Tunnepeikot Nyyhky, Äksy, Säikky ja Hymy tutustuttavat lapsia tunteisiin

Tunnepeikot Nyyhky, Äksy, Säikky ja Hymy tutustuttavat lapsia tunteisiin

Koivula tk1.jpgMiltä sinusta tuntuu silloin, kun olet surullinen? Missä kohtaa suru tuntuu kehossasi? Mikä sinua auttaa, kun tunnet surua? Lapset pohtivat näitä kysymyksiä tunnepeikkojen Nyyhkyn, Äksyn, Säikyn ja Hymyn kanssa päiväkodeissa. Tunnetaidot eli tunteiden nimeäminen, tunnistaminen ja säätely ovat taitoja, jotka kehittyvät vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Tunnekasvatukseen on kehitetty useita interventio-ohjelmia, joista yksi, varhaiskasvatukseen kehitetty Papilio-ohjelma on tutkimuskohteena Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitoksella.

Viime aikoina tunnetaitojen oppimisesta on puhuttu paljon mediassa. Tunnetaitojen vahvistaminen on esitetty yhdeksi ratkaisuksi lasten aggressiivisen käyttäytymisen ongelmien selvittämiseen tai syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn. Lapsen taidot tunnistaa erilaisia tunteita ja tulla toimeen niiden kanssa kehittyvät vähitellen. Lapsi tarvitsee tunteiden oppimiseen, erityisesti tunteiden sanoittamiseen, aikuisen tukea. Tunnetaidot ovat vahvasti yhteydessä käyttäytymiseemme. Tunteiden säätely ja sosiaalisesti vastuullinen toiminta ovat merkityksellisiä muun muassa oppimisen, koulumenestyksen, vertaissuhteiden ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta.

Papilio-ohjelma tukee sosioemotionaalisen kompetenssin kehittymistä

Papilio-ohjelma on kehitetty Saksassa 3–7-vuotiaiden lasten sosioemotionaalisen kompetenssin ja sosiaalisesti vastuullisen käyttäytymisen tukemiseen. Ohjelman ytimessä ovat lapsen mielikuvitusta ja kiinnostusta virittävien menetelmien, kuten satujen, laulujen ja tunnepeikkohahmojen, hyödyntäminen tunnetaitojen harjoittelussa. Tunnepeikot Nyyhky, Äksy, Säikky ja Hymy tutustuttavat lapset surun, vihan, pelon ja ilon perustunteisiin. Päiväkodissa lapset tutustuvat yhdessä varhaiskasvattajien kanssa kuhunkin perustunteeseen noin viikon ajan. Tunteista, niiden ilmenemisestä, syistä ja niiden kanssa toimeen tulemisesta keskustellaan ja tunnetaitoja harjoitellaan yhdessä leikinomaisesti. Jokainen tunnepeikko esittäytyy lapsille paitsi satutekstin, myös ammattinäyttelijöiden äänittämien cd-levyjen kautta. Mielikuvitusta ruokkivat, sympaattiset peikkohahmot auttavat lasta samaistumaan toisten tunteisiin syvällisesti ja pitkäjänteisesti.

Lasten keinoja tunteiden säätelyyn

Tunnetaitojen oppimisen kannalta lasten yhteiset pohdinnat tunteita virittävistä tilanteista ja tunteiden säätelyn keinoista ovat osoittautuneet tärkeiksi. Papilio-tutkimukseen osallistuneet lapset kertoivat seuraavista keinoista, jotka toimivat, kun jokin tunne tuntuu vahvasti:

Koivula tekstikuva2.jpg

”Kun olen surullinen, mä haluan että leikittäis, niin sitten tulee hyvä olo”

”Kun joku on surullinen, voi mennä kaverin luo ja sanoa, että ei tarvitse olla surullinen. Kaveria voi myös auttaa ja lohduttaa tai halata.”

”Kun olen vihainen, niin minua auttaa, jos kaveri pyytää minut pyöräilemään.”

”Joskus voi olla [vihaisena] niin paha olo, että ei halua leikkiä kenenkään kanssa.”

”Kun pelottaa, mä otan rauhassa. Kaverilta voi myös kysyä, mikä sinua pelottaa, ottaa kädestä kiinni ja olla yhdessä kaverin kanssa. Ja jos kaveri on iloinen, voi leikkiä sen kanssa ja sanoa, että mennään keinumaan.”

Lasten itsensä kertomat keinot osoittavat, että tunteiden käsittely tunnepeikkojen avulla auttaa lapsia saamaan abstraktit tunnesanat muotoon, jossa niitä voi lähestyä, niistä voi puhua ja siten myös oppia ymmärtämään niitä. Ei ole mukavaa olla kiukkuinen, mutta harmia voi vähentää, kun voi vaikka todeta, että tänään kaikki on vähän vaikeaa, kun on ihan Äksy-peikko-olo.

Varhaiskasvattajat ovatkin huomanneet, että Papilio-ohjelman myötä lapset puhuvat enemmän tunteistaan, suhtautuvat empaattisemmin toisten tunteisiin sekä esimerkiksi ottavat paremmin toisiaan mukaan leikkeihin. Tunnetaitoja harjoiteltaessa onkin tärkeää tiedostaa, että kaikki tunteet ovat sallittuja, mutta niiden ilmaisemisessa täytyy huomioida se, miltä toisesta tuntuu. Peikkohahmot ja niiden äänet ovat auttaneet lapsia pääsemään syvemmälle tunteiden pohtimiseen. Yhteisten keskustelujen kautta on löydetty hyviä keinoja omien ja toisten tunneperäisen käyttäytymisen ymmärtämiseen. Nämä ovat taitoja, jotka ovat erityisen tärkeitä lasten arjessa ja vuorovaikutuksessa sekä tällä hetkellä että tulevaisuudessa.

Merja Koivula, Riitta Viitala ja Marja-Leena Laakso

Papilio-ohjelma lasten sosioemotionaalisten taitojen tukemiseen ja itsesäätelypulmien ennaltaehkäisyyn -hanke on Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitoksen ja Turun yliopiston Rauman opettajankoulutuslaitoksen tutkimushanke, jota johtavat vararehtori, professori, Marja-Leena Laakso ja tutkijatohtori Merja Koivula (KLA). Heidän lisäkseen hankkeessa ovat tutkijoina lehtori Riitta Viitala (KLA), yliopistonlehtori Marita Neitola (Turun yliopisto, Rauman OKL) ja väitöskirjan tekijä Päivi Salo. Hanke on saanut rahoitusta Opetus- ja kulttuuriministeriöltä.

Lue lisää:
Papilio-ohjelma: www.papilio.de ja
Papilio-ohjelman Suomeen tuonut Lapset ensin -yhdistys www.lapsetensin.fi

Koivula kk.jpgMerja Koivula työskentelee tutkijatohtorina Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitoksella, varhaiskasvatustieteen oppiaineessa. Hän toimii Papilio-ohjelmaan liittyvän tutkimuksen johtajana yhdessä Marja-Leena Laakson kanssa sekä Papilio-ohjelman kouluttajana päiväkotien henkilökunnalle. Lasten sosioemotionaalisten taitojen lisäksi Merja Koivulan muita tutkimusintressejä ovat muun muassa lasten toiminta digitaalisten teknologioiden kanssa sekä lasten vertaisoppimiseen, vuorovaikutukseen ja leikkiin liittyvät teemat.

Riitta Viitala työskentelee erityispedagogiikan lehtorina Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitoksella. Papilio-tutkimushankkeessa hänen kiinnostuksensa kohteena ovat erityisesti varhaiskasvattajien käsitykset omasta roolistaan ohjelman toteuttamisessa. Riitta Viitala tutkii myös sitä, miten kehityksen ja oppimisen tuki voidaan tarjota lapsille inklusiivisessa, kaikille yhteisessä varhaiskasvatuksessa lasten osallisuus ja sosiaalinen osallisuus huomioiden.

Professori Marja-Leena Laakso työskentelee Jyväskylän yliopiston koulutuksesta vastaavana vararehtorina. Hän on tutkinut pienten lasten kielellistä kehitystä ja lasten sosioemotionaalisen kehityksen tukemista useissa tutkimushankkeissa, joista Papilio-ohjelma on yksi. Marja-Leena Laakso johtaa Papilio-ohjelman käyttöönottoa ja vaikuttavuutta selvittävää tutkimushanketta. Hän on ollut keskeisesti myötävaikuttamassa siihen, että ohjelmaa saatiin pilotoida suomalaisissa päiväkodeissa. 

Lähetä palautetta kirjoittajille: merja.e.koivula@jyu.fi

Kuvassa kirjoittajat Merja Koivula (vas.), Riitta Viitala ja Marja-Leena Laakso. Kuva: Martti Minkkinen.
Teemakuva: © Papilio e.V.; tekstissä oleva kuva: päiväkotilasten keksimiä ratkaisukeinoja vihaisuuteen, kuva: Merja Koivula.

 

Kommentit

Kirjaudu sisään lisätäksesi tähän kommentti