4.4 Opetuksen eheyttäminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet

4.4

Olipa oppimisen kohteena vesi, sähkö, avaruus, globalisaatio, ilmastonmuutos tai vaikka ihminen, aihetta on hyvä tarkastella monen eri aineen näkökulmasta. Ilmiölähtöinen ja eheyttävä ajattelutapa tehostaa ja elävöittää opetusta. Tuntijaolla ohjailtua ja oppiaineisiin paloiteltua lukujärjestystä viedään kohti laajempia kokonaisuuksia ja esimerkiksi arjen hallinnan ja itsestä huolehtimisen taitoja. Monialaiset oppimiskokonaisuudet tukevat myös opettajien pyrkimyksiä korvata yksin tekemistä yhteistyöllä.

Ihanteena on kokonaisvaltainen ja monipuolinen ihminen., joka löytää itseään motivoivia oppimisen tapoja ilman, että eri kykyjen monipuolinen harjoittaminen unohtuu. Steinerpedagoginen opetussuunnitelma rakentaa monessa kohdin eri oppiaineiden välille siltoja ja luo oppilaille yhtenäistä ja kokonaista kuvaa maailmasta. Monialaisia oppimiskokonaisuuksia kehittämällä vahvistetaan tämän suuntaista kehitystä.

Monialaisilla oppimiskokonaisuuksilla murretaan oppiainelähtöistä kouluperinnettä. Ilmiöoppiminen, ilmiöperustainen oppiminen, teemaoppiminen, aihelähtöinen oppiminen, eheyttäminen, tiedonalalähtöinen eheyttäminen, projektioppiminen ja tutkiva oppiminen kuvaavat kaikki irtautumista oppiainejakoisesta ajattelusta. Sirpalemaisen tiedon sijaan tavoitellaan eheää ja kokonaisvaltaista kokemusta ja ymmärrystä. Oppiaineiden välistä yhteistyötä tarvitaan, jotta oppilailla on mahdollisuus aiempaa mielekkäämpiin oppimiskokonaisuuksiin ja kokonaisuuksien hahmottamiseen. Monialaiset oppimiskokonaisuudet ovat toimintakulttuuria kehittävä ja oppimista eheyttävä työkalu.

Koulu voi näyttäytyä oppilaalle liian oppiainejakoisena ja sirpalemaisena. Oppiainejakoisuutta murretaan sekä seitsemällä laaja-alaisen osaamisen alueella, jotka läpäisevät kaikkia oppiaineita että monialaisilla oppimiskokonaisuuksilla.

Monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelu on oppilas- ja elämälähtöistä kehitystyötä. Joskus tietoainesta voi joutua karsimaan keskittyessään olennaiseen. Hyvin toteutettu ilmiölähtöinen ja eheyttävä opetus vaatii aikaa, joten kunnollisen oppimisen takia on joskus karsittava määrällisesti sisältöjä.

Ilmiölähtöisessä oppimisessa hyödynnetään mitä moninaisimpia tapoja koko koulun yhteisestä teemasta yksittäisten oppiaineiden sisäisiin projekteihin. Oli aihe sitten hyvinvointi, valta, demokratia, globalisaatio, raha tai metsä, lähtökohta on monitieteinen ja tieteitä integroiva aiheesta käsin lähtevä oppiminen. Suurimpia rikkauksia tämän tyyppisen opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa on opettajien välinen aito yhteistyö. Innostus voi tarttua oppilaisiin, ja oppilaiden toimijuus ja osallisuus vahvistuu.

Eheyttävää oppimista voidaan toteuttaa esimerkiksi leirikoulujen, teemapäivien, -viikkojen ja -vuosien, opintokäyntien, vierailijoiden ja tapahtumien avulla. Myös johdonmukainen portfoliometodin käyttö toimii oppimista eheyttävästi. Toisinaan voidaan opiskella samaa teemaa kahdessa tai useammassa oppiaineessa samanaikaisesti tai samaan teemaan liittyvät asiat voidaan suunnitella loogisesti toisiaan täydentäviksi, peräkkäin opiskeltaviksi jaksoiksi. Esimerkiksi parin kolmen opettajan yhteisellä monialaisen oppimiskokonaisuuden suunnittelulla ja toteutuksella lisätään oppimisen mielekkyyttä ja yhteistyön kulttuuria. Oppilaiden aktiivisuutta tuetaan ottamalla heidät mukaan jo suunnitteluvaiheessa. Monialaisia oppimiskokonaisuuksia voidaan toteuttaa oppilaslähtöisesti, koko luokan tai koulun tasolla tai yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.

Monialaiset oppimiskokonaisuudet ovat pitkäkestoisia eheyttäviä projekteja, joiden toteuttamiseen osallistuu useampia oppiaineita, opettajia ja oppilaita.

Sekä monialaisia oppimiskokonaisuuksia että eheyttämistä ylipäätään voidaan toteuttaa

rinnastamalla eli opiskelemalla samaa teemaa kahdessa tai useammassa oppiaineessa samanaikaisesti
jaksottamalla eli järjestämällä samaan teemaan liittyvät asiat peräkkäin opiskeltaviksi
toteuttamalla oppilaita yhdistäviä ja toiminnallisia aktiviteetteja kuten teemapäiviä, erilaisia tapahtumia, kampanjoita, opintokäyntejä ja leirikouluja

Lisäksi eheyttämistä toteutetaan

muodostamalla oppiaineista integroituja kokonaisuuksia kuten valtioneuvoston asetuksessa määritelty ympäristöoppi-oppiaine, joka muodostuu viidestä eri oppiaineesta (fysiikka, kemia, biologia, maantieto, terveystieto)
kokonaisopetuksena, jossa kaikki opetus toteutetaan eheytettynä kuten esiopetuksessa.

Silloin kun oppimiskokonaisuus liittyy kestävän kehityksen teemaan, voidaan esimerkiksi matematiikassa laskea tavallista enemmän ulkona. Pienten oppilaiden kanssa maasta voidaan poimia kolmasosa vihreitä ja kaksi kolmasosaa ruskeita kappaleita. Isompien oppilaiden kanssa voidaan tehdä kartoituslomakkeita, kulutusmittauksia, tulosten yhteenvetoja ja arvioida näin koulun luonnonvarojen kulutusta. Myös fysiikan ja kemian opinnoissa voidaan lähteä ulos tutkimaan eri menetelmin ja aistein ilmakehän, maaperän ja veden ominaisuuksia. Voidaan mitata veden ja sähkön kulutusta ja laskea vuosikulutusta kotona ja koulussa. Musiikissa voidaan tehdä omia lauluja, joissa otetaan kantaa kulutukseen ja kestävään kehitykseen. Lisäksi voidaan tutustua luonnon omaan musiikkiin tai rakentaa soittimia kierrätysmateriaaleista^{^[1]}. Melkeinpä mikä tahansa teema antaa paljon mahdollisuuksia jokaiseen oppiaineeseen.

Oppilaiden mielekkyyden kokemuksen, motivaation, oppimisen ja hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että koulussa yhä enemmän oikeasti tehdään oikeita asioita. Näin oppilaita myös innostetaan ja saatetaan aktiiviseen oppimisen tilaan. Seuraavat steinerkouluissa tyypilliset monialaiset oppimiskokonaisuudet ovat myös esimerkkejä oppimisympäristön laajentamisesta, kokemuksellista tietoa korostavasta, osallistavasta ja toiminnallisesta oppimisesta. Perinteisestä luokassa istumisen pedagogiikasta on päästy irti. Oppiminen ei ole eristetty neljän seinän sisälle.

Koulun toimintakulttuuri ja siihen kuuluvat monialaiset oppimiskokonaisuudet ovat opetussuunnitelman koulukohtaisesti rakentunutta omaleimaista ja paikallisesti ideoitavaa kehitystyötä. Seuraavat kuvaukset rakentuvat steinerkoulujen perinteiden ja hyväksi havaittujen kokemusten pohjalta ja toimivat virikkeinä ja pohjana koulukohtaiseen monialaisten oppimiskokonaisuuksien kehittelytyöhön:

^{^[1]} Luomi ym. 2011