta.

Lopputulosta arvioitaessa pääpaino on työn huolellisuudessa ja omien ratkaisujen onnistumisessa. Samalla voidaan arvioida, mitä olisi voinut tehdä toisin tai miten tekisin nyt. Oppilaalla on mahdollisuus arvioida itseään ennen opettajan antamaa arviota. Arvioinnin perusteella oppilas voi kehittää oppimistaan niin, että hän itse asettaa käsityön opiskelulleen realistiset tavoitteet.

Dokumentoinnissa voidaan käyttää tietotekniikan keinoja. Työ voidaan tehdä kotityönä tai integroida se esim. äidinkieleen.

Kuudennen luokan kevätarvostelun tulee noudattaa valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteita.

Oppilaiden siirtyessä kuudennen luokan jälkeen toiseen kouluun, käsityön opettajien tulisi toimittaa ennen siirtymistä selvitys alakoululla opetetuista työtavoista ja -tekniikoista.

Käsityön arviointikriteerit 6. vuosiluokan päätteeksi hyvää osaamista kuvaavaa sanallista arviota/ arvosanaa kahdeksan varten

Opetuksen tavoite	Sisältö-alueet	Arvioinnin kohteet oppiaineessa	Hyvä/arvosanan kahdeksan osaaminen
T1 vahvistaa oppilaan kiinnostusta käsin tekemiseen sekä innostaa keksivään, kokeilevaan ja paikallisuutta hyödyntävään käsityöhön	S1-S6		Ei vaikuta arvosanan muodostamiseen. Oppilaita ohjataan pohtimaan kokemuksia osana itsearviointia.
T2 ohjata oppilasta hahmottamaan ja hallitsemaan kokonainen käsityöprosessi ja sen dokumentointi	S1-S6	Oman työn suunnittelu, valmistus, arviointi ja prosessin dokumentointi	Oppilas osaa toteuttaa kokonaisen käsityöprosessin ja tehdä dokumentointia prosessin eri vaiheista.
T3 opastaa oppilasta suunnittelemaan ja valmistamaan yksin tai yhdessä käsityötuote tai -teos luottaen omiin esteettisiin ja teknisiin ratkaisuihin	S1-S4	Tuotteen valmistaminen	Oppilas osaa valmistaa omaan tai yhteiseen suunnitelmaansa perustuvan tuotteen tai teoksen, jossa on huomioitu esteettisyys ja toimivuus.
T4 ohjata oppilasta tunnistamaan käsitteistöä sekä tuntemaan monia erilaisia materiaaleja ja työstämään niitä tarkoituksenmukaisesti	S3,S5	Käsityössä käytettävien materiaalien ja valmistustekniikoiden valinta, yhdistäminen ja työstäminen	Oppilas valitsee, yhdistää ja käyttää tarkoituksenmukaisesti eri materiaaleja ja valmistustekniikoita. Oppilas tuntee ja osaa käyttää käsityön käsitteistöä.
T5 kannustaa oppilasta toimimaan pitkäjänteisesti ja vastuuntuntoisesti, huolehtimaan turvallisesta työskentelystä sekä valitsemaan ja käyttämään työhön sopivaa välineistöä	S1-S5	Työskentelytaidot	Oppilas ottaa vastuuta omasta työstään ja toimii tavoitteellisesti. Oppilas osaa kuvata yksinkertaisten ja arkipäivään liittyvien laitteiden toimintaperiaatteita. Oppilas osaa käyttää asianmukaisia työvälineitä, koneita ja laitteita oikein, turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti.
T6 opastaa oppilasta käyttämään tieto– ja viestintäteknologiaa käsityön suunnittelussa, valmistamisessa ja käsityöprosessin dokumentoinnissa	S1, S2, S6	Tieto- ja viestintäteknologian käyttäminen omassa työskentelyssä	Oppilas osaa käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa ohjatusti käsityön suunnittelussa, valmistuksessa ja käsityöprosessin dokumentoinnissa.
T7 ohjata oppilasta arvioimaan, arvostamaan ja tarkastelemaan vuorovaikutteisesti omaa ja muiden kokonaisen käsityön prosessia	S6	Oman ja muiden työn arviointi, vertaispalautteen antaminen	Oppilas osallistuu rakentavasti oman ja toisten työn ja työskentelyn arviointiin ja vertaispalautteen antamiseen.
T8 herättää oppilas arvioimaan kulutus- ja tuotantotapoja kriittisesti	S1-S3, S5	Kulutus- ja tuotanto- tapojen pohdinta	Oppilas osaa ilmaista, miten kulutus- ja tuotantotavat vaikuttavat tuotteen elinkaaren.

Vuosiluokka: 7

Oppiaineen tuntimäärä: 3 vuosiviikkotuntia

Siirtymävaiheessa kuudennelta seitsemännelle luokalle tarvittava yhteistyö

Alakoulujen käsityön opettajat tiedottavat yläkoulun käsityönopettajia sähköpostilla tehdyistä oppilastöistä lyhyesti siirtymävaiheen yhteydessä. Mahdollisesti suoritetaan myös tutustumiskäynti tulevaan yläkouluun.

Viidenneltä luokalta lähtien oppilas valitsee painotuksensa tekstiilityöhön ja tekniseen työhön mielenkiintonsa ja taipumustensa mukaisesti.

Luokilla 5-7 toteutetaan yhteisprojekteja, jotka tukevat käsityön perusteiden tavoitteiden toteutumista mahdollisuuksien mukaan.

Oppiaineen tehtävä

Käsityön oppiaineen tehtävänä on ohjata oppilaita kokonaiseen käsityöprosessin hallintaan. Käsityö on monimateriaalinen oppiaine, jossa toteutetaan käsityöilmaisuun, muotoiluun ja teknologiaan perustuvaa toimintaa. Tähän kuuluu tuotteen tai teoksen itsenäinen tai yhteisöllinen suunnittelu, valmistus ja oman tai yhteisen käsityöprosessin arviointi. Käsityön tekeminen on tutkivaa, keksivää ja kokeilevaa toimintaa ja siinä toteutetaan ennakkoluulottomasti erilaisia visuaalisia, materiaalisia, teknisiä sekä valmistusmenetelmällisiä ratkaisuja. Käsityössä opetellaan ymmärtämään, arvioimaan ja kehittämään erilaisia teknologisia sovelluksia sekä käyttämään opittuja tietoja ja taitoja arjessa. Käsityössä kehitetään oppilaiden avaruudellista hahmottamista, tuntoaistia ja käsillä tekemistä, jotka edistävät motorisia taitoja, luovuutta ja suunnitteluosaamista. Opetuksella vahvistetaan edellytyksiä monipuoliseen työskentelyyn. Käsityön merkitys on pitkäjänteisessä ja innovatiivisessa työskentelyprosessissa sekä itsetuntoa vahvistavassa, mielihyvää tuottavassa kokemuksessa.

Opetuksessa painotetaan oppilaiden erilaisia kiinnostuksen kohteita ja korostetaan yhteisöllistä toimintaa. Käsityössä lähtökohtana on erilaisten laaja-alaisten teemojen kokonaisvaltainen tarkastelu oppiainerajat luontevasti ylittäen. Ympäröivän materiaalisen maailman tuntemus luo perustaa kestävälle elämäntavalle ja kehitykselle. Tähän sisältyy myös oppilaiden oma elämänpiiri, paikallinen ja eri ryhmien kulttuuriperintö sekä yhteisön kulttuurinen moninaisuus. Käsityö kasvattaa eettisiä, tiedostavia, osallistuvia sekä osaavia ja yritteliäitä kansalaisia, jotka arvostavat itseään tekijöinä ja joilla on taito käsityöilmaisuun sekä halu ylläpitää ja kehittää käsityökulttuuria.

Vuosiluokilla 7-9 käsityön opetus vahvistaa ja syventää oppilaiden omasta elämysmaailmasta nousevaa innovointia ja ongelmanratkaisua sekä käsityön tekemiseen, ilmaisuun ja suunnitteluun liittyvien tietojen ja taitojen osaamista. Käsityön opiskelu pohjautuu rakennetun ympäristön ja monimateriaalisen maailman havainnointiin, tutkimiseen ja tiedon soveltamiseen. Tekemisen taitoja syvennettäessä tunnistetaan myös erilaisia teknologisia toimintaperiaatteita ja niihin liittyviä käytännön ongelmia. Käsityön kasvatustehtävänä on tukea oppilaiden hyvinvointia ja elämänhallintaa sekä työelämään ja ammattiin liittyviä valintoja.

Käsityön opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9

Opetuksen tavoitteet	Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet	Laaja-alainen osaaminen
T1 ohjata oppilasta suunnittelemaan työskentelyään sekä ideoimaan, tutkimaan ja kokeilemaan yritteliäästi	S2-S5	L2,L3
T2 ohjata oppilasta asettamaan käsityöhön omia oppimisen ja työskentelyn tavoitteita sekä toteuttamaan niiden perusteella kokonainen käsityöprosessi ja arvioimaan oppimistaan	S1-S5	L1
T3 opastaa oppilasta tutustumaan ja käyttämään monipuolisesti erilaisia työvälineitä, materiaaleja ja tarkoituksenmukaisia työtapoja sekä kehittämään innovaatioita	S1-S5	L4, L6
T4 ohjata oppilasta käyttämään sujuvasti käsityön käsitteitä, merkkejä ja symboleja sekä vahvistamaan visuaalista, materiaalista ja teknologista ilmaisuaan	S1-S5	L2, L4
T5 ohjata oppilasta havainnoimaan, ennakoimaan ja reagoimaan työtilanteisiin liittyviin riskitekijöihin ja toimimaan turvallisesti käsityöprosessissa	S6	L3, L6
T6 ohjata oppilasta käyttämään tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuuksia käsityön suunnittelussa, valmistuksessa ja dokumentoinnissa, sekä yhteisöllisen tiedon tuottamisessa ja jakamisessa	S1-S5	L5
T7 ohjata oppilasta tuntemaan käsityön, kädentaitojen ja teknologisen kehityksen merkitys omassa elämässään, yhteiskunnassa, yrittäjyydessä ja muussa työelämässä	S7	L6
T8 ohjata oppilasta taloudelliseen ajatteluun ja kehittämään käsityöprosessiin liittyviä valintoja, jotka edistävät kestävää elämäntapaa	S8	L1, L4, L7

Käsityön tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 7-9

Sisältöjen toteuttaminen antaa oppilaalle monipuolisen kokemuksen käsityön alueista ja mahdollisuuden useiden käsityötaitojen omaksumiseen. Sisältöalueista muodostetaan yhtenäisiä oppimistehtäviä, joissa useat sisällöt limittyvät yhtäaikaisesti toisiinsa.

S1 Innovointi: Ratkaistaan erilaisia tuotesuunnittelutehtäviä luovasti ja kekseliäästi käyttäen käsityön käsitteistöä, merkkejä ja symboleja. Toteutetaan suunnitelmat itseilmaisua vahvistaen. Tehdään käsityöprosessin itse- ja vertaisarviointia prosessin edetessä.

S2 Muotoilu: Perehdytään asumisen, liikkumisen ja pukeutumisen yhteiskunnalliseen, kulttuuriseen ja teknologiseen kehitykseen sekä hyödynnetään paikallisuutta ja eri kulttuurien perinteitä, nykyisyyttä ja tulevaisuutta suunnittelussa, muotoilussa ja toteutuksessa.

S3 Kokeilu: Harjoitellaan erilaisia tapoja muokata, yhdistää ja käsitellä materiaaleja sekä käytetään luovasti ja rohkeasti erilaisia perinteisiä ja uusia materiaaleja ja valmistustekniikoita. Käytetään sulautettuja järjestelmiä käsityöhön eli sovelletaan ohjelmointia suunnitelmiin ja valmistettaviin tuotteisiin.

Käsityötä opetetaan ainakin puutyö, metallityö, kone ja sähköopin osa-alueilla sekä tekstiilityön tekniikoin unohtamatta tietotekniikka-avusteista valmistusta soveltuvin osin.

S4 Dokumentointi ja arviointi: Tutustutaan eri menetelmien tarjoamiin mahdollisuuksiin tuotteiden suunnittelu- ja valmistusprosessissa. Analysoidaan tuotteiden muotoilua ja käytettävyyttä. Kokonainen käsityöprosessi dokumentoidaan hyödyntäen tieto- ja viestintäteknologiaa.

S5 Tekeminen: Valmistetaan erilaisia laadukkaita ja toimivia, ekologisesti ja eettisesti kestäviä tuotteita tai teoksia. Käytetään käsityön tekemiseen tarvittavia työvälineitä, koneita ja laitteita monipuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti.

S6 Työturvallisuus: Perehdytään työturvallisuuteen ja kartoitetaan ja arvioidaan työn vaaroja sekä riskejä osana käsityöprosessia. Työskennellään turvallisesti.

S7 Yrittäjämäinen oppiminen: Tutustutaan yrittäjämäiseen oppimiseen, yrittäjyyteen ja järjestöyhteistyöhön havainnollisesti, virtuaalisesti, opintokäynneillä tai yritysvierailuilla. Huomioidaan käsityöosaamisen merkitys työelämälle. Hyödynnetään kulttuurilaitosten tarjontaa ideoinnin lähteenä.

S8 Tiedostaminen ja osallistuminen: Tutkitaan käsityön ja tuotteiden erilaisia merkityksiä yksilön, yhteiskunnan ja ympäristön näkökulmasta. Pohditaan käsityötä hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen edistäjänä arjessa. Harjoitellaan käsityöllä osallistumista, vaikuttamista ja viestimistä.

Käsityön oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 7-9

Monipuoliset laitteet, koneet, työvälineet ja ympäristöt mahdollistavat monimateriaalisen käsityön oppimisen ja vastuullisen työskentelyasenteen omaksumisen. Arkielämää, luontoa, rakennettua ja esineympäristöä havainnoidaan ja hyödynnetään käsityön suunnittelussa ja valmistuksessa. Käsityössä hyödynnetään mobiililaitteita ja harjaannutaan kolmiulotteisten piirrosten ja mallien tekemiseen. Opetuksessa käytetään teknisen työn ja tekstiilityön työtapoja. Toiminnallista oppimista tuetaan tutkivan oppimisen projekteilla yhteistyössä ulkopuolisten asiantuntijoiden ja eri tahojen kanssa oppiaineiden rajoja ylittäen. Käsityöhön tutustutaan museo- ja näyttely- ja yritysvierailuilla.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki käsityössä vuosiluokilla 7-9

Oppiaineen tavoitteiden kannalta keskeistä ohjauksen/tuen järjestämisessä on huomioida pedagogisesti erilaiset työ- ja vuorovaikutustavat, joilla tuetaan oppilaiden käsityötaitojen oppimista, suunnittelua ja yhteisöllistä työskentelyä. Yksilö-, ryhmä- ja yhteisöllisillä työtavoilla kannustetaan oppilaita osallisuuteen, aktiivisuuteen ja itseohjautuvuuteen. Opetuksessa huomioidaan oppilaiden erilaiset edellytykset ja tarpeet käsityön opiskeluun ja tehdään sen mukaisia eriytettyjä ratkaisuja esimerkiksi käytettävien oppimisympäristöjen, työvälineiden, työtapojen ja työtehtävien valinnassa.

Oppilaan oppimisen arviointi käsityössä vuosiluokilla 7-9

Oppimisen arviointi on oppilaita ohjaavaa ja kannustavaa. Arviointi perustuu kokonaiseen käsityön prosessiin, sen tavoitteisiin ja kriteereihin sekä opiskelun aikana tehtyyn jatkuvaan arviointiin ja dokumentointiin. Huolehditaan siitä, että oppilaat tietävät arvioinnin perusteet. Eri vaiheiden dokumentointi toimii arvioinnin välineenä. Oppilaat saavat monipuolista palautetta edistymisestään ja osaamisestaan. Arvioinnilla tuetaan laaja-alaisen käsityötaidon kehittymistä. Oppilaille annetaan erilaisia mahdollisuuksia osoittaa edistymistään ja kannustetaan omien vahvuuksien ylläpitämiseen sekä kehittymässä olevien taitojensa hallitsemiseen. Oppilaita ohjataan arvioimaan omaa oppimistaan ja tarjotaan erilaisia tapoja tehdä itse- ja vertaisarviointia. Palautteen anto on vuorovaikutteista, jolloin myös opettaja saa palautetta käyttämistään menetelmistä tai työtavoista.

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona oppiaineen opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena. Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut käsityön oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso käsityön valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Osaaminen oppiaineessa kehittyy koko opiskelun ajan. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta. Numeroarvosana laaditaan yhdessä käsityön opetukseen osallistuneiden opettajien kesken.

Käsityön päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän päättyessä

Käsityön opetuksen tavoitteena on	Sisältö-alueet	Arvioinnin kohteet oppiaineessa	Arvosanan kahdeksan osaaminen
T1 ohjata oppilasta suunnittelemaan työskentelyään sekä ideoimaan, tutkimaan ja kokeilemaan yritteliäästi	S2-S5	Työskentely ja tuottaminen	Oppilas suunnittelee työskentelyään, osaa tehdä valintoja ja etsiä työhönsä omia ratkaisuja.
T2 ohjata oppilasta asettamaan käsityöhön omia oppimisen ja työskentelyn tavoitteita sekä toteuttamaan niiden perusteella kokonainen käsityöprosessi ja arvioimaan oppimistaan	S1-S5	Kokonaisen käsityöprosessin toteuttaminen	Oppilas osaa asettaa työskentelylleen tavoitteita sekä työskentelee käsityöprosessin mukaisesti ja arvioi realistisesti oppimistaan käsityöprosessin aikana.
T3 opastaa oppilasta tutustumaan ja käyttämään monipuolisesti erilaisia työvälineitä, materiaaleja ja tarkoituksenmukaisia työtapoja sekä kehittämään innovaatioita	S1-S5	Valmistaminen, tekniikat ja työstömenetelmät	Oppilas osaa valita tarkoituksenmukaisia materiaaleja sekä tekniikoita ja työstömenetelmiä ja osaa käyttää niitä valmistaessaan suunnittelemiaan tuotteita/teoksia.
T4 ohjata oppilasta käyttämään sujuvasti käsityön käsitteitä, merkkejä ja symboleja sekä vahvistamaan visuaalista, materiaalista ja teknologista ilmaisuaan	S1-S5	Visuaalinen materiaalinen ja teknologinen ilmaisu	Oppilas käyttää käsityön keskeisiä käsitteitä ja osaa esittää ideansa selkeästi sekä toteuttaa ne suunnitelmaan perusten ottaen huomioon esteettisyyden ja toimivuuden.
T5 ohjata oppilasta havainnoimaan, ennakoimaan ja reagoimaan työtilanteisiin liittyviin riskitekijöihin ja toimimaan turvallisesti käsityöprosessissa	S6	Turvallinen työskentely	Oppilas osaa arvioida työskentelyn vaaroja ja riskejä sekä toimia turvallisesti käsityöprosessissa.
T6 ohjata oppilasta käyttämään tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuuksia käsityön suunnittelussa, valmistuksessa ja dokumentoinnissa, sekä yhteisöllisen tiedon tuottamisessa ja jakamisessa	S1-S5	Tieto- ja viestintäteknologiset taidot Yhteisöllinen työskentely	Oppilas osaa käyttää itsenäisesti ja yhdessä toisten kanssa suunnittelussa ja valmistamisessa sekä oman tai yhteisen käsityö-prosessin dokumentoinnissa tieto- ja viestintä-teknologiaa.
T7 ohjata oppilasta tuntemaan käsityön, kädentaitojen ja teknologisen kehityksen merkitys omassa elämässään, yhteiskunnassa, yrittäjyydessä ja muussa työelämässä	S7	Kädentaitojen ja käsityön merkityksen hahmottaminen arkielämässä ja yhteiskunnassa	Oppilas osaa esimerkkien avulla kuvailla käsityön merkitystä arjessa, yhteiskunnassa ja työelämässä.
T8 ohjata oppilaita taloudelliseen ajatteluun ja kehittämään käsityöprosessiin liittyviä valintoja, jotka edistävät kestävää elämäntapaa	S8	Valintojen tekeminen ja niiden perustelut	Oppilas osaa perustella käsityön merkityksen kestävälle elämäntavalle ja tehdä sen mukaisia valintoja työskentelyssään.