Oppivassa yhteisössä kaikki sen jäsenet ovat oppimassa. Huomio ei ole vain oppilaan oppimisessa, vaan myös opettaja on oppimassa. Kyse on yhdessä tekemisestä, kokemuksellisuudesta ja aktivoimista korostavasta toimintakulttuurista. Aktiivinen toiminta ja sosiaalisuus liittyvät yhteen^[1]. Pyrkimys on opettajasta, oppikirjoista ja kuuntelua varten järjestetystä opetustilasta kohti lasta ja nuorta. Niin ikään taiteen merkitys mielikuvituksen kehittämisessä korostuu. Koulu on ikään kuin työpaja, johon kuuluvat sekä ulkotyötilat eli luonnonympäristö että erityiset sisätyötilat. Koulu on monipuolinen käden työn, älyn ja taiteen työpaja, joka kehittää tasapainoisia ja aktiivisia ihmisiä huomispäivän yhteiskuntaan^[2].

Steinerkoulujen hallintokulttuurissa pyritään kehittämään jaettua johtajuutta hallintolain ja muun lainsäädännön mukaan Steinerin^[3] kehittämän yhteiskunnallisen kolmijäsennysteorian pohjalta. Steiner^[4] liitti koulun hallinnon järjestämiseen opettajien pedagogisen opiskelun merkityksen. Tarvittava yhtenäisyys on luotavissa opettajakunnan syventävällä ja tutkivalla pedagogisella työskentelyllä ja yhteisillä tavoitteilla. Näin koulussa voi toimia opettajan asiantuntijuuteen nojaava tasavaltainen kollegio. Oppiva yhteisö tukee sekä opettajan aloitteellista ja luovaa työtä että oppilaan yksilöllistä kehitystä. Asiantuntijaorganisaatiossa johtajuudessa korostuu tunneälyyn perustuva johtajuus. Pedagogisten päätösten pohjana voi olla kollegiaalinen yhteistyö, joka perustuu jokaisen opettajan jatkuvasti kehittyvään asiantuntijuuteen ja itsenäiseen vastuuseen. Myös Steinerin^[5] määritelmä opettajankokouksesta jatkuvana ja elävänä yliopistona korostaa säännöllisten pedagogista työskentelyä sisältävien opettajainkokouksien roolia. Sekä hallinnon että pedagogiikan kehittäminen perustuu monipuoliseen ja aktiiviseen sekä yksilölliseen että yhteisölliseen tutkivaan työskentelyyn. Pedagogisen työskentelyn, oman työn säännöllisen arvioinnin ja tavoitteiden pohdinnan lisäksi päätettävistä asioista pyritään saavuttamaan mahdollisimman suuri yhteisymmärrys luovan dialogin avulla. Opetuksen järjestäjät kuvaavat omissa johtosäännöissään pedagogisen hallinnon ja taloushallinnon tehtävien ja vastuiden jaon.

Oppivassa yhteisössä opitaan yhteistyössä ja toinen toisiltaan, hyödynnetään kodeilta ja muilta yhteistyökumppaneilta saatua palautetta ja rohkaistaan myös virheistä oppimiseen.

^[1] Dewey 1957, Steiner 1996

^[2] Freinet 1987

^[3] (1920)

^[4] (2008)

^[5] (2008)