8. Oppilashuolto

Johdanto

Opiskeluhuoltoa koskeva uusi laki astui voimaan 1.8.2014. Se koskee esi – ja perusopetusta sekä lukio- ja ammatillista koulutusta. Opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellyttämää toimintaa oppilaitosyhteisöissä. Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ehkäisevänä ja koko oppilaitosta tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona sekä yksilökohtaisena opiskeluhuoltona, siten kun se laissa säädetään(OHL 3 §,6§).

Oppilashuoltoa toteutetaan opetustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen monialaisena suunnitelmallisena yhteistyönä oppilaiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittavassa muiden yhteistyötahojen kanssa.

Nakkilan opiskeluhuollon palveluita 1.8.2014 alkaen on ollut oikeutettu käyttämään esi- ja perusopetuksen oppilaat sekä toisen asteen koulutuksessa olevat opiskelijat. Nakkilassa esiopetusluokkia on neljä ja opetus keskitetty Pakkalaan. Nakkilassa toimii viisi alakoulua ja yksi yhteiskoulu. Perusopetuksessa on käytössä kolme erityisluokkaa, kaksi alakouluikäisille ja yksi yläkouluikäisille. Yhteiskoulussa toimii Jopo-luokka.

Oppilashuoltoryhmät

Oppilashuollossa toimii kolme monialaista oppilashuoltoryhmää.

Oppilashuollon ohjausryhmä

Ryhmä kokoontuu kerran vuodessa sivistysjohtajan kutsumana.
Ryhmään kuuluu koulujen rehtorit, koulukuraattori, vastaava kuraattori, terveydenhoitaja ja psykologipalveluista vastaava. Tarvittaessa kokouksiin voidaan kutsua muita asiantuntijoita.
Ryhmä vastaa oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista.

Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä

Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä vastaa koulun oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Ryhmän keskeinen tehtävä on yhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen oppilaitoshuollon kehittäminen. Ryhmä seuraa mm. sairauspoissaolojen määrää, kiusaamistapauksia ja palautetta oppilaitoksen toiminnan arvioinnista. Mikäli näissä on viitteitä kehittämistarpeesta, opiskeluhuoltoryhmä suunnittelee toimia ongelmakohtien poistamiseksi. Asioiden käsittely tapahtuu yleisellä tasolla, koko työyhteisöä ja sen rakenteita koskien, ei yksittäisten henkilöiden asioita käsitellen.

Kokoonpano:

• Koulun rehtori
• Erityisopettaja
• Koulukuraattori
• Kouluterveydenhoitaja
• Oppilaskunnan ja vanhempainyhdistyksen edustaja tarvittaessa

Lisäksi yhteiskoulussa

• Jopo-opettaja
• Oppilaanohjaaja
• Vararehtori

Tarvittaessa oppilashuoltoryhmä kuulee muita asiantuntijoita, joita kutsutaan kokoukseen, mikäli heidän asiantuntemuksensa tuo oleellista lisätietoa käsiteltäviin asioihin. Oppilashuoltoryhmä tiedottaa käsittelemistään asioista koko kouluyhteisölle.

Ryhmä kokoontuu vähintään kerran lukuvuodessa ja sen kutsuu koolle koulun rehtori.

Kokoontumisista laaditaan muistiot.

Yksilökohtainen oppilashuoltoryhmä eli asiantuntijaryhmä, joka kokoontuu tapauskohtaisesti ja tarvittaessa.

8.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö

Yhteistyötahot

Sosiaalitoimi

Kouluissa tehtävä oppilashuolto on lastensuojelulain 2 luvun mukaista lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen liittyvää työtä, jota tehdään peruspalveluiden piirissä. Lastensuojelun näkökulmasta toimiva oppilashuolto tukee lasten, nuorten ja perheiden tilannetta ja näin ennaltaehkäisee lastensuojelun tarpeen syntyä. Nakkilan kunnan lastensuojelun kehittämistyön painopisteenä on varhainen puuttuminen. Lastensuojelussa työskentelee johtava sosiaalityöntekijä ja lastensuojelun sosiaalityöntekijä sekä kaksi lastensuojelun sosiaaliohjaajaa.

Lastensuojelutiimi

Lastensuojelutiimi kokoontuu pääsääntöisesti viikoittain Nakkilan sosiaalitoimessa. Tiimin tarkoituksena on erilaisten työjakojen ja yhteistyömallien kehittäminen ja kokeilu sekä erilaisten työmenetelmien kehittäminen. Tiimiin kuuluvat johtava sosiaalityöntekijä, lastensuojelun sosiaalityöntekijä, lastensuojelun sosiaaliohjaajat sekä koulukuraattori ja tarpeen mukaan perusturvajohtaja.

Lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä sekä moniviranomaistyöryhmä

Nakkilassa kokoontuu noin neljä kertaa vuodessa lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä. Siihen kuuluvat sivistys-, sosiaali- ja terveys- ja vapaa-aikatoimen edustajia sekä seurakunnan edustaja. Tavoitteena on suunnitella, kehittää ja yhdessä organisoida lasten ja nuorten kanssa tehtävää työtä kunnassa.

Yllä mainituista kokoontumiskerroista kaksi on laajennetun kokoonpanon moniviranomaistyöryhmä, jolloin mukana on edustaja Lounais-Suomen poliisilaitokselta (Porin poliisiasema). Moniviranomaistyöryhmässä käydään läpi yhteistyökysymyksiä lasten, nuorten ja perheiden asioissa.

Keski – Satakunnan terveydenhuollon Kuntayhtymä

Keski – Satakunnan terveydenhuollon Ky, kouluterveydenhuollon toimintaohjelma

Kouluterveydenhuolto toteutetaan Nakkilan kunnassa kouluterveydenhuollon toimintaohjelman mukaisesti. Se on päivitetty 26.9.2013.

Perheneuvola

Perheneuvola toimii Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän alueella. Nakkilalaiset perheet ja lapset/nuoret saavat palvelut Harjavallassa terveyskeskuksen tiloissa. Perheneuvolan psykologi tekee lasten ja nuorten psykologisia tutkimuksia eli testauksia. Psykologisiin tutkimuksiin kuuluvat mm. kehitystasotutkimukset, neuropsykologiset tutkimukset, lukitestit, persoonallisuustutkimukset. Lisäksi tutkimuksiin kuuluvat lasten ja nuorten vanhempien haastattelut. Perheneuvola antaa konsultaatioapua opettajille ja erityisopettajille sekä hyödyntää yhteistyöverkostoja perheiden tukemiseksi.

Perheneuvolan henkilökuntaan kuuluvat psykologi, sosiaalityöntekijä/parisuhdeneuvoja ja konsultoiva lasten ja nuorten psykiatrian erikoislääkäri. Resurssiin on lisätty toinen sosiaalityöntekijä ja psykologi.

Nuorten asiakasyhteistyöryhmä

Harjavallassa toimii asiakasyhteistyöryhmä 15 – 22-vuotiaille harjavaltalaisille, kokemäkiläisille, nakkilalaisille, eurajokilaisille ja luvialaisille nuorille. KSTHKY:n ryhmän edustukseen kuuluvat perusterveydenhuolto, sosiaalitoimi, opetustoimi, Kela, työ- ja elinkeinotoimisto sekä erikoissairaanhoito. Ryhmään voidaan kutsua myös muita yhteistyötahoja. Ryhmän tavoitteena ja tehtävänä on ehkäistä nuorten syrjäytymistä ja auttaa nuorta saamaan hänen tarvitsemansa palvelut.

( Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä 497/2003.)

Psykiatrinen työryhmä

Psykiatrinen työryhmä tarjoaa keskusteluapua aikuisille ja yli 16-vuotiaille nuorille. Työryhmään kuuluu psykiatrisia sairaanhoitajia, psykologeja ja psykiatri.

Toisen asteen opiskelijat ohjataan opintopsykologin vastaanotolle.

Satakunnan sairaanhoitopiiri

Lasten ja nuorten psykiatrinen hoito

Lasten ja nuorten osalta erikoistason psykiatrinen hoito toteutetaan Satakunnan sairaanhoitopiirissä. Palveluun hakeudutaan lääkärin lähetteellä. Satakunnan keskussairaalan lastenpsykiatrian yksikkö toimii alle 13-vuotiaiden lasten ja heidän perheidensä psyykkisten häiriöiden erikoissairaanhoitotasoisena tutkimus- ja hoitopaikkana.

Satakunnan keskussairaalan nuorisopsykiatrian poliklinikka vastaa sairaanhoitopiirin 13-22 -vuotiaiden nuorten psykiatrisesta tutkimuksesta ja hoidosta. Poliklinikka on tarkoitettu nuorille ja heidän perheilleen. Siellä arvioidaan myös osastohoidon tarve

Nakkilan kunnan käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut

Koulukuraattori

Koulukuraattori on koulun sosiaalityöntekijä, joka tukee ja ohjaa oppilaiden koulunkäyntiä sekä lisää sosiaalista hyvinvointia ja myönteistä kokonaiskehitystä. Koulun sosiaalityön keinoja ovat psykososiaalinen työ, yhteistyö ja vaikuttaminen kouluyhteisössä, asuinalueella, kunnassa sekä yhteiskunnassa lapsia ja nuoria koskevissa asioissa sekä toiminnan että suunnittelun ja päätöksenteon tasolla. Koulukuraattori toimii yhteistyössä oppilaan, opiskelijan ja hänen huoltajiensa, kouluyhteisön, koulutoimen, sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten sekä muiden viranomaisten kanssa. Koulukuraattori osallistuu oppilaitoskohtaiseen opiskeluhuoltoryhmään sekä tarvittaessa yksilökohtaiseen asiantuntijaryhmään.

Uuden oppilas- ja opiskeluhuoltolain puitteissa opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen, kun hän on tätä pyytänyt. Kiireellisissä tapauksissa keskustelu on järjestettävä saman tai seuraavana päivänä. Kuraattorin arvion perusteella opiskelijalla on oikeus saada riittävä tuki ja ohjaus hänen opiskeluunsa ja kehitykseensä liittyvien vaikeuksien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi. Nakkilan perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa toimii yksi koulukuraattori, joka antaa palveluita esikouluikäisistä aina lukioikäisiin asti. Kouluja on kuusi sekä Pakkalan esiopetusryhmät.

Vastaava kuraattori

Jokaisen koulun käytettävissä on oltava vastaavan kuraattorin palvelut. Nakkilan kunnassa johtava sosiaalityöntekijä on nimetty vastaavaksi kuraattoriksi.

Koulupsykologi

Palvelut ostetaan Keski – Satakunnan terveydenhuollon Kuntayhtymältä

Terveydenhoitopalvelut
Keski – Satakunnan terveydenhuollon Ky, kouluterveydenhuollon toimintaohjelma

Kouluterveydenhuolto toteutetaan Nakkilan kunnassa kouluterveydenhuollon toimintaohjelman mukaisesti. Se on päivitetty 26.9.2013.

Erityisopetus

Erityisopetukseen liittyvä yleinen, tehostettu ja erityinen tuki on kerrottu erikseen opetussuunnitelman luvussa 7.

8.2 Yhteisöllinen oppilashuolto

Hyvinvointia lisääviä ja ylläpitäviä toimia kouluyhteisössä

Kouluterveyskysely

Kouluterveyskyselyn avulla seurataan Nakkilan peruskoulun 8.lk ja 9.lk sekä lukion 1. ja 2 vuoden opiskelijoiden hyvinvointia ja terveyttä. Kysely tehdään joka toinen vuosi. Kouluterveyskyselyyn on Nakkilassa osallistuttu vuodesta 2005 lähtien.

Kouluterveyskyselyt käsitellään koulun hyvinvointitiimissä/oppilashuoltoryhmässä. Kouluterveyskyselyn tulokset antavat mahdollisuuden seurata nuorten hyvinvoinnissa tapahtuvaa kehitystä. Siinä mitataan nuorten elinoloja, kouluoloja, terveyttä ja terveystottumuksia sekä heidän kokemuksiaan saamastaan tuesta. Kouluterveyskyselyn tulokset tukevat ja ohjaavat nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi tehtävää työtä terveydenhuollossa, koulussa ja kunnissa. Kouluterveyskyselyiden tuloksia on hyödynnetty mm. Kasvamme yhdessä - iltojen yhteydessä.

Kiva Koulu

KiVa Koulu -ohjelma on yksi mahdollisuus ehkäistä kiusaamista ja tarttua tehokkaasti esille tuleviin kiusaamistapauksiin. Tukea suunnataan niin opettajille, oppilaille kuin vanhemmillekin. Nakkilan perusopetuksessa on käytössä KiVa Koulu -ohjelma.

Verso

Verso-toiminta perustuu restoratiiviseen sovitteluun,joka tarjoaa vaihtoehtoisen tavan ratkaista oppilaiden keskinäisiä sekä opettajien ja oppilaiden välisiä ristiriitoja koulun arkipäivässä. Sovittelu on selkeä toimintamalli, jonka avulla sovittelijoiksi koulutetut koulun henkilökunnan jäsenet ja oppilaat auttavat osapuolia itse löytämään ratkaisun ristiriitaansa. Tarkoituksena on vähentää koulujen toimintahäiriöitä koko yhteisön vuorovaikutustaitoja edistämällä. Nakkilan yhteiskoulussa on koulutettu ensimmäiset Verso oppilaat ja ohjaajat 2012.

Kasvamme yhdessä – illat

Toimintaympäristönä koulu on nuorten luonnollinen kehitysympäristö ja antaa mahdollisuuden tavoittaa koko ikäluokan huoltajineen. Nakkilan yhteiskoulussa on järjestetty Kasvamme yhdessä - iltoja 7.lk ja 8.lk ja heidän huoltajilleen. Tarkoituksena on järjestää kerran yläkouluaikana nuorille ja heidän huoltajilleen kyseiset illat.

Illat on toteutettu yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman ( KASTE, Rajapinta-projekti ja Remontti-hanke) kanssa sekä mukana ovat olleet myös sosiaali- ja vapaa-aikatoimi sekä seurakunta.

ART (Aggression Replacement Training)

ART:n lähtökohta on ajatus siitä, että sosiaalista, yhteisön hyväksymää käyttäytymistä voidaan opettaa ja oppia. Ryhmän kokoontumisissa harjoitellaan ja vahvistetaan nuoren vuorovaikutustaitoja erilaisissa tilanteissa. Ryhmän avulla halutaan tukea oppilasta antamalla hänelle malleja miten toimia ja ilmaista itseään ristiriitaisissakin tilanteissa ja miten selviytyä niistä maltillisesti. Nakkilassa on viisi ART-ryhmäohjaaja-koulutuksen saanutta ohjaaja. Ryhmän vetämiseen tarvitaan kerralla kaksi ohjaajaa. Ryhmien ohjaaminen on alkanut keväällä 2011.

ART-koulutuksen pohjalta on kehitetty uusi FamilyTIES eli PerheART. Sen tarkoituksena on parantaa perheen keskinäisiä vuorovaikutustaitoja opettamalla tehokkaita kommunikaatiotaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä ongelman ratkaisua,empatiaa ja vihanhallintaa. Ensimmäinen PerheART on tarkoitus käynnistää keväällä 2016. Nakkilassa on kaksi PerheART koulutuksen saanutta ohjaaja.

Ennaltaehkäisevä ryhmätoiminta

Koulukuraattori ja lastensuojelun sosiaaliohjaajat tekevät yhteistyötä koulun tasolla mm. erilaisten ryhmien ja toiminnallisten työmuotojen muodossa. Ryhmissä on tarkoitus vahvistaa ja tukea vuorovaikutus -,tunne- sekä sosiaalisiataitoja.

Nivelvaiheet

Nivelvaiheella tarkoitetaan tässä lapsen siirtymistä päivähoidosta esiopetukseen, toiselle opettajalle, luokka-asteelle tai toiseen kouluun. Koulunkäynnin tai opiskelun kannalta tarpeellisen tiedon siirtäminen nivelvaiheissa on tärkeää, jotta opettaja pystyy huomioimaan oppilaan/opiskelijan vahvuudet ja tuen tarpeet alusta asti. Yhteiset käytännöt nivelvaiheiden huomioimisessa mahdollistavat oppilaan/opiskelijan koulu-/opiskelupolun ja oppimisen kokonaisvaltaisen seurannan ja auttavat yleisen, tehostetun tai erityisen tuen tarpeiden määrittelyssä.

8.3 Yksilökohtainen oppilashuolto

Tavoitteet

Yksilökohtaisen oppilashuollon tavoitteena on seurata ja edistää oppilaan kokonaisvaltaista kehitystä, terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Tärkeätä on myös varhaisen tuen turvaaminen ja ongelmien ehkäisy. Oppilaiden yksilölliset edellytykset, voimavarat ja tarpeet otetaan huomioon sekä oppilashuollon tuen rakentamisessa että koulun arjessa.

Oppilaan osallisuus

Yksilökohtainen oppilashuolto perustuu aina oppilaan sekä tarpeen niin vaatiessa huoltajan suostumukseen. Oppilaan osallisuus, omat toivomukset ja mielipiteet otetaan huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muiden henkilökohtaisten edellytystensä mukaisesti. Oppilas voi, ottaen huomioon hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muut henkilökohtaiset ominaisuutensa sekä asian laatu, painavista syistä kieltää huoltajaa osallistumasta itseään koskevan oppilashuoltoasian käsittelyyn sekä antamaan itseään koskevia salassa pidettäviä tietoja, jollei se ole selvästi hänen etunsa vastaista. Huoltajalla ei ole oikeutta kieltää alaikäistä käyttämästä oppilashuollon palveluita. Oppilas tai huoltaja voi kieltäytyä yksilökohtaisesta oppilashuollosta.

Oppilashuoltotyössä noudatetaan tietojen luovuttamista ja salassapitoa koskevia säännöksiä.(OHL 18§)

Asiantuntijaryhmä (OHL 19§)

Asiantuntijaryhmä kootaan yksittäisen oppilaan tai oppilasryhmän tuen tarpeen selvittämiseksi ja oppilashuollon palvelujen järjestämiseksi. Ryhmän kokoaa se opetushenkilöstön tai oppilashuollon palveluiden edustaja, jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu. Ryhmän monialainen kokoonpano perustuu tapauskohtaiseen harkintaan ja käsiteltävään asiaan. Ryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön. Asiantuntijoiden nimeäminen ryhmän jäseniksi ja muiden yhteistyötahojen tai oppilaan läheisten osallistuminen ryhmän työskentelyyn edellyttää oppilaan tai huoltajan kirjallisen suostumuksen. Lupa pyydetään yhteydenoton yhteydessä nimetyn asiantuntijaryhmän kokoamiseen. Kirjallinen lupa allekirjoituksineen pyydetään asiantuntijaryhmän kokoontumisessa. Mikäli huoltaja-/t tai oppilas eivät ole läsnä ryhmän kokouksessa,niin kirjallisen luvan saatua asia voidaan käsitellä ryhmässä. Asian käsittelyn jälkeen tulee huoltajalle/huoltajille ja oppilaale saattaa tiedoksi,mitä käsitellystä asiasta on päätetty. Ryhmän jäsenillä on lisäksi oikeus pyytää neuvoa oppilaan asiassa tarpeellisiksi katsomiltaan asiantuntijoilta.

Oppilashuoltokertomus

Yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelystä asiantuntijaryhmässä laaditaan oppilashuoltokertomus. Ryhmän vastuuhenkilö kirjaa yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi välttämättömät tiedot oppilashuoltokertomukseen. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain 10§ on sanottu, mitä oppilashuoltokertomukseen tulee kirjata. Kirjauksia voivat tehdä myös muut asiantuntijaryhmän jäsenet. Kertomus laaditaan jatkuvaan muotoon, joka etenee aikajärjestyksessä. (OHL 20§).

Jos sivulliselle annetaan oppilashuoltokertomukseen sisältyviä tietoja, asiakirjaan on lisäksi merkittävä mitä tietoja, kenelle sivulliselle ja millä perusteella tietoja on luovutettu. Sivullisella tarkoitettaan henkilöä, joka ei osallistu ao.oppilaan yksilökohtaisen oppilashuollon tarpeen selvittämiseen tai sen toteutukseen taikka niihin liittyviin tehtäviin. (OHL 20§,OHL 22§)

Oppilashuoltorekisteri

Oppilashuoltokertomukset sekä muut oppilashuollon tehtävissä laaditut tai saadut yksittäistä oppilasta koskevat asiakirjat tallennetaan oppilashuoltorekisteriin. Opetuksen järjestäjä vastaa henkilötietojen käsittelystä ja ylläpitää edellä mainittua rekisteriä. Oppilashuoltorekisteriin tallennetut tiedot, jotka koskevat yksittäistä oppilasta taikka muuta yksityistä henkilöä, ovat salassa pidettäviä (Jukisuuslaki 24§ OHL 21§).

Potilaskertomus ja asiakaskertomus
Kouluterveydenhuollon henkilöstö ja psykologit kirjaavat yksilökohtaisen oppilashuoltotyön säädetysti potilaskertomukseen ja muihin potilasasiakirjoihin. Vastaavasti oppilashuollon kuraattorit kirjaavat asiakastiedot kuraattorin asiakaskertomukseen. (OHL 21§)

Tietojen luovutus kunnan perusopetuksen sisällä

Oppilaan yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseen ja toteuttamiseen osallistuvilla on salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilashuollosta vastaavalle viranomaiselle sellaiset tiedot, jotka ovat välttämättömiä yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi. Lisäksi heillä on oikeus saada ja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajalle, rehtorille ja opetuksen järjestäjälle oppilaan opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. Tiedon luovuttaja joutuu harkitsemaan esimerkiksi sitä, onko kysymys sellaisesta tiedosta, joka on välttämätön oppilaan tai muiden oppilaiden turvallisuuden varmistamiseksi. Luovutettava tieto voi koskea muun muassa sellaista oppilaan sairautta, joka tulee ottaa opetustilanteissa huomioon. Vaikka tiedon luovuttamiselle olisikin edellä todettu lain tarkoittama peruste, yhteistyön ja luottamuksen turvaamiseksi pyritään aina ensisijaisesti hankkimaan oppilaan tai huoltajan suostumus salassa pidettävän tiedon luovuttamiseen.(POL 40§, LL 32§, OHL 23§)

Tietojen luovutus muualle

Jos oppilas siirtyy toisen opetuksen tai koulutuksen järjestäjän opetukseen tai koulutukseen, aikaisemman opetuksen järjestäjän on pyydettävä oppilaan tai tarvittaessa hänen huoltajansa suostumus siihen, että uudelle opetuksen järjestäjälle voidaan siirtää oppilashuollon asiakasrekisteristä sellaiset salassa pidettävät tiedot, jotka ovat tarpeellisia oppilashuollon jatkuvuuden kannalta. Sen sijaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot toimitetaan salassapidon estämättä viipymättä toiselle opetuksen järjestäjälle tai lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjälle. Vastaavat tiedot voidaan antaa myös uuden opetuksen tai koulutuksen järjestäjän pyynnöstä. (OHL 23§)

Kouluterveydenhoito

Kouluterveydenhoito, sairauden vaatima hoito ja erityisruokavaliot

Kouluterveydenhuolto on ennaltaehkäisevää terveydenhuoltotyötä. Neuvolassa alkanutta lapsen ja hänen perheensä terveyden ja hyvinvoinnin seurantaa, arviointia ja edistämistä jatketaan kouluterveydenhuollossa ja siitä eteenpäin opiskeluterveydenhuollossa. Kouluterveydenhoitoa toteuttavat terveydenhoitaja ja lääkäri. Sitä toteutetaan yksilöllisten terveystarkastusten avulla sekä luokan hyvinvointia arvioimalla. Varsinainen työ painottuu terveystarkastuksiin, terveyden edistämiseen sekä muuhun ennaltaehkäisevään toimintaan. Sairaanhoito ei kuulu kouluterveydenhuoltoon, vaan infektiosairaudet ja muut pitkäaikaissairaudet hoidetaan pääsääntöisesti terveyskeskuksessa tai muussa hoitopisteessä.

Kouluterveydenhuolto on osa koulun oppilashuoltoa ja toimii aktiivisessa yhteystyössä koulun ja kodin kanssa.

Kouluterveydenhuolto käsittää

1. Kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen ja seuranta 3 vuoden välein
2. Vuosiluokittain oppilaan kasvun ja kehityksen sekä terveyden ja hyvinvoinnin seuraaminen ja edistäminen
3. Oppilaan vanhempien ja huoltajien kasvatustyön tukeminen
4. Oppilaan suun terveydenhuolto, johon sisältyvät suun terveystarkastukset vähintään kolme kertaa ja yksilöllisen tarpeen mukaisesti
5. Oppilaan erityisen tuen tai tutkimusten tarpeen varhainen tunnistaminen ja tukeminen sekä pitkäaikaisesti sairaan lapsen omahoidon tukeminen yhteistyössä muiden oppilashuollon toimijoiden kanssa sekä tarvittaessa jatkotutkimuksiin ja hoitoon ohjaaminen
6. Oppilaan terveydentilan toteamista varten tarpeelliset erikoistutkimukset

Erityisen tuen järjestämiseksi pitkäaikaissairauden vuoksi seurantaa tai hoitoa koulupäivän aikana tarvitsevan oppilaan hyvinvointi- ja terveyssuunnitelmaan tulee olla kirjattuna tuki ja seuranta, jota oppilas tarvitsee koulupäivän aikana. Tässä tulee ottaa huomioon, mitä yhteistyössä lapsen, huoltajan ja oppilashuollon kanssa on sovittu. Lisäksi on otettava huomioon oppilaan sairauden hoidosta vastaavan tahon ohjeet ja paikallisesti kouluterveydenhuollolle ja opetustoimelle annetut menettelyohjeet.

Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto noudattaa kansallisen allergiaohjelman (2008–2018) suosituksia. Allergiat ovat lisääntyneet välttämishoitojen seurauksena ja sitä kautta myös erityisruokavalioiden kustannukset nousseet. Monesti varhaislapsuuden allergioiden välttämishoitoja on jatkettu, eikä altistuksia ole tehty allergian jatkumisen selvittämiseksi.

Joka syyslukukauden alkaessa vanhemmat täyttävät ilmoituksen erityisruokavalion tarpeesta. Terveydenhoitaja kartoittaa suosituksen mukaisesti lapsen/nuoren allergiat, sen vahvuuden, mahdolliset altistamishoidot ja arvioidaan erityisruokavalion tarve sekä mahdollista lääkärintodistuksen tarvetta ja ilmoittaa erityisruokavaliot keittiön ruokapalveluvastaavalle. Vuonna 2015 kuntayhtymässä aloittaa ravitsemusterapeutti, joka toimii myös kouluterveydenhuollon tukena.

Terveystarkastukset

Asetuksen mukaisesti kouluterveydenhuollossa oppilaalle järjestetään terveystarkastus jokaisella vuosiluokalla; ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella vuosiluokalla on laajempi tarkastus. Laaja terveystarkastus sisältää lääkärin ja terveydenhoitajan tekemät terveystarkastukset sekä opettajan ja vanhempien arvion oppilaan hyvinvoinnista ja selviytymisestä koulussa. Määräaikaisissa terveystarkastuksissa arvioidaan monipuolisesti oppilaan fyysistä ja psykososiaalista terveydentilaa ja pyritään löytämään mahdolliset sairaudet sekä muut terveyttä ja hyvinvointia uhkaavat tekijät sekä tarjotaan valtakunnallisen rokotusohjelman mukaiset rokotukset. Yhteistyö kodin kanssa ja koko perheen hyvinvoinnin tukeminen ovat tärkeä osa kouluterveydenhuoltoa. Kaikille peruskouluikäisten lasten huoltajille järjestetään mahdollisuus osallistua lastensa laajoihin terveystarkastuksiin. Opiskeluterveydenhuollossa terveydenhoitajan tarkastus on ensimmäisenä opiskeluvuotena ja lääkärin tarkastus toisena opiskeluvuotena.

Pääsääntöisesti kouluterveydenhuolto toimii ajanvarauksella. Oppilaalle mahdollistetaan terveydenhoitajan vastaanotolle pääsy kuitenkin myös ilman ajanvarausta vastaanottopäivien aikana (1-2 tuntia/vrk). Terveydenhoitajan tavoittaa arkisin päivittäin puhelinaikana. Mikäli terveydenhoitaja on estynyt vastaamaan puhelimeen, tekee hän soitonsiirron kollegan puhelimeen tai vaihtoehtoisesti välittää yhteystiedon, minne voi tarvittaessa ottaa yhteyttä. Kiireettömissä asioissa terveydenhoitajan tavoittaa myös sähköpostitse tai oppilaitoksen hallinto-ohjelman (Wilma) kautta.

Oppilashuoltoryhmissä

Terveydenhoitajan osuus

• Alansa asiantuntija
• Kokonaisnäkemys oppilaasta
• Yhteydenpito opettajiin, lääkäriin, huoltajiin, psykologiin, nuorisopsykiatriaan, sairaalaan, sosiaalitoimeen, poliisiin ym. yhteistyötahoihin.

Erityisesti alakoulussa:

• Luotettavan suhteen luominen perheeseen
• Mahdollisten fyysisten syiden vaikutusten selvittäminen oppimis- ja koulunkäyntivaikeuksiin
• Terveyteen liittyvä valistus

Erityisesti yläkoulussa

• Erilaisten ongelmien kasaantuessa ja psykosomaattisten oireiden ilmetessä terveydenhoitaja avainasemassa ongelmien selvittämisessä
• Masentuneisuuden / tunne-elämän häiriöiden tunnistaminen
• Auttamispalveluihin opastaminen
• Keskusteleva, kuunteleva aikuinen

Linkki: Kouluterveydenhuollon toimintaopas

http://www.ksthky.fi/files/55/Kouluterveydenhuollon_toimintaohjelma.pdf

8.4 Oppilashuoltosuunnitelmat

Koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma

Koulut täsmentävät ja täydentävät seuraavat asiat koulukohtaiseen oppilashuoltosuunnitelmaan:

1. Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut
2. Yhteisöllisen oppilashuolto ja sen toimintatavat
3. Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen
4. Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa
5. Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen

Muilta osin käytetään yhteisesti laadittuja suunnitelmia, jotka löytyvät kohdasta 8.4.


9. Kieleen ja kulttuuriin liittyviä erityiskysymyksiä

10. Kaksikielinen opetus

11. Erityiseen maailmankatsomukseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuva perusopetus

12. Valinnaisuus perusopetuksessa

Valinnaisten opintojen tehtävä

Perusopetuksen valinnaisten opintojen yhteisenä tehtävänä on syventää oppimista, laajentaa opintoja ja vahvistaa jatko-opintovalmiuksia. Valinnaiset opinnot tarjoavat oppilaille mahdollisuuden kehittää osaamistaan kiinnostuksensa suunnassa. Valinnaisuus tukee opiskelumotivaatiota ja kartuttaa valintojen tekemisen taitoja.

12.1 Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit

Luokat 1-6

Opetuksen järjestäjä päättää tuntien jakamisesta eri taide- ja taitoaineiden kesken. Opetussuunnitelma on laadittu kunkin aineen osalta ottaen huomioon ko. aineen paikallinen kokonaistuntimäärä ja opetussuunnitelman perusteissa määritelty oppiaineen rakenne.

Valinnaisten taito- ja taideaineiden tuntien sijoittelu näkyy Nakkilan hyväksytyssä tuntijaossa.

Luokat 7-9

Vuosiluokalla 7 yksi valinnaistunti on sijoitettu kaikille yhteisesti opettettavaksi tunniksi käsityöhön.

Vuosiluokalla 8 ja 9 valinnaisten tuntien (2+2) käyttö perustuu oppilaan valintaan. Näille valinnaisten tuntien muodostamille syventäville opinnoille laaditaan oma suunnitelmansa, jossa määritellään opintojen nimi, laajuus, tavoitteet, sisällöt, oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät mahdolliset erityispiirteet sekä vuosiluokat, joilla valinnaista ainetta tarjotaan.

12.2 Valinnaiset aineet

Vuosiluokka/vvt

4. vuosiluokka: 1
5. vuosiluokka: 1
6. vuosiluokka: 1
8. vuosiluokka: 2
9. vuosiluokka: 4

Koulu päättää, mitä valinnaisaineita se tarjoaa. Valintamahdollisuuksia tulee olla vähintään kaksi. Opetusryhmät on mahdollista muodostaa yli vuosiluokkarajojen.

Valinnaisista aineista kirjataan koulun lukuvuosisuunnitelmaan seuraavat asiat

• Valinnaisen aineen nimi
• Valinnaisen aineen laajuus
• Vuosiluokat, joilla valinnaista ainetta tarjotaan
• Vuosiviikkotuntien jakaminen vuosiluokittain
• Valinnaisen aineen vuosiluokkakohtaiset tavoitteet ja sisällöt
• Valinnainen aine: syventävä/soveltava (sy/so)
• Mahdolliset erityispiirteet (tuki, ohjaus, työtavat…)
• Valinnaisen aineen arviointi

Valinnaisen aineen arviointi

• Vähintään 2 vuosiviikkotunnin oppimäärä; numero luokilla 5-9
• Alle 2 vuosiviikkotunnin oppimäärä tai tällaisista oppimääristä koostuvista kokonaisuuksista; sanallinen (h)
• Päättöarvioinnissa alle 2 vuosiviikkotunnin syventävän valinnaisen aineen suorituksilla voi korottaa yhteisen oppiaineen arvosanaa.

12.3 Vieraiden kielten vapaaehtoiset ja valinnaiset oppimäärät

A2-kieleksi tarjotaan saksa. Ryhmä perustetaan, jos osallistujia on vähintään 14.

Oppilas opiskelee vapaaehtoista A2-kieltä valinnaisena aineena. Vuosiluokilla 4-6 sitä opiskellaan osittain tuntijaon ylittävänä aineena, koska vuosiluokilla on vain yksi valinnaisainetunti. Vuosiluokalla 7 A2-kieltä opiskellaan kokonaan tuntijaon ylittävänä aineena.


Alakoulussa siirtymäaika lukuvuosille 2016-17 ja 2017-18.
Viides- ja kuudesluokkalaiset opiskelevat vanhan tuntijaon mukaan (3+3) ja neljäsluokkalaiset aloittavat uuden tuntijaon mukaan (2+2+2).

Valittaessa vapaaehtoista valinnaisena aineena opiskeltavaa A2-kieltä, tulee oppilaalle ja huoltajille selvittää

• Valinnan pysyvyys; vain painavista syistä voi vaihtaa
• Valinnan vaikutukset muihin tuleviin valinnaisaineiden valintoihin ala- ja yläkoulussa

B2-kieleksi tarjotaan saksa/ranska.

B2-kieltä opiskellaan valinnaisena aineena. Mikäli oppilas valitsee sekä A2- että B2-kielen, tulee tuntijako ylittää siltä osin kuin luokka-asteen valinnaistunnit eivät riitä molempiin kieliin.