Dialogisessa opetuksessa oppilas ei ole niinkään sisällön vastaanottaja vaan myös sisällön rakentaja ja luoja. Oppilaiden kasvaessa osallistavuutta lisätään erityisesti keskustelun keinoin, joten dialoginen opetus lisääntyy vähittäin ja vuosittain. Kyselevä ja keskusteleva opetustyyli toimii hyvin esimerkiksi reaaliaineissa yläkouluikäisten ja lukiolaisten kanssa. Kyse on ajatusten vaihdosta, yhdessä ajattelusta ja ihmettelystä. Sokraattisessa metodissa opettaja on oppimisen kätilö. Hän miettii mielekkään kysymyksenasettelun, täydentää keskustelua lisäkysymyksillä, avaa ja määrittelee käsitteitä. Oppilas synnyttää itse ajatuksia. Opettaja on faktojen sijaan kiinnostuneempi faktojen perusteluista ja ajatusprosesseista. Hyvä kysymys aktivoi ja opettaa ajattelua, myös moraalista ajattelua. Kysymysten herättelyä ja omakohtaiseen pohdintaan kannustamista voi pitää yhtenä koulun päätehtävänä. Opettaja pyrkii vaihtelevilla ja innostavilla kysymyksillä herättelemään oppilaat ajattelemaan kulloistakin aihetta. Dialogia ei ole opettajan kuulustelu eli se, että oppilaiden pitää toistaa edellisen päivän opetus opettajan kysymyksiin vastaamalla.

Eräs opettajan apukeino on jaotella kysymykset avoimiin ja suljettuihin. Tilanteen mukaan eri kysymystyyppejä vaihdellen voi opetukseen luoda rytmiä ja hengittävyyttä. Avoimissa kysymyksissä on tilaa monenlaisille vastauksille. Niissä ihmettely saa ajattelun liikkeelle ja avaa väyliä mielikuvitukselle. Avoimet kysymykset myös synnyttävät helpommin uusia kysymyksiä ja antavat paremmin tilaa huumorille. Avoimissa kysymyksissä liikutaan tuntemattomammilla vesillä ja lähempänä olemassaolon mysteeriä. Suljetuissa kysymyksissä sen sijaan on yksi vastaus tai harvoja mahdollisia vastauksia. Selkeät, eksaktit ja tiiviit faktakysymykset luovat hedelmällisen kontrastin suurille avoimille ihmettelykysymyksille.

Erottelu ongelman ja mysteerin välillä on sukua tälle jaottelulle. Avoimet kysymykset ovat mysteerikysymyksiä. Ne käsittelevät elämän arvoituksellisuutta, eikä näitä kysymyksiä saa koskaan kokonaan ratkaistua. Ongelmakysymykset kuuluvat teknisempään ja rationaalisempaan ajattelutapaan. Kasvatuksessa sekä mysteerit että ongelmat ovat arvokkaita.^[1] Opetuksessa kannattaa käyttää molempia kysymystyyppejä, vaikkeivät kaikki kysymykset tällaisiin jaotteluihin istukaan.

Lukio-opetuksessa keskustelevan opetuksen päämääränä on käsityksenmuodostuminen eri aiheista. Alaluokilla keskustelevan opetuksen yksi tärkeimmistä tavoitteista on oppilaan aktiivisuuden, motivaation ja tutkivan oppimisen edistämisen rinnalla kehittää oppilaan vuorovaikutustaitoja.

^[1] Mathisen 2012