Historia

Historia


Sisällöt ja tavoitteet vuosiluokalla 5:

Sisältöalue ja yksityiskohtaiset sisällöt

Tavoitteet

S1: Esihistoriallinen aika ja sivilisaation synty:

Mitä historia on?

Kivikauden ihminen

Korkeakulttuurit

T1: Tavoitteena on ohjata oppilasta kiinnostumaan historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena tutustumalla esim. oman perheen tai suvun historiaan sekä korostamalla historian kokemuksellisuutta ja elämyksellisyyttä.

T2: Historian opiskelun tavoitteena on johdattaa oppilasta tunnistamaan erilaisia historian lähteitä (esim. esinelöydöt ja kirjalliset lähteet ).

T3: Historian opiskelun tavoitteena on ohjata oppilasta havaitsemaan, että historiallinen tieto on tulkinnanvaraista käyttämällä monipuolisia ja kiinnostavia esimerkkejä opiskeltavilta aikakausilta.

T4: Tavoitteena on auttaa oppilasta hahmottamaan erilaisia tapoja jakaa historia aikakausiin, kuten esihistoriallinen aika ja historiallinen aika, sekä käyttämään niihin liittyviä historiallisia käsitteitä (esim. arkeologia, kirjoitustaito)

T5: Ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisten toiminnan motiiveja niin esihistorian aikana kuin tunnetuimmissa korkeakulttuureissakin liittyen esimerkiksi ruuan hankintaan, maanviljelyksen syntyyn tai kirjoitustaidon kehittymiseen.

T6: Johdattaa oppilasta hahmottamaan erilaisia syitä ja seurauksia esim. korkeakulttuureiden synnylle (niiden ajalliset ja paikalliset edellytykset).

T7: Auttaa oppilasta tunnistamaan muutoksia oman perheen tai yhteisön historiassa (esim. suku, koulu, kaupunki).

S2: Vanha aika ja antiikin perintö:

Antiikin Kreikka

Antiikin Rooma

Pohjolan esihistoriallinen aika: kivi-, pronssi- ja rautakausi ja viikinkiaika

Tavoitelauseet tähän:

T1: Ohjata oppilasta kiinnostumaan historiasta tiedonalana tarjoamalla mahdollisuuksia monipuolisiin ja elämyksellisiin työtapoihin.

T2 ja T3: Tavoitteena on, että oppilas tunnistaa erilaisia historian lähteitä Pohjolan esihistorialliselta ajalta sekä antiikin ajalta ja havaitsee tiedon tulkinnallisuuden. Lähteiden valinnassa huomioidaan oppilaan ikätaso sekä oppimisvalmiudet.

T4: Tavoitteena on, että oppilas hahmottaa erilaisia tapoja jakaa historia aikakausiin ja osaa käyttää niihin liittyviä historiallisia käsitteitä (kivikausi, pronssikausi, rautakausi, antiikki, viikinkiaika).

T5 ja T6: Ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toiminnan motiiveja sekä hahmottamaan ilmiöiden ja tapahtumien syy-seuraussuhteita Pohjolan esihistoriassa sekä antiikin Kreikassa ja Roomassa (esim. uskomukset, poliittiset muutokset, demokratia)

T8: Oppilas harjaantuu hahmottamaan jatkuvuuksia historiassa huomaamalla, että samat lainalaisuudet toistuvat aikakausien vaihtuessa ja etteivät aikakausien rajat ole jyrkkiä.

T9: Ohjata etsimään syitä muutoksille. Pohditaan miksi kivikaudesta siirryttiin pronssikauden kautta rautakauteen ja mikä loi pohjan viikinkiajalle. Etsitään tekijöitä, jotka johtivat antiikin korkeakulttuureiden syntyyn ja päättymiseen.

T10: Ohjata oppilasta selittämään, miten tulkinnat saattavat muuttua uusien lähteiden tai tarkastelutapojen myötä. Hyödynnetään aikakausille sopivia aineistoja ja lähdemateriaaleja.

T11: Ohjata oppilasta selittämään ihmisen toimintaa esihistoriallisella ajalla ja antiikin aikakausina tutustumalla ihmisten arkielämään, asumiseen, tapoihin ja uskomuksiin.

Sisällöt ja tavoitteet vuosiluokalla 6:

Sisältöalue ja yksityiskohtaiset sisällöt

Tavoitteet

S3: Keskiaika

Euroopan keskiaika

Suomen keskiaika

T1: Ohjata oppilasta kiinnostumaan historiasta tiedonalana tarjoamalla mahdollisuuksia monipuolisiin ja elämyksellisiin työtapoihin

T1, T2, T3: Ohjataan oppilasta etsimään tietoa keskiajasta erilaisista lähteistä ja tulkitsemaan niitä.

T4, T6: Ohjataan oppilasta ymmärtämään erilaisia tapoja jakaa historia aikakausiin sekä käyttämään niihin liittyviä historiallisia käsitteitä. Oppilasta ohjataan tunnistamaan keskiajan erityispiirteet suhteessa antiikin kulttuureihin, sekä kehityskulut, jotka johtivat antiikista keskiaikaan.

T6, T8: Oppilasta ohjataan ymmärtämään, että keskiaika on vain eurooppalainen käsite. Oppilasta ohjataan tekemään rinnastuksia keskiajan Euroopan ja muiden kulttuurien ja kulttuurialueiden kesken.

T6, T8: Oppilasta ohjataan hahmottamaan jatkuvuuksia antiikin, keskiajan, uuden ajan ja uusimman ajan kesken mm. kulttuurin, tieteen ja taiteen, sekä uskonnon näkökulmasta. Suomen keskiaikaa tarkastellaan kiinteänä osana Euroopan keskiaikaa.

T9, T10, T11: Johdatetaan oppilasta etsimään syitä, miksi tieteiden kehitys pysähtyi ja kirjallinen sivistys romahti antiikin loputtua sekä miten rahatalouden taantumien vaihtotaloudeksi vaikutti keskiajan ihmisten arkielämää ja yhteiskuntajärjestelmää. Oppilaille tarjotaan mahdollisuuksia löytää keskiajasta kehityksestä myös positiivisia piirteitä, jotka johtivat renessanssiin ja uuden ajan murrokseen.

S4: Uuden ajan murrosvaihe

Löytöretket

Renessanssi: tieteen, taiteen ja uskomusten murrosvaihe

Uskonpuhdistus

Valistuksen aika

T1: Ohjata oppilasta kiinnostumaan historiasta tiedonalana tarjoamalla mahdollisuuksia monipuolisiin ja elämyksellisiin työtapoihin.

T2: Johdattaa oppilasta tunnistamaan erilaisia historian lähteitä. Oppilas saa harjoitella erilaisten lähteiden käyttöä.

T3: Ohjata oppilasta havaitsemaan historiatiedon tulkinnallisuuden sekä tunnistamaan käsitteet fakta ja tulkinta.

T4: Auttaa oppilasta ymmärtämään erilaisia tapoja jakaa historia aikakausiin (keskiajasta uuteen aikaan) sekä käyttämään niihin liittyviä historiallisia käsitteitä tuomalla esiin historian tapahtumien kronologinen eteneminen.

T5 ja T6: Ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toiminnan motiiveja uuden ajan alussa ja hahmottamaan syy-seuraussuhteita aikakauden tapahtumien kautta (esim. uskonpuhdistuksen tausta, tapahtumat ja vaikutukset Euroopassa ja Pohjolassa).

T7 ja T8. Auttaa oppilasta tunnistamaan miten samat muutokset ovat voineet tarkoittaa eri asioita eri ihmisille ja harjaannuttaa oppilasta hahmottamaan historian jatkuvuutta (keskiajan ja uuden ajan murros ja ilmiöiden jatkuminen aikakausista riippumatta).

T9 ja T10: Ohjata oppilasta etsimään muutoksille syitä ja selittämään miten tulkinnat saattavat muuttua uusien lähteiden tai tarkastelutapojen myötä (esim. maailmankuvan muuttuminen uuden ajan alussa ja siihen johtaneet syyt)

T11: Ohjata oppilasta selittämään ihmisen toimintaa eri tapahtumien kautta.

S5: Suomi osana Ruotsia

Ruotsin suurvalta-aika ja suurvalta-ajan loppu

1700-luvun sääty-yhteiskunta

Elämää 1600- ja 1700-luvun Suomessa

Hyödyn aikakausi

Tavoitelauseet tähän:

T2: Johdattaa oppilasta tunnistamaan erilaisia Suomen historian lähteitä. Oppilas saa harjoitella lähteiden käyttöä.

T2, T5, T7, T8, T11: Oppilas käsittää kuinka pitkä historiallinen side Ruotsiin vaikutti suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin kehitykseen. Oppilas osaa tunnistaa tämän historiallisen yhteyden vaikutuksen myös Suomen nyky-yhteiskunnassa ja kulttuurissa.

T7: Oppilaalle annetaan mahdollisuus eläytyä arkielämän haasteisiin ja selittää ihmisen toimintaa Suomen historian eri aikakausien ja eri säätyläisluokkien kautta.

T6, T9, Ohjata oppilasta tunnistamaan Venäjän ja Ruotsin konfliktien merkityksen ja Venäjän vahvistumisen merkitystä Suomelle osana Ruotsin suurvalta-aseman murenemista.

T4, T9, Oppilas tutustuu hyödyn aikakauden muutoksiin suomalaisessa yhteiskunnassa, koulutuksessa ja taloudessa.

Historian arviointikriteerit 6. vuosiluokan päätteeksi hyvää osaamista kuvaavaa sanallista arviota/arvosanaa kahdeksan varten

Opetuksen tavoite

Sisältö-alueet

Arvioinnin kohteet oppiaineessa

Hyvä/arvosanan kahdeksan osaaminen

Merkitys, arvot ja asenteet

T1 ohjata oppilasta kiinnostumaan historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena

S1-S5

Motivaation kehittymistä ei käytetä arvosanan muodostamisen perusteena. Oppilaita ohjataan pohtimaan kokemuksiaan osana itsearviointia.

Tiedon hankkiminen menneisyydestä

T2 johdattaa oppilasta tunnistamaan erilaisia historian lähteitä

S1-S5

Historian tietolähteiden tunnistaminen

Oppilas osaa ohjatusti etsiä historiatietoa erilaisista tietolähteistä.

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan historiatiedon tulkinnallisuuden

S1-S5

Historiatiedon tulkinnallisuuden havaitseminen

Oppilas osaa erottaa toisistaan faktan ja tulkinnan.

Historian ilmiöiden ymmärtäminen

T4 auttaa oppilasta ymmärtämään erilaisia tapoja jakaa historia aikakausiin sekä käyttämään niihin liittyviä historiallisia käsitteitä

S1-S5

Kronologian ymmärrys

Oppilas tunnistaa keskeiset historiaan liittyvät ajan jäsentämismuodot ja osaa antaa esimerkkejä eri aikojen yhteiskunnille ja aikakausille ominaisista piirteistä.

T5 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toiminnan motiiveja

S1-S5

Historiallinen empatia

Oppilas pystyy eläytymään menneen ajan ihmisen asemaan ja nimeämään tämän toiminnan motiiveja.

T6 johdattaa oppilasta hahmottamaan erilaisia syitä ja seurauksia historian tapahtumille ja ilmiöille

S1-S5

Syy- ja seuraussuhteiden hahmottaminen historiassa

Oppilas tunnistaa ja osaa antaa esimerkkejä historian ilmiöiden syy- ja seuraussuhteista.

T7 auttaa oppilasta tunnistamaan muutoksia oman perheen tai yhteisön historiassa sekä ymmärtämään, miten samat muutokset ovat voineet tarkoittaa eri asioita eri ihmisille

S1-S5

Muutoksen hahmottaminen

Oppilas osaa kuvata muutoksia ja kertoa, miksi muutos ei ole sama kuin edistys. Oppilas osaa kuvata joidenkin esimerkkien avulla, miten muutos ei ole merkinnyt samaa eri ihmisten ja ryhmien näkökulmasta.

T8 harjaannuttaa oppilasta hahmottamaan jatkuvuuksia historiassa

S1-S5

Jatkuvuuden tunnistaminen

Oppilas osaa antaa esimerkkejä ilmiöiden jatkuvuudesta eri aikakaudesta toiseen.

Historiallisen tiedon käyttäminen

T9 ohjata oppilasta esittämämään muutoksille syitä

S1-S5

Syy- ja seuraus-suhteen kuvaileminen

Oppilas osaa kuvailla pääpiirteissään joidenkin historian tapahtumien syy- ja seuraussuhteita.

T10 ohjata oppilasta selittämään, miten tulkinnat saattavat muuttua uusien lähteiden tai tarkastelutapojen myötä

S1-S5

Tulkintojen selittäminen

Oppilas osaa selittää joidenkin esimerkkien avulla, miksi sama tapahtuma tai ilmiö voidaan tulkita eri tavoin.

T11 ohjata oppilasta selittämään ihmisen toimintaa

S1–S5

Ihmisen toiminnan selittäminen

Oppilas osaa esittää käsiteltävästä asiasta kertomuksen siten, että hän selittää tapahtuman eri toimijoiden kannalta.

Mitä/miten tukee laaja-alaista osaamista vuosiluokilla 5-6

(L1) Historian opiskelu harjaannuttaa ajattelun taitoja johdattamalla oppilasta hahmottamaan erilaisia syitä ja seurauksia historian tapahtumille ja ilmiöille. Historian opiskelussa harjaannutaan tutkimaan ihmisen toimintaa, opitaan taitoa asettaa siihen liittyviä kysymyksiä sekä etsimään vastauksia hakemalla tietoa historian lähteistä. Oppilasta ohjataan ajattelun taitojen kehittymiseen, mm. tutkimalla ihmisten motiiveja eri tilanteissa sekä etsimällä historian ilmiöille syitä ja seurauksia.

(L2) Historian opiskelussa oppilasta ohjataan tutustumaan omaan lähihistoriaansa ja löytämään paikkansa sukupolvien ketjussa. Tutustutaan myös oman kotiseudun ja -alueen historiaan ja kulttuuriperintöön (Pori, Satakunta) ja hyödynnetään tässä monipuolisia työtapoja kuten museovierailuja, vierailijoita luokassa ja itsenäisiä tutkimustehtäviä. Historian opiskelussa nostetaan esiin myös erilaisia ilmaisutapoja, joita voidaan jakaa myös muille (esim. näytelmät, kollaasit). Rohkaistaan oppilaita ilmaisemaan itseään monipuolisesti ja annetaan heille tilaisuuksia tuotosten jakamiseen kouluaikana (teemapäivät, juhlat, projektit) sekä kannustetaan oppiaineiden väliseen yhteistyöhön.

(L3) Historiassa harjoitellaan erilaisten työtapojen kautta vastuunottoa omasta ja yhteisestä työskentelystä ja opiskeluilmapiiristä. Oppisisällön kautta perehdytään myös menneisyyden ihmisten arjen toimintatapoihin ja ratkaisuja yhteisten asioiden hoitamiseksi. Opiskelussa hyödynnetään internetiä ja tuodaan esiin sen kriittinen ja vastuullinen käyttö.

(L4) Historian opiskelussa käytetään monipuolisesti erilaisia lähteitä ja opitaan tulkitsemaan niitä lähdekriittisesti. Opetellaan tiedonhakutaitoja painetusta tekstistä, tietokannoista ja internetistä. Yhteistyö äidinkielen opetuksen kanssa on tärkeää.

(L5) Historian opiskelussa opitaan käyttämään erilaisia laitteita, ohjelmistoja ja palveluita. Oppilaita kannustetaan sujuvaan tekstin tuottamiseen ja käsittelyyn eri välineillä, sekä mahdollistamaan myös kuvan, äänen, videon ja animaation tekemistä eri historiallisista tapahtumista. Oppilas ymmärtää viestinnässä hyvät käytöstavat sekä tekijänoikeuksien perusperiaatteet. Oppilaat kykenevät etsimään tietoa useammasta eri lähteestä hakupalveluiden avulla ja he harjoittelevat tämän tiedon kriittistä arviointia.

(L6) Historian opiskelussa ohjataan oppilasta itsenäiseen ja järjestelmälliseen työskentelyyn. Oppilas oppii asettamaan itselleen kysymyksiä, joiden ratkaisemiseksi hän työskentelee vastuullisesti, pitkäjänteisesti ja järjestelmällisesti.

(L7) Historian opiskelun kautta pyritään herättämään oppilaiden kiinnostus vaikuttamiseen. Esimerkkeinä voidaan käyttää oppiaineen sisällöistä nousevia teemoja kuten demokratian kehittyminen ja ilmeneminen. Historian integroiminen muihin oppiaineisiin soveltuvin osin luo oppilaille monia mahdollisuuksia osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Huomioidaan median merkitys yhteiskunnassa ja sen käytön harjoittelu vaikuttamisen välineenä. Historian kautta voidaan myös painottaa jokaisen vastuullisuutta kestävän tulevaisuuden rakentamisessa.

Sisällöt ja tavoitteet vuosiluokalla 7:

Sisältöalue ja yksityiskohtaiset sisällöt

Tavoitteet

S1: Teollisuusyhteiskunnan synty ja kehitys

Teollinen vallankumous

Yhteiskunnallinen kehitys

Teknologinen kehitys

Elintason nousu ja luonnon hyväksikäyttö

Tieteellisen maailmankuvan muuttuminen

Teollisesta jälkiteolliseen yhteiskuntaan

T4, T5, T6: Oppilas tuntee ja osaa arvioida lyhyen ja pitkän aikavälin, sekä paikallisia ja globaaleita tekijöitä, jotka johtivat teolliseen vallankumoukseen Iso-Britanniassa.

T7: Oppilas ymmärtää teollisen vallankumouksen ja tieteellisen maailmankuvan muuttumisen vaikutuksia yhteiskunnalliselle, taloudelliselle ja teknologiselle muutokselle 1700-luvun lopulta nykypäivään. Oppilas ymmärtää muutoksen vaikutukset ihmisten arkielämän tasolla ja globaalisti.

T8, T9, T10, T11, T12: Oppilas pystyy erilaisia lähteitä hyväksi käyttäen analysoimaan ja tekemään tulkintoja erilaisista historiallisista ilmiöistä, jotka ovat johtaneet teollisen vallankumouksen kaltaiseen yhteiskunnalliseen, taloudelliseen, teknologiseen muutokseen. Oppilas pystyy luovasti ja kriittisesti analysoimaan tulevaisuuden kehityskulkuja tietämyksensä pohjalta.

S2: Ihmiset muuttavat maailmaa

Yhteiskunnalliset aatteet

Talousjärjestelmät ja niiden taustalla olevat aatteet

Ihmisten vaikuttamismahdollisuudet eri aikoina

T1, T2, T3, T4, T10, T11: Perehdytään erilaisiin yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin vaikutusmahdollisuuksiin eri aikoina. Oppilas käsittää mitä erilaisia mahdollisuuksia ihmisillä on ollut vaikuttaa omaan arkielämäänsä ja yhteiskuntaan erilaisissa historiallisissa tilanteissa. Opetuksessa perehdytään vaikutusmahdollisuuksiin erilaisten lähteiden, kuten aikalaiskuvausten kautta. Oppilasta ohjataan ymmärtämään, että ihmiset tekevät tulkintoja vallitsevista oloista eri lähtökohdista käsin, keskenään ristiriitaisesti.

T4, T5, T6, T10, T11, T12: Opetuksessa perehdytään yhteiskunnallisiin aatteisiin, talousjärjestelmiin, niiden merkitykseen ja seurauksiin sekä vaikutukseen nykypäivään ja nykyiseen elämänmuotoon. Oppilas osaa arvioida ja tulkita myös erilaisia nykypäivänä vallitsevia aatteita ja niiden syntytekijöitä ja tavoitteita.

S3: Suomea luodaan, rakennetaan ja puolustetaan

Suomi osana Venäjää

Kansallinen herääminen

Suomen teollistuminen

T3, T5, T6, T9, T10, T11, T12: Oppilas tutustuu suomalaisen kulttuurin ja yhteiskunnan rakentamiseen autonomian ajalla. Oppilas käsittää, miten ja mistä lähtökohdista yhtenäistä kansallista suomalaista identiteettiä rakennettiin. Oppilas tunnistaa myös Ruotsin vallan ja autonomian ajan merkityksen yhteiskunnallisten instituutioiden ja hallintojärjestelmän kehittymisessä.

T4, T9: Perehdytään Suomen talouden murrokseen maatalousyhteiskunnasta teolliseen Suomeen. Oppilas käsittää Suomen teollistumisen perusedellytykset ja niiden merkityksen taloudellisen hyvinvoinnin kehittymisessä II maailmansotaan saakka.

T11: Oppilas saa tilaisuuksia käyttää paikallishistorian lähteitä tutustuessaan autonomian ajan historiaan ja Suomen teollistumiseen.

S4: Suurten sotien aika:

I maailmansota, siihen johtanut kehitys ja sodan seuraukset.

T4, T6, T7, T8Tavoitteena on perehtyä I maailmansotaan johtaneeseen kehitykseen. Sodan kokemuksia tarkastellaan erityisesti tavallisten ihmisten näkökulmasta.

Oppilas käsittää I maailmansodan merkityksen Euroopan vanhan järjestelmän purkautumisessa, useiden uusien kansallisvaltioiden syntymisessä ja Venäjän mullistuksissa.

Oppilas ohjataan tekemään tulkintoja siitä, mikä merkitys I maailmansodan seurauksilla on II maailmansodan syntyyn.

S5: Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen

Arkielämän historia

Elinkeinorakenteen muutos ja elintason nousu

Kansansivistys ja koulutustason nousu

Ohjataan oppilasta hankkimaan tietoa monipuolisesti eri lähteistä suomalaisen arkielämän historiasta. Oppilasta ohjataan lähteiden luotettavuuden arviointiin sekä tulkintojen tekemiseen niiden perusteella.

Oppilas ymmärtää mistä lähtökohdista millä keinoin kansan sivistystasoa kohotettiin Ruotsin vallan aikana ja autonomian aikana. Oppilas oivaltaa, mikä vaikutus tällä oli mm. ihmisten arkielämään, yhteiskunnalliseen toimintaan sekä talouteen.

Oppilas osaa tehdä tulkintoja tapahtumista eri aikakausina eläneiden ja erilaisen taustan omaavien ihmisten näkökulmasta.

Oppilas osaa soveltaa ja tulkita lähteiden kuten esim. tilastojen ja valokuvien, museoiden yms. tarjoamaa tietoa yhteiskunnallisten muutosten arvioinnissa.

S6: Nykyisen maailmanpolitiikan juuret

1800- ja 1900- lukujen suurvallat ja voimasuhteiden muutokset

Siirtomaajärjestelmän päättyminen

T4, T5, T6, T7: Oppilas tunnistaa kansainvälisen suurvaltajärjestelmän voimasuhteiden muutosvaiheet 1800- ja 1900-luvuilla, sekä käsittää suurvaltojen kehityskaaren taustalla olevia aatteellisia ja taloudellisia tekijöitä.

Oppilas oivaltaa kolonialismin, imperialismin sekä taloudellisen liberalismin vaikutukset maailmanpolitiikkaan.

T1, T2, T3, T8, T9, T10, T11, T12: Oppilas kiinnostuu seuraamaan eri medioista kansainvälisiä tapahtumia ja osaa yhdistää ne asiaankuuluviin selittäviin taustatekijöihin.

Sisällöt ja tavoitteet vuosiluokalla 8:

Sisältöalue ja yksityiskohtaiset sisällöt

Tavoitteet

S1: Teollisuusyhteiskunnan synty ja kehitys

Teollisuusyhteiskunnasta jälkiteolliseen yhteiskuntaan

Elintason nousu ja luonnon hyväksikäyttö

T4, T5, T6, T7, T8, T9: Oppilas tutustuu jälkiteollisen yhteiskunnan käsitteisiin ja ilmiöihin. Oppilas oivaltaa mitkä taloudelliset, teknologiset ja yhteiskunnalliset muutokset ovat johtaneet jälkiteolliseen yhteiskuntaan. Lisäksi oppilas käsittää, mikä vaikutus teknologisella kehityksellä on ollut elintason nousulle ja luonnon hyväksikäytölle. Oppilas tutustuu muutokseen myös arkielämän näkökulmasta.

Ohjataan oppilasta käyttämään historiallisia lähteitä ja tilastoja työn ja elintason muutoksen tutkimisessa.

T10, T11, T12: Oppilasta ohjataan erilaisten lähteiden valossa arvioimaan talouteen, työn tekemiseen, yhteiskunnalliseen kehitykseen ja luonnon hyväksikäyttöön liittyviä kehityskulkuja tulevaisuudessa.

S2: Ihmiset muuttavat maailmaa

Yhteiskunnalliset aatteet

Talousjärjestelmät ja niiden taustalla olevat aatteet

T7, T8, T11: Oppilas pystyy analysoimaan erilaisten nykypäivänä vallitsevien aatteiden ja talousjärjestelmien keskinäistä yhteyttä ja historiallisia juuria.

S3: Suomea luodaan, rakennetaan ja puolustetaan

Itsenäistyminen

Sisällissota

Demokratia vaarassa

Suomi II maailmansodassa

T2, T4, T6, T7, T11, T12: Oppilas osaa tulkita sisällissotaan johtaneita syitä, osapuolten motiiveja ja sodan luonnetta käyttämällä erilaisia lähteitä. Sisällissotaa tutkitaan myös paikallishistorian näkökulmasta.

Oppilas osaa analysoida Suomen aseman muutoksia Neuvostoliiton synnyn ja vahvistumisen seurauksena.

Oppilas oivaltaa nuoren kansakunnan haasteet demokratian vakiinnuttamisessa Euroopan aatteellisten myrskyjen puristuksessa.

Oppilas ymmärtää miten Suomen talous ja hyvinvointi kehittyi itsenäistymisestä toiseen maailmansotaan saakka.

T5, T8, T9, Oppilas hahmottaa Suomen aseman II maailmansodassa Neuvostoliiton ja Saksan välisen konfliktin osana. Oppilas hahmottaa Talvi- ja Jatkosodan syyt ja seuraukset pääpiirteissään. Oppilas hahmottaa myös sotien vaikutuksen suomalaiseen yhteiskuntaan ja politiikkaan.

S4: Suurten sotien aika:

Maailmansodat ja niihin johtanut kehitys

Kylmä sota

Siviilit sodan uhreina

Suomi kylmän sodan maailmassa

Euroopan yhdentymiskehitys

T4, T6, Tavoitteena on perehtyä II maailmansotaan ja siihen johtaneeseen kehitykseen. Oppilas eläytyy sodista selviytymiseen erityisesti tavallisten ihmisten ja ihmisoikeuskysymyksien näkökulmasta. Oppilas paneutuu sotien, konfliktien ja näiden taustalla olevien aatteiden ihmisoikeusrikoksiin kuten holokaustiin ja muihin kansanvainoihin.

T4, T5, T8, T10, T12. Oppilas tutustuu kylmän sodan kaksinapaiseen maailmaan, sen tuottamiin kriiseihin ja ymmärtää Suomen haastavan aseman kylmän sodan maailmassa.

T5, T7, T9, T12. Oppilas käsittää kansainvälinen yhteistyön rakentumisen konfliktien ja kriisien ehkäisemiseksi ja ihmisoikeuksien edistämiseksi. Oppilasta ohjataan oivaltamaan Euroopan yhdentymiskehityksen olevan osa rauhanomaisen yhteistyön kehittämistä.

S5: Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen

Arkielämän historia

Elinkeinorakenteen muutos ja elintason nousu

Koulutustason nousu ja tietoyhteiskunnan kehitys

Kaupungistuminen

Yhtenäiskulttuurin ajasta monikulttuuriseksi yhteiskunnaksi

Suomi ja EU

Suomi osana maailmaa

T2, Ohjataan oppilasta hankkimaan tietoa monipuolisesti eri lähteistä suomalaisen arkielämän historiasta. Oppilasta ohjataan lähteiden luotettavuuden arviointiin sekä tulkintojen tekemiseen niiden perusteella.

T4, T5, T6, T7: Oppilas perehdytetään Suomen talouden rakennemuutosten syihin ja seurauksiin ja hän osaa arvioida niiden vaikutuksia ja muutoksia omassa elinympäristössään.

Oppilas oivaltaa miten tiedon hankkimisen, tuottamisen ja jakamisen tasa-arvoistuminen on vaikuttanut yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan toimintaan. Oppilas osaa arvioida teknologisen kehityksen tuomia muutoksia vapaa-aikaan ja työelämään sekä teknologian tulevaisuuden kehityslinjoja ja mahdollisuuksia.

Oppilas käsittää, millä eri tavoin Suomi on vuorovaikutuksessa niin lähialueensa, EU:n kuin globaalin kansainvälisen ympäristön kanssa. Oppilas osaa arvioida kansainvälisen vuorovaikutuksen mahdollisuuksia ja tulevaisuuden kehityskulkuja niin Suomen kuin yksilönkin osalta.

T2, T3, T8, T9, T10, T11, T12: Oppilas osaa soveltaa ja tulkita lähteiden kuten esim. tilastojen ja valokuvien, museoiden yms. antamaa tietoa yhteiskunnallisten muutosten arvioinnissa.

S6: Nykyisen maailmanpolitiikan juuret

1800- ja 1900- lukujen suurvallat ja voimasuhteiden muutokset

Siirtomaajärjestelmän päättyminen

Valtiososialismin romahtaminen

Ponnistelut kriisien ja konfliktien ratkaisemiseksi ja ihmisoikeuksien edistämiseksi

(Ajankohtaisten konfliktien taloudelliset, kulttuuriset ja uskonnolliset taustat)

Lähi-idän kriisit

T4, T5, T6, T7: Oppilas tunnistaa kansainvälisen suurvaltajärjestelmän voimasuhteiden muutosvaiheet sekä ymmärtää suurvaltojen kehityskaaren taustalla olevia aatteellisia ja taloudellisia tekijöitä. Lisäksi oppilas osaa arvioida suurvalta-aseman mukanaan tuomia haasteita sekä tunnistaa mitä keinoja suurvalloilla on valta-asemansa vahvistamiseksi ja korjaamiseksi.

Oppilasta ohjataan ymmärtämään luonnonolosuhteiden, taloudellisen epätasa-arvon ja uskontojen merkityksen kansainvälisten konfliktien synnyssä. Oppilasta rohkaistaan myös arvioimiaan tulevaisuuden kehityskulkuja.

T5, T7, T9, T12. Oppilas tiedostaa kansainvälisen yhteistyön rakentumisen konfliktien ja kriisien ehkäisemiseksi ja ihmisoikeuksien edistämiseksi. Oppilasta ohjataan oivaltamaan Euroopan yhdentymiskehityksen olevan osa rauhanomaisen yhteistyön kehittämistä.

T3, T6, T10, T11. Oppilas tutustuu Lähi-idän kriisien historiaan eri lähteistä ja näkökulmista käsin.

T1, T2, T3, T8, T9, T10, T11, T12: Oppilas kiinnostuu seuraamaan eri medioista kansainvälisiä tapahtumia ja osaa yhdistää ne asiaankuuluviin selittäviin taustatekijöihin.

Mitä/miten tukee laaja-alaista osaamista vuosiluokilla 7-8

(L1) Oppilasta ohjataan opiskelu- ja työskentelytaitojensa kehittämiseen ja ottamaan vastuuta omasta työnteosta. Historian opiskelun kautta kehitetään oppilaan ymmärrystä siitä, että työnteko ja ajattelu edeltävät inhimillisiä saavutuksia. Historian ilmiöiden eri tulkintojen kautta mahdollistetaan oppilaat huomaamaan, miten asiat ja tapahtumat voivat tuottaa erilaisia merkityksiä eri ihmisille sekä miten niitä on eri aikoina käytetty elämänvalintojen rakennuspuina seurauksineen. Samalla oppilaita rohkaistaan yhdistelemään eri näkökulmia sekä kriittiseen ajatteluun.

(L2) Historia oppiaineena tukee oppilaiden kulttuuri-identiteetin muodostumista ja kulttuurisesti kestävää elämäntapaa, joka perustuu ihmisoikeuksien kunnioittamiselle. Oppilaalle luodaan mahdollisuudet oivaltaa miten kulttuurit, uskonnot ja katsomukset vaikuttavat yhteiskunnassa ja arjessa sekä pohtimaan, millaisia asioita ei voida ihmisoikeuksien vastaisina hyväksyä. Historian opetuksessa oppilas tutustuu keskeisiin ihmisoikeussopimuksien syntyyn ja niiden merkitykseen. Oppilas saa mahdollisuuden tutustua omaan kulttuuriperintöön ja osallistua sen ylläpitoon ja uusintamiseen. Oppilaiden esiintymis-, yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja kehitetään koulussa ja sen ulkopuolella, sekä luodaan mahdollisuuksia maailmankuvan avartumiseen kansainvälisen yhteistyön kautta.

(L3) Historian opiskelussa otetaan vastuu omasta ja yhteisestä työskentelystä ja opiskeluilmapiiristä. Opitaan ajankäytön ja työnteon hallintaa. Historia sisällöistä löydetään esimerkkejä eri valintojen vaikutuksista ihmiskunnan historiassa ja osataan yhdistää niiden vaikutuksia nykypäivään.

(L4) Historian opetuksessa tutustutaan erilaisiin teksteihin ja niiden kautta saatavaan tietoon. Pyritään valitsemaan oppiaineen sisältöihin sopivia mahdollisimman erityyppisiä tekstejä ja harjoitellaan samalla lähdekritiikin käyttöä tekstien tulkinnoissa. Tuotetaan oppiaineeseen sopivia tekstejä ja esitetään niitä eri tavoilla. Rohkaistaan myös historiallisten tekstien (elämäkerrat, historialliset romaanit, elokuvat) lukemiseen ja katsomiseen vapaa-ajalla ja tarjotaan näihin mahdollisuuksia myös koulupäivien aikana esim. yhdistäen historian ja äidinkielen opetusta.

(L5) Internetin tarjoamia mahdollisuuksia historiallisten lähteiden sekä historiallisten tilastojen etsimisessä käytetään opetuksessa aktiivisesti hyväksi. Oppilaalle tarjotaan myös mahdollisuuksia harjoitella tilastollista analyysia tietotekniikkaa hyväksi käyttäen. Oppilasta ohjataan itsenäiseen ja monipuoliseen tiedonhakuun Internetissä, sekä tarkastelemaan kriittisesti löytämäänsä tietoa. Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään hyväksi monipuolisesti tiedon tuottamisen välineenä, mm. oppimisprojektien toteuttamisessa ja sähköisen portfolion keräämisessä.

(L6) Historian opetuksessa korostetaan oman yritteliäisyyden, aloitteellisuuden ja oman osaamisen pitkäjänteistä kehittämistä. Historian opiskelu kehittää osaltaan nykyajan työelämätaitoihin kuuluvaa kulttuurista ja historiallista yleissivistystä, jolloin oppilasta kannustetaan myös omatoimiseen historian harrastamiseen. Historiassa tuodaan esiin myös paikallishistoriaa, jonka avulla voidaan perehtyä oman lähialueen elinkeinoelämän historiaan ja toimialamuutoksiin.

(L7) Historian opetus tukee oppilaan valmiuksia sekä omien että yhteisön ja yhteiskunnan toimintatapojen ja -rakenteiden arviointiin. Historia oppiaineena vahvistaa oppilaiden kiinnostusta yhteisiä ja yhteiskunnallisia asioita kohtaan. Oppilaat saavat tietoja ja kokemuksia yhteiskuntaa rakentavan osallistumisen keinoista ja heille luodaan mahdollisuuksia oppilaiden itsetuntoa, oma-aloitteisuutta ja rohkaistumista vahvistaviin osallistaviin kokemuksiin. Osallistumalla oppilaat voivat harjaantua ilmaisemaan näkemyksensä rakentavasti, etsimään ratkaisuja yhteistyössä toisten kanssa sekä pohtimaan erilaisten toimintatapojen oikeutusta eri näkökulmista.

Historian päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän päättyessä

Historian opetuksen tavoitteena on

Sisäl­tö­alu­eet

Arvioinnin kohteet oppiaineessa

Arvosanan kahdeksan osaaminen

Merkitys, arvot ja asenteet

T1 ohjata oppilasta kiinnostumaan syvällisemmin historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena

S1–S6

Ei käytetä arvosanan muodostumisen periaatteena. Oppilasta ohjataan pohtimaan kokemuksiaan osana itsearviointia.

Tiedon hankkiminen menneisyydestä

T2 aktivoida oppilasta hankkimaan historiallista tietoa sekä arvioimaan tiedonlähteiden luotettavuutta

S1–S6

Historiatiedon hankkiminen

Oppilas osaa etsiä tietoa erilaisista historian tiedonlähteistä ja havaitsee niiden luotettavuudessa eroja.

T3 auttaa oppilasta ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin

S1–S6

Lähteiden tulkitseminen

Oppilas osaa lukea ja tulkita erilaisia lähteitä.

Historian ilmiöiden ymmärtäminen

T4 vahvistaa oppilaan kykyä ymmärtää historiallista aikaa ja siihen liittyviä käsitteitä

S1–S6

Kronologian ymmärtäminen

Oppilas osaa sijoittaa opiskelemansa asiat ajallisiin yhteyksiinsä ja niiden avulla aikajärjestykseen.

T5 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toimintaan ja päätöksentekoon vaikuttaneita tekijöitä erilaisissa historiallisissa tilanteissa

S1–S6

Historiallinen empatia

Oppilas pystyy asettautumaan menneen ajan ihmisen asemaan ja kuvailemaan tämän toiminnan motiiveja.

T6 auttaa oppilasta arvioimaan erilaisia syitä historiallisille tapahtumille ja ilmiöille

S1–S6

Syy- ja seuraus-suhteiden ymmärtäminen historiassa

Oppilas osaa erotella historiallisia tapahtumia tai ilmiöitä selittävät tekijät vähemmän tärkeistä.

T7 ohjata oppilasta analysoimaan historiallista muutosta ja jatkuvuutta

S1–S6

Muutoksen ja jatkuvuuden ymmärtäminen

Oppilas osaa selittää, miksi joillain elämänalueilla toimittiin ennen samoin tai toisin kuin nykyään.

Historiallisen tiedon käyttäminen

T8 kannustaa oppilasta tulkintojen tekemiseen

S1–S6

Historian tulkitseminen

Oppilas osaa muodostaa historian tapahtumista ja ilmiöistä omia perusteltuja tulkintoja.

T9 ohjata oppilasta selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä

S1–S6

Ihmisen toiminnan selittäminen

Oppilas osaa kuvailla ihmisen toiminnan tarkoitusperiä.

T10 ohjata oppilasta selittämään, miksi historiallista tietoa voidaan tulkita ja käyttää eri tavoin eri tilanteissa ja arvioimaan kriittisesti tulkintojen luotettavuutta

S1–S6

Historiallisten tulkintojen selittäminen ja arvioiminen

Oppilas osaa arvioida historian tapahtumista tai ilmiöistä tehtyjen tulkintojen luotettavuutta.

T11 harjaannuttaa oppilasta käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman perustellun tulkintansa niiden pohjalta

S1–S6

Historiatiedon tuottaminen

Oppilas osaa vastata menneisyyttä koskeviin kysymyksiin käyttämällä eri lähteistä saamaansa informaatiota.

T12 ohjata oppilasta arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja historiatietämyksensä avulla

S1–S6

Historiatietoisuus

Oppilas osaa kuvailla, miten menneisyyden tulkinnoilla perustellaan tulevaisuuden valintoja