≡ Navigointi

Oppimisen ja opetuksen tutkimuskeskus tukee opettajan työtä

Oppimisen ja opetuksen tutkimuskeskus tukee opettajan työtä

Lerkkanen tk.jpg Miten stressaantuneita opettajat ovat ja miten se näkyy heidän työssään? Mikä voisi pienentää kuormittuneisuutta? Mihin opettaja kiinnittää luokassa huomionsa ja mikä yhteys tällä on oppilaiden oppimiseen? Miten tietoteknologia muuttaa opettajan roolia? Muun muassa näistä asioista tuottaa tietoa Oppimisen ja opetuksen tutkimuskeskus, joka kuuluu kasvatustieteiden ja psykologian tiedekuntaan.

Opettajan stressi heijastuu oppilaiden motivaatioon

Jyväskylässä on jo pitkään tutkittu luokkahuoneen vuorovaikutuksen ja opetuksen laadun yhteyttä oppimiseen ja motivaatioon. Oppimisen ja opetuksen tutkimuskeskus tuo vuorovaikutuksesta uutta tietoa, sillä sen tekemä opettajien hyvinvoinnin tutkimus yhdistää kasvatustieteellistä havainnointiaineistoa psykofysiologiseen stressihormonitason mittaukseen.

Opettajien stressitutkimuksessa (Teacher Stress, TESS) on havaittu, että opettajan kuormittuneisuus on tyypillisesti suurinta aamulla ja se laskee päivän mittaan. Jos opettaja kokee saavansa arvostusta esimiehiltä ja työtovereilta, se näkyy vähäisempänä kuormittuneisuutena. Opettajat, jotka raportoivat kokevansa stressiä, kokevat myös pystyvänsä heikosti motivoimaan lapsia.

Opettajan silmänliiketutkimus puolestaan antaa aiempaa tarkemman kuvan siitä, mihin opettaja kiinnittää luokassa huomionsa ja mikä yhteys tällä on oppilaiden oppimiseen. Tutkimuksessa käytetään erityisiä silmänliikekamerasilmälaseja. Esiopettajien tutkimuksessa lasit unohtuivat nopeasti, ja opettajat kokivat toimivansa kuten tavallisestikin. Silmänliikekameran nauhoittaman tallenteen katsominen välittömästi tallennuksen jälkeen oli monille hyvin merkityksellinen kokemus, josta sai välineitä omaan toimintaan: he näkivät ”toisin silmin”, mitä ryhmässä tapahtuu ja mihin he itse reagoivat.

Silmänliiketutkimuksen alustavat tulokset antavat viitteitä myös siitä, että suomalaisten esiopettajien huomio kohdistuu useimmiten joihinkin tiettyihin lapsiin. Kansainvälisen tutkimuksen kahdessa muussa maassa, Kosovossa ja Arabiemiraateissa, esiopettajien huomio hajaantuu ryhmässä. Suomalaisopettajan huomio kuitenkin siirtyy muita maita useammin lapsesta toiseen, mikä voi viitata siihen, että opettaja tarkkailee jatkuvasti, mitä ryhmässä tapahtuu. Näin suomalaiset esiopettajat näyttävät jatkuvasti tekevän havaintoja koko ryhmän tarpeista ja siitä, ketkä lapsista tarvitsevat opettajan yksilöllistä huomiota.

Teknologia muuttaa opettajan roolia

Tutkimuskeskus tuottaa myös uutta tietoa oppimisen ja opetuksen muutoksista. Perinteiset opetusmenetelmät ovat saaneet rinnalleen yhä enemmän erilaisia, teknologiaa hyödyntäviä oppimis- ja opetusmenetelmiä. Kansainvälisen tutkimusyhteistyön tuloksena on saatu uutta tietoa opettajan muuttuneesta roolista uusissa, teknologiatuetuissa oppimisympäristöissä.

Tutkimustulosten perusteella teknologian käyttöönotto muuttaa opettajan roolia perinteisestä tiedontarjoajasta enemmän oppimisen ohjaamiseen sekä ongelmanratkaisuun yhdessä oppilaiden kanssa. Opettajat esimerkiksi tukevat ongelmanratkaisua kysymällä selventäviä kysymyksiä, mutta eivät tarjoa valmiita vastauksia oppijoille.

Parhaimmillaan onnistunut teknologian hyödyntäminen tarjoaa mahdollisuuksia entistä vuorovaikutteisemmalle oppimiselle sekä opettamiselle. Tulevaisuuden opetuksen ja oppimisympäristöjen kehittymisen näkökulmasta keskeistä on se, kuinka hyvin onnistumme tulevaisuudessa hyödyntämään uusia teknologisia välineitä, kuten tabletteja, älypuhelimia ja pelejä oppimisen tukena.

Tavoitteena oppimisen kehittäminen

Oppimisen ja opetuksen tutkimuskeskus (Center for Research on Learning and Teaching – CLT) pohjautuu Suomen Akatemian 2015–2019 rahoittamaan yliopistojen profilointiin. Tutkimuskeskuksen toiminnassa on mukana Jyväskylän yliopiston professoreita ja tutkijoita kasvatustieteen, opettajakoulutuksen, erityispedagogiikan, psykologian ja kognitiivisen neurotieteen aloilta.

Keskuksen tavoitteena on tuottaa tutkimustietoa oppimisprosesseista ja niiden ohjaamisesta erilaisissa oppimisympäristöissä. Keskuksen tutkijat kutsuvat kaikkia aiheesta kiinnostuneita rohkeasti mukaan keskuksen toimintaan esimerkiksi osallistumalla hankkeisiin, webinaareihin ja seminaareihin. Uuden tutkimustiedon lisäksi se myös tukee opettajien perus- ja täydennyskoulutusta sekä järjestää kaikille avoimia tapahtumia.

Tapahtumista yhtenä esimerkkinä on osallistuminen yhteiseurooppalaiseen Tutkijoiden yö -tapahtumaan syyskuussa 2016. Lukivaikeuden tutkijat pitivät lukiklinikkaa kaupungin kirjastolla. Vuorovaikutustutkijat kutsuivat päiväkoteja ja alakouluja Ruusupuiston tarinaseikkailuun, josta on tämän jutun yhteydessä oleva valokuva. Ruusupuistossa pääsi myös testaamaan uusia teknologiavälineitä sekä pohtimaan, miten teknologia liittyy oppimiseen. Seuraava yleisölle avoin Tutkijoiden yö järjestetään 29.9.2017.

Marja-Kristiina Lerkkanen ja Raija Hämäläinen

Lerkkanen kk.jpgMarja-Kristiina Lerkkanen (vas.) työskentelee professorina opettajankoulutuslaitoksella ja toimii Oppimisen ja opetuksen tutkimuskeskuksen yhtenä johtajana. Raija Hämäläinen työskentelee professorina kasvatustieteiden laitoksella.

Lue lisää:
Oppimisen ja opetuksen tutkimuskeskus

Lähetä palautetta kirjoittajille: marja-kristiina.lerkkanen@jyu.fi tai raija.h.hamalainen@jyu.fi

Pääkuva: Sirpa Eskelä-Haapanen (Tutkijoiden yön 2016 tarinaseikkailu), kirjoittajakuva: Martti Minkkinen