30. Oppilashuollon paikallisen toteuttamisen tavoitteet ja toimintatavat

30. Oppilashuollon paikallisen toteuttamisen tavoitteet ja toimintatavat

Mänttä-Vilppulan perusopetuksen oppilashuolto 

Oppilashuolto 

Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen ennaltaehkäisevä ja kouluyhteisöä tukeva yhteisöllinen oppilashuolto sekä yksilökohtaiset oppilashuollon palvelut, joita ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut ja kouluterveydenhuollon palvelut. Tavoitteena on edistää oppimista, luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kasvuympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia. Kouluyhteisön tai oppilaiden hyvinvoinnissa havaittuihin huolenaiheisiin etsitään ratkaisuja yhdessä oppilaiden ja huoltajien kanssa. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville sekä oppilashuoltopalveluista vastaaville työntekijöille. Sitä järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, kunnioittava suhtautuminen oppilaaseen ja huoltajaan sekä heidän osallisuutensa tukeminen. Oppilaille ja heidän huoltajilleen annetaan tieto käytettävissä olevasta oppilashuollosta ja heitä ohjataan hakemaan tarvitsemiaan oppilashuollon palveluja. 

 

Oppilashuollon kokonaistarve ja oppilashuollon palvelut 

Mänttä-Vilppulan oppilashuollon kokonaistarvearvio perustuu oppilaiden oppimisen ja sen edellytysten jatkuvaan seurantaan. Seurantaa ja käytännön tarvetta arvioivat oppilasta opettavat opettajat, erityisopettajat sekä tarvittaessa oppilaanohjaaja, koulukuraattori, koulupsykologi tai terveydenhoitaja. Oppilashuollon kokonaistarvearviossa otetaan huomioon myös valtakunnallisen kouluterveyskyselyn tulokset sekä oppilashuollon tukitoimista tehdyt tilastot. Myös asuinalueen erityispiirteet vaikuttavat oppilashuollon kokonaistarpeeseen. Mänttä-Vilppulan kunnan perusopetuksen oppilashuoltopalvelut rakentuvat kouluhenkilökunnan, kouluterveydenhuolto sekä psykologi- ja kuraattoripalveluista. Koulu- ja opetushenkilökunta seuraavat oppilashuollon yksilöllistä sekä yhteisöllistä tarvetta ja ovat aloitteellisia ottamaan mukaan muita oppilashuollon toimijoita. Yllämainittujen oppilashuoltopalvelujen lisäksi oppilashuoltotyöhön voivat osallistua myös kunnan sosiaali- sekä nuorisotoimi sekä seurakunnan nuorisotyö. 

 

Yhteisöllinen oppilashuolto 

Yhteisöllisen oppilashuollon toimintatavat ja käytännöt 

  • Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä vastaa yhteisöllisen oppilashuollon toiminnan suunnittelusta, toteuttamisesta, arvioinnista ja kehittämisestä. 
  • Koulukohtaista oppilashuoltoryhmää johtaa rehtori. 
  • Ydinryhmään kuuluu opettajaedustajan lisäksi oppilashuoltohenkilöstöä, erityisopetuksen edustaja ja yläkouluilla oppilaanohjauksen edustaja. 
  • Oppilaiden ja huoltajien osallisuus ja kuulluksi tuleminen tulee ottaa huomioon kaikessa yhteisöllisen oppilashuollon suunnittelussa, toteuttamisessa, arvioinnissa ja kehittämisessä. 
  • Ryhmään kutsutaan tarvittaessa muita koulun henkilöstön edustajia ja lasten ja nuorten hyvinvointia edistäviä viranomaisia ja toimijoita. 
  • Yhteistyökumppaneita ovat mm. nuorisotoimen nuoriso-ohjaajat, etsivän nuorisotyön toimijat, aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajat, koulupoliisi, Mänttä-Vilppulan seurakunnan lapsi- ja nuorisotyön edustajat sekä järjestöt. 
  • Yhteistyötä oppilaan ohjaukseen liittyvissä asioissa voidaan tarvittaessa tehdä ohjauksen suunnittelussa ja tiedottamisessa esim. uraohjaajan, omakielisten ja -kulttuuristen opettajien ja toisen asteen oppilaanohjauksen kanssa. 
  • Siirtymävaiheiden yhteistyössä esiopetus ja alakoulut sekä vastaavasti alakoulut ja yläkoulut tekevät oppilashuollollista yhteistyötä. 
  • Oppilashuoltoryhmä käyttää laajoista terveystarkastuksista tehtyä yhteenvetoa arvioitaessa luokka- ja kouluyhteisön tilaa ja mahdollisten lisätoimenpiteiden tarvetta. Yhteenveto ei saa sisältää nimiä. 
  • Oppilashuoltoryhmä suunnittelee, miten oppilaiden ja yhteisön hyvinvointiin liittyvien kyselyiden kuten esim. laajennetun terveystarkastuksen yhteenveto sekä kouluterveyskyselyn tuloksia käsitellään koulussa. 
  • Vanhempien kasvatustyön tukeminen sekä kodin ja koulun yhteistyön vahvistaminen kuuluvat yhteisölliseen oppilashuoltotoimintaan. Keinoja näiden toteuttamiseen ovat vanhempien kuuleminen, yhteistyö vanhempainyhdistysten ja vanhempainfoorumien kanssa sekä osallistavat ja toiminnalliset vanhempainillat. Kodin ja koulun yhteistyötä ovat myös oppilaan oppimiskeskustelut, jossa voidaan keskustella luokkayhteisön tilasta ja oppilaan roolista siinä. 
  • Henkilökohtaisilla keskusteluilla sekä muullakin oppilaan yksilöllisellä oppilashuollolla vaikutetaan myös yhteisölliseen turvallisuuteen. 
  • Kodin ja koulun yhteistyön keinoja ovat myös koulun juhlien, tapahtumien ja retkien järjestäminen yhteistyössä vanhempien kanssa. 

 

Järjestyssäännöt 
 
Koulun henkilökunta pyrkii takaamaan kaikille turvallisen oppimisympäristön. Kouluilla on järjestyssäännöt, jotka ovat nähtävillä koulun nettisivuilla ja kaikissa luokissa. Lisäksi järjestyssäännöt voidaan lähettää syksyllä tiedoksi oppilaiden koteihin. 
 
Järjestyssääntöjen tarkoituksena on 

  • varmistaa opetukseen osallistuvan oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön (POL 29 § 1 mom.) 
  • huolehtia siitä, että oppilas suorittaa tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäytyy asiallisesti (POL 35 § 2 mom.) 

 
Järjestyssäännöillä edistetään 

  • koulun sisäistä järjestystä 
  • opiskelun esteetöntä sujumista sekä 
  • kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä 
    (POL 29 § 4 mom.) 
     
    Järjestyssäännöillä voidaan antaa kouluyhteisön turvallisuuden ja viihtyisyyden kannalta tarpeellisia määräyksiä 
  • käytännön järjestelyistä 
  • asianmukaisesta käyttäytymisestä 
  • tarkempia määräyksiä esineistä tai aineista sekä niiden käytöstä ja säilytyksestä 
     
    Kouluun ei saa tuoda eikä työpäivän aikana pitää hallussa sellaista esinettä tai ainetta, jonka hallussapito on muussa laissa kielletty tai jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta taikka joka erityisesti soveltuu omaisuuden vahingoittamiseen, ja jonka hallussapidolle ei ole hyväksyttävää syytä. (POL29§ 2 mom.) 

 

Oppilaan velvollisuudesta korvata aiheuttamansa vahinko. Tästä säädetään vahingonkorvauslaissa. Vahingoista tulee ilmoittaa oppilaan huoltajalle tai tämän muulle lailliselle edustajalle. 
 
Järjestyssäännöt ovat voimassa ajan, jolloin oppilas osallistuu 

  • opetussuunnitelman mukaiseen toimintaan tai 
  • perusopetuslain tai siihen liittyvien säädösten nojalla laaditun suunnitelman mukaiseen toimintaan (esim. koulun ulkopuolinen toiminta kuten retket, leirikoulut ja kerhot) 
    (POL 29 § 6 mom.) 
     
    Järjestyssäännöt valmistellaan yhteistyössä koulun henkilökunnan, vanhempien ja oppilaiden kanssa. 
     
    Koulun oppilaskuntaa tulee kuulla. (POL 3 § 3 mom, 47 a § 1 ja 3 mom.) 

 

  • Lisäksi yhteistyössä oppilaiden ja huoltajien kanssa voidaan sopia koulukohtaisista suosituksista 
  • Koulukohtaiset järjestyssäännöt, jotka ovat osa opetussuunnitelman koulukohtaista oppilashuoltosuunnitelmaa, hyväksyy rehtori. 
  • Järjestyssäännöt eivät saa olla perusopetuslain tai minkään muun säädöksen (laki, asetus tms.) vastaisia, eikä niillä voida kaventaa oppilaan perusoikeuksia. Sääntöjen laatimisen yhteydessä voidaan yhteisesti sopia myös seuraamuksista sääntöjä rikottaessa. 
     
    Poissaolojen seuraaminen, niistä ilmoittaminen ja niihin puuttuminen 
  • Perusopetuslain mukaan oppilaan tulee osallistua perusopetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä myönnetty vapautusta. (POL 26§) 
  • Poissaoloja ennaltaehkäistään luomalla oppilaille turvallinen ja viihtyisä kouluympäristö. 
  • Huoltajalla on velvollisuus ilmoittaa koululle oppilaan poissaolosta mahdollisimman pian ensimmäisen poissaolopäivän aamuna. Mikäli ilmoitusta ei tule, luokanopettaja / luokanohjaaja ottaa yhteyttä huoltajaan poissaolon selvittämiseksi. Opettajat kirjaavat poissaolot Wilmaan tunnin tarkkuudella. Poissaolot luokitellaan kolmeen ryhmään: luvalla, sairaana, luvatta. Opetusryhmästä vastuussa oleva luokanopettaja tai luokanohjaaja seuraa säännöllisesti oppilaiden poissaoloja. 

 
 
Luvattomiin ja huolta herättäviin poissaoloihin puututaan heti ja ryhdytään tehokkaisiin toimenpiteisiin. 

Kouluilla on käytössä yhtenäinen toimenpidemalli koulupoissaoloihin. 

  • Oppilas huolehtii sairauden aikana mahdollisuuksiensa mukaan koulutehtävistään. Kouluun palattuaan oppilas selvittää opettajiensa kanssa mahdolliset puutteet oppimisessa. Mikäli poissaolo on kestänyt pitkään, niin oppilas yhdessä luokanopettajan / luokanohjaajan, oppilaanohjaajan sekä huoltajan kanssa tekee henkilökohtaisen suunnitelman hoitamatta jääneiden opintojen suorittamiseksi. Sairaudesta johtuvien poissaolojen vuoksi tukiopetusta annetaan tarvittaessa. 
  • Poissaolojen vuoksi oppilas ohjataan terveydenhoitajalle, joka päättää jatkotoimenpiteistä. 
  • Luvattomat poissaolot: Oppilaan palattua kouluun hänen kanssaan keskustelee luokanopettaja / luokanohjaaja, joka tekee tarvittavat toimenpiteet ja ottaa avukseen oppilashuoltohenkilöstöä. Tukiopetusta voidaan antaa harkinnan mukaan. Runsaista luvattomista poissaoloista keskustellaan aina huoltajan kanssa. 
     
    Tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen 
     
    Kouluun ei saa tuoda eikä työpäivän aikana pitää hallussa sellaista esinettä tai ainetta, jonka hallussapito on muussa laissa kielletty tai jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta taikka joka erityisesti soveltuu omaisuuden vahingoittamiseen, ja jonka hallussapidolle ei ole hyväksyttävää syytä. (POL 29 § 2 mom.) Rehtorilla tai koulun opettajalla on yhdessä tai erikseen oikeus työpäivän aikana ottaa haltuunsa oppilaalta 29 §:n 2 momentissa tarkoitettu kielletty esine tai aine tai sellainen esine tai aine, jolla oppilas häiritsee opetusta tai oppimista. (POL 36 d § 1, katso myös 2 – 4 mom.) Koulun opettajalla ja rehtorilla on työpäivän aikana oikeus tarkastaa oppilaan mukana olevat tavarat, oppilaan hallinnassa olevat koulun säilytystilat ja päällisin puolin hänen vaatteensa, sellaisen 29 §:n 2 momentissa tarkoitetun kielletyn esineen tai aineen haltuun ottamiseksi, jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta, jos tällaisen esineen tai aineen hallussa pito on ilmeistä ja oppilas pyynnöstä huolimatta kieltäytyy niitä luovuttamasta tai ei luotettavasti osoita, ettei hänen hallussaan niitä ole. (POL 36 e § 1, katso myös 2 – 5 mom.) Edellä 36 d ja 36 e §:ssä tarkoitetut toimenpiteet on toteutettava mahdollisimman turvallisesti. Toimenpiteillä ei saa puuttua oppilaan henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja yksityisyyteen enempää kuin on välttämätöntä opiskelurauhan ja turvallisuuden varmistamiseksi. Esineiden ja aineiden haltuun ottamisessa ja oppilaan tarkastuksessa on noudatettava olosuhteiden edellyttämää hienotunteisuutta. Toimenpiteiden käyttö tulee kouluissa suunnitella ja ohjeistaa. (POL 36 f § 1, katso myös 2 mom.) Edellä 29 §:n 2 momentissa tarkoitetut kielletyt esineet ja aineet luovutetaan oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle. 
     
    Esineet ja aineet tulee kuitenkin luovuttaa poliisille tai muulle laissa säädetylle viranomaiselle, jos oppilaalla, tämän huoltajalla tai muulla laillisella edustajalla ei lain mukaan ole oikeutta pitää niitä hallussaan. (POL 36 g § 2, katso myös 1, 3 – 4 mom.) Tupakointi on kielletty mm: perusopetusta, ammatillista koulutusta ja lukio-opetusta antavien oppilaitosten sisätiloissa ja oppilasasuntoloissa sekä niiden käytössä olevilla ulkoalueilla. Asiasta tarkemmin Tupakkalaki 12 §. 
     
    Koulukuljetusten odotusaikoja ja koulumatkan turvallisuutta koskevat ohjeet 
     
    Sivistystoimi järjestää koulukuljetukset. Perusopetuslaissa määritellään perusteet koulukuljetuksen järjestämiseen. Lisäksi kaupungissa on määritelty omat kriteerit. Koulumatkojen turvallisuuden arvioinnissa ovat auttaneet Koululiitu -ohjelman lisäksi poliisi sekä Tiehallinnon edustaja, jotka ovat käyneet arvioimassa teiden vaarallisuuksia paikan päällä sivistysjohtajan kanssa. Sivistyslautakunta on päätöksissään tukeutunut näihin arvioihin. Lisäksi tarvittaessa käydään vieläkin paikan päällä arvioimassa teiden vaarallisuutta, kun oppilaita tulee uusista osoitteista kouluihin. 
     
    Sivistystoimen laatimasta koulukuljetusoppaasta käy esiin koulukuljetuksissa huomioon otettavat asiat. Opas on hyväksytty sivistyslautakunnassa 27.5.2009. Oppaaseen on tehty päivityksenä lisäyksiä ja muutoksia lähes vuosittain, jotka sivistyslautakunta on hyväksynyt. Koulukuljetusopas on luettavissa osoitteessa: https://www.manttavilppula.fi/site/assets/files/8590/koulukuljetusopas_kh_26_10_2019.pdf   

Samalla sivulla on saatavissa myös koulukuljetushakemus tulostettavassa muodossa. Koulukuljetusten odotusajan valvonnasta vastaavat koulut. Kuljetusta odottavalle oppilaalle on järjestettävä mahdollisuus ohjattuun toimintaan. (POL 32 § 4 mom.) Ohjattu toiminta voi olla osallistumista tukiopetukseen, kerhotoimintaan tai muuhun ohjattuun toimintaan. Em. koskee oppilaita, joilla on ns. kuljetusetuus. Opettaja tai rehtori ilmoittaa koulussa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta tilanteeseen osallistuneiden huoltajille. Ilmoitus voidaan tehdä huoltajalle Wilman kautta tai puhelimitse. 
 
Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä 
 
Mahdollisiin työrauhan ongelmatilanteisiin puututaan välittömästi. Mänttä-Vilppulan kouluissa on käytössä kiusaamisen vastaisia toimintamalleja. Alakouluissa on käytössä KiVa -kiusaamisen vastainen ohjelma. Kiusaamistapauksiin puuttuu KiVa-tiimi, jonka kokoonpano sovitaan vuosittain. Aloitteen tiimissä käsiteltävästä tapauksesta voi tehdä huoltaja, kuraattori, opettaja tai muu koulun henkilökuntaan kuuluva aikuinen. Tiimi käsittelee asian ja järjestää myös tapauksen seurannan. Häirintä on useimmiten järjestelmällistä ja jatkuvaa toista alistavaa toimintaa tai käyttäytymistä. Häirintää on esimerkiksi toistuva uhkailu, pelottelu, ilkeät ja vihjailevat viestit, väheksyvät ja pilkkaavat puheet, työskentelyn jatkuva perusteeton arvostelu ja vaikeuttaminen, maineen tai aseman kyseenalaistaminen, yhteisöstä eristäminen ja seksuaalinen häirintä. Tällainen toiminta voi aiheuttaa haittaa tai vaaraa henkilön terveydelle. Häirintätilanteessa henkilö voi olla yhteydessä opettajaan, muuhun koulun henkilökuntaan kuuluvaan oppilashuoltohenkilöstöön, KiVa-tiimiin ja/tai rehtoriin. 

 

Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa 

Turvallisuussuunnitelma ja pelastautumisharjoitukset 
 
Kouluilla on turvallisuussuunnitelma, johon on kirjattu kriisiryhmän jäsenet ja heidän toimenkuvansa. Turvallisuutta ylläpitävää ennaltaehkäisevää työtä ovat voimassaoleviin järjestyssääntöihin ja kriisisuunnitelmiin tutustuminen oppilaan ikä ja kehitystaso huomioon ottaen. Kaikkien koulussa työskentelevien aikuisten tulee tuntea säännöt ja toimintaohjeet ja toimia sääntöjen mukaan yhteisöllisesti. Sääntöihin tutustutaan ja niitä päivitetään vuosittain. 
 
Oppilaitoksissa järjestetään pelastautumisharjoituksia säännöllisesti. Nämä ylläpitävät oppilaiden ja henkilökunnan turvataitoja ja turvallisuuden tunnetta. Pelastautumisharjoitusten ja henkilökunnan turvakävelyiden yhteydessä kartoitetaan ja arvioidaan olemassa olevia käytäntöjä sekä tehdään tarvittavat korjaustoimenpiteet. Turvallisuutta lisää myös tarkka ohjeistus mm. liikuntapaikkaa vaihdettaessa ja muissa siirtymätilanteissa sekä toimittaessa taitoja taideaineiden sekä luonnontieteiden tunneilla. Tietoturva-asiat huomioidaan opetuksessa käytettäessä tietotekniikkaa ja oppilaiden omia teknisiä laitteita. Tietoturvaa on tarkemmin selvitetty Mänttä-Vilppulan kaupungin tietoturvasuunnitelmassa. Opetuksen järjestäjän edustaja varmistaa, että oppilaan oppimisympäristö työelämään tutustumisen aikana on turvallinen. 
 
Tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus 
 
Koulutapaturma on perusopetuksen oppilaille koulussa tai koulumatkalla sattunut äkillinen, ulkoisen ruumiinvamman aiheuttava odottamaton tapahtuma. Koulutapaturmina korvataan myös sellaiset vammat, jotka ovat syntyneet opintokäynnillä, opintoretkellä, leirikoulussa, kerhossa tai välittömällä matkalla niihin, mikäli ne sisältyvät koulun toimintasuunnitelmaan. Koulumatkalla tulee käyttää yleisesti liikennöitävää ja turvalliseksi katsottavaa kulkuväylää. Tarkat toimintaohjeet tapaturman sattuessa löytyvät koulun turvallisuuskansiosta. 
 
Oppilaiden osallisuus 
 
Oppilaille annetaan vastuuta koulun ilmapiiristä ottamalla heidät mukaan koulun arjen suunnitteluun. Vaikuttamisen tapoja ovat oppilaskuntatoiminta, tukioppilastoiminta, kummi- ja välkkäritoiminta sekä osallistuminen henkilökohtaisiin oppimis- ja kasvatuskeskusteluihin. 
 
Yhteisöllisyyttä tukevia opetusmenetelmiä ja –järjestelyjä 
 
Yhteisöllisen toimintakulttuurin toteutumiseksi on tarpeen hyödyntää joustavia opetusjärjestelyitä. Joustavilla ryhmittelyillä tarkoitetaan ryhmänmuodostusta, työ- ja toimintatapoja, joissa otetaan huomioon oppilaan yksilölliset oppimis- ja kehitystarpeet. Ensisijaisesti pyritään tukemaan oppilaan opiskelua hänen omassa oppimisympäristössään siten, että opetussuunnitelman tavoitteet saavutetaan. Joustavia opetusryhmiä voidaan muodostaa siten, että oppilaat jaetaan ryhmiin oppimisvalmiuksien, oppimistyylin tai kiinnostuksen kohteiden mukaan. Ryhmiä voidaan muodostaa myös yli luokka-asterajojen. Ryhmien koostumus vaihtelee toiminnan tavoitteiden tai muun opetuksen tarpeen mukaan lukuvuoden aikana. Joustavien opetusjärjestelyjen toteuttaminen edellyttää yhteissuunnitteluun varattavaa aikaa, opettajien välistä dialogisuutta lukujärjestyksen soveltuvuutta sekä koulun opettajien ja johdon sitoutumista järjestelyihin. 
 
Käytänteet 

  • oppimista tukevien ryhmien muodostaminen joissakin oppiaineissa (esimerkiksi alkuopetuksen lukuryhmät) 
  • oppilaan opetus järjestetään tilapäisesti toisessa opetusryhmässä 
  • oppilas opiskelee tilapäisesti pienryhmässä 
  • suuremman ryhmän muodostaminen tilapäisesti, jolloin vapautetaan opettajia pienemmän ryhmän ohjaukseen 
     
    Yhteisöllistä toimintakulttuuria tukee työmuotona myös samanaikaisopetus, joka voi olla avustavaa-, rinnakkais-, täydentävää- tai tiimiopetusta. Oppilaantuntemuksen ja yhteisöllisyyden lisäämiseksi joustava työskentely eri aikuisten kanssa; menetelminä jakotunnit, pienryhmät, ryhmätyöt ja työrauhaprojektit. Jakso-opetus tukee yhteistä tiedon rakentamista ja kokonaisuuksien hahmottamista. 
     
    Yksilökohtainen oppilashuolto 
     
    Yksilökohtaisella oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaalle annettavia kouluterveydenhuollon palveluja, oppilashuollon kuraattori- ja psykologipalveluja sekä yksittäistä oppilasta koskevaa monialaista oppilashuoltoa, jota toteutetaan tapauskohtaisesti koottavassa monialaisessa asiantuntijaryhmässä. Yksilökohtaisen oppilashuollon tavoitteena on seurata ja edistää oppilaan kokonaisvaltaista kehitystä, terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Tavoitteena on ehkäistä ongelmia varhaisessa vaiheessa ja huolehtia tarvittavan tuen järjestämisestä. Yksilökohtaista oppilashuoltoa toteutetaan oppilaan sekä tarpeen niin vaatiessa huoltajan suostumuksella. Oppilaan osallisuus, omat toivomukset ja mielipiteet otetaan huomioon häntä koskevia toimenpiteitä ja ratkaisuja tehtäessä. Tällöin on huomioitava oppilaan ikä, kehitystaso ja muut henkilökohtaiset edellytykset. Lähtökohtana on avoin, oppilaan mielipiteitä kuunteleva, kunnioittava ja luottamuksellinen vuorovaikutus. Oppilashuoltotyössä noudatetaan tietojen luovuttamista ja salassapitoa koskevia säännöksiä. Yksittäisen oppilaan tueksi koottava asiantuntijaryhmän kokoonpano ja oppilaan asian käsittely ko. ryhmässä perustuu oppilaan tai tarvittaessa huoltajan suostumukseen. Asian käsittelyyn voi oppilaan tai huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella osallistua tarvittavia oppilashuollon yhteistyötahoja tai oppilaalle läheisiä aikuisia. Ryhmän jäsenillä on lisäksi oikeus pyytää neuvoa oppilaan asiassa tarpeelliseksi katsomiltaan asiantuntijoilta. 
     
    Yhteistyö kouluterveydenhuollon laajoissa terveystarkastuksissa 
     
    Mänttä-Vilppulassa Mäntänvuoren Terveys Oy huolehtii kouluterveydenhuollosta. Oppilaille tehdään terveystarkastus joka luokalla ja osa tarkastuksista on laajoja tarkastuksia. Laajaan terveystarkastukseen kutsutaan mukaan lapsi ja hänen molemmat huoltajansa. Terveystarkastuksen tavoite on vahvistaa koko perheen hyvinvointia, varhentaa tuen tarpeen tunnistamista, tarjota tukea oikeaan aikaan ja ehkäistä syrjäytymistä. Laajaan terveystarkastukseen kuuluu aina sekä terveydenhoitajan, että lääkärin tarkastus. Koulunsa aloittavien oppilaiden terveydenhoitajan tarkastus tehdään koulun alkua edeltävänä kesänä. Peruskouluiässä laaja terveystarkastus tehdään ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella luokalla. Laajoissa terveystarkastuksissa yhteistyö koulun, kodin ja lasta hoitavien tahojen välillä on tärkeää. Laajaan terveystarkastukseen kuuluu opettajan arvio lapsen selviytymisestä ja hyvinvoinnista koulussa. Tätä varten tarvitaan vanhemman kirjallinen suostumus. Kahdeksannella luokalla, jos oppilas on jo täyttänyt 15 vuotta, tarvitaan myös oppilaan oma kirjallinen lupa. Laajassa terveystarkastuksessa esille tulleista asioista annetaan tietoa muille lapsen ja perheen kanssa työskenteleville ammattilaisille siinä laajuudessa kuin eri ammattilaisten toimenkuvien kannalta on tarpeellista. Kouluterveydenhuolto tekee tiivistä yhteistyötä opettajien, koulukuraattorin ja -psykologin kanssa. Tieto voidaan siirtää vanhemman kirjallisella luvalla. Laajoista terveystarkastuksista saatavaa anonyymia tietoa luokan oppilaiden hyvinvoinnista voidaan kerätä kouluterveydenhuollon omaan käyttöön ja koulun oppilashuollon ehkäisevää hyvinvointityötä tukemaan. 
     
    Oppilaan sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestäminen koulussa 
     
    Oppilaan koulupäivän aikana tarvitsemasta yksilöllisestä ravitsemuksesta, hoidosta, tuesta ja seurannasta sovitaan yhdessä oppilaan, perheen sekä terveys- ja opetustoimen edustajien kanssa. Tarvittaessa voidaan konsultoida tai kutsua mukaan lapsen hoidosta tai kuntoutuksesta vastaavia terveydenhuollon ammattilaisia. Mikäli lapsen sairaus vaatii lääkehoitoa koulupäivän aikana, tulee siitä laatia kirjallinen lääkehoitosuunnitelma yhdessä lapsen, perheen, opettajan ja kouluterveydenhuollon kanssa. Jos lapsi tarvitsee erityisruokavaliota sairauden takia, on asiasta toimitettava joko terveydenhoitajan tai lääkärin lausunto. Myös uskonnollinen tai eettinen syy voi olla peruste erityisruokavaliolle. Erityisruokavalion tarkistaminen syksyisin on yhteistyötä kodin, koulun keittiön ja kouluterveydenhuollon välillä. 
     
    Yhteistyö tehostetun tuen ja erityisen tuen, joustavan perusopetuksen sekä sairaalaopetuksen yhteydessä 
     
    Lisäresurssihenkilöstön määrää, esim. koulunkäyntiohjaajan, resurssiopettajan yms., pohditaan yhdessä. Psykologien tai muiden asiantuntijoiden lausuntoja voidaan käyttää apuna henkilöstömäärää arvioitaessa. Kaupungin henkilöstön määrää ei tulisi lisätä ohjeistuksen mukaan ja siksi luvan pyytämistä kaupunginhallitukselta palkata lisää henkilöstöä harkitaan vakavasti vasta sen jälkeen, kun muut keinot on käytetty. 
     
    Kaupunkiin ei ole perustettu erillistä joustavan perusopetuksen ryhmää, mutta varsinkin yläkouluilla toteutetaan yksilöllistä joustavaa perusopetusta. Mikäli oppivelvollisuutta suorittava oppilas ei saa päättötodistusta, vaikka hän on ohittanut opetusvelvollisuusiän, hän voi jatkaa opiskeluaan koulussa keskeytyksettä niin kauan että hän saa päättötodistuksen. (Jo koulusta lähteneille ilman päättötodistusta oleville sivistystoimi ei erikseen järjestä perusopetusta.) 
     
    Sivistystoimi huolehtii sairaalaopetuksen kustannuksista oppivelvollisuusikäisille. Samaten tarvittaessa sivistystoimi maksaa sairaalahenkilökunnan konsulttikäyntien, oppilaiden tukijaksojen yms. tuen kustannukset. 
     
    Oppilashuollon tuki kurinpitorangaistuksen tai opetukseen osallistumisen epäämisen yhteydessä 
     
    Kun oppilasta on rangaistu määräaikaisella erottamisella, on oppilashuoltoryhmän käsiteltävä asia ja huolehdittava rangaistuksen saaneen oppilaan oppilashuollon järjestämisestä. Oppilaan tueksi kootaan yksilökohtainen asiantuntijaryhmä. Muut yksittäiset rangaistukset, kuten kirjallinen varoitus, opetuksen epääminen jäljellä olevan koulupäivän ajaksi, jälki-istunto, oppitunnilta tai koulun tilaisuudesta poistaminen tai tekemättömien kotitehtävien tekeminen koulun jälkeen eivät automaattisesti kuulu yksilökohtaisen oppilashuollon piiriin. 
     
    Määräajaksi erotetulle oppilaalle laaditaan opetussuunnitelmaan perustuva henkilökohtainen suunnitelma opetuksen toteuttamiseksi. Suunnitelmassa nimetään opettaja tai opettajat, jotka seuraavat oppimista. 
     
    Asiantuntijaryhmän kokoaminen ja suostumuksen hankkiminen sekä ryhmän yhtenäiset menettelytavat yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelyssä 
     
    Koulun monialaisen asiantuntijaryhmän kokoaa huoltajan ja oppilaan suostumuksella se opetushenkilöstön edustaja, koulukuraattori, psykologi tai kouluterveydenhoitaja, joka työssään havaitsee oppilaan tuen tarpeen. Ryhmän kokoonpano rakentuu aina tapauskohtaisen harkinnan ja käsiteltävän asian perusteella. Asiantuntijaryhmän tehtävänä on selvittää oppilaan tuen tarvetta ja järjestää tarvittavat oppilashuollon palvelut. 
     
    Oppilashuoltokertomusten laatiminen ja säilytys 
     
    Yksittäisen oppilaan tueksi koottava asiantuntijaryhmän kokoonpano ja oppilaan asian käsittely ko. ryhmässä perustuu oppilaan tai tarvittaessa huoltajan suostumukseen. Asian käsittelyyn voi oppilaan tai huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella osallistua tarvittavia oppilashuollon yhteistyötahoja tai oppilaalle läheisiä aikuisia. Ryhmän jäsenillä on lisäksi oikeus pyytää neuvoa oppilaan asiassa tarpeelliseksi katsomiltaan asiantuntijoilta. 
     
    Oppilashuoltokertomuksen laatii monialaisen asiantuntijatyöryhmän keskuudestaan valitsema henkilö. Vastaava kuraattori ylläpitää sähköistä oppilashuoltorekisteriä. 

Yhteistyö koulun ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa 
 
Yksittäisissä oppilasasioissa tehdään tarvittaessa yhteistyötä myös koulun ulkopuolisten yhteistyötahojen kanssa kuten perheneuvolan, nuorisotoimen, lastensuojelun, erikoissairaanhoidon ja poliisin kanssa. 

 

Kodin ja koulun välinen yhteistyö 
 
Kodin ja koulun yhteistyöllä tuetaan oppilaan kasvua, oppimista, terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Yhteistyö järjestetään niin, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea. Huoltajalla on kuitenkin ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta ja siitä, että oppilas suorittaa oppivelvollisuutensa. Koulu on aloitteellinen yhteistyön käynnistämiseksi. Yhteistyön lähtökohtana on molemminpuolinen luottamuksellisuus, tasavertaisuus ja kunnioittava suhtautuminen sekä oppilaan ja huoltajan osallisuuden tukeminen. Huoltajille annetaan tietoa koulun opetussuunnitelmasta, toimintakulttuurista, opetuksen järjestämisestä ja arvioinnista. He voivat osallistua myös koulutyön suunnitteluun ja arviointiin. Kodin ja koulun yhteistyössä otetaan huomioon perheiden erilaisuus, yksilölliset tarpeet sekä perheen kieli- ja kulttuuritausta. Huoltajia kannustetaan myös keskinäiseen vuorovaikutukseen, jonka tavoitteena on yhteisvastuullisuus lasten ja nuorten kasvatuksessa. Lukuvuoden alussa koteihin jaetaan koulutiedote. Jokaisen vuosiluokan oppilaiden vanhemmille järjestetään vähintään kerran lukuvuodessa vanhempainilta. Lisäksi voidaan pitää vanhempientapaamisia, erityisesti yhteistyön alussa. Kodin ja koulun päivittäisessä yhteydenpidossa käytetään apuvälineenä mm. Wilma-ohjelmaa. Koulussa tapahtuneet, selvittämistä vaativat asiat käsitellään ensisijaisesti vain tapahtumassa mukana olleiden kanssa. 
 
Muita yhteistyön muotoja, joita voidaan käyttää: 
 
-reissuvihkot 
-tiedotteet 
-oppimiskeskustelut 
-koulun juhlat, retket ja teemapäivät 
-luokkatoimikunnat ja vanhempainyhdistykset 
 
Tarvittaessa yhteistyöhön otetaan mukaan esimerkiksi terveydenhuollon, sosiaalitoimen ja nuorisotoimen toimijoita. 
 
Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen 
 
Oppilashuollon toteuttamisen tavoitteet ja toimintatavat 

  • edistää oppilaiden ja opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia 
  • siirtää painopistettä nykyistä enemmän yksilökeskeisestä työstä yhteisölliseen työhön 
  • siirtää painopistettä korjaavasta työstä ehkäisevään työhön 
  • vahvistaa oppilas- ja opiskelijahuollon suunnitelmallisuutta ja toteuttamista toiminnallisena kokonaisuutena ja monialaisena yhteistyönä 
     
    Oppilashuollon palveluita ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä kouluterveydenhuollon palvelut. Oppilashuoltoa toteutetaan sivistystoimen ja sosiaali- ja terveystoimen monialaisena suunnitelmallisena yhteistyönä oppilaiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. Ensisijainen vastuu kouluyhteisön hyvinvoinnista on koulun henkilöstöllä ja se on kaikkien yhteisössä työskentelevien tehtävä. 
     
    Oppilashuollosta muodostetaan toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus. Oppilashuolto järjestetään yhteisöllisenä oppilashuoltona ja yksilökohtaisena oppilashuoltona. 
     
    Yhteys hyvinvointisuunnitelmaan 
     
    Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on yksi Mänttä-Vilppulan kaupungin strategisista asiakirjoista. Suunnitelman sisällöstä on määrätty lastensuojelulain 12 §:ssä ja oppilas ja opiskelijahuoltolain 12 §:ssä. Kaupunginvaltuusto hyväksyy suunnitelman ja se on huomioitava kaupungin talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelma tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Työryhmässä ovat edustettuina keskushallinto, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, sivistystoimi sekä poliisi. 
     
    Lastensuojelulaki 12 §: 
  • lasten ja nuorten kasvuolot sekä hyvinvoinnin tila 
  • ehkäisevät toimet ja palvelut 
  • lastensuojelun tarve ja resurssit 
  • lastensuojelun palvelujärjestelmä 
  • yhteistyö 
  • suunnitelma ohjelman toteuttamisesta ja seurannasta 
     
    Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 12 § 
  • opiskeluhuollon tavoitteet ja paikallisen toteuttamistavan keskeiset periaatteet 
  • arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta, käytettävissä olevista opiskeluhuolto- palveluista ja avustajapalveluista sekä tuki- ja erityisopetuksesta 
  • toimet, joilla vahvistetaan yhteisöllistä oppilashuoltoa ja oppilaiden varhaista tukea 
  • tiedot suunnitelman toteuttamisesta, seurannasta sekä opiskeluhuollon laadunarvioinnista 
     
    Opetussuunnitelmaan on kirjattu oppilashuoltosuunnitelman toteuttamista koskevat kuvaukset. 
     
    Kaupungin opiskeluhuollon ohjausryhmä ja koulukohtaiset oppilashuoltoryhmät seuraavat koulujen oppilashuoltosuunnitelmien toteutumisen arviointia yhteistyössä muiden oppilashuollosta vastuussa olevien ylimpien viranhaltijoiden kanssa. 
     
    Rehtori vastaa koulukohtaisen oppilashuoltosuunnitelman toteutumisen arvioinnista. 
     
    Koulun vuosisuunnitelmassa on kuvaus arvioinnista. 
     
    Oppilashuollon toimintasuunnitelmat ja arviointitavat 
     
    Mänttä-Vilppulan kaupungin kouluilla on hyväksytyt toimintaohjeet erilaisissa kriisitilanteissa toimimiseksi. 
  • Mänttä-Vilppulan turvallisuussuunnitelma  
  • Toimintaohjekortit kriisitilanteita varten 

 


1. Kaupungin oppilashuollon ohjausryhmä
 

Ryhmä vastaa kaupungin oppilas/opiskeluhuoltopalveluiden strategisesta suunnittelusta, kehittämisestä ja arvioinnista. 

Kokoonpano: sivistysjohtaja, rehtorit, vastaava kuraattori, sosiaalitoimen edustaja, nuorisotoimen edustaja, oppilaanohjaaja, erityisopettaja ja sivistyslautakunnan edustaja 

Kokoontuminen säännöllisesti, noin 1-2 kertaa lukuvuodessa. 

Tiedotus kunnallisen oppilashuollon suunnitelmista ja menettelytavoista on saatavilla sivistystoimen sivuilla ja tarkennuksia löytyy oppilaitoskohtaisista opetussuunnitelmista sekä koulujen vuosisuunnitelmista. Ohjausryhmä voi teettää kyselyitä huoltajille ja oppilaille kehittääkseen oppilas-/opiskelijahuoltopalveluita kaupungissa. 


2. Koulukohtainen yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä
 

Ryhmän tavoitteena on kouluhyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä ehkäisevä toiminta. Ryhmä suunnittelee ja kehittää koulukohtaista oppilashuoltosuunnitelmaa sekä tekee rehtorin tukena tarkistukset koulun vuosisuunnitelmaan oppilashuollon asioiden osalta. 

Kokoonpano: rehtori, opettajakunnan edustus, erityisopetuksen edustus, oppilashuoltohenkilöstön edustus (terveydenhoitaja ja kuraattori), oppilaanohjauksen edustaja sekä oppilaskunnan edustaja, tarvittaessa myös oppilaskunnan oppilasedustaja ja/tai yhteistyökumppaneiden edustajia. Mikäli koululla on koko koulun vanhempaintoimikunta, voi oppilashuoltoryhmä kutsua edustajan kokoontumiseensa. 

Kokoontuminen säännöllisesti, vähintään kaksi kertaa lukukaudessa. 

Yhteistyökumppanit: seurakunta, nuorisotoimi, sosiaali- ja terveystoimi, yhdistykset. 

Toiminnan arviointi ja kehittäminen: oppilashuoltoryhmällä on käytettävissään koulun toteumatilastot yhteisölliseen oppilashuoltoon liittyvistä aiheista sekä opettaja- ja oppilaskunnalle sekä vanhemmille tehtyjen kyselyjen koonnit. Koulukohtaista oppilashuoltosuunnitelmaa tarkastetaan ja arvioidaan koulun vuosisuunnitelman teon yhteydessä. 

Oppilashuoltoryhmä tiedottaa huoltajia koulun kotisivujen sekä tarvittaessa Wilman kautta. Oppilashuoltoryhmä tarkastaa ja päivittää koulun turvallisuus- ja kriisisuunnitelmat sekä suunnitelmat kiusaamisen ja häirinnän ehkäisemiseksi, vastaa opiskelijahuoltoa koskeviin kyselyihin ja tiedusteluihin, valitsee yläkoulussa tukioppilaat hakemusten perusteella, vastaa suunnitelmassa kuvattujen menettelytapojen perehdyttämisestä koulun henkilöstölle, oppilaille ja huoltajille sekä tarvittavilta osin yhteistyötahoille.


3. Yksilökohtainen oppilashuoltoryhmä

Monialainen asiantuntijaryhmä (tarvittaessa kuraattori, psykologi, terveydenhoitaja ym.) 

Ryhmän toimintaan tarvitaan oppilaan/huoltajan suostumus, ja osallisuus kirjataan opiskelijahuoltokertomukseen ja asiakasrekisteriin. Tarvittaessa oppilaan/opiskelijan asioissa voi myös konsultoida yksittäisten toimijoiden kanssa, mikäli siihen on oppilaan/opiskelijan/ huoltajan lupa. Kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin tarkastukset -tarkastus tehdään kolmen vuoden välein (Terveydenhuoltolaki 16 §) 

Ympäristöterveydenhuollon edustaja organisoi tarkastuksen, jossa ovat mukana ympäristöterveydenhuollon edustaja, rehtori, kouluterveydenhoitaja ja/tai lääkäri, työterveyshuollon edustaja, työsuojelun edustaja ja kiinteistönhoitaja. 

Kouluterveyskyselyjen (THL) tuloksia kouluympäristön osalta tulee hyödyntää tarkastuksessa. Tarkastuksen tulokset kirjataan tätä varten suunnitellulle lomakkeelle ja rehtori yhteistyössä tarkastusryhmän kanssa seuraa sovittujen korjaus- ja muutostoimenpiteiden toteutumista.