Vesiosaamisen perusteita
Suomalaisen vesiosaamisen perusteita harjoiteltiin Lempolan lammella syksyllä 2019
TUTKIMUSRAPORTTI
Aava Helvelahti, Viivi Tukiainen ja Ruut Luokkanen
3.9.2019
VEDEN LÄMPÖTILA
Lammen vesi oli noin 19,2 astetta. Tämän lämpöisessä vedessä voisi elää esim. ahvenia, mateita ja kuhia. Vesi oli lämpimämpää kuin ilma, sillä ilma oli 18,1 astetta. Lämpötilan mittasimme lämpömittarilla veden pinnasta ja ilmasta. Vedessä lämpimintä oli pinnalla ja kylmintä luultavasti pohjalla.
VEDEN HAPPAMUUS
pH eli happamuus kertoo siitä, miten paljon vedessä on vety- eli H+ -ioneja.
Tutkimme veden happamuutta pH paperin avulla. Sen väri muuttui veden happamuuden mukaan. Saimme happamuuden tulokseksi 6,5. Sellaisessa vedessä elää paljon erilaisia eläimiä ja kasveja. Vesi oli lievästi hapanta. Vesien eliöstö on tottunut elämään pH-arvovälillä 6-8. Vesien pH arvo syntyy, kun sinne liukenee erilaisia emäksiä ja happoja esimerkiksi kallioperästä tai maaperästä.
Aava Helvelahti
VESIELÄIMET
Löysimme lammesta isomalluaisen ja sukeltajan.
sukeltaja
isomalluainen
Sukeltajat syövät muita ötököitä jo toukkana, isompikasvuiset syövät jopa pikkukaloja. Toukkana heillä pitkät,terävät ja ontot leuat, joidenkautta toukat ruiskuttavat saaliinseensa ruuansulatusnesteitä. Vähän ajan kuluttua ne imevät liuenneen ravinnon.
Isomalluaiset syövät muita vesiselkärangattomia ja leviä,ne asuvat yleensä reheäkasvuisissa lammissa. Malluaiset pystyvät olla veden pinnan alla hyvin pitkään erityisen hengitysilmakuplan ansiosta.
Ruut Luokkanen
VEDEN HAJU JA VÄRI:
Tutkimme veden hajun laittamalla vettä lasipurkkiin ja haistoimme sitä silmät kiinni. Vesi haisi mudalle ja kalalle. Väri tutkittiin katsomalla vettä valkoista paperia vasten. Vesi oli kirkasta.
Viivi Tukiainen