Opetussuunnitelma

Mänttä-Vilppulan perusopetuksen opetussuunnitelma (1/3)

1. Perusopetuksen arvoperusta

  • Paikalliset näkökulmat ja painotukset 
  • Mänttä-Vilppulan kouluissa arvoperustaksi on yhteisesti valittu seuraavat arvot: 
  • Turvallinen kasvu- ja oppimisympäristö 
  • Kannustava ohjaus ja opetus, kannustava oppimisprosessi 
  • Vuorovaikutus 
  • Yhteistyökykyisyys 
  • Vastuullisuus 
  • Suvaitsevaisuus 
  • Empaattisuus 
  • Ongelmanratkaisukyvyn ja luovuuden kehittäminen (ajattelun kehittäminen) 
  • Valtakunnalinen opetussuunnitelma

2. Perusopetuksen oppimiskäsitys

  • Oppilas rakentaa taitojaan ja tietojaan entisen päälle. Opettajan tehtävä on tunnistaa oppijan lähtökohdat, jotta hän pystyy tukemaan oppilaan oppimista. Oppilaan kiinnostuksen kohteet ovat tärkeitä, toisaalta uudet asiat voivat tulla tärkeiksi sen jälkeen, kun oppilas on saanut niistä tietoa ja hän on saanut niitä opetella ja harjoitella. Kannustetaan yrittämään uudestaan. Oppiminen on prosessi, johon kuuluu välillä haparointi ja epäonnistuminen, niistä opitaan ja mennään eteenpäin, ei lannistuta eikä lannisteta. Opettaja auttaa lasta löytämään vahvuutensa. 

  • Valtakunnalinen opetussuunnitelma

3. Paikallinen tuntijako

  • Kolhon koulussa liikuntaa vuosiluokilla 5 ja 6 kolme (3) vuosiviikkotuntia ja valinnaisia aineita yksi (1) vuosiviikkotunti. 

    Yhteiskuntaoppia opetetaan 4. ja 6. luokalla yksi (1) vuosiviikkotunti.

  • Valtioneuvoston asetus perusopetuksen tuntijaosta

4. Kieliohjelma

5. Opetuksen mahdolliset painotukset

  • Mänttä-Vilppula on taidekaupunki

6. Perusopetuksen yhtenäisyys ja siirtymävaiheisiin liittyvä yhteistyö

  • Siirtymävaiheiden yhteistyö 

  • Siirtymävaihe esiopetus - 1.luokka
  • Varhaiskasvatuksesta siirryttäessä peruskouluun tekevät esiopetuksen opettajat yhteistyötä luokan- ja erityisopettajien kanssa. Tiedonsiirto nivelvaiheessa tapahtuu vanhempien luvalla ja voimassa olevia tiedonsiirtoa koskevia säädöksiä noudattaen. Tiedonsiirto tapahtuu oppilashuollon määrittelemällä tavalla. Oppilaat pääsevät tutustumaan tulevaan kouluympäristöönsä.

  • Siirtymävaihe 2.-3.luokka
  • Oppilaan siirtyessä toiselta vuosiluokalta kolmannelle järjestetään saattaenvaihtopalaveri luokanopettajien ja erityisopettajien kesken, mikäli oppilaan opettaja ja/tai koulu vaihtuu. Mikäli oppilaan koulu vaihtuu, järjestetään uuteen kouluun tutustuminen sekä uuden luokan ryhmäyttämispäivä. Ennen kolmannelle luokalle siirtymistä tarkistetaan mahdollinen oppilaan erityisen tuen päätös.

  • Siirtymävaihe 6.-7.luokka
  • Mänttä-Vilppulassa perusopetuksessa siirtymävaiheissa lähettävät ja vastaanottavat koulut tekevät nivelvaiheen yhteistyötä. Siirtyvistä oppilaista pidetään saattaenvaihtopalaverit lähettävän koulun opettajien ja erityisopettajien sekä vastaanottavan koulun oppilaanohjaajan ja erityisopettajien kesken. Mukana saattaenvaihtopalavereissa on myös perusopetuksen koulukuraattori. Luokkajakoasioissa yhteistyötä tehdään lähettävän koulun oppilastuntemusta kuunnellen. Nivelvaiheen palavereista tietoa oppilaista siirretään vastaanottavien koulujen opettajille, joita oppilaan asiat koskevat esim. erityisopetus ja luokanohjaaja. Mahdollisen oppimisentuentarvetta tai oppilashuollollisen tuen tarvetta seurataan vastaanottavassa koulussa.

  • Siirtymävaiheissa oppilaat pääsevät tutustumaan tulevaan kouluunsa ja koulun henkilökuntaan. Tukioppilaat ovat vertaistukena mukana tutustuttamassa uusia oppilaita ja esittelemässä koulun tiloja ja tapoja. Siirtymävaiheessa toteutetaan myös uuden luokan ryhmäyttämispäivä sekä keväällä että syksyllä. Oppilaiden huoltajille pidetään vanhempainilta, jossa tiedotetaan koulunkäyntiin liittyvistä asioista ja annetaan mahdollisuus esittää kysymyksiä.

  • Oppilaanohjauksen tehtävä on tukea oppilaiden sujuvaa siirtymistä koulusta toiseen. Oppilaanohjauksen tunneilla ja yksilöohjauksessa varmistetaan, että oppilas on päässyt tutuksi koulun käytänteisiin ja oppiminen sujuu.

  • Siirtymävaihde 9.-luokka - toinen aste
  • Mänttä-Vilppulassa siirtymävaiheessa peruskoulun päättöluokalta toiselle asteelle siirtymistä seuraavat perusopetuksen oppilaanohjaajat. Päättöluokkalaisia ohjataan yhteishaussa ja seurataan yhteishaun tuloksia. Oppilaita, jotka jäävät ilman toisen asteen opiskelupaikkaa jälkiohjataan yhteishaun tulosten selvittyä hakemaan vapaaksi jääneitä opiskelupaikkoja tai muuhun valmistavaan opetukseen.

  • Perusopetuksen oppilaanohjaus ja erityisopetus vastaavat oppilaiden tiedonsiirrosta toiselle asteelle. Tarvittaessa toiselle asteelle siirretään oppilaan ja huoltajan luvalla tietoa, joka liittyy oppilaan oppimisen tuen tai oppilashuollon tuen tarpeeseen. Perusopetuksen oppilaanohjaajat tekevät yhteistyötä toisen asteen oppilaitosten opinto-ohjaajien kanssa. Siirtovaiheenpalavereja pidetään tarvittaessa.

  • Valtakunnalinen opetussuunnitelma

7. Opetussuunnitelmaa täydentävät suunnitelmat ja ohjelmat

  • Opetussuunnitelman tehtävänä on edistää opetuksen laadun jatkuvaa kehittämistä ja vahvistaa koulutuksellista jatkumoa. Se luo perustan esiopetuksesta perusopetukseen ja perusopetuksesta seuraavaan koulutusvaiheeseen siirtymiselle. Laadinnassa otetaan huomioon muut paikalliset suunnitelmat kuten

  • ▪  mahdollinen varhaiskasvatuksen suunnitelma 
  • ▪  esiopetuksen opetussuunnitelma 
  • ▪  mahdollinen perusopetukseen valmistavan opetuksen suunnitelma 
  • ▪  mahdollinen aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnitelma 
  • ▪  lastensuojelulain mukainen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 
  • ▪  yhdenvertaisuuslain mukainen yhdenvertaisuussuunnitelma 
  • ▪  mahdollinen kestävän kehityksen tai kulttuurikasvatuksen suunnitelma sekä muut opetuksen järjestäjän tekemät, erityisesti koulutusta, lapsia, nuoria ja perheitä koskevat suunnitelmat ja päätökset.

8. Oppilaanohjauksen ohjaussuunnitelma

  • Ohjaussuunnitelma
  • Mänttä-Vilppulan perusopetuksessa koulujen kaikki opetus- ja ohjaushenkilöstöön kuuluvat osallistuvat oppilaan ohjaukseen. Oppilaanohjaajalla on päävastuu ohjauksen suunnittelusta ja järjestämisestä. Opettajilla on vastuu oppimisen ja opiskelun ohjauksesta sekä oppimaan oppimisen taitojen ja valmiuksien kehittämisestä. Luokan - ja aineenopettajat ohjaavat oppilaita ainekohtaisissa erityistaidoissa. Alakoulussa oppilaanohjaus on osana koulun toimintaa ja opetusta. Yläkoulussa oppilaan lähin ohjaaja on luokanohjaaja, joka tuntee luokkansa oppilaat. Yläkoulussa ohjauksen kokonaisvastuu on oppilaanohjaajalla. Oppilaanohjausta antavat myös rehtori, erityisopettajat, terveydenhoitaja, kuraattori, psykologi, koulunkäynninohjaajat ja nuorisotyöntekijät.

  • Oppilaalla on oikeus saada ohjausta koko peruskoulun ajan. Oppilaille ohjauksesta kerrotaan luokanopettajan, luokanohjaajan ja oppilaanohjaajan tunneilla. Huoltajille ohjauksesta tiedotetaan vanhempainilloissa ja tiedotteissa. Ohjausta toteutetaan sekä oppitunteina että yksilöohjauksena. Oppilas on itse aktiivinen ja osallistuva jäsen.

  • Oppilaanohjauksessa painottuvia asioita ovat nivelvaiheiden ohjaus, ryhmäytyminen, oppimisen ja opiskelun sujuminen, jatko-opintoihin ja tulevaan työelämään ohjaaminen sekä itsetuntemuksen edistäminen.

  • OHJAUKSEN TEHTÄVÄJAKO
  • Rehtori
  • ▪  luo ohjauksen toimintamahdollisuudet ja -edellytykset
  • ▪  päättää vuosittain toteutuvat valinnaisaineryhmät ja laatii lukujärjestykset
  • ▪  päättää luokkajaot ja luokkasiirrot tarvittaessa
  • ▪  tekee hallinnolliset päätökset opetuksen erityisjärjestelyistä
  • ▪  osallistuu oppilashuoltoryhmän työhön ja huolehtii tiedotuksesta opettajakunnalle
  • ▪  osallistuu koulukiusaamisen estämiseen
  • Oppilaanohjaaja
  • ▪  on päävastuussa oppilaanohjauksen suunnittelusta ja toteuttamisesta
  • ▪  pitää oppilaanohjauksen oppitunnit ja huolehtii luokkien ryhmäyttämisestä
  • ▪  antaa yksilö- ja ryhmäohjausta- osallistuu koulun oppilashuoltoon
  • ▪ tekee yhteistyötä oppilaiden koulunkäyntiin liittyvissä asioissa luokanohjaajien, aineenopettajien,erityisopettajien ja oppilashuoltoon kuuluvien henkilöiden kanssa
  • ▪ vastaa vanhempainiltojen toteuttamisesta
  • ▪ ottaa tarvittaessa yhteyttä oppilaan huoltajaan
  • ▪ on vastuussa valinnaisaineista yhdessä rehtorin kanssa
  • ▪ suunnittelee ja järjestää TET-jaksot- tekee yhteistyötä muiden oppilaitosten ja työelämän edustajien kanssa
  • ▪ tekee yhteistyötä muiden oppilaitosten ja työelämän edustajien kanssa 
  • ▪ ohjaa oppilaita jatko-opiskelussa ja ammatinvalinnassa
  • ▪ ohjaa ja tukee oppilaita koulutuksen nivelvaiheissa
  • Luokanvalvoja/Luokanopettaja
  • ▪ huolehtii luokkansa oppilaiden koulunkäynnin sujumisesta
  • ▪ luo luokkaansa myönteistä yhteishenkeä ja tekee koulun ja sen toiminnan tutuksi oppilailleen
  • ▪ puuttuu ongelmiin ja ohjaa tarvittaessa
  • ▪ on yhteydessä huoltajiin
  • ▪ seuraa oppilaiden menestystä ja poissaoloja yhdessä aineenopettajien kanssa
  • ▪ käy oppimiskeskusteluja oppilaiden kanssa
  • ▪ huolehtii koulun asioiden tiedottamisesta oppilaille ja tarvittaessa koteihin
  • ▪ tekee yhteistyötä oppilaiden koulunkäyntiin liittyvissä asioissa aineenopettajien, erityisopettajienja oppilashuoltoon kuuluvien henkilöiden kanssa
  • ▪ osallistuu koulun yhteisölliseen oppilashuoltotyöhön
  • Aineenopettaja
  • ▪ huolehtii oman oppiaineensa opiskelutekniikan ohjaamisesta ja monipuolisesta opetuksesta
  • ▪ arvioi oppilaan menestymistä ja huolehtii, että nelosvaroitus annetaan ajallaan
  • ▪ käy oppimiskeskusteluja oppilaiden kanssa
  • ▪ tiedottaa luokanvalvojaa ja oppilaanohjaajaa oppilaan opintomenestyksen muutoksista
  • ▪ tekee yhteistyötä luokanvalvojan, erityisopettajan ja oppilashuoltoryhmän kanssa
  • ▪ osallistuu oman oppiaineensa jatko-opiskelumahdollisuuksista tiedottamiseen
  • Erityisopettaja
  • ▪ vastaa oppilaiden opetuksen erityisjärjestelyistä yhteistyössä luokanopettajien, luokanvalvojienja aineenopettajien kanssa
  • ▪ laatii yhteistyössä luokanvalvojien ja aineenopettajien kanssa oppimissuunnitelmat ja hojks:it
  • ▪ konsultoi ohjausasioissa
  • ▪ tekee yhteistyötä huoltajien kanssa
  • ▪ osallistuu koulun oppilashuoltotyöhön
  • Kuraattori
  • ▪ tukee oppilaan koulunkäyntiä, tukee ja edistää oppilaan sosiaalista hyvinvointia
  • ▪ toimii tilanteissa, joissa tarvitaan erityistä apua ja tukea oppilaalle tai oppilaan perheelle ja kunopettajalle tai koulun muilla aikuisilla herää huoli oppilaan pärjäämisetä
  • ▪ toimii konsulttina ja asioiden selvittäjänä eri osapuolten välillä- toimii sosiaalialan ammattilaisena koulussa, työaluetta mm. kriisitilanteet, väkivaltatilanteet,päihdekäyttäytyminen ja muu epäsosiaalinen käyttäytyminen yhteistyössä muiden ammattilaistenkanssa
  • ▪ antaa keskusteluapua, kun oppilas tarvitsee aikuista kuuntelijaa ja keskustelijaa
  • ▪ tukee oppilaan koulunkäyntiä keskustellen oppilaan ja tarvittaessa hänen huoltajiensa kanssa sekä on mukana palavereissa, joissa opettaja kokee kuraattorin läsnäolon tarpeelliseksi
  • ▪ arvioi oppilaan kokonaistilanteen ja ohjaa tarvittaessa oppilasta eteenpäin avunsaamiseksi
  • ▪ osallistuu oppilashuoltotyöhön ja sen toiminnan kehittämiseen
  • Muu henkilökunta
  • ▪ tukee ja toteuttaa koulun kasvatustavoitteita
  • ▪ tiedottaa havaitsemistaan työympäristöön ja oppilaiden käyttäytymiseen liittyvistä epäkohdistaniistä vastaavalle henkilölle
  • ▪ vastaa toimenkuvansa mukaan koulutyön sujumisesta
  • Tukioppilas
  • ▪ luo iloista ja kannustavaa ilmapiiriä oppilaiden keskellä
  • ▪ toimii "silminä ja korvina" oppilaiden joukossa ja viestittää tarvittaessa havaintojaan koulunaikuisille
  • ▪ tukee 7.-luokkalaisten sopeutumista yläkouluun
  • Ohjauksen toteutuminen
  • ▪ Ohjauksen toteutumista arvioidaan aina lukuvuoden arvioinnin yhteydessä
  • ▪ Ohjauksen toteutumista seurataan erityisesti nivelvaiheissa sekä jatko-opintoihin siirtymisessä

9. Yhteistyö kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten kanssa 

  • Yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveysviranomaisten kanssa toimivat linkkeinä koulukuraattori, psykologit ja terveydenhoitajat. Koulujen oppilashuoltoryhmissä yhteistyötä tehdään sekä yhteisissä että oppilaskohtaisissa kokoontumisissa.
  • Kaupunkiin on nimetty oppilashuollon ohjausryhmä, jossa on moniammatillinen edustus. Tämän ryhmän tehtävä on tarkastella ja luoda linjauksia, myös arvioida ja kehittää oppilashuollon toimintaa. 

10. Opetussuunnitelman seuranta, arviointi ja kehittäminen

11. Valmistava opetus 

  • Monikielinen oppilas saa Mänttä-Vilppulaan muuttaessaan alussa valmistavaa opetusta. Opetuksen järjestämisessä huomioidaan oppilaan valmiudet ja hänet integroidaan aikaisessa vaiheessa yleisopetuksen ryhmiin. Oppilaan valmiudet kartoitetaan, kun hän aloittaa valmistavan opetuksen. Oppilashuollon järjestämistä ja toteuttamista koskevat samat periaatteet ja oppilaita samat oikeudet kuin perusopetuksen oppilaille annettavassa oppilashuollossa. Samoin erityisopetusta oppilaat saavat sitä tarvitessaan.
  • Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteena on edistää opetukseen osallistuvan oppilaan suomen kielen taitoa, tasapainoista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan sekä antaa tarvittavia valmiuksia perusopetusta varten.

  • Luku- ja kirjoitustaidon omaksumiseen ja varmentamiseen varataan riittävästi aikaa. Mikäli oppilaan taidot eivät riitä perusopetuksessa opiskeluun, tulee oppilaan omassa opinto-ohjelmassa kiinnittää erityistä huomiota riittävään ja oikea-aikaiseen tukeen perusopetukseen siirryttäessä. Tarvittaessa oppilas voi jatkaa perusopetukseen valmistavassa opetuksessa, siirtyä opiskelemaan vuosiluokkiin sitomattoman opinto-ohjelman mukaisesti tai muulla tavoin hänelle parhaiten soveltuvin tukitoimin. Perusopetukseen siirtyvän luku- ja kirjoitustaidottoman oppilaan riittävästä tuesta huolehditaan.

  • Monikielisen oppilaan kielelliset valmiudet kartoitetaan ja hänelle laaditaan oppimissuunnitelma, jossa ilmenevät seuraavat asiat

  • Oppilaan äidinkieli ja uskonto 
  • Aikaisempi kouluhistoria siltä osin kuin se on tiedossa 
  • Opetuksessa käytetyt materiaalit (viimeisen vuoden aikana) 
  • Testattu kielitaidon taso (puhuminen, lukeminen, kuullun ymmärtäminen, kirjoittaminen; lisätään oppimissuunnitelmaan keväällä)
  • ▪ Oppilaan ja huoltajan kanssa käydään kerran lukuvuodessa arviointikeskustelu, jossa käydään läpi oppimissuunnitelman sisältö.
  • ▪ Eri oppiaineiden opettajat pyrkivät tukemaan lapsen monikulttuurisen identiteetin kehittymistä oman oppiaineensa tunneilla. Mänttä-Vilppulan kaupungissa pyritään tarjoamaan oman uskonnon, ja ehkä myös oman kielen opetusta, mikäli huoltaja pyytää sitä, seuraavin edellytyksin: 
  • saman uskontokunnan tai kieliryhmän oppilaita tulee olla neljä 
  • oman äidinkielen opetuksen järjestämisen mahdollisuutta tarvittaessa selvitetään jo oleskeluluvan saaneille lapsille 
  • opetusta tarjotaan lukujärjestyksen ulkopuolisena aikana
  • Suomi toisena kielenä -oppimäärää opiskelevan oppilaan kielitaidon taso arvioidaan nivelkohdissa; 2. luokalla, kuudennella luokalla ja päättöarviointivaiheessa. Tällöin voidaan keskustella tulosten perusteella huoltajan kanssa siitä, onko opiskeltava oppimäärä lapsen taitoja vastaava, vai onko siihen tarpeen tehdä muutoksia. Valmistavan opetuksen opettajat pitävät yhteistyöpalavereita esi- ja perusopetuksen sekä muiden tahojen kanssa tarvittaessa. 
  • Mikäli oppilas on 16-vuotias siirtyessään valmistavasta opetuksesta eteenpäin, hän ei enää tule opiskelemaan peruskouluun, vaan opiskelupaikka on joku muu oppilaitos. 
  • Valmistavassa opetuksessa noudatetaan sen koulun järjestys ja kurinpidollisten keinojen käyttämisestä tehtyä suunnitelmaa, johon valmistava opetus on sijoitettu. 
  • Valmistavassa opetuksessa arvioidaan oppilasta monipuolisesti. Todistuksen saa valmistavan opetuksen päättyessä. 
  • Valtakunnalinen opetussuunnitelma

12. Perusopetuksen tehtävä

13. Laaja-alainen osaaminen paikallisessa opetussuunnitelmassa

14. Yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuuri

  • Toimintakulttuuria edistetään esim. seuraavilla tavoilla: tiimiopettajuus, teema- ja toimintapäivät, Kiva koulu -hanke, Kake -keskustelut, tukioppilas- ja kummitoiminta, oppilaskunnat, välkkäritoiminta, kansainväliset kouluyhteydet ... jne. 

  • Kulttuurinen monimuotoisuus näkyy erityisesti maahanmuuttajalasten opetuksessa ja valmistavassa opetuksessa sekä S2 -opetuksessa. 

  • Koulut arvioivat edellä mainittuja toimintatapoja lukuvuosittaisissa arvioinneissaan. 

  • Valtakunnalinen opetussuunnitelma

15. Oppimisympäristöt

  • Paikalliset näkökulmat ja painotukset 

  • Oppimisympäristöjen painopiste on turvallisuus. 

  • Jokainen oppilas tulee käymään vähintään kerran Serlachius -museossa peruskoulunsa aikana. 

  • Jokainen koulu hyödyntää paikallista luontoa oppimisympäristönä. 

  • Painotusten toteutuminen tarkennetaan vuosittaisissa lukuvuosisuunnitelmissa. 

  • Valtakunnalinen opetussuunnitelma

16. Työtavat

17.Opetuksen eheyttäminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet

  • Opetuksen eheyttämistä toteutetaan esim. 

  • rinnastamalla eli opiskelemalla samaa teemaa kahdessa tai useammassa oppiaineessa samanaikaisesti

  • jaksottamalla eli järjestämällä samaan teemaan liittyvät asiat peräkkäin opiskeltaviksi 
  • ▪ toteuttamalla toiminnallisia aktiviteetteja kuten teemapäiviä, erilaisia tapahtumia, kampanjoita, opintokäyntejä ja leirikouluja 
  • ▪ suunnittelemalla monialaisia, pitempikestoisia oppimiskokonaisuuksia, joiden toteuttamiseen osallistuu useampia oppiaineita ja joihin voi sisältyä edellä mainittuja eheyttämistapoja 
  • ▪ muodostamalla kokonaisuuksia, esim. 
  • - 6. luokilla Yrityskylä -vierailu 
  • -Tulikettuharjoitukset 2., 4., 6. ja 8. luokalla 
  • - Paikkakunnan historiaan liittyvät kokonaisuudet 
  • - Oppilas käy Serlachius-museoissa, Gustafissa ja Göstassa. 
  • - Kuvataideviikkojen opastetut oppilaskäynnit 
  • - Kirjasto: yhteistyö 1., 3., ja 5. -vuosiluokilla ja Lukudiplomi 2., 4., ja 6. -vuosiluokilla
  • 17.1. Monialaiset oppimiskokonaisuudet 
  • Monialaiset oppimiskokonaisuudet määritellään koulun lukuvuosisuunnitelmassa ja ne arvioidaan osana oppiaineiden arviointia. 
  • Monialaiset oppimiskokonaisuudet voidaan dokumentoida sähköisiin oppimisympäristöihin. 

  • Valtakunnalinen opetussuunnitelma

18. Yhteinen vastuu koulupäivästä ja yhteistyö

  • Turvallinen koulupäivä rakentuu kaikkien kouluyhteisössä toimivien ihmisten fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta turvallisuudesta. Perusopetuslaki määrittää raamit turvalliselle koulupäivälle, mutta kouluyhteisön jäsenet ovat vastuussa turvallisten toimintatapojen luomisesta ja toteuttamisesta koulussa. Vastuu turvallisesta koulupäivästä on jokaisella koulun aikuisella. Aikuisen tehtävänä on ohjata lapsia ja nuoria kantamaan oma vastuunsa turvallisuuteen liittyvissä asioissa. Kaikkien koulussa toimivien ihmisten turvallisuuden tunnetta lisää riittävä panostus ennaltaehkäiseviin toimintamalleihin, joita ovat sekä koulun ulkopuolella kehitetyt, että koulun sisäisenä yhteistyönä laaditut keinot turvallisuuden edistämiseksi. Tarpeen mukaan turvallisuutta voidaan parantaa erilaisin korjaavin toimenpitein. Esimerkkejä toimintamalleista ovat mm. turvallisuus- ja pelastussuunnitelmat, kiusaamisen vastainen toiminta sekä yhteisöllinen oppilashuoltotyö. 

  • Toimintamallien mukainen toiminta edellyttää, että kaikki koulun toimijat ovat tietoisia yhteisistä toimintalinjauksista ja saavat riittävän sekä säännöllisen perehdytyksen erilaisten suunnitelmien mukaan toimimiseksi. Perehdytys edellyttää huolellista suunnittelua sekä riittävästi tilanteita, joissa harjoitellaan turvallisen koulupäivän mukaista toimintaa. 

  • Mänttä-Vilppulan kaupungissa kannustetaan ja ohjataan oppilaita ja koulun aikuisia ottamaan yhteistä vastuuta koulupäivästä. Vastuuta kantamalla yleinen hyvinvointi, myönteinen ilmapiiri, hyvät käytöstavat, toisten huomioiminen ja arvostaminen lisääntyvät kouluyhteisössä. 

  • Valtakunnalinen opetussuunnitelma

  • 18.1. Opppilaiden osallisuus

  • Valtakunnalinen opetussuunnitelma
  • 18.2. Kodin ja koulun yhteistyö 
  • Valtakunnalinen opetussuunnitelma
  • 18.3. Koulun sisäinen yhteistyö ja yhteistyö muiden tahojen kanssa 

  • Valtakunnalinen opetussuunnitelma

19. Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö

  • "Oppilaan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti."  

  • Velvollisuus korvata aiheuttamansa vahinko (35 §) 

  • ▪ rahallinen korvaus 
  • ▪ korvaaminen siivoamalla tms. työllä 
  • Opetuksen häiritseminen, sääntöjen rikkominen, vilpillinen menettely, epäkunnioittava käytös (35 a §)

  • 1. nuhtelu / kehotus 
  • 2. kasvatuskeskustelu 
  • 3. kasvatuskeskustelu, huoltaja mukana 
  • 4. jälki-istunto 
  • 5. monialaisen asiantuntijaryhmän käsittely (huoltaja ja oppilas mukana) 
  • 6. kirjallinen varoitus *) 
  • 7. määräaikainen erottaminen *) 
  • *) kurinpitorangaistus 

  • Tämä järjestys on ohjeellinen. Tapauskohtaisesti käytetään harkintavaltaa. 

  • Opetuksen häiritseminen, turvallisuuden vaarantaminen (36 §) 

  • 1. luokkahuoneesta tai tilaisuudesta poistaminen

  • 2. opetuksen epääminen loppupäiväksi (rehtori) 
  • Kotitehtävien laiminlyönti (36 §) 

  • ▪ tehtävien suorittaminen työpäivän päätyttyä
  • Kielletyn tai häiritsevän esineen tai aineen hallussapito (36 §) 

  • ▪ oikeus ottaa haltuun ko. esine tai aine
  • Valtakunnalinen opetussuunnitelma

20. Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus

  • Etäyhteyksiä voidaan hyödyntää esim. poikkeuksellisissa opetusjärjestelyissä, uskonnon ja kielten opetuksessa, koulujen välisessä ja kansainvälisessä yhteistyössä. 

  • Tavoitteina yhteistyön lisääminen, koulunkäynnin tukeminen, harvinaisten oppiaineiden opiskelun mahdollistaminen. Tvt-välineitä hyödynnetään tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan eri yksiköissä. 

  • Käyttö nojautuu opetussuunnitelmaan ja henkilöstö vastaa tästä opetuksesta kuten muustakin opetuksesta. 

  • Valtakunnalinen opetussuunnitelma

21. Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu

  • Vuosiluokkiin sitomatonta eli oman opinto-ohjelman mukaan etenevää opiskelua on mahdollista käyttää yksittäisten oppilaiden opetuksessa kaikissa perusopetuksen kouluissa. Oppilaalle laaditaan HOJKS, joissa määritellään mm. opintokokonaisuudet, tuntijakotavoitteet, arviointi ja sisällöt. 

  • Lisäksi vuosiluokkiin sitomatonta eli oman opinto-ohjelman mukaan etenevää opiskelua voidaan käyttää monialaisten oppimiskokonaisuuksien opiskelussa ja valinnaisaineissa. 

  • Valtakunnalinen opetussuunnitelma

22. Yhdysluokkaopetus

  • Yhdysluokkaopetus Mänttä-Vilppulassa 

  • Mänttä-Vilppulan kaupungissa yhdysluokkaopetusta annetaan Kolhon koulussa. Koulun koko antaa hyvät mahdollisuudet yhteisöllisiin teemoihin ja projekteihin käyttämällä esim. monialaisia oppimiskokonaisuuksia. Yhteistyötä tehdään paikallisten toimijoiden kanssa, joita ovat kyläyhdistys, seurakunta, urheiluseurat, eläkeläisjärjestöt, MLL ym. 

  • Yhdysluokkaopetusta voidaan järjestää myös muissa kouluissa tarpeen mukaan. 

  • Yhdysluokkien muodostaminen mietitään vuosittain käyttäen kriteereinä oppilasmäärää ja erityisen- ja tehostetun tuen oppilaiden erityistarpeita. 

  • Yhdysluokkaopetuksen tarkemmat vuosittaiset suunnitelmat kirjataan koulun vuosisuunnitelmaan. 

  • Valtakunnalinen opetussuunnitelma

23. Joustava perusopetus

24. Opetus erityisissä tilanteissa

25. Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukeva muu toiminta

  • Kerhotoiminta

  • Koulut suunnittelevat oman kerhotoimintansa lukuvuosittain ja selostukset tästä toiminnasta ovat kunkin koulun lukuvuosittaisessa työsuunnitelmassa. Kaikkien koulujen yhteisenä tavoitteena on oppilaiden aktiivisuuden ja osallisuuden lisääminen. Kerhotoiminnalla myötäillään koulujen omaleimaisuutta ottamalla huomioon olosuhteet ja tarpeet juuri siinä koulussa. Kaikkien koulujen kerhotoiminnassa otetaan huomioon se, että Mänttä-Vilppula on taidekaupunki. Liikkuva Koulu -periaate ja ohjaavat koulujen kerhoja liikunnalliseen suuntaan. Kerhot pidetään pääsääntöisesti heti koulupäivän jälkeen. Joillakin kouluilla on kuitenkin käytössä koulupäivän aikana joustava koulupäivän rakenne - koulupäivä katkaistaan ja tällä ajalla keskellä päivää voidaan pitää myös kerhoja. Koulut arvioivat kerhotoimintaansa lukuvuosiarviointiensa yhteydessä.

  • Kerhot voivat olla koko lukuvuoden mittaisia harrastuskerhoja tai lyhyempiä muutaman kerhokerran kestäviä johonkin teemaan tai aiheeseen liittyviä kerhoja. Kerhojen ohjaajina toimii opettajia, koulun muuta henkilökuntaa ja mukana on myös kolmannen sektorin ohjaajia.

  • Aamu- ja iltapäivätoiminta

  • Sivistyslautakunta on linjannut, että Mänttä-Vilppulan kaupunki järjestää aamu- ja iltapäivätoimintaa seuraavasti:

  • ▪ aamu- ja iltapäivätoimintaa Vilppulankosken koululla
  • ▪ iltapäivätoimintaa Kolhon koululla
  • ▪ Savosenmäen koululla iltapäivätoimintaa sekä esiopetuksen aamu- ja iltapäivätoimintaa
  • Aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnitelma
  • Koulumatkat

  • Perusopetuslaissa ja Mänttä-Vilppulan sivistyslautakunnan koulukuljetusoppaassa määritellään ehdot, joiden täyttyessä kaupunki järjestää oppilaille koulukuljetuksen. Koulukuljetusoppaassa esitellään ne periaatteet, joiden mukaan oppilaille myönnetään koulukuljetus, kerrotaan kuljetusten järjestämisestä eri kulkumuodoittain sekä annetaan ohjeita koulukuljetuksen hakemisesta, kuljetusten aikaisesta käyttäytymisestä ja poikkeustilanteista. Mänttä-Vilppulan sivistyslautakunta päättää perusopetuksen oppilaskuljetuksista ja kuljetusavustuksista sekä vahvistaa vuosittaisen koulukuljetussuunnitelman. Lisäksi hallintosäännössä määrätään peruskoulun oppilaiden kuljetuksiin liittyen seuraavaa: Sivistyslautakunta päättää oppilaaksiottoalueista, sivistysjohtaja myöntää oppilaalle luvan käydä muuta kuin omaa koulua.

  • Koulukuljetusopas
  • Kouluruokailu

  • Kouluruokailun toteuttamista ohjaavat valtakunnalliset ravitsemussuositukset kouluikäisille nuorille. Ravitsemussuositukset toimivat myös ruokalistan perustana. Kouluruokailussa käytetään kiertävää ruokalistaa, jossa pääraaka-aineet vaihtelevat päivittäin. Ruokalistalla pyritään vähentämään punaisen lihan käyttöä ja lisäämään broileri-, kala- ja kasvisruokia. Ruoka on ravitsemukseltaan monipuolista, vähärasvaista ja vähäsuolaista. Listaa koostettaessa pyritään mahdollisuuksien mukaan ottamaan huomioon vuodenaikojen vaihtelut, raaka-aineiden sesongit ja juhlapyhät. Raaka-aineina pyrimme käyttämään kotimaisia raaka-aineita ja mahdollisuuksien mukaan myös lähi- ja luomuraaka-aineita.

  • Erityisruokavaliota tarvitseville oppilaille valmistetaan heille sopivaa ruokaa. Tarjotaan myös eri kasvisruokavaihtoehtoja sekä uskonnolliseen vakaumukseen liittyviä ruokavalioita. Saadakseen tarvitsemansa erityisruokavalion, on oppilaan toimitettava keittiölle terveysviranomaisen lausunto tai huoltajan kirjallinen suostumus. Erityisruokavalioita päivitetään lukuvuoden alussa vuosittain.

  • Kaupunginkirjasto

  • Kaupunginkirjaston tavoitteena on tukea oppilaiden lukutaidon kehittymistä, innostaa kaunokirjallisuuden lukemiseen sekä opettaa monipuolisesti tiedonhankinta- ja hallintataitoja. Kirjastoista saatavat elämykselliset luku- ja muut kokemukset ovat tärkeitä tiedollisten taitojen ohella. Kirjastot tarjoavat monipuolisen ja ajantasaisen aineistokokoelman, henkilökunnan ammattitaidon sekä kirjastotilat oppimisympäristöiksi. Resurssiensa puitteissa kirjastot pyrkivät tarjoamaan mm. kirjailijavierailuita kouluille. Kirjastot tarjoavat näyttelytilaa esim. oppilaiden kuvataidetöille. Kirjastojen ja koulujen yhteistyösuunnitelma on kirjattu "Opetuksen eheyttäminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet" kirjaston osuuden -kohtaan.

  • Valtakunnalinen opetussuunnitelma

Mänttä-Vilppulan perusopetuksen opetussuunnitelma (2/3)

26. Arviointikulttuurin paikalliset painotukset.

  • Arviointikulttuuria kehitetään yhä monipuolisemmaksi ja osallistavammaksi yhteistyössä oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Opettajat ja rehtorit keskustelevat sekä keskenään että oppilaiden ja huoltajien kanssa arviointikulttuurista, arvioinnin käytänteistä ja toimintamalleista. Formatiivista eli opintojen aikaista, ohjaavaa ja kannustavaa arviointia painotetaan. Summatiivisen arvioinnin kriteereiden on oltava sekä oppilaan että huoltajan tiedossa. Arvioinnin kriteerit kerrotaan oppilaille opetuksen alkaessa ja tavoitteita tarkennetaan oppilaille lukuvuoden kuluessa. 
  • Valtakunnalinen opetussuunnitelma

27.Opintojen aikaisen arvioinnin toteuttaminen.

  • Formatiivinen arviointi edistää ja tukee oppimista ja kasvua. Se on luonteeltaan kannustavaa, rohkaisevaa ja realistista. Arviointikäytänteinä ovat esim. opettajan antama palaute, vertaisarviointi, itsearviointi ja oppimiskeskustelut. 

  • Paikallisia arviointikäytäntöjä 

  • Arvioinnin dokumentoinnissa käytetään muun muassa Wilmaa. 
  • Itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin tukena voidaan käyttää tarkoitukseen laadittuja lomakkeita. 
  • Alakoulussa itsearviointi tehdään itsearviointivihkoa käyttäen neljä kertaa lukuvuodessa; syyskuussa, marras-joulukuussa, helmikuussa ja huhtikuussa. Marras-joulukuun itsearvioniti käydään läpi myös oppimiskeskustelussa. 
  • Alakoulussa oppimiskeskustelun runkona käytetään ”Oppimiskeskustelun palaset”- lomaketta. 
  • Alakoulussa oppimiskeskusteluja (oppilas, huoltaja ja luokanopettaja) käydään henkilökohtaisena tapaamisena kerran lukuvuodessa pääsääntöisesti joulu- ja helmikuun välisenä aikana. 
  • Yläkoulun 7. luokalla keskusteluun osallistuvat oppilas, huoltajat ja luokanohjaaja sekä tarvittaessa muut oppilaan oppimisen ja kasvun asiantuntijat.  
  • Yläkoulussa 8. ja 9. luokalla jokaiselle oppilaalle pidetään oppimiskeskustelu ja huoltajalle tarjotaan mahdollisuutta osallistua siihen. 
  • Yläkoulun oppimiskeskusteluissa keskustelun pohjana käytetään arviointitietoja ja oppilaan tekemiä itsearviointeja. 
  • Yhteistyö huoltajien kanssa ja arvioinnista tiedottaminen 

  • Huoltajille annetaan tietoa oppilaan oppimisesta ja käyttäytymisestä sekä itsearvioinneista esim. Wilman avulla tai puhelimitse ja erilaisin tiedottein.  
  • Oppimiskeskustelu käydään henkilökohtaisena tapaamisena kerran lukuvuodessa.  
  • Oppimiskeskusteluun voi tarvittaessa osallistua myös muita oppilaan oppimisen ja kasvun asiantuntijoita. 
  • Käyttäytymisen arvioinnin kriteerit alakoulussa: 

  • Arviointi ei kohdistu oppilaan persoonaan, temperamenttiin tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. 

  • Arviointikriteerit 

    Sanallinen 

    Numeerinen 

    • pitää aktiivisesti yllä työrauhaa 
    • noudattaa esimerkillisesti koulun ja luokan sääntöjä 
    • huolehtii aina tehtävistään ja tavaroistaan 
    • esimerkillisen vastuuntuntoinen 
    • erittäin kohteliaat käytöstavat  
    • ottaa toiset huomioon 
    • rehellinen 
    • esimerkilliset yhteistyötaidot 
    • toimii aktiivisesti kiusaamista vastaan 

    Erittäin hyvä 

    (Erinomainen) 

    10 

    • antaa työrauhan muille 
    • noudattaa lähes aina koulun ja luokan sääntöjä 
    • huolehtii yleensä aina tehtävistään ja tavaroistaan 
    • erittäin vastuuntuntoinen 
    • kohteliaat käytöstavat 
    • ottaa toiset huomioon 
    • rehellinen 
    • kiitettävät yhteistyötaidot 
    • toimii aktiivisesti kiusaamista vastaan 

    Erittäin hyvä 

    (Kiitettävä) 

    9 

    • antaa työrauhan muille 
    • noudattaa yleensä koulun ja luokan sääntöjä 
    • huolehtii yleensä tehtävistään ja tavaroistaan 
    • vastuuntuntoinen 
    • enimmäkseen kohteliaat käytöstavat  
    • ottaa toiset huomioon 
    • rehellinen 
    • yhteistyö sujuu 

    Hyvä 

    8 

    • häiritsee välillä työrauhaa  
    • koulun ja luokan sääntöjen noudattaminen vaihtelee 
    • huolehtii vaihtelevasti tehtävistään ja tavaroistaan 
    • vastuunkantaminen vaihtelee 
    • kohteliaisuus vaihtelee 
    • ei aina huomioi toisia 
    • rehellisyys vaihtelee 
    • yhteistyötaidoissa harjoiteltavaa 

    Melko hyvä 

    7 

    • häiritsee usein työrauhaa 
    • ei yleensä noudata koulun ja luokan sääntöjä 
    • ei yleensä huolehdi tehtävistään ja tavaroistaan 
    • vastuunkantaminen vähäistä 
    • epäkohtelias 
    • ei yleensä ota toisia huomioon 
    • useasti epärehellinen 
    • yhteistyötaidoissa paljon harjoiteltavaa 

    Vaihteleva 

    6 

    • häiritsee lähes jatkuvasti työrauhaa  
    • ei yleensä noudata koulun ja  

    luokan sääntöjä ja vastustaa niitä 

    • ei huolehdi tehtävistään ja tavaroistaan 
    • ei kanna vastuuta 
    • epäkohtelias 
    • ei ota toisia huomioon 
    • epärehellinen 
    • ei halua tehdä yhteistyötä 

    Tarvitsee  

    säännöllistä tukea 

    5 

    • häiritsee jatkuvasti työrauhaa 
    • ei noudata koulun ja luokan sääntöjä ja vastustaa niitä  
    • ei huolehdi tehtävistään ja tavaroistaan 
    • ei kanna vastuuta 
    • epäkohtelias 
    • ei ota toisia huomioon 
    • epärehellinen 
    • ei pysty tekemään yhteistyötä 

    Hylätty 

    4 

  • Vuosiluokkien 1.-3. lukuvuositodistuksen yhteydessä annettavan ”Käyttäytymisen arviointi”- liitteen arviointikohteet ja niihin liittyvät käyttäytymisen arvioinnin kriteerit: 

  • ”Toimit koulun ja luokan sääntöjen mukaan”

  • ▪ työrauhan ylläpitäminen 
  • ▪ koulun ja luokan sääntöjen noudattamien 
  • Toimit vastuullisesti ja luotettavasti”

  • ▪ tehtävistä ja tavaroista huolehtiminen 
  • ▪ vastuuntuntoisesti toimiminen 
  • ” Otat muut huomioon ja luot toiminnallasi myönteistä ilmapiiriä” 

  • ▪ käytöstavat 
  • ▪ toisten huomioon ottaminen 
  • ▪ rehellisyys 
  • ” Toimit ryhmän jäsenenä”

  • ▪ yhteistyötaidot 
  • ▪ aktiivisuus kiusaamisen ehkäisemisessä 
  • Käyttäytymisen arvioinnin kriteerit yläkoulussa: 

  • Arviointi ei kohdistu oppilaiden persoonaan, temperamenttiin tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. 

  • 10 

    erinomainen 

    • huolehtii omalta osaltaan työrauhasta 
    • noudattaa koulun sääntöjä ja yhteisiä sopimuksia esimerkillisesti 
    • huolehtii omista ja yhteisistä tehtävistä ja tavaroista esimerkillisesti 
    • on aina valmis yhteistyöhön 
    • ottaa toiset huomioon ja toimii suvaitsevaisesti ja sovittelevasti ja voi auttaa heikompaa 
    • on rehellinen 
    • suhtautuu myönteisesti koulutyöhön 
    • käytös on kohteliasta 

    9 

    kiitettävä 

    • huolehtii omalta osaltaan työrauhasta 
    • noudattaa koulun sääntöjä ja yhteisiä sopimuksia ilman eri kehotusta 
    • huolehtii lähes aina omista ja yhteisistä tehtävistä sekä tavaroista 
    • on yhteistyökykyinen 
    • ottaa toiset huomioon 
    • on rehellinen 
    • suhtautuu myönteisesti koulutyöhön 
    • käytös on kohteliasta 

    8 

    hyvä 

    • huolehtii omalta osaltaan työrauhasta 
    • noudattaa yleensä koulun sääntöjä ja yhteisiä sopimuksia 
    • omista ja yhteisistä tehtävistä sekä tavaroista huolehtiminen tuottaa harvoin vaikeuksia 
    • on yleensä yhteistyökykyinen 
    • huomioi yleensä toisetkin 
    • on rehellinen 
    • suhtautuu myönteisesti koulutyöhön 
    • käytös useimmiten kohteliasta 

    7 

    tyydyttävä 

    • häiritsee ajoittain työrauhaa 
    • koulun sääntöjen ja yhteisten sopimusten noudattaminen vaihtelee 
    • omista ja yhteisistä tehtävistä sekä tavaroista huolehtiminen tuottaa usein vaikeuksia 
    • yhteistyökyvyssä parantamisen varaa 
    • suhtautuminen koulutyöhön on vaihtelevaa 
    • ei aina huomioi toisia, saattaa kiusata 
    • käytöstavoissa parantamisen varaa 

    6 

    kohtalainen 

    • häiritsee työrauhaa 
    • suhtautuu välinpitämättömästi koulun sääntöihin ja yhteisiin sopimuksiin 
    • suhtautuu välinpitämättömästi omiin ja yhteisiin tavaroihin sekä tehtäviin 
    • ottaa toiset huomioon satunnaisesti 
    • kiusaa joskus toisia 
    • ei osallistu säännöllisesti päivittäiseen koulutyöhön 
    • huonot käytöstavat 

    5 

    välttävä 

    • häiriökäyttäytyminen tavallista 
    • rikkoo usein koulun sääntöjä ja yhteisiä sopimuksia 
    • ei huolehdi omista ja yhteisistä tavaroista ja tehtävistä 
    • kiusaa toisia toistuvasti 
    • on luvatta poissa koulusta 
    • ei osallistu säännöllisesti päivittäiseen koulutyöhön 
    • on epäkohtelias 
  • Taide- ja taitoaineiden arviointi
  • Taide- ja taitoaineet arvioidaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa luvussa 6.8.4 määritellyllä tavalla. 

  • Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit ovat osa yhteisinä oppiaineina opetettavien taide- ja taitoaineiden oppimäärää ja ne myös arvioidaan osana tätä opetusta. Oppilas saa yhden arvosanan kustakin taide- ja taitoaineesta kaikilla niillä vuosiluokilla, joilla hän niitä opiskelee. Valinnaisilla tunneilla tarjotuista ja suoritetuista opinnoista ei tule erillistä arviota todistuksiin.  

  • Päättöarviointi tehdään siinä vaiheessa, kun kunkin taide- ja taitoaineiden koko oppimäärä, sisältäen myös mahdolliset valinnaiset taide- ja taitoaineiden tunnit, on opiskeltu. Päättötodistukseen merkitään oppilaan suorittama tuntimäärä. 

  • Valinnaisaineiden arviointi

  • Valinnaiset aineet arvioidaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa luvussa 6.8.5 määritellyllä tavalla. Valinnaisten aineiden arviointi on tarkennettu kyseisten valinnaisten aineiden opetussuunnitelmissa. Yhteiseen oppiaineeseen liittyvässä sanallisesti arvioitavassa valinnaisessa aineessa osoitettu osaaminen voi korottaa kyseisen oppiaineen päättöarvosanaa. 

  • Opinnoissa etenemisen, vuosiluokalta siirtymisen ja vuosiluokalle jättämisen periaatteet ja käytännöt 

  • Oppilaille annetaan erilaisia mahdollisuuksia osoittaa osaamisensa ennen lukuvuoden päättymistä tehtävien, kokeiden tai muiden näyttöjen avulla. Jos on vaarana, että oppilas ei saa ajoissa ennen lukuvuoden päättymistä suoritettua yhden tai useamman oppiaineen sisältöjä, oppilaaseen ja hänen huoltajaansa ollaan yhteydessä hyvissä ajoin, ja mietitään tapauskohtaisesti, millä tavoin oppilas voi osoittaa hallitsevansa vaadittavat tiedot ja taidot. 

  • Oppilas voidaan siirtää vuosiluokkiin sitomattomaan opetukseen, jos tapauskohtaisessa harkinnassa päädytään siihen, että se on oppilaan kannalta paras ratkaisu.  

  • Ehtolaiskuulustelu pidetään joka vuosi erikseen sovittavana päivänä kesän aikana.

  • Todistukset ja niiden antamiseen liittyvät käytännöt sekä sanallisen ja numeroarvioinnin käyttö todistuksissa eri oppiaineissa sekä käyttäytymisen arvioinnissa  

  • 1. - 3. luokkien lukuvuositodistuksissa käytetään sanallista arviointia.  
  • 4.–6. luokkien lukuvuositodistuksissa käytetään numeroarviointia. 
  • 7.-9. luokkien lukuvuositodistuksissa käytetään numeroarviointia tai suoritusmerkintää. 
  • 1. – 6. luokilla ei anneta välitodistusta. Arviointi toteutetaan oppimiskeskusteluna, johon luokanopettaja kutsuu oppilaan ja huoltajat. 
  • Yläkoulussa annetaan välitodistus lukuvuoden puolivälissä. Todistuksessa käytetään numeroarvosanoja tai suoritusmerkintää. 

28. Päättöarvioinnin toteuttaminen

  • Päättöarviointi suoritetaan opetussuunnitelman perusteiden mukaan.
  • Erityisen tutkinnon suorittaminen päätetään tapauskohtaisesti.
  • Valtakunnalinen opetussuunnitelma

Mänttä-Vilppulan perusopetuksen opetussuunnitelma (3/3)

29. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen käytännön järjestämiseen liittyvät keskeiset linjaukset

  • Kaiken oppilaille annettavan tuen tavoitteena on ennaltaehkäistä oppimisen ja koulunkäynnin ongelmien muodostumista ja turvata koulunkäynnin mahdollisuus kaikissa tilanteissa. Ongelmien ennaltaehkäiseminen perustuu varhaiseen puuttumiseen, jolla tarkoitetaan riittävän ja oikea-aikaisen tuen tarjoamista mahdollisimman nopeasti ongelmien ilmaannuttua. Tuen tarve voi ilmaantua missä vaiheessa tahansa lapsen tai nuoren koulupolkua. Tuen tarpeen havainnointi ja tarpeeseen vastaaminen edellyttää organisaation sisäisen yhteistyön lisäksi monialaista ja monihallinnollista yhteistyötä sekä eri tuen tasoilla tapahtuvaa toimintaa. 

  • Monialaisen ja monihallinnollisen yhteistyön rakentamiseksi ja kehittämiseksi kiinnitetään huomiota yhteisen kielen kehittämiseen eri ammattikuntien välillä sekä riittäviin rakenteisiin ja verkostoihin yhteistyön edellytysten luomiseksi. 

  • Mänttä-Vilppulan opetustoimessa oppimisen ja koulunkäynnin tuki järjestetään alla olevan prosessikuvauksen mukaisesti:
  • Valtakunnalinen opetussuunnitelma
  • 29.1. Yleinen tuki 

  • Yleistä tukea on koulun toimintakulttuuriin kuuluva ajatus siitä, että lapsella on oikeus saada tukea kaikilta kouluyhteisöön kuuluvilta aikuisilta. Opetustyöhön kuuluu säännöllisen ohjauksen lisäksi jatkuva oppilaan tuen tarpeiden arviointi. Yleiseen tukeen kuuluvat eriyttäminen, tukiopetus, samanaikaisopetus, joustavat opetusjärjestelyt ja -ryhmät, oppimissuunnitelmat, osa-aikainen erityisopetus ja avustajapalvelut. 

  • Oppilaiden oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyviä tuen tarpeita kartoitetaan ja arvioidaan säännöllisesti. Tämä edellyttää opettajien yhteistyötä ja pedagogista keskustelua. Ennaltaehkäisevään oppilashuoltoon kuuluu tiivis yhteistyö huoltajan kanssa. Aloite keskusteluun tuen tarpeesta voi tulla myös oppilaalta itseltään tai huoltajalta.  

  • Alakouluilla luokanopettaja ja yläkouluilla aineenopettajat sekä luokanvalvoja seuraavat oppilaiden koulunkäynnin tilannetta ja ovat tarvittaessa yhteydessä huoltajiin ja muihin asiantuntijoihin. 

  • Mikäli näyttää siltä, että oppilas tarvitsee tehostettua tukea perusopetuksen tavoitteiden saavuttamiseen, luokanopettaja/luokanvalvoja, aineenopettaja ja erityisopettaja keskustelevat asiasta. Luokanopettaja/ luokanvalvoja ottaa huoltajaan yhteyttä. Tarvittaessa tehdään monialaista yhteistyötä eri asiatuntijoiden kanssa ja päätetään mahdollisen pedagogisen arvioinnin tarpeellisuudesta. Tuen tarpeen arvioinnissa on hyvä ottaa huomioon myös oppilaan omat näkemykset ikä- ja kehityskausi huomioiden. Huoltajaa kuullaan tuen tarpeen arvioinnissa, mutta koulu päättää tuen antamisesta. 

  • Jos huolenaiheet liittyvät johonkin muuhun kuin varsinaiseen koulunkäyntiin, luokanopettaja/ luokanvalvoja ottaa yhteyttä huoltajaan ja tarvittaessa huoltajan luvalla muihin asiantuntijoihin sekä sopii jatkotoimista yhdessä heidän kanssaan. Tilanteesta riippuen huoltaja voi asioida esim. terveydenhoitajan tai koulukuraattorin kanssa. Lastensuojelullisissa kysymyksissä pyritään tekemään yhteistyötä huoltajan kanssa. Huoltajan lupaa ei kuitenkaan tarvita lastensuojelun tarpeen selvittämiseen liittyvissä asioissa. Lastensuojelulaki (25§) velvoittaa opetustoimen palveluksessa olevaa "salassapitosäännösten estämättä viipymättä ilmoittamaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä". 

  • 29.2. Tehostettu tuki 

  • Mikäli yleinen tuki koetaan riittämättömäksi, oppilaalle laaditaan pedagoginen arvio. Esiopetuksen ja alakoulujen osalta esiopettaja tai luokanopettaja laatii pedagogisen arvion ja oppimissuunnitelman konsultoituaan erityisopettajaa, oppilaan muita opettajia ja tarvittaessa muita asiantuntijoita. Yläkoulussa pedagogisen arvion ja oppimissuunnitelman laadinnasta vastaa aineenopettaja yhteistyössä muiden opettajien ja erityisopettajan kanssa. Pedagogisen arvion laadinnassa yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa on tärkeää sekä tuen tarpeen selvittämisen, suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta. Arvion laadinnassa voidaan käyttää myös muita asiantuntijoita. Tämä korostuu etenkin silloin, kun on kyse oppilaan kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Pedagoginen arvio annetaan huoltajalle tiedoksi ja huoltajalla on mahdollisuus osaltaan kommentoida arviota.

  • Pedagogisen arvion perusteella voidaan tehdä päätös jatkamisesta yleisen tuen piirissä ja pohditaan mahdollisten käyttämättömien tukitoimien hyödyntämistä. Jos yleisen tuen menetelmät on käytetty ja todettu riittämättömiksi, tehdään päätös tehostetun tuen aloittamisesta. Tehostetun tuen piirissä olevalle oppilaalle tehdään aina oppimissuunnitelma. 

  • Tehostetun tuen vaiheessa voidaan käyttää koulun omien resurssien mukaisia tukimuotoja. Oppimissuunnitelma (kts. 4.5.1) tehdään yhteistyössä oppilaan, opettajien ja huoltajan kanssa. Oppimissuunnitelma päivitetään vuosittain. Päivityksen yhteydessä arvioidaan annetun tuen vaikutus ja tuen tarve jatkossa. Alakoulussa laadinnasta ja päivityksestä vastaa luokanopettaja tai aineenopettaja, yläkoulussa aineenopettaja. 

  • Pedagoginen arvio ja oppimissuunnitelma tehdään Wilma-järjestelmään, jossa ne ovat huoltajien nähtävissä. 

  • 29.3. Erityinen tuki 

  • Mikäli tehostettu tuki ei riitä oppilaan tavoitteiden saavuttamiseen, esiluokanopettaja, luokanopettaja tai aineenopettaja laatii pedagogisen selvityksen yhteistyössä erityisopettajan kanssa. Huoltajaan on yhteydessä se opettaja, joka on arviointivastuussa oppiaineesta. Selvitys tehdään monialaisena yhteistyönä. Tilanteesta riippuen ryhmään voi kuulua esimerkiksi kuraattori, terveydenhoitaja, koululääkäri, edustaja sosiaalitoimesta ja kasvatus- ja perheneuvolasta sekä Tampereen yliopistollisesta keskussairaalasta. Selvitys kirjataan Wilmaan. Se annetaan huoltajalle tiedoksi ja huoltajalla on mahdollisuus osaltaan kommentoida selvitystä. Mikäli pedagogisesta selvityksestä ilmenee perustelut erityisen tuen saamiseksi, tekee rehtori asiasta hallinnollisen päätöksen ja oppilaalle laaditaan HOJKS. Hallinnollinen päätös annetaan kotiin tiedoksi kirjallisena. HOJKSiin kirjataan kaikki opetusjärjestelyt ja muut mahdolliset tukipalvelut, esim. ohjaajapalvelut. HOJKS laaditaan yhteistyössä oppilaan, huoltajan ja opettajien kanssa ja se pohjautuu erityisen tuen päätöksessä sovittuihin järjestelyihin. Mikäli oppilaan huoltaja tai huoltajat vastustavat oppilaan erityisopetukseen ottamista tai siirtämistä, päätöksen tekee sivistyslautakunta. 

  • Mikäli luokanopettaja tai aineenopettaja arvioi, että oppilaalla ei ole enää erityisen tuen tarvetta, tehdään uusi pedagoginen selvitys ja tämän perusteella hallinnollinen päätös erityisen tuen purkamisesta. Oppilas siirtyy tehostettuun tai yleiseen tukeen. 

  • Kun oppilaan opetuspaikka vaihtuu yleisopetuksen ryhmästä pienryhmään oppilaan tuen järjestämisen vuoksi, tulee muutosvaiheessa tehdä tai päivittää pedagoginen selvitys. Pedagoginen selvitys toimii pohjatyönä siirtopalaveria varten. Pedagogisessa selvityksessä on lueteltu oppilaan saamat erityisen tuen muodot. Siirtopalaveriin osallistuvat oppilas, huoltajat, lähettävän ja vastaanottavan ryhmän opettajat sekä tarvittaessa muuta henkilöstöä. 

  • Mänttä-Vilppulan kaupungin hallintosäännön (kv 27.12.2012) 65 §:n mukaan sivistysjohtaja päättää oppilaan opetuksen järjestämispaikasta tai sen vahvistamisesta (65 §, sivistysjohtajan päätösvalta kohta 2) ellei tehtävää ole annettu muulle viranhaltijalle. 

  • 29.3.1 HOJKS

  • Rehtorin tekemän erityisen tuen päätöksen jälkeen oppilaalle laaditaan HOJKS (henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma). 

  • HOJKS laaditaan yhteistyössä oppilaan, huoltajan ja oppilasta opettavien opettajien sekä mahdollisesti muiden oppilaan tukiverkostoon kuuluvien asiantuntijoiden kanssa. Oppilas osallistuu HOJKSin laadintaan ikäkautensa ja edellytystensä mukaisesti. Mikäli HOJKS tehdään toisesta kunnasta muuttaneelle, Mänttä-Vilppulan alueelle lastensuojeluyksikköön sijoitetulle lapselle, on palaverissa oltava läsnä oppilaan virallinen huoltaja eli huostaanottaneen kunnan lapselle nimeämä sosiaalityöntekijä. Jo olemassa olevat HOJKSit pyritään päivittämään lokakuun loppuun mennessä, jolloin HOJKSiin kirjataan lukuvuoden sisällöt ja tavoitteet. Mikäli oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan yleisopetuksen ryhmässä, laatii luokanopettaja/aineenopettaja tavoitteet ja sisällöt sekä arvioi oppilaan oppimista konsultoituaan erityisopettajaa. Jos oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan pienryhmässä, sisällöistä, tavoitteista ja arvioinnista vastaa erityisopettaja. Tavoitteiden saavuttamista ja oppimisen edistymistä arvioidaan oppimiskeskustelussa tai tarvittaessa palaverissa vanhempien kanssa. Mänttä-Vilppulassa HOJKS-asiakirja tehdään Wilmaan, jossa se on huoltajan, rehtorin ja oppilasta opettavien opettajien luettavissa. Yläkoulun oppilas voi lukea oman HOJKSinsa Wilmassa. 

  • Päivitetty HOJKS siirretään nivelvaiheelta toiselle. Oppilaan siirtyessä keskiasteelle tarvitaan huoltajan suostumus HOJKSin siirtämiseen. 

  • HOJKS-kopio tulee säilyttää koulun arkistossa oppivelvollisuusajan lisäksi 10 vuotta (Kuntaliiton suositus). 

  • Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen Mänttä-Vilppulassa 

  • Mikäli yleisestä ja tehostetusta tuesta huolimatta oppilas ei saavuta oppiaineen keskeisiä tavoitteita ja sisältöjä, oppimäärä voidaan yksilöllistää. 

  • Tätä ennen on laadittava pedagoginen selvitys monialaisena yhteistyönä sekä kuultava oppilasta ja hänen huoltajaansa. Selvityksessä kartoitetaan ja perustellaan oppilaan erityisen tuen tarve. 

  • Pedagogisen selvityksen perusteella rehtori tekee hallinnollisen päätöksen erityiseen tukeen siirtymisestä. Oppimäärän yksilöllistäminen on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista oppimäärän suorittamisesta. Vapauttamiseen tulee olla erityisen painavat syyt ja se perustuu jokaisen oppilaan kohdalla yksilölliseen harkintaan. Rehtori tekee vapauttamisesta hallinnollisen päätöksen. Oppilaalle tulee järjestää vastaavasti muuta opetusta tai ohjattua toimintaa. 

  • Pidennetty oppivelvollisuus Mänttä-Vilppulassa 

  • Pidennetystä oppivelvollisuudesta on säädetty perusopetuslaissa 25 § 2 mom. sekä 9 § 2 mom. Lain esittämät vaihtoehdot oppivelvollisuuden toteutumiseen ovat kaikki käytössä myös Mänttä-Vilppulassa. Huoltajien/vanhempien kanssa yhteistyössä moniammatillisesti päätetään kunkin lapsen pidennetyn oppivelvollisuuden suorittamisen käytännöt. 

  • Koska tarkoitus on vahvistaa oppilaan valmiuksia niin, että hän selviytyisi opiskelustaan perusopetuksessa mahdollisimman hyvin, Mänttä-Vilppulan kaupungissa suositellaan tuen antamista oppivelvollisuuden alkuvaiheessa, jossa on mahdollista käyttää kaksi vuotta esiopetukseen. Mänttä-Vilppulan kaupungin hallintosäännön (kv 27.12.2012) 65 §:n mukaan sivistysjohtaja päättää 11-vuotiseen oppivelvollisuuteen siirtämisestä (65 §, sivistysjohtajan päätösvalta kohta 3). Sivistysjohtaja päättää myös pidennetyn oppivelvollisuuden mahdollisesta purkamisesta. 

  • 29.3.2 Erityisen tuen päätös 

  • Kun oppilaan opetuspaikka vaihtuu oppilaan tuen tarpeen vuoksi, tulee muutosvaiheessa tehdä pedagoginen selvitys. Pedagoginen selvitys toimii pohjatyönä siirtopalaveria varten. Pedagogisessa selvityksessä on lueteltu oppilaan saamat erityisen tuen muodot. Siirtopalaveriin osallistuvat oppilas, huoltajat, lähettävän ja vastaanottavan ryhmän opettajat sekä tarvittaessa muuta henkilöstöä. 

  • Mänttä-Vilppulan kaupungin hallintosäännön (kv 27.12.2012) 65 §:n mukaan sivistysjohtaja päättää oppilaan opetuksen järjestämispaikasta tai sen vahvistamisesta (65 §, sivistysjohtajan päätösvalta kohta 2) ellei tehtävää ole annettu muulle viranhaltijalle. 

  • 29.3.3 Pidennetty oppivelvollisuus 

  • Pidennetystä oppivelvollisuudesta on säädetty perusopetuslaissa 25 § 2 mom. sekä 9 § 2 mom. Lain esittämät vaihtoehdot oppivelvollisuuden toteutumiseen ovat kaikki käytössä myös Mänttä-Vilppulassa. Huoltajien/vanhempien kanssa yhteistyössä moniammatillisesti päätetään kunkin lapsen pidennetyn oppivelvollisuuden suorittamisen käytännöt. 

  • Koska tarkoitus on vahvistaa oppilaan valmiuksia niin, että hän selviytyisi opiskelustaan perusopetuksessa mahdollisimman hyvin, Mänttä-Vilppulan kaupungissa suositellaan tuen antamista oppivelvollisuuden alkuvaiheessa, jossa on mahdollista käyttää kaksi vuotta esiopetukseen. 

  • Mänttä-Vilppulan kaupungin hallintosäännön (kv 27.12.2012) 65 §:n mukaan sivistysjohtaja päättää 11-vuotiseen oppivelvollisuuteen siirtämisestä (65 §, sivistysjohtajan päätösvalta kohta 3). Sivistysjohtaja päättää myös pidennetyn oppivelvollisuuden mahdollisesta purkamisesta. 

  • 29.3.4 TOIMITA-ALUEITTAIN JÄRJESTETTÄVÄ OPETUS
    Siirry linkistä sisältöihin

  • 29.4. Perusopetuslaissa säädetyt tukimuodot 

  • Tukiopetus: 

  • Tukiopetuksen tavoitteena on, että oppilas voisi edetä opinnoissaan vuosiluokkansa oppimäärien mukaisesti. Ennen kuin oppilaan menestyminen oppiaineessa tai aineryhmässä arvioidaan heikoksi, hänellä tulee olla mahdollisuus osallistua tukiopetukseen. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja, mutta myös oppilas tai huoltaja voi pyytää tukiopetusta. Siihen varattavasta viikkotuntimäärästä päätetään koulujen lukuvuosittain laadittavassa opetussuunnitelmaan perustuvassa suunnitelmassa (työsuunnitelma). Tukiopetuksen tarpeesta, tukiopetuksesta, sen sisällöstä ja laajuudesta tiedotetaan huoltajille. Tiedottamisesta vastaa luokanopettaja tai aineenopettaja. Tukiopetusta voi antaa luokanopettaja, erityisopettaja tai aineenopettaja. Tukiopetukseen voi osallistua yksi tai useampi oppilas samanaikaisesti. 

  • Osa-aikainen erityisopetus: 

  • Oppilaan opiskelua tulee tukea eri tavoin oppimisvaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Oppilaalle voidaan antaa osa-aikaista erityisopetusta, mikäli tukiopetus ei yksin riitä oppimistavoitteiden saavuttamiseen. Osa-aikainen erityisopetus voidaan järjestää samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöopetuksena eri mittaisina jaksoina tuen tarpeesta riippuen. 

  • Opetukseen osallistumisen edellyttämät palvelut ja apuvälineet: 

  • Mänttä-Vilppulan kaupungin hallintosäännön (§65) mukaan rehtori päättää vammaisten ja muiden erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden erityispalveluista. 

  • 29.5. Tulkitsemis- ja avustajapalvelut
  • Opetukseen osallistumisen edellyttämät palvelut ja apuvälineet:

  • Mänttä-Vilppulan kaupungin hallintosäännön (§65) mukaan rehtori päättää vammaisten ja muiden erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden erityispalveluista.

30. Oppilashuollon paikallisen toteuttamisen tavoitteet ja toimintatavat

31. Kieleen ja kulttuuriin liittyvät erityiskysymykset

32. Kaksikielisen opetuksen järjestäminen

33. Erityiseen maailmankatsomukseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuva perusopetus

34. Vuosiluokat 1-2 

Oppiaineet vuosiluokittain

Äidinkieli ja kirjallisuus

Englanti A1

Ruotsi B1

B2-kielet

Matematiikka

Ympäristöoppi

Biologia

Maantieto

Fysiikka

Kemia

Uskonto

Elämänkatsomustieto

Historia

Yhteiskuntaoppi

Musiikki

Kuvataide

Käsityö

Liikunta

Terveystieto

Kotitalous

Tietotekniikka

Taitoainekurssit

Valmistava opetus

Oppilaanohjaus

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä