Valmistava opetus
Valmistava opetus
Opetuksen järjestämisessä huomioidaan oppilaan valmiudet ja hänet integroidaan aikaisessa
vaiheessa yleisopetuksen ryhmiin. Oppilaan valmiudet kartoitetaan, kun hän aloittaa valmistavan
opetuksen. Oppilashuollon järjestämistä ja toteuttamista koskevat samat periaatteet ja
oppilaita samat oikeudet kuin perusopetuksen oppilaille annettavassa oppilashuollossa. Samoin
erityisopetusta oppilaat saavat sitä tarvitessaan.
Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteena on edistää opetukseen osallistuvan
oppilaan suomen kielen taitoa, tasapainoista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen
yhteiskuntaan sekä antaa tarvittavia valmiuksia perusopetusta varten.
Luku- ja kirjoitustaidon omaksumiseen ja varmentamiseen varataan riittävästi aikaa.
Yläkouluikäisten oppilaiden ikätason mukaisesti vaadittavien tietojen ja taitojen kartuttamiseen varataan aikaa, jotta siirtyminen ikä- ja taitotason mukaiselle luokalle onnistuisi.
Mikäli oppilaan taidot eivät riitä perusopetuksessa opiskeluun, tulee oppilaan omassa opinto-ohjelmassa kiinnittää erityistä huomiota riittävään ja oikea-aikaiseen tukeen perusopetukseen
siirryttäessä. Tarvittaessa oppilas voi jatkaa perusopetukseen valmistavassa opetuksessa, siirtyä
opiskelemaan vuosiluokkiin sitomattoman opinto-ohjelman mukaisesti tai muulla tavoin hänelle
parhaiten soveltuvin tukitoimin. Perusopetukseen siirtyvän luku- ja kirjoitustaidottoman oppilaan
riittävästä tuesta huolehditaan.
Monikielisen oppilaan kielelliset valmiudet kartoitetaan ja hänelle laaditaan oppimissuunnitelma,
jossa ilmenevät seuraavat asiat
- oppilaan äidinkieli ja uskonto
- aikaisempi kouluhistoria siltä osin kuin se on tiedossa
- opetuksessa käytetyt materiaalit (viimeisen vuoden aikana)
- testattu kielitaidon taso (puhuminen, lukeminen, kuullun ymmärtäminen, kirjoittaminen;
lisätään oppimissuunnitelmaan keväällä)
Oppilaan ja huoltajan kanssa käydään kerran lukuvuodessa arviointikeskustelu, jossa käydään
läpi oppimissuunnitelman sisältö. Yläkouluikäisen oppilaan kanssa keskustelu tehdään kaksi kertaa lukuvuoden aikana.
Eri oppiaineiden opettajat pyrkivät tukemaan lapsen monikulttuurisen identiteetin kehittymistä
oman oppiaineensa tunneilla. Mänttä-Vilppulan kaupungissa pyritään tarjoamaan oman
uskonnon, ja myös oman kielen opetusta, mikäli huoltaja pyytää sitä, seuraavin edellytyksin:
- saman uskontokunnan tai kieliryhmän oppilaita tulee olla neljä
- oman äidinkielen opetuksen järjestämisen mahdollisuutta tarvittaessa selvitetään jo
oleskeluluvan saaneille lapsille
- opetusta tarjotaan lukujärjestyksen ulkopuolisena aikana, jos opetusta ei voida järjestää koulupäivän aikana.
Suomi toisena kielenä -oppimäärää opiskelevan oppilaan kielitaidon taso arvioidaan
nivelkohdissa; 2. luokalla, kuudennella luokalla ja päättöarviointivaiheessa. Tällöin voidaan
keskustella tulosten perusteella huoltajan kanssa siitä, onko opiskeltava oppimäärä lapsen taitoja
vastaava, vai onko siihen tarpeen tehdä muutoksia. Valmistavan opetuksen opettajat pitävät
yhteistyöpalavereita esi- ja perusopetuksen sekä muiden tahojen kanssa tarvittaessa.
Yläkoulussa oppilaan tilannetta tarkastellaan oppilaskohtaisesti. Mikäli oppilas on 16-vuotias siirtyessään valmistavasta opetuksesta eteenpäin, hänen opiskelupaikkansa voi olla myös joku muu oppilaitos. Valmistavassa opetuksessa noudatetaan sen koulun järjestys- ja kurinpidollisten keinojen
käyttämisestä tehtyä suunnitelmaa, johon valmistava opetus on sijoitettu.
Valmistavassa opetuksessa arvioidaan oppilasta monipuolisesti. Todistuksen saa valmistavan
opetuksen päättyessä.
1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat
Perusopetuslaissa säädetään maahanmuuttajille järjestettävästä perusopetukseen valmistavasta opetuksesta1. Maahanmuuttajille järjestettävän perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteena on antaa oppilaalle tarvittavat valmiudet suomen tai ruotsin kielessä ja tarpeelliset muut valmiudet esiopetukseen tai perusopetukseen siirtymistä varten sekä edistää oppilaiden tasapainoista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Opetuksen tavoitteena on lisäksi tukea ja edistää oppilaiden oman äidinkielen hallintaa ja oman kulttuurin tuntemusta. Opetuksen tavoitteet on tarkemmin määriteltävä valmistavan opetuksen oppilaan omassa opinto-ohjelmassa2. Tavoitteiden määrittelyn lähtökohtana ovat oppilaan suomen tai ruotsin kielen taito sekä oppilaan aikaisempi koulunkäyntihistoria.
Perusopetukseen valmistavaa opetusta annetaan 6–10-vuotiaille vähintään 900 tuntia ja tätä vanhemmille vähintään 1000 tuntia. Opetukseen osallistuvalla on oikeus siirtyä perusopetukseen tai esiopetukseen jo ennen edellä todettujen tuntimäärien täyttymistä, jos hän pystyy seuraamaan perusopetusta tai esiopetusta3. Perusopetuslain mukaan opetukseen osallistuvalla on työpäivinä oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä4.
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetusryhmien muodostamisesta päättää opetuksen järjestäjä5. Valmistavaa opetusta voidaan järjestää myös yhdelle oppilaalle. Opetusryhmät muodostetaan oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti siten, että ryhmäjako edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä sekä varmistaa opetussuunnitelman mukaisten ja oppilaiden omissa opinto-ohjelmissa asetettujen tavoitteiden saavuttamisen.
Valmistavan opetuksen aikana oppilaita integroidaan esi- tai perusopetukseen, oppilaan ikätasoa vastaaviin suomen- tai ruotsinkielisiin opetusryhmiin oman opinto-ohjelman mukaan oppilaan omassa opinto-ohjelmassa määritellyllä tavalla. Integroinnin tavoitteena on edistää kotoutumista, opiskeluvalmiuksien ja suomen tai ruotsin kielen taidon kehittymistä sekä laaja-alaisen osaamisen ja eri oppiaineiden sisältöjen omaksumista.
Mänttä-Vilppula
Monikielinen/Maahanmuuttajataustainen oppilas saa Mänttä-Vilppulaan muuttaessaan alussa valmistavaa opetusta. Opetuksessa korostetaan oppimaan oppimista. Erilaisten ja eri taustaisten oppijoiden oppimisen turvaamiseksi ryhmäkoko on maksimissaan 10 oppilasta. Jos ryhmäkoko ylittää 10 oppilasta, opetus järjestetään kahden valmistavan luokanopettajan avulla. Oppilaan valmiudet kartoitetaan, kun hän aloittaa valmistavan opetuksen. Integraatioaineet voivat vaihdella eri oppilailla. Integraatio suunnitellaan yhdessä perusopetuksen opettajien kanssa. Opetuksen järjestämisessä huomioidaan oppilaan koulunkäynnin ja kielelliset valmiudet ja hänet integroidaan aikaisessa vaiheessa yleisopetuksen ryhmiin (liikunta, kuvaamataito, musiikki, käsityö). Oppilashuollon järjestämistä ja toteuttamista koskevat samat periaatteet ja oppilaita samat oikeudet kuin perusopetuksen oppilaille annettavassa oppilashuollossa. Samoin erityisopetusta oppilaat saavat sitä tarvitessaan.
Valmistavaa opetusta esikouluikäisille on mahdollista järjestää, jos oppilasmäärä on suuri ja oma ryhmäkoko täyttyisi. Jos oppilasmäärä on vähäinen, eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten esiopetus toteutetaan muun esiopetuksen yhteydessä. Suomessa esiopetukseen osallistunut oppilas siirtyy pääsääntöisesti yleisopetukseen. Oppilaan tarve perusopetukseen valmistavaan opetukseen selvitetään esiopetuksen ja koulun yhteistyönä. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteena on edistää opetukseen osallistuvan oppilaan suomen kielen taitoa, tasapainoista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan sekä antaa tarvittavia valmiuksia perusopetusta varten. Luku- ja kirjoitustaidon omaksumiseen ja varmentamiseen varataan riittävästi aikaa. Mikäli oppilaan taidot eivät riitä perusopetuksessa opiskeluun, tulee oppilaan omassa opinto-ohjelmassa kiinnittää erityistä huomiota riittävään ja oikea-aikaiseen tukeen perusopetukseen siirryttäessä. Tarvittaessa oppilas voi jatkaa perusopetukseen valmistavassa opetuksessa, siirtyä opiskelemaan vuosiluokkiin sitomattoman opinto-ohjelman mukaisesti tai muulla tavoin hänelle parhaiten soveltuvin tukitoimin. Perusopetukseen siirtyvän luku- ja kirjoitustaidottoman oppilaan riittävästä tuesta huolehditaan. Valmistava opetus kestää yleensä yhden vuoden. Valmistavaa opetusta on mahdollisuus jatkaa vuoden jälkeenkin, mikäli siihen katsotaan olevan tarvetta.
Monikielisen oppilaan kielelliset valmiudet kartoitetaan ja hänelle laaditaan oppimissuunnitelma,
jossa ilmenevät seuraavat asiat
- oppilaan äidinkieli ja uskonto
- aikaisempi kouluhistoria siltä osin kuin se on tiedossa
- opetuksessa käytetyt materiaalit (viimeisen vuoden aikana)
- testattu kielitaidon taso (puhuminen, lukeminen, kuullun ymmärtäminen, kirjoittaminen;
lisätään oppimissuunnitelmaan keväällä)
Oppilaan ja huoltajan kanssa käydään kerran lukuvuodessa arviointikeskustelu, jossa käydään
läpi oppimissuunnitelman sisältö. Yläkouluikäisen oppilaan kanssa keskustelu tehdään kaksi kertaa lukuvuoden aikana.
Eri oppiaineiden opettajat pyrkivät tukemaan lapsen monikulttuurisen identiteetin kehittymistä
oman oppiaineensa tunneilla. Mänttä-Vilppulan kaupungissa pyritään tarjoamaan oman
uskonnon, ja ehkä myös oman kielen opetusta, mikäli huoltaja pyytää sitä, seuraavin edellytyksin:
- saman uskontokunnan tai kieliryhmän oppilaita tulee olla neljä
- oman äidinkielen opetusta on mahdollista järjestää oleskeluluvan saaneille lapsille
- opetusta tarjotaan lukujärjestyksen ulkopuolisena aikana, jos opetusta ei voida järjestää koulupäivän aikana.
Suomi toisena kielenä -oppimäärää opiskelevan oppilaan kielitaidon taso arvioidaan nivelkohdissa; 2. luokalla, kuudennella luokalla ja päättöarviointivaiheessa. Tällöin voidaan keskustella tulosten perusteella huoltajan kanssa siitä, onko opiskeltava oppimäärä lapsen taitoja vastaava, vai onko siihen tarpeen tehdä muutoksia. Valmistavan opetuksen opettajat pitävät yhteistyöpalavereita esi- ja perusopetuksen sekä muiden tahojen kanssa tarvittaessa. Jos oppilas on jo 16-vuotias valmistavan opetuksen päättyessä, hän voi tarvittaessa jatkaa perusopetuksessa tai siirtyä muuhun oppilaitokseen. Valmistavassa opetuksessa noudatetaan sen koulun järjestys- ja kurinpidollisten keinojen käyttämisestä tehtyä suunnitelmaa, johon valmistava opetus on sijoitettu. Valmistavassa opetuksessa arvioidaan oppilasta monipuolisesti. Oppilas saa kirjallisen todistuksen saa valmistavan opetuksen päättyessä.
2 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Opetuksen järjestäjän tulee hyväksyä perusopetukseen valmistavaa opetusta varten opetussuunnitelma6. Lähtökohdan opetussuunnitelman laatimiselle muodostavat perusopetuslaki ja -asetus, valtioneuvoston asetuksessa (422/2012) määritellyt yleiset ja perusopetukseen valmistavaa opetusta koskevat valtakunnalliset tavoitteet, nämä Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2015 sekä soveltuvin osin Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 20147.
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelmassa tulee olla kuvattuna:
- toimintakulttuuri ja sen periaatteet
- opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt
- periaatteet oppilaan oman opinto-ohjelman laatimiseksi
- oppilashuollon ja siihen liittyvän yhteistyön järjestäminen
- ohjaustoiminta oppimisen tukena
- oppimisen ja koulunkäynnin tuki
- suunnitelma kasvatuskeskustelujen ja kurinpidollisten keinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista
- yhteistyö esi- ja perusopetuksen kanssa
- kodin ja koulun yhteistyö
- yhteistyö muiden tahojen kanssa
- oppilaan arviointi ja todistukset.
Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain8 mukaan koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että vuosittain laaditaan oppilaitoskohtaisesti tasa-arvosuunnitelma yhteistyössä henkilöstön ja oppilaiden tai opiskelijoiden kanssa. Vuosittaisen tarkastelun sijaan suunnitelma voidaan laatia enintään kahdeksi tai kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Tasa-arvosuunnitelma voidaan sisällyttää osaksi opetussuunnitelmaa tai muuta oppilaitoksen suunnitelmaa.
Yhdenvertaisuuslain9 mukaan koulutuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että oppilaitoksella on suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Yhdenvertaisuussuunnitelma voi sisältyä opetussuunnitelmaan.
Mänttä-Vilppula
Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteena on edistää opetukseen osallistuvan oppilaan suomen kielen taitoa, tasapainoista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan sekä antaa tarvittavia valmiuksia perusopetusta varten. Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa kehitetään oppilaan laaja-alaista osaamista sekä annetaan opetusta perusopetuksen oppiaineissa. Opetuksen tavoitteiden määrittelyssä, sisältöjen valinnassa ja opetusjärjestelyissä otetaan huomioon, että oppilaat ovat iältään, opiskeluvalmiuksiltaan ja taustaltaan erilaisia. Opetusta eriytetään oppilaiden ikä- ja kehitysvaiheiden mukaisesti. Perusopetukseen valmistava opetus edistää sukupuolten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä antaa oppilaille mahdollisuuden luoda sosiaalisia vuorovaikutussuhteita ikätovereihin.
Yhteistyö oppilasta opettavien opettajien ja oppilashuoltohenkilöstön kanssa on oleellista perusopetukseen valmistavan opetuksen aikana. Yhteistyö helpottaa oppilaan integroitumista yleisopetuksen ryhmään ja auttaa oppimissuunnitelman laatimisessa.
Jos perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilaalla on heikko luku- ja kirjoitustaito, tulee oppilaan oman opinto-ohjelman tavoitteet asettaa siten, että oppilas saa omalle taito- ja ikätasolleen soveltuvaa luku- ja kirjoitustaidon opetusta. Luku- ja kirjoitustaidon omaksumiseen ja varmentamiseen varataan riittävästi aikaa. Mikäli oppilaan taidot eivät perusopetukseen valmistavan opetuksen jälkeen riitä perusopetuksessa opiskeluun, tulee oppilaan oppimissuunnitelmassa kiinnittää erityistä huomiota riittävään ja oikea-aikaiseen tukeen. Tarvittaessa oppilas voi siirtyä opiskelemaan vuosiluokkiin sitomattomasti oppimissuunnitelman mukaisesti tai muulla tavoin hänelle parhaiten soveltuvin tukitoimin. Perusopetukseen siirtyvän luku- ja kirjoitustaidottoman oppilaan riittävästä tuesta huolehditaan.
3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt
Valtakunnallinen
Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteena on edistää opetukseen osallistuvan oppilaan suomen tai ruotsin kielen taitoa, tasapainoista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan sekä antaa tarvittavia valmiuksia perusopetusta varten. Valmistavassa opetuksessa kehitetään oppilaan laaja-alaista osaamista sekä annetaan opetusta perusopetuksen oppiaineissa ja mahdollisuuksien mukaan oppilaan omassa äidinkielessä oppilaan omassa opinto-ohjelmassa tarkemmin määritellyllä tavalla. Laaja-alaisen osaamisen ja eri oppiaineiden opetuksessa noudatetaan soveltuvin osin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita.
Opetuksen tavoitteiden määrittelyssä, sisältöjen valinnassa ja opetusjärjestelyissä otetaan huomioon, että oppilaat ovat iältään, opiskeluvalmiuksiltaan ja taustaltaan erilaisia. Opetusta eriytetään oppilaiden ikä- ja kehitysvaiheiden mukaisesti. Oppilaiden kielelliset valmiudet sekä kulttuuritausta otetaan huomioon, ja jokaisen oppilaan kieli- ja kulttuuri-identiteettiä tuetaan monipuolisesti.
Oppilaan omalla äidinkielellä tuettu opetus edistää sisältöjen omaksumista. Valmistava opetus edistää sukupuolten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.
Jos perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilaalla on heikko luku- ja/tai kirjoitustaito, tulee oppilaan oman opinto-ohjelman tavoitteet asettaa siten, että oppilas saa omalle taito- ja ikätasolleen soveltuvaa luku- ja kirjoitustaidon opetusta. Oppilaan oman äidinkielen opetuksella voidaan edistää oppilaan luku- ja kirjoitustaitoa.
Luku- ja kirjoitustaidon omaksumiseen ja varmentamiseen varataan riittävästi aikaa. Mikäli oppilaan taidot eivät riitä perusopetuksessa opiskeluun, tulee oppilaan omassa opinto-ohjelmassa kiinnittää erityistä huomiota riittävään ja oikea-aikaiseen tukeen perusopetukseen siirryttäessä. Tarvittaessa oppilas voi jatkaa perusopetukseen valmistavassa opetuksessa, siirtyä opiskelemaan vuosiluokkiin sitomattoman opinto-ohjelman mukaisesti tai muulla tavoin hänelle parhaiten soveltuvin tukitoimin. Perusopetukseen siirtyvän luku- ja kirjoitustaidottoman oppilaan riittävästä tuesta huolehditaan.
Mänttä-Vilppula
Opetuksessa keskitytään suomen kielen taidon kehittämiseen, suomalaiseen kulttuuriin tutustumiseen ja sosiaalisten taitojen sekä opiskeluvalmiuksien harjoittamiseen. Valmistavan opetuksen aikana pyritään tekemään mahdollisimman paljon yhteistyötä esi- ja yleisopetusryhmien kanssa. Oppilaat integroituvat varhaisessa vaiheessa yleisopetuksen ryhmiin taideaineissa ja muissa aineissa heti kun kielitaito sen mahdollistaa. Varhaisella integraatiolla taataan oppilaan ryhmäytyinen oman ikäluokan oppilaiden kanssa. Tällä varmistetaan oppilaalle tärkeiden sosiaalisten suhteiden luominen ja mahdollisuus harjoitella suomen kielen käyttöä.
Valmistavassa opetuksessa opetetaan ensisijaisesti suomenkielistä luku- ja kirjoitustaitoa. Varsinkin alussa harjoitellaan suomalaisia kirjainmuotoja, kirjain äänne vastaavuutta, sekä tavuttamista. Tavoitteena on pyrkiä lausetasoiseen luku- ja kirjoitustaitoon valmistavan opetuksen aikana. Kielenkehityksen asteikolla pyrkimys on saavuttaa A1-taso kielellisillä osa-alueilla valmistavan opetuksen aikana. Yläkoulussa tavoitteena on pyrkiä tekstitasoiseen lukutaitoon, joka vastaa A2-tasoa kielellisillä osa-alueilla valmistavan opetuksen aikana. Opetuksen yleisenä tehtävänä on edistää oppilaiden yksilöllisten edellytysten pohjalta itsensä ilmaisemisen ja vuorovaikutuksen taitoja, kielellistä tietoisuutta sekä kehittää kuuntelemisen, puhumisen, lukemisen ja kirjoittamisen perustaitoja. Opetuksen tehtävänä on kiinnostuksen ja innostuksen vahvistaminen kielelliseen ilmaisuun.
Aihealueet oppimiskokonaisuuksien muodossa suomenkielisen sanaston kartuttamiseen
(ei järjestyksessä):
Tervehdykset
Perhe
Vaatteet
Ruokailu
Koulu
Numerot
Raha
Vuorokausi (Kellonajat)
Viikonpäivät
Vuosi ja kuukaudet (Vuodenajat)
Ihminen (Tunteet ja aistit)
Urheilu
Kotona (Talo ja piha)
Suomessa (Kaupungissa, maalla)
Eläimet
Värit
Ammatit
Ajoneuvot
Sanaluokat (adjektiivit, verbit, substantiivit, pronominit, numeraalit)
Yläkoulussa eri oppiaineiden keskeisimmät sanastot ja käsitteet sekä itsenäisen tiedonhankinnan taidot
Valmistavan opetuksen tavoitteena on
- antaa oppilaalle kielelliset ja muut koulunkäyntiin liittyvät valmiudet perusopetukseen siirtymistä varten
- edistää oppilaiden tasapainoista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan
- tukea ja edistää oppilaiden oman äidinkielen hallintaa ja oman kulttuurin tuntemusta
Tavoitteena on saavuttaa kehittyvä alkeiskielitaito (A1-taso tai A2-taso yläkouluissa).
- Oppilas selviää useimmin toistuvista rajatuista arkisista kielenkäyttötilanteista.
- Oppilas osaa nimetä tuttuja asioita, tunnistaa puhutusta ja kirjoitetusta kielestä tuttuja sanoja ja ilmauksia.
- Oppilas ymmärtää hitaasta ja tarvittaessa toistetusta puheesta lyhyet ohjeet ja tutut aiheet.
- Oppilas ymmärtää opetuspuheesta ja oppikirjatekstistä kuvien ja selvästi osoitettujen ydinsanojen avulla aiheen.
- Oppilas uusien asioiden omaksuminen vaatii omankielistä tukea.
- Oppilas tarvitsee paljon havainnollistamista ja kuvatukea sekä selkeää ja hidasta puhetta, toistoa ja kääntämistä.
- Oppilas kirjoittaa tuttuja sanoja ja lyhyitä lauseita.
- Oppilas tarvitsee runsaasti malleja ja tukea sekä annettua sanastoa tuottaakseen lyhyen suullisen tai kirjallisen tekstin.
- Oppilas tutustuu yläkoulussa reaaliaineiden sanastoihin ja niiden aihepiireihin
Puhuminen ja kuunteleminen
Tavoitteet:
- oppilas rohkenee ja haluaa puhua suomeksi sekä aikuisille että lapsille
- oppilas osaa kertoa itsestään
- oppilas selviytyy luokan ja koulun tavallisimmista vuorovaikutustilanteista
- oppilas pääsee luokkayhteisön jäseneksi
- oppilas osaa pyytää apua
Sisällöt:
- kasvokkain keskustelut
- pienryhmäkeskustelut
- puhumaan rohkaisu
- ääntäminen
- uudelleenkerronta
- ilmaisuharjoitukset
- kuuntelu, ymmärtävä kuuntelu
- vuorollaan puhuminen
- äänteiden erottaminen
- sanan ja lauseen erottaminen
- kysymyssanat
Yläkouluikäinen oppilas osaa soveltaa opittua kielioppia puheessaan
Lukeminen ja kirjoittaminen
Tavoitteet:
- oppilas ymmärtää lyhyitä kirjallisia ohjeita
- oppilas oppii tavuttamaan
- oppilas lukee sanoja
- oppilas lukee lauseita
- oppilas kirjoittaa lyhyitä lauseita tutusta aihepiiristä
Sisällöt:
- eri oppiaineiden oppiaineilla ja oppikirjoissa käytettäviin tehtävätyyppeihin ja ohjeisiin tutustuminen
- oppilaan arkipäivään ja kouluun liittyvien helppojen lauseiden lukeminen
- luetusta keskustelu
- tavuttaminen (sekä puhuttu että kirjoitettu kieli)
- erityishuomio äänteiden kestoon ja vokaaliharmoniaan
- oikeinkirjoitus: iso alkukirjain lauseen alussa ja tutuissa erisnimissä, lopetusmerkki
Yläkouluikäinen osaa soveltaa oppimaansa kielioppia tuottamaansa tekstiin. Kieliopinasiat ovat:
- Persoonapronominit, olla-verbi, päiväys ja järjestysluvut
- Verbityypit, negatiivinen lause, k-p-t-vaihtelu ja kysymyssanat sekä ko/kö-kysymykset
- Genetiivi, partitiivi, paikallissijat, lauseenjäsenet
- Eksistentiaalilause, demonstratiivipronominit
- Postpositiot ja objekti, kenellä/keneltä sekä persoonapronominien taivutus
Sanasto
Tavoitteet:
- kasvattaa sekä aktiivista että passiivista sanavarastoaan siten, että hän selviytyy tutuista arkielämän tilanteista
- selviää koulumaailman eri tilanteista
- hallitsee eri oppiaineiden keskeisen sanaston
Sisällöt:
- tunteiden ilmaisu
- vuotuisjuhlat
- oppilaan arkielämään liittyviä verbejä
- oma lähiympäristö: perhe, koti, luokka, koulu, kaverit, kotiseutu, lähiympäristön nimistöä
- ihminen ja terveys: ruumiinosat, aistit, ruokailu, pukeutuminen, sosiaalinen vuorovaikutus, tunteiden ilmaiseminen, sairastaminen
- turvallisuus: turvallinen liikenne
- eliöt ja elinympäristöt: kaupunki ja maaseutu, metsä, karttamerkit, kasvit ja eläimet lähiympäristössä, lehti- ja havupuut, kasvin osat, vuodenajat, päivä ja yö, kello, sää
- matematiikan sanasto: peruslaskutoimitusten sanasto, geometrian peruskuviot
Yläkoulussa:
- kemian ja fysiikan sanastot
- teknisentyön sanastot ja turvallisuus
- muiden reaalisaineiden sanastot
Kielen rakenne
Tavoitteet:
- ymmärtää että sanalla on perusmuodon lisäksi myös muita muotoja
- harjoittelee sanan eri muotojen tunnistamista
- tunnistaa verbin tekemisen sanaksi
- osaa tuottaa tekemistä kuvaavia ilmaisuja eri persoonamuodoissa
- tutustuu menneen ja nykyhetken ilmaisuun
- oppii ilmaisemaan määrää ja järjestystä
Sisällöt:
- kirjaimet, tavutus, sanahahmo
- taivutusmuotoihin tutustuminen
- alkeellisen astevaihtelun osoittaminen tutuissa sanoissa (kk-k, pp-p, tt-t)
- vokaalisoinnun osoittaminen
- persoonapronominit
- tavallisten verbien aktiivin indikatiivin preesensin myöntö- ja kieltomuoto
- tavallisimmat kysymyssanat
- adverbejä
- yleiset post- ja prepositiot
- genetiivi
- adjektiivi, vastakohdat
- partitiivi
- predikatiivilauseet: Vesi on kylmää jne.
- Perusluvut 1-100
- Lukusana
- Järjestysluvut 1-10
Kirjallisuus
Tavoitteet:
- tutustuu kirjoitetun kielen koodiin
- tutustuu suomalaiseen lasten kaunokirjallisuuteen
- saa mahdollisuuden innostua kirjallisuuden lukemisesta
- saa elämyksiä ja oppii tunteiden käsittelyä
Sisällöt:
- ääneen lukeminen
- erilaiset kuvitetut lyhyet lauseet
- kirjaston käyttö
- kirjallisuudesta keskustelu
- sopivantasoiset ja tunteita käsittelevät tekstit
Valmistavan opetuksen jälkeen oppilas siirtyy yleisopetuksen ryhmään ja on oikeutettu S2-opetukseen.
3.2 Kielenopetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt
Suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus
Valtakunnallinen
Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa pääpaino on suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -opinnoissa, joiden osalta tavoitteena on kehittyvä alkeiskielitaito. Opetuksessa noudatetaan soveltuvin osin perusopetuksen suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän opetussuunnitelman perusteita. Suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -opinnot ovat pohjana kaikille muille opinnoille. Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -opintojen tavoitteena on antaa oppilaille tarvittavat valmiudet siirtyä perusopetukseen. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaan koulu- ja opiskelutausta ja hänen jo mahdollisesti hallitsemansa suomen tai ruotsin kielen taito. Oppilaan omassa opinto-ohjelmassa määritellään taito- ja ikätason mukaiset suomen tai ruotsin kielen opetuksen tavoitteet ja sisällöt.
Mänttä-Vilppula
Kielen oppimista vahvistetaan ja kielen käyttöön rohkaistaan kaikilla kielen osa-alueilla, tavoitteena A1/A2-taso kielellisen kehityksen vaiheissa:
Kuunteleminen
- keskittyvä kuuntelu
- auditiivinen erottelu
Puhuminen
- ääntäminen, puherytmi
- äänenkäyttö
- erilaiset puhetilanteet
Lukeminen
- lukusuunta
- kirjain-äänne -vastaavuus
- äänteiden yhdistäminen
- mekaaninen ja ymmärtävä lukeminen
Kirjoittaminen
- motoriikka, asento
- kirjoitussuunta
- oikeinkirjoitus
Kielentuntemus
- valmiuksia yleisopetuksen S2-opetukseen
Oppilaan oma äidinkieli
Valtakunnallinen
Oppilaan oman äidinkielen opetuksen tavoitteena on tukea ja edistää äidinkielen hallintaa, kulttuuritaustan tuntemusta ja kulttuuri-identiteetin kehittymistä. Oman äidinkielen hyvä hallinta luo edellytyksiä myös suomen/ ruotsin kielen oppimiselle ja tällä kielellä tapahtuvalle muulle oppimisille. Oppilaille järjestetään opetusta mahdollisuuksien mukaan.
Opetus noudattaa opetussuunnitelman perusteiden liitteessä kuvattuja oppilaan oman äidinkielen opetuksen tavoitteita, sisältöjä ja oppilaan oppimisen arviointia. Oppilaan oman äidinkielen hallintaa ja sen säilymistä tuetaan myös eri tavoin yhteistyössä perheen kanssa.
Mänttä-Vilppula
Mänttä-Vilppulan kaupungissa pyritään tarjoamaan oman kielen opetusta, mikäli huoltaja pyytää sitä, seuraavin edellytyksin:
- saman uskontokunnan tai kieliryhmän oppilaita tulee olla neljä
- oman äidinkielen opetusta on mahdollista järjestää oleskeluluvan saaneille lapsille
- opetusta tarjotaan lukujärjestyksen ulkopuolisena aikana, yläkouluikäisille opetus on myös mahdollista sovittaa lukujärjestykseen.
Muut kielet
Valtakunnallinen
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin sisältyy oppilaiden vieraan kielen opetuksen tavoitteet. Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa noudatetaan näitä opetussuunnitelman perusteita soveltuvin osin. Oppilaan vieraan kielen opinnot järjestetään kunnan kieliohjelman mukaisesti. Oppilaan kielelliset valmiudet ratkaisevat, missä määrin hänen omaan opinto-ohjelmaansa voidaan sisällyttää vieraiden kielten opiskelua perusopetukseen valmistavan opetuksen aikana.
Mänttä-Vilppula
Mikäli oppilaan kielelliset valmiudet ovat riittävät, valmistavassa opetuksessa opetetaan vieraana kielenä yleensä englantia. Ruotsin kielestä voidaan vapauttaa yksilöllisen harkinnan perusteella, jos oppilaan kokonaistilanne sitä vaatii.
3.3 Muiden oppiaineiden opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt
Valtakunnallinen
Valmistavan opetuksen muiden oppiaineiden opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat opinnot. Valmistavan opetuksen aikana muiden oppiaineiden opetuksen tavoitteet ja sisällöt noudattavat soveltuvin osin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä. Sisältöjä suunniteltaessa otetaan huomioon kunkin oppiaineen keskeinen käsitteistö, työtavat ja välineet. Perusopetukseen valmistavan opetuksen aikana opiskeltavat oppiaineet valitaan siten, että oppilas pystyy valmistavan opetuksen jälkeen opiskelemaan hänelle osoitettavassa esi- tai perusopetuksen ryhmässä ja että valmistavan opetuksen opinnot mahdollistavat myöhemmin perusopetuksen suorittaminen Suomessa. Lähtökohtana suunnittelulle ovat perusopetuksen kyseisten vuosiluokkien opetuksen tehtävä ja siirtymävaiheen kuvaus sekä vuosiluokilla opiskeltavat oppiaineet10.
Omalla äidinkielellä annettu opetus ja tuki edistää oppilaan opiskelua ja kotoutumista. Omakielisen opetuksen ja tuen avulla saatu lisätieto oppilaan osaamisen tasosta auttaa muiden oppiaineiden tavoitteiden asettamisessa. Näin oppilas voi edistyä aineopinnoissaan, vaikka suomen/ruotsin kielen taidot kehittyisivätkin muita taitoja hitaammin. Omakielistä opetusta ja tukea annetaan oppilaan tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan. Opetuksessa voidaan hyödyntää myös oppilaiden tietämystä oman kieli- ja kulttuurialueensa luonnosta, elämäntavoista, historiasta ja yhteiskunnasta, kielistä ja kulttuureista.
Mänttä-Vilppula
Muiden oppiaineiden opetuksen lähtökohtana on oppilaan osaaminen. Opetuksen tavoitteena on tukea tulevaa perusopetukseen siirtymistä tutustuttamalla oppiaineen keskeisiin käsitteisiin, työtapoihin ja välineisiin. Oppilaan opinto-ohjelmaan voi myös kuulua perusopetuksen oppimäärän mukaisia eri oppiaineiden opintoja.
Matematiikka
Ympäristöoppi
Historia
Biologia
Englanti
Ja yläkoulussa lisäksi:
Fysiikka/kemia
Maantieto
Opinnonohjaus
ET/uskonto
4 Toimintakulttuuri
Valtakunnallinen
Yhteisön toimintakulttuuri on sen historiallisesti ja kulttuurisesti muotoutunut tapa toimia. Koska perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilaat tulevat hyvinkin erilaisista kulttuureista ja koulukulttuureista, on tärkeää luoda ja kehittää yhteistä toimintakulttuuria. Perusopetukseen valmistavan opetuksen toimintakulttuuri rakentuu oppivan yhteisön periaatteille. Se tukee kaikkien yhteisön jäsenten hyvinvointia ja oppimista. Se on jatkuvan kehittämisen kohde ja osa koko koulun toimintakulttuuria. Perusopetukseen valmistavan opetuksen toimintakulttuurin määrittelemisessä voidaan hyödyntää myös Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita 201411.
Mänttä-Vilppula
Oppimisympäristöillä tarkoitetaan monenlaisia oppimisen tiloja ja paikkoja sekä yhteisöjä ja toimintakäytäntöjä. Oppimisympäristöön kuuluvat myös välineet, palvelut ja materiaalit, joita opiskelussa käytetään. Koulutyössä hyödynnetään suunnitelmallisesti eri oppimisympäristöjä ja työskentelyä pyritään säännöllisesti viemään ulos luokkahuoneesta. Hyvässä oppimisympäristössä keskeisiä ovat oppilaan osallistuminen ja yhteisöllinen tiedon rakentuminen sekä vuorovaikutus, ajattelu ja kokemukset. Hyvä oppimisympäristö tukee oppilaan oivallusta itsestään oppijana ja omistajuutta oman oppimisympäristönsä kehittäjänä. Oppimisympäristöjä ovat kaikki oman elämisen, liikkumisen ja toiminnan tilat. Koulun lähiympäristö ja Mäntän kaupunki tarjoaa erilaisia oppimisympäristöjä.
Työtavat:
Oppitunneilla voidaan työskennellä ryhmässä, pareittain tai yksilöllisesti. Työtapoja ja tehtäviä tulee eriyttää madollisuuksien mukaan erilaisille oppijoille sopiviksi. Toisaalta on tärkeää käyttää myös koko ryhmän yhteisiä tehtäviä, jotta oppilaat oppivat ryhmätyöskentelyä ja osallisuutta. Työtapojen vaihtelulla pidetään myös huolta siitä, että kielen eri osa-alueita harjoitellaan riittävästi.
Tarkoituksenmukaisia työtapoja kielen oppimiselle ovat esimerkiksi pelit, leikit, laulut ja pienet draamaharjoitukset. Yläkoulussa harjoitellaan kielenkäyttöä realistisissa tilanteissa kuten kauppa, kela, pankki jne. Lisäksi harjoitellaan itsenäistä työtä ja parityön alkeita. Opetuksessa käytetään runsaasti kuvamateriaalia ja mahdollisuuksien mukaan konkreettisia esineitä.
4.1 Oppimisympäristöt ja työtavat
Valtakunnallinen
Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa hyödynnetään kokemuksellisia ja toiminnallisia oppimisympäristöjä ja monipuolisia opetusmenetelmiä ja työtapoja. Monipuoliset oppimisympäristöt tarjoavat oppilaalle mielekkäitä ja monipuolisia tilanteita käyttää kieltä eri kommunikaatioympäristöissä. Erilaiset tilanteet kehittävät oppilaan kykyä toimia sekä itsenäisenä yksilönä että yhteisön jäsenenä ja antavat valmiuksia elinikäiseen oppimiseen. Erilaiset oppimisympäristöt tutustuttavat oppilasta myös suomalaiseen kulttuuriin ja edistävät hänen kotoutumistaan lähiympäristöön sekä laajemmin suomalaiseen yhteiskuntaan.
Perusopetukseen valmistava opetus niveltyy osaksi perusopetusta ja koulussa vallitsevaa toimintakulttuuria, mutta myös vaikuttaa muun koulun toimintakulttuurin ja käytänteiden kehittämiseen. Oppilaat harjaantuvat valmistavan opetuksen aikana perusopetuksen työtapoihin. Tavoitteena on, että oppilaat pystyvät vähitellen myös itse asettamaan itselleen oppimistavoitteita sekä
harjaantuvat oppimaan oppimisen taidoissaan. Niinpä työtapojen on hyvä olla monipuolisia, oppilasta aktivoivia ja eriyttäviä.
Perusopetukseen valmistavan opetuksen aikana on tarpeen oppia vähitellen myös itsenäistä työskentelyä, tiimityöskentelyä, tieto- ja viestintäteknisiä taitoja ja tiedonhakutaitoja. Oppiminen on sidoksissa oppilaan aiempiin tietoihin ja oppimisstrategioihin ja on siten jokaisella yksilöllistä. Koska eri oppiaineet ja niiden tavat käyttää kieltä ovat keskeisiä perusopetukseen valmistavassa opetuksessa, opetus edellyttää kielitietoisia työtapoja kaikissa oppiaineissa. Erilaisten tekstien lukemisen, ymmärtämisen, tulkitsemisen ja tuottamisen taidot ovat keskeisiä. Kielitietoiset työtavat edellyttävät opettajien yhteistyötä ja yhteistä ymmärrystä kielen merkityksestä oppimisessa.
Mänttä-Vilppula
Valmistavan opetuksen aikana osallistutaan aktiivisesti muun kouluyhteisön toimintaan ja hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan koulun ulkopuolisia oppimisympäristöjä.
4.2 Opetuksen eheyttäminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet
Valtakunnallinen
Opetuksen eheyttäminen on tärkeä osa perusopetukseen valmistavan opetuksen toimintakulttuuria. Sen tavoitteena on auttaa oppilaita yhdistämään suomen tai ruotsin kielen sekä eri oppiaineiden tietoja ja taitoja sekä jäsentämään niitä mielekkäiksi kokonaisuuksiksi vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Kokonaisuuksien tarkastelu ja tiedonaloja yhdistelevät, tutkivat työskentelyjaksot ohjaavat oppilaita soveltamaan tietojaan ja tuottavat kokemuksia osallistumisesta tiedon yhteisölliseen rakentamiseen. Oppilaat voivat näin hahmottaa koulussa opiskeltavien asioiden merkitystä oman elämän ja yhteisön sekä yhteiskunnan ja ihmiskunnan kannalta. Samalla he saavat aineksia maailmankuvansa laajentamiseen ja jäsentämiseen.
Opetuksen eheyttäminen edellyttää sekä opetuksen sisältöä että työtapoja koskevaa pedagogista lähestymistapaa, jossa kunkin oppiaineen opetuksessa ja erityisesti oppiainerajat ylittäen tarkastellaan todellisen maailman ilmiöitä tai teemoja kokonaisuuksina. Eheyttämisen tapa ja kesto voi vaihdella oppilaiden tarpeista ja opetuksen tavoitteista riippuen.
Suomen tai ruotsin kielen sekä muiden oppiaineiden muodostamat monialaiset oppimiskokonaisuudet edistävät perusopetukseen valmistavassa opetuksessa oppilaan laaja-alaisen osaamisen kehittymistä.
Oppimiskokonaisuuksien aiheet suunnitellaan paikallisesti ilmentämään perusopetukseen valmistavan opetuksen toimintakulttuurin periaatteita.
Monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelussa ja toteuttamisessa hyödynnetään paikallisia voimavaroja ja mahdollisuuksia. Oppimiskokonaisuudet tarjoavat hyvän tilaisuuden koulun ja muun yhteiskunnan väliselle yhteistyölle. Käsiteltävien asioiden paikallisuus, ajankohtaisuus ja yhteiskunnallinen merkittävyys luovat lisämotivaatiota sekä opettajille että oppilaille. Oppimiskokonaisuuksien sisällöiksi etsitään toimintakulttuurin periaatteiden mukaisia, oppilaita kiinnostavia sekä oppiaineiden ja opettajien väliseen yhteistyöhön soveltuvia teemoja. Niiden opiskelussa käytetään suomen tai ruotsin kielen taitoa kehittäviä sekä eri oppiaineille ominaisia tarkastelutapoja, käsitteitä ja menetelmiä.
Opetussuunnitelmaan voidaan liittää monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttamista tukevia yhteistyösuunnitelmia koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa.
Mänttä-Vilppula
Valmistavan opetuksen ryhmä osallistuu koko koulun yhteisiin tapahtumiin ja juhliin, sekä yhteistyöhön esimerkiksi paikallisten museoiden ja kirjaston kanssa.
5 Oppilaan oman oppimissuunnitelman laatiminen
Koska perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilaiden kielitaito ja muut valmiudet vaihtelevat, perusopetukseen valmistavaa opetusta varten ei ole määritelty valtakunnallista tuntijakoa tai oppimäärää, vaan jokaiselle oppilaalle laaditaan oma opinto-ohjelma. Oppilaan omaan opinto-ohjelmaan kirjataan:
- oppilaan lähtötaso, kuten koulunkäyntihistoria, kielitaito ja oppilaan vahvuudet
- oppilaan henkilökohtaiset oppimistavoitteet, joita tarkistetaan säännöllisin väliajoin
- opiskeltavat oppiaineet, niiden tuntimäärät sekä opetuksen sisältö
- oppilaan opinnot valmistavan opetuksen opetusryhmässä ja integrointi perusopetukseen
- ohjauksen järjestäminen ja mahdollisesti tarvittavat tukitoimet.
- Oppilaan oma opinto-ohjelma voi olla osa kotouttamislain mukaista oppilaan kotoutumissuunnitelmaa.
Mänttä-Vilppula
Valmistavan luokan opettaja laatii oppimissuunnitelman oppilaalle. Oppilaan oppimissuunnitelmasta keskustellaan huoltajan kanssa. Oppimissuunnitelma toimitetaan valmistavan opetuksen jälkeen yleisopetuksen luokanopettajalle. Mikäli oppilas jatkaa valmistavassa opetuksessa pidempään kuin vuoden, hänet kirjataan perusopetuksen oppilaaksi ja oppilaan opinto-ohjelmaan merkitään, että opetus voidaan järjestää osittain tai kokonaan valmistavassa opetuksessa.
6 Oppilaan hyvinvointi sekä oppimisen ja koulunkäynnin tuki
Perusopetukseen valmistava opetus ohjaa tunnistamaan eri kulttuureja yhdistäviä hyvän elämän arvoja ja periaatteita. Opiskelu vahvistaa opiskelijan taitoja toimia kulttuurisesti monimuotoisessa yhteiskunnassa sekä kartuttaa oppilaan kulttuurienvälistä toimintakykyä. Opetus kannustaa vuorovaikutukseen eri kulttuuriryhmien välille ja kantaväestön kanssa. Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa edistetään hyviä etnisiä suhteita. Syrjintää, rasismia, väkivaltaa tai kiusaamista ei sallita missään muodossa eikä keneltäkään.
Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa huolehditaan kokonaisvaltaisesti oppilaan hyvinvoinnista ja siihen liittyvistä seikoista, kuten kodin ja koulun yhteistyöstä, riittävästä oppilashuollollisesta tuesta sekä oppilaanohjauksesta. Näiden määrittelyssä voidaan soveltuvin osin hyödyntää perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita. Jos perusopetukseen valmistavan opetuksen aikana selviää oppilaan tarve oppimisen ja koulunkäynnin tukeen, tuki annetaan oppilaalle parhaiten soveltuvalla tavalla.
Mänttä-Vilppula
Valmistavan opetuksen oppilaat kuuluvat perusopetuksen oppilashuollon piiriin. Valmistavan opetuksen ryhmässä on tarvittaessa koulunkäynninohjaajan tuki.
6.1 Opetuksen eriyttäminen
Valtakunnallinen
Perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilaat eroavat toisistaan kielitaidoltaan, oppimis- ja opiskeluvalmiuksiltaan, kiinnostuksen kohteiltaan ja motivaatioltaan sekä oppimistarpeiltaan. Valmistava opetus pyritään järjestämään niin, että nämä oppilaiden väliset erot otetaan huomioon. Esimerkiksi eri-ikäiset ja kielitaidoltaan eritasoiset oppilaat voidaan jakaa omiksi ryhmikseen. Lisäksi oppilaiden erilaiset oppimistarpeet voidaan ottaa huomioon eriyttämällä opetusta. Valmistavaa opetusta kehitetään tavoitteellisesti ja pitkäjänteisesti yhtenäisenä kokonaisuutena, jossa kielitaito ja muut valmiudet kehittyvät jatkuvasti. Oppilaat saavat myös mahdollisuuksia oppia toisiltaan, tukea toisiaan ja toimia kielenkäytön mallina toisilleen. Tärkeässä asemassa on opettajan antama vuorovaikutuksellinen tuki, jonka avulla oppija suoriutuu myös sellaisista tehtävistä, jotka voisivat itsenäisesti olla mahdottomia suorittaa. Jotta oppimistapahtuma olisi toimiva, sen suunnittelu edellyttää hyvää oppilaantuntemusta. Niinpä on tarpeen selvittää mm. oppilaiden opiskelutottumukset, asenteet suomen kieltä kohtaan sekä käsitykset suomen kielen taidon tärkeydestä ja vaikeudesta sekä oppilaiden lähtötaso eri kielitaidon osa-alueiden osalta. Tämän pohjatiedon varassa opettaja voi tarpeen mukaan eriyttää muun muassa eri oppiaineiden opetukseen käytettävää aikaa, oppiaineksen syvyyttä tai laajuutta, menetelmiä, työtapoja tai materiaaleja. Eriyttäminen tarkoittaa käytännössä ennen kaikkea sisältöjen valintaa sekä tarkoituksenmukaisia opetusjärjestelyitä. On tärkeää, että jokainen oppilas saa oman taitotasonsa mukaisia ja sopivan haastavia tehtäviä. Myös mahdolliset oppimisvaikeudet on tärkeä selvittää, jotta tuen tarve voidaan ottaa huomion.
Mänttä-Vilppula
Oppilas saa oman oppimissuunnitelman mukaista opetusta.
6.2 Kodin ja koulun yhteistyö
Valtakunnallinen
Opetuksen järjestäjä luo edellytykset kodin ja koulun yhteistyölle. Yhteistyön lähtökohtana on osapuolten yhdenvertainen ja tasa-arvoinen kunnioitus ja kohtelu. Tavoitteena on vuoropuhelun aikaansaaminen oppilaan kasvun ja oppimisen tukemiseksi.
Kodin ja koulun yhteistyössä otetaan huomioon perheiden kieli- ja kulttuuritausta. Huoltajille annetaan tietoa suomalaisesta koulusta ja koulutusjärjestelmästä, opetussuunnitelmasta, oppilaan arvioinnista, opetusmenetelmistä ja perusopetukseen valmistavassa opetuksessa käytettävästä oppilaan omasta opinto-ohjelmasta. Perheille annetaan tietoa perusopetukseen siirtymisestä sekä jatko-opintomahdollisuuksista perusopetuksen jälkeen.
Mänttä-Vilppula
Opettaja on aktiivisesti yhteydessä oppilaan huoltajiin ja tapaa huoltajia alakoulussa vähintään kerran ja yläkoulussa kaksi kertaa valmistavan opetuksen aikana. Tulkkausta käytetään tarvittaessa.
6.3 Oppilashuolto
Valtakunnallinen
Perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilashuollon järjestämistä ja toteuttamista koskevat samat periaatteet ja oppilaita samat oikeudet kuin perusopetuksen oppilaille annettavassa oppilashuollossa. Opetuksen järjestäjällä tulee olla oppilas- ja opiskelijahuoltolain edellyttämä koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma, jonka laatimisesta on määrätty perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (määräys 4/011/2014). Perusopetukseen valmistavan opetuksen koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma voidaan sisällyttää perusopetusta koskevaan koulukohtaiseen oppilashuoltosuunnitelmaan. Koulukohtaisen oppilashuoltosuunnitelmaan tulee sisältyä myös suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä.
Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa oppilaalla on oikeus opetukseen osallistumisen edellyttämään maksuttomaan oppilashuoltoon. Yhteisön ja yksittäisten oppilaiden terveydestä, hyvinvoinnista ja turvallisuudesta huolehtiminen ulottuu kaikkeen koulutyöhön. Oppilashuolto on kaikkien kouluyhteisössä työskentelevien ja oppilashuoltopalveluista vastaavien työntekijöiden yhteinen tehtävä.
Oppilashuoltoa toteutetaan sekä yhteisöllisenä että yksilökohtaisena. Yhteisöllinen oppilashuolto on osa perusopetukseen valmistavan opetuksen yhteisöllistä toimintakulttuuria ja ensisijainen tapa toteuttaa oppilashuoltoa. Yhteisöllinen oppilashuolto on ennalta ehkäisevää ja sen tehtävänä on vahvistaa osallisuuden, huolenpidon ja turvallisuuden ilmapiiriä perusopetukseen valmistavassa opetuksessa. Kouluyhteisössä arvostetaan jokaisen yksilöllisyyttä eikä syrjintää, väkivaltaa, kiusaamista tai rasismia hyväksytä. Oppilaita ohjataan arvostamaan sekä omaa että ympäristön kulttuurista, kielellistä ja katsomuksellista monimuotoisuutta.
Oppilashuoltotyötä ohjaa oppilaan edun ensisijaisuus. Yksilökohtaista oppilashuoltoa toteutetaan oppilaan ja tarvittaessa huoltajan suostumuksella. Psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä kouluterveydenhuollon palvelut ovat oppilaan saatavilla ja ne järjestetään lain edellyttämässä määräajassa. Oppilaan yksilölliset edellytykset, voimavarat ja tarpeet otetaan huomioon valmistavan opetuksen arjessa sekä tarvittavan tuen suunnittelussa ja toteutuksessa. Työssä turvataan oppilaan ja huoltajan osallisuus, työskentelyn luottamuksellisuus sekä kunnioittava vuorovaikutus. Osallisuuden varmistamiseksi huolehditaan tarvittavista tulkitsemispalveluista.
Monialainen yhteistyö on perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilashuollossa tärkeää. Oppilashuolto järjestetään opetus-, sosiaali- ja terveystoimen yhteistyönä siten, että siitä muodostuu toimiva kokonaisuus. Oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä oppilaan, huoltajan sekä tarvittaessa muiden yhteistyökumppaneiden kuten perheen kotoutumissuunnitelmasta vastaavan tahon kanssa. Oppilashuollon toimintatavoista ja palveluista tiedotetaan suunnitelmallisesti. Huoltajille annetaan tietoa myös suomalaisen koulutusjärjestelmän sekä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintatavoista ja saatavuudesta.
Mänttä-Vilppula
Oppilashuoltoryhmä tekee tiivistä yhteistyötä valmistavan luokan opettajien kanssa.
Oppilashuollon tavoitteena on edistää oppilaiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia sekä oppilaiden ja huoltajien osallisuutta. Keskeistä on edistää kouluyhteisön ja opiskeluympäristön hyvinvointia, terveellisyyttä ja turvallisuutta, esteettömyyttä, yhteisöllistä toimintaa sekä kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Oppilashuoltotyössä ehkäistään ongelmien syntymistä ja turvataan varhainen tuki sitä tarvitseville. Oppilashuoltotyön avulla huolehditaan, että koulun toiminta kokonaisuudessaan tukee ja edistää psyykkistä ja fyysistä terveyttä sekä sosiaalista hyvinvointia. Opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. Lisäksi oppilaille ja heidän huoltajilleen tarjotaan joustavasti matalan kynnyksen oppilashuoltopalveluita koulussa.
6.4 Oppilaanohjaus
Valtakunnallinen
Opetussuunnitelmassa määritellään, miten oppilaanohjaus perusopetukseen valmistavassa opetuksessa toteutetaan. Oppilaanohjauksen tarkoituksena on kehittää oppilaan oppimisvalmiuksia ja tukea hänen sosiaalista kasvuaan sekä ennaltaehkäistä oppimisvaikeuksia. Oppilaan opiskelua perusopetukseen valmistavassa opetuksessa tuetaan oppilaanohjauksella siten, että opiskelutaidot ja elämänsuunnittelun kannalta tarpeelliset tiedot ja taidot kehittyvät. Ohjausta voidaan toteuttaa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa kuvattujen ohjaustoiminnalle asetettujen tavoitteiden mukaisesti.
Perusopetukseen siirtymistä suunniteltaessa tulee huolehtia siitä, että tieto oppilaan valmiuksista ja edistymisestä valmistavassa opetuksessa siirtyy seuraavaan kouluun. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen annetaan mahdollisuus tutustua ajoissa tulevaan kouluun. Valmistavan opetuksen oppilaanohjauksessa tulee kiinnittää huomiota myös siihen, että oppilaalla on käsitys omista mahdollisuuksistaan jatko-opinnoissa ja työelämässä.
Mänttä-Vilppula
Oppilaan ohjauksesta vastaavat ensisijaisesti valmistavan opetuksen opettajat.
6.5 Suunnitelma kasvatuskeskustelujen ja kurinpidollisten keinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista
Valtakunnallinen
Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, jossa työrauha ja opiskelun esteetön sujuminen on varmistettu. Työrauhaan voidaan vaikuttaa monilla koulun keinoilla, joista keskeisiä ovat opettajan antama ohjaus ja palaute, yhteistyö sekä yhteinen vastuunotto ja huolenpito. Pedagogisia ratkaisuja kehittämällä sekä luottamuksen ja välittämisen ilmapiiriä vahvistamalla luodaan edellytykset hyvän työrauhan rakentumiselle. Opetuksen järjestäjällä on oikeus käyttää työrauhan turvaamiseksi ja epäasialliseen käyttäytymiseen puuttumiseksi myös kasvatuskeskustelua ja erilaisia kurinpitokeinoja. Kasvatuskeskustelussa ja kurinpitoasioissa noudatettavasta menettelystä säädetään perusopetuslaissa12.
Kasvatuskeskustelu on ensisijainen tapa puuttua oppilaan epäasialliseen käyttäytymiseen. Keskustelun tarkoituksena on yhdessä oppilaan kanssa yksilöidä toimenpiteeseen johtanut teko tai laiminlyönti, kuulla oppilasta, selvittää laajemmin käyttäytymisen syyt ja seuraukset sekä pohtia keinot tilanteen korjaamiseksi. Menettelyn tavoitteena on löytää myönteisiä keinoja koulussa käyttäytymisen ja oppilaan hyvinvoinnin parantamiseksi. Opetuksen järjestäjä päättää, millaisissa tapauksissa kasvatuskeskustelua käytetään.
Kurinpidollisia keinoja ovat perusopetuslain mukaan jälki-istunto, kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen. Opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka koulun tilaisuudesta. Lisäksi työrauhan turvaamiseksi oppilaan oikeus osallistua opetukseen voidaan evätä enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen oppilaan tai muun henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi13.
Perusopetuslaki velvoittaa opetuksen järjestäjän laatimaan ja ohjeistamaan opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelman kasvatuskeskustelujen ja kurinpidollisten keinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista14. Suunnittelun tarkoituksena on varmistaa toimintatapojen laillisuus ja yhdenmukaisuus sekä oppilaiden yhdenvertainen kohtelu. Suunnittelu tukee myös koulun järjestyssääntöjen toteutumista.
Opetuksen järjestäjä huolehtii siitä, että jokaisella sen alaisella koululla on käytössään kasvatuskeskustelujen ja kurinpitomenettelyjen toteuttamista koskeva suunnitelma. Suunnitelma voidaan laatia osana opetussuunnitelmaa tai erillisenä. Se voidaan laatia kokonaisuudessaan koulujen yhteisenä tai siten, että suunnitelman rakenne ja keskeiset toimintatapalinjaukset ovat yhteisiä ja suunnitelma täsmennetään koulukohtaisesti.
Suunnitelman laadinnassa on otettava huomioon, että kurinpidossa ja työrauhan turvaamisessa voidaan käyttää vain laissa mainittuja keinoja ja että näitä keinoja käytettäessä noudatetaan hallinnon yleisiä oikeusturvaperiaatteita. Keinojen käytön tulee perustua asiallisiin, yleisesti hyväksyttäviin ja objektiivisiin syihin. Samanlaisista teoista tulee tekijästä riippumatta määrätä samanlainen seuraamus, kuitenkin siten, että tekojen toistuminen voidaan ottaa huomioon raskauttavana tekijänä. Kurinpitoseuraamusten tulee olla suhteessa tekoon. Myös oppilaan ikä ja kehitysvaihe otetaan huomioon. Kurinpidollisia keinoja ei saa käyttää oppilaita häpäisevällä tai loukkaavalla tavalla.
Opetuksen järjestäjä päättää suunnitelman laatimisesta ja valmisteluun osallistuvista tahoista. Oppilaille tulee lain mukaan järjestää mahdollisuus osallistua suunnitelman valmisteluun15. Yhteistyö huoltajien ja muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon edustajien kanssa tukee suunnitelman toteutumista. Henkilöstöä ja oppilaskuntaa tulee kuulla ennen suunnitelman hyväksymistä tai päivittämistä.
Mänttä-Vilppula
Valmistavan opetuksen kurinpidollisten keinojen osalta noudatetaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määriteltyä suunnitelmaa. Valmistavan opetuksen kurinpidollisissa toimissa korostetaan kodin ja koulun välistä yhteistyötä ja tuetaan huoltajien kasvatustyötä uudessa kulttuuriympäristössä.
7 Oppilaan arviointi
Opetussuunnitelmassa määrätään valmistavaan opetukseen osallistuvien arvioinnista sekä heille annettavasta todistuksesta. Arvioinnin tulee olla ohjaavaa, kannustavaa ja monipuolista. Oppilaan edellytyksiä itsearviointiin kehitetään. Arvioinnin avulla valmistavan opetuksen oppilaalle annetaan kuva myös perusopetuksen vaatimuksista.
Arvioinnin suorittavat yhteistyössä kaikki oppilasta opettavat opettajat. Arviointi perustuu jatkuvaan ja monipuoliseen havainnointiin ja näyttöön. Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa ei käytetä numeerista arviointia.
Mänttä-Vilppula
Valmistavan opetuksen aikana arvioidaan oppilaan tietoja ja taitoja sekä kartoitetaan hänen oppimisvalmiuksiaan. Alakoulussa valmistavassa opetuksessa ei anneta numeerista arviointia. Yläkoulussa oppilaan on mahdollista saada numeroarviointi yleisopetuksen ryhmässä suorittamistaan oppiaineista. Arviointi on jatkuvaa ja siinä käytetään monipuolisia menetelmiä, joiden avulla oppilas pystyy parhaiten näyttämään osaamisensa. Valmistavan opetuksen päättyessä oppilas saa sanallisen arvioinnin todistuksen muodossa.
Arviointi painottuu edistymisen arviointiin. Valmistavan opetuksen alussa valmistavan luokanopettaja ja S2-opettaja arvioivat yhdessä oppilaan kielitaidon lähtötason ja sen mukaan kirjataan oppimissuunnitelma. Yhteistyötä tehdään tarvittaessa myös erityisopettajan kanssa. Valmistavan opetuksen aikana arvioidaan kaikkia kielitaidon osa-alueita: puhetta, kirjoittamista, lukemista ja sanastoa. Kielitaidon eri osa-aluissa edistymisen lisäksi arvioidaan myös oppilaan työskentelytaitoja. Niihin kuuluvat mm. tehtävien tekeminen ja erilaisiin toimintamuotoihin osallistuminen, itsenäinen työskentely, keskustelutaidot sekä kotitehtävät. Arvioinnin muodot valitaan arvioinnin kohteen mukaan. Puheen ja kuuntelun arvioinnissa keskeistä on jatkuva arviointi. Lisäksi voidaan tehdä haastatteluja, kuvasta kerrontaa, ohjeiden mukaista piirtämistä jne. Sanastonkin arviointi on jatkuvaa ja se kytkeytyy tiiviisti muihin kielitaidon osa-alueisiin. Sanaston arvioinnissa voidaan käyttää mm. nimeämistä tai ellaborointia eli sanan käyttämistä omassa lauseessa. Kirjoittamisen arviointi ei ole tärkeimmässä asemassa ja näissä painotetaan sanojen tai lauseiden ymmärtävyyttä. Kirjoittamisen arvioinnissa voidaan käyttää esim. saneluita tai kuvasta kirjoittamista.
8 Todistukset
Perusopetukseen valmistavan opetuksen päätteeksi oppilaalle annetaan todistus perusopetukseen valmistavaan opetukseen osallistumisesta. Todistukseen merkitään perusopetukseen valmistavan opetuksen laajuus, opiskellut oppiaineet, niiden laajuus ja opetuksen sisältö. Todistuksessa kuvataan oppilaan edistymistä valmistavan opetuksen aikana.
Mänttä-Vilppula
Valmistavasta opetuksesta ei anneta numeerista arviointia. Valmistavan opetuksen vuoden päätteeksi oppilas saa osallistumistodistuksen. Jos yläkoulun valmistavanluokan oppilas on suorittanut opintoja hyväksytysti yleisopetuksen ryhmissä, voidaan hänelle antaa näistä aineista numeroarviointi.
9 Perusopetuksen oppimäärään sisältyvien opintojen suorittaminen valmistavan opetuksen aikana
Valtakunnallinen
Perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilaan omaan opinto-ohjelmaan voi kuulua perusopetuksen oppimäärän mukaisia eri oppiaineiden opintoja. Oppilas voi saada todistuksen edellä mainittujen opintojen hyväksytystä suorittamisesta osallistumalla perusopetuslaissa16 tarkoitettuun erityiseen tutkintoon. Jos oppilas siirtyy perusopetukseen valmistavan opetuksen jälkeen perusopetukseen, voidaan perusopetukseen valmistavassa opetuksessa saavutettu osaaminen hyväksi lukea, jos oppilaalla on perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot17. Erityiseen tutkintoon osallistuvan tulee osoittaa, että hänen tietonsa ja taitonsa vastaavat eri oppiaineissa perusopetuksen oppimäärän mukaisia tietoja ja taitoja18. Tutkintoon osallistuvan oppilaan osaamista arvioidaan suhteessa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin ja paikallisessa opetussuunnitelmassa tarkennettuihin eri oppiaineiden tavoitteisiin. Oppilaan osaamisen tason määrittelyssä käytetään apuna perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin sisältyviä hyvän osaamisen kuvauksia ja päättöarvioinnin kriteerejä. Erityisessä tutkinnossa voidaan suorittaa oppiaineen koko oppimäärä tai osia siitä, kuten jonkin vuosiluokan oppimäärä.
Erityisen tutkinnon hyväksytysti suorittaneelle annetaan todistus perusopetuksen oppimäärän suorittamisesta kokonaan tai osittain19. Erityisessä tutkinnossa käytettäviä todistuksia koskevat määräykset sisältyvät perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin.
Mänttä-Vilppula
Oppilaan oppimissuunnitelma määrittelee oppiaineiden sisällöt oppilaan valmiuksien mukaan.
VIITTEET
1 Perusopetuslaki (628/1998)
2 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (422/2012) 5 §
3 Perusopetusasetus (852/1998) 3 § (363/2015)
4 Perusopetuslaki (628/1998) 30 § (642/2010)
5 Perusopetusasetus (852/1998) 2 § (893/2010)
6 Perusopetuslaki (628/1998)
7 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 (Opetushallituksen määräykset ja ohjeet 2014: 96)
8 Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986, muutettu 1329/2014) 5 a §
9 Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014) 6 §
10 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, luvut 13, 14 ja 15.
11 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 (Opetushallituksen määräykset ja ohjeet 2014: 96)
12 Perusopetuslaki (628/1998) 35 a § (1267/2013), 36 § (477/2003) ja 36 a § (1267/2013)
13 Perusopetuslaki (628/1998) 36 § (477/2003) ja 36 a–36 i § (1267/2013)
14 Perusopetuslaki (628/1998) 29 § (1267/2013)
15 Perusopetuslaki (628/1998) 47 a § (1267/2013)
16 Perusopetuslaki (628/1998) 38 §
17 Perusopetuslaki (628/1998) 18 §
18 Perusopetusasetus (852/1998) 23 §
19 Perusopetusasetus (852/1998) 23 §