Eduskunta on kumonnut kauppojen aukioloaikoja säätelevän lain, joten palvelualoilla työskentelevien vanhempien ilta- ja viikonlopputyö lisääntyy. Hiljattain päättynyt Suomen Akatemian rahoittama Perheet 24/7 -tutkimus osoittaa, että epätyypillisissä työajoissa erityisesti ennakoimattomuus ja aikataulujen erirytmisyys kuormittavat lapsiperheitä ja päiväkoteja. Vaikka perheillä ja vuoropäiväkodeilla onkin monia keinoja edistää lapsen hyvinvointia arjessa, tarvittaisiin lainsäädäntöä kuitenkin vuoropäiväkotien tueksi.

Epätyypilliset työajat ovat osalle perheistä sopiva keino pyörittää sujuvasti lapsiperheen arkea. Keskimääräisesti tarkasteluna ne kuitenkin tuottavat enemmän haasteita työn ja perheen yhteensovittamiselle kuin säännöllinen päivätyö. Epätyypilliset työajat koetaan myönteisinä silloin, kun työajat ovat melko säännöllisiä ja lastenhoitojärjestelyt toimivat joustavasti. Ongelmia puolestaan aiheuttavat työaikojen ennakoimattomat muutokset, ja juuri ne kuormittavat lapsiperheitä. Ennakoimattomat muutokset työajoissa ovat tavallisia erityisesti kaupan ja palvelujen alalla, jossa työ on sesonkiluontoista.

Lapsille vanhempien ketjutetut työvuorot ovat uuvuttavia, sillä ne tarkoittavat pitkiä, joskus jopa yli yön jatkuvia hoitojaksoja. Myönteisenä puolena ovat vastaavasti pitkät vapaajaksot kotona kiireettömine aamuineen. Vuorohoidon etuna on myös se, että ilta- ja viikonloppuaikaan lapset saavat nauttia pienen lapsiryhmän tuomista eduista, kuten yksilöllisemmästä hoidosta ja kasvatuksesta. Päiväkotien pidennetyt aukioloajat sekä erityisesti ympäri vuorokauden auki olevat vuoropäiväkodit ovat arvokas suomalainen käytäntö, joka mahdollistaa vanhempien työssäkäynnin sekä laadukkaan varhaiskasvatuksen ja hoidon jatkuvuuden lapsille.

Kouluikäisten lasten tilanne on toinen. Epätyypillistä työaikaa tekevien vanhempien kouluikäiset lapset ovat nimittäin vailla julkista ilta- ja viikonloppuhoitoa. Erityisesti yksinhuoltajaperheissä vanhemman ilta- ja yötyöt vaativat hyvää sosiaalista verkostoa. Toisaalta vanhempien epätyypilliset työajat voivat tukea sitä, että koululainen oppii kantamaan vastuuta asioista ja hoitamaan kotiarjen askareita. Lapsen hyvinvoinnin kannalta on kuitenkin äärimmäisen tärkeää, etteivät vanhemman työajat uhkaa lapsen turvallisuudentunnetta eivätkä aseta häntä liian isoon vastuuseen. Meidän täytyisikin tiedostaa päivähoitojärjestelmämme puutteet ja kehittää toimivia käytänteitä. Niiden avulla turvaamme jokaisen pienen koululaisen hyvinvoinnin vanhempien työskennellessä epätyypillisinä aikoina.

Vuorohoitoon halutaan selkeämmät pelisäännöt

Perheissä moninaisten työaikojen koordinointi vaatii luovuutta ja joustavuutta. Yhtenä haasteena on vuorohoitoon ”valuva” epätyypilliseen työaikaan kuuluva ennakoimattomuus: hoitoaikojen peruutukset ja muutokset vaikeuttavat lapsen mahdollisuutta ennakoida omaa arkeaan. Myös lapset kaverisuhteet saattavat olla katkonaisia. Aikataulujen yksilöllisyys näkyy myös lasten vireystiloissa. Hoidossa on yhtäaikaisesti virkeitä lapsia, joilla on menossa ensimmäinen hoitopäivä vapaiden jälkeen ja jo väsyneempiä lapsia, jotka ovat hoidossa viidettä tai joskus jopa kahdeksatta päivää peräjälkeen. Suomalaisessa laadukkaassa vuorohoidossa lasten vireystiloja osataan jo tunnistaa ja ottaa huomioon.

Epätyypilliset ja ennakoimattomat työajat vaativat niin vuorohoidon kuin laajemminkin varhaiskasvatuksen käytänteiden uudistamista. Työaikojen joustot ja aina auki oleva 24/7-talous varmaankin yleistyvät, mikä tuottaa yhä enemmän paineita työelämän moninaisuuden kanssa kamppailevalle vuorohoitojärjestelmälle. Esimerkiksi hiljattain uusitussa varhaiskasvatuslaissa kuntia velvoitetaan tarjoamaan päivähoitoa vanhempien työaikojen mukaisesti. Vuorohoitoon ja vanhempien työaikoihin liittyviä seikkoja ei laissa juurikaan käsitellä. Uutta laissa on se, että lapsen näkökulma on asetettu keskeiseen asemaan. Laki jättää kuitenkin kuntien varhaiskasvatuksesta vastaavat tekemään yksin rajanvetoa esimerkiksi siihen, miten työelämän nopeatempoisiin muutoksiin päiväkodeissa reagoidaan. Vuoropäiväkotien johtajat toivovatkin, että yhteiskunta säätelisi sekä lapsen yhtäjaksoisen hoidossa olemisen maksimikestoa että aikaa, jonka lapsi voi olla hoidossa ilman yhtään vapaajaksoa. Johtajat joutuvat vaikeaan tilanteeseen pyrkiessään palvelemaan työssä käyviä vanhempia mahdollisimman hyvin ja samalla puntaroimaan, mitä lapsen etu käytännössä tarkoittaa. Vuorohoidon kehittämisen rinnalla lapsiperheiden ja päivähoidon tueksi 24/7-taloudessa tarvitaankin toimivaa työ- ja perhepolitiikkaa.

Marja-Leena Laakso ja Anna Rönkä

Kuvat: Saana Lonka (päiväkoti), Martti Minkkinen (henkilökuva)

Professori Marja-Leena Laakso (vasemmalla) toimii kasvatustieteiden laitoksella varhaiskasvatuksen, erityisesti lapsi- ja kehityspsykologian professorina. Hän on viime aikoina tutkinut lasten sosioemotionaalista hyvinvointia ja lasten sosioemotionaalisten taitojen varhaista tukemista mm. Tunne etsivät -peliin liittyvässä hankkeessa ja Papilio-ohjelmassa.

Professori Anna Rönkä (oikealla) työskentelee kasvatustieteiden laitoksella kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen professorina. Hän on tutkinut epätyypillistä työaikaa Perheet 24/7-tutkimuksen lisäksi Take care 24/7-hankkeessa ja OHOI-osaamista vuorohoitoon -projektissa.

Lähetä palautetta kirjoittajille: marja-leena.laakso@jyu.fi, anna.k.ronka@jyu.fi

Lisätietoja: http://www.jamk.fi/fi/Tutkimus-ja-kehitys/projektit/Perheet-24/
Palaa etusivulle