Steinerkoulujen perustaminen ja ylläpito itsessään on aktiivista kansalaistoimintaa. Myös steinerkoulun matalahierarkinen hallinnollinen ja pedagoginen kulttuuri korostaa yksilöiden aloitteellisuuden ja aktiivisuuden merkitystä. Aikuisten aktiivinen elämänasenne ja toiminta voivat osaltaan tukea oppilaan kasvua aktiiviseksi toimijaksi.

Koulussa pyritään luomaan oppilaille tilaisuuksia vaikuttaa ja edistetään oppilaiden osallistumista. Suositaan oppilaiden osallistamista ikävaiheen mukaisesti esimerkiksi oppituntien, oppimiskokonaisuuksien, oppimisympäristöjen ja juhlien suhteen. Demokraattisuutta ja osallisuutta tukevaa toimintaa ovat myös vertaissovittelu ja erilaiset vertaiskerhot. Koulun toimintakulttuurissa varmistetaan, että oppilaiden ääni kuuluu muutenkin kuin vain oppilaskuntatoiminnan kautta. Oppilaskuntatoiminta on yksi luonteva väylä eri ikäisten oppilaiden demokratian, yhteistyön ja vaikuttamisen taitojen harjoitteluun. Alaluokkien oppilaille myös oma luokkayhteisö on tuttu ja turvallinen kenttä, jossa harjoitellaan demokraattista vuoropuhelua sekä tuetaan osallisuuden ja kuulluksi tulemisen kokemuksia. Aktiivisuutta suunnataan koulun toiminnan kehittämisen ja oman yhteisön hyvinvoinnin lisäksi laajempaan vaikuttamiseen, oikeudenmukaisuuteen ja hyvinvointiin tähtääviin projekteihin^[1].

Keskusteleva opetus tarjoaa mahdollisuuksia vuorovaikutteisen ja innostavan ilmapiirin luomiseen. Mitä isompia oppilaat ovat, sitä tärkeämpää on, että toimintakulttuurissa ei keskitytä liikaa kuunteluun perustuvaan oppimiseen, hiljaa olemiseen ja että tuetaan riittävästi kyselemistä. Yhteydet eri maissa toimivien koulujen kanssa ovat tärkeitä globaalissa maailmassa toimimisen taitojen kehittymiselle.

^[1] esim. WOW - Waldorf one World, nälkäpäivä, taksvärkki, varjovaalit