Eeva Le Bihan T2
Millaisia ajatuksia artikkelin ja luennon kuvaamat opiskelutavat herättävät?

Opetusmetodit ovat mielestäni ihania ideoita. Kirjoitin niistä pitkät jutut omaan opetusideavihkooni ja odotan innolla, että pääsen opettamaan historiaa tällaisella mysteerinratkomistavalla omille oppilailleni.

 

Eroavatko jotenkin siitä, millaista historian ja yhteiskuntaopin opetusta olet itse saanut?

Oma historianopetukseni oli kiinnostavaa, mutta todella opettajajohtoista ja historiallista tietoa korostavaa. Meillä ei käytetty toiminnallisia menetelmiä luokassa oikeastaan koskaan, vaan kävimme aina asiat läpi kirjasta ja teimme tehtävät.

 

Millaisia historian ajattelutaitoja esimerkeissä harjoitetaan?

Oppilaat saavat kriittisiä ajattelutaitoja, ymmärrystä historiallisen tiedon synnystä, ongelmanratkaisutaitoja, yhteistyötaitoja ja positiivisia kokemuksia oppimisesta pelillisyyden parissa.

Millaisia tietoja/taitoja vastaavanlaisten opetusten toteuttaminen vaatii opettajalta?

Jos opettaja järjestää tällaisia opetustunteja ensimmäisiä kertoja, tunnin suunnittelu ja valmistelu voi kestää hieman kauemmin kuin yleensä. Toisaalta opettaja voi soveltaa mysteerin ratkomisen kaavaa useisiin eri aiheisiin, ja hänellä voi olla jopa muutamia eri pelejä taskussaan, jos vaikkapa opettaa historiaa usealle eri luokalle samassa koulussa. Itse oppitunnin aikana opettaja varmasti säästää ääntä ja energiaa, kun oppilaat pääsevät käyttämään omia hoksottimiaan oppilaslähtöisillä oppitunneilla!

Välitehtävä 2

 Millaisia ajatuksia artikkelin ja luennon kuvaamat opiskelutavat herättävät? Eroavatko jotenkin siitä, millaista historian ja yhteiskuntaopin opetusta olet itse saanut?

 

Mielestäni Englannin malli historian opetuksessa kuulosti sellaiselta, josta meidänkin tulisi ottaa joitakin vaikutteita. Ajatuksena olisikin keskittyä pikemminkin tulkintojen tekemisen harjoitteluun sekä aktiiviseen asioiden ymmärtämiseen faktojen ulkoa oppimisen sijaan. Toiminnallisuus ja roolipelit historian opetuksessa kuulostavat todella innostavilta opetuksen lähestymistavoilta. Opiskelutavat eroavat todella paljon siitä, millaista opetusta itse olen saanut. Meillä opiskelu on keskittynyt kappaleiden lukemiseen, tehtävien tekemiseen, opettajan puheen kuunteluun sekä esseiden kirjoittamiseen.

 

- Millaisia historian ajattelutaitoja esimerkeissä harjoitetaan?

Ensimmäisessä esimerkissä harjoitellaan ainakin tutkivan oppimisen taitoja, kun ”esitetään” pääkallolle kysymyksiä. Tavoitteena voisi olla oppijoiden kiinnostuksen herättäminen menneisyydessä eläneiden ihmisten elämää kohtaan. Oletusten ja tulkintojen tekeminen kuvan pohjalta pakottaa oppijoita aktiivisesti itsenäiseen luovaan ajatteluun sekä harjoittaa muun muassa hypoteesin asettamista. Esimerkissä harjoitellaan myös päätöksentekoa eri tulkintojen välillä, joka on yksi osa tutkijankin työtä. Itsenäisen työskentelyn lisäksi harjoituksen kohteena on myös ryhmä- ja parityöskentely ongelmanratkaisun parissa ja lopussa johtopäätöksien tekeminen. Oppijat saavat siis itse eläytyä tutkijan rooliin, joka aktivoi heidän ajatteluaan sekä täten luultavasti parantaa myös oppimistuloksia. Toki myös kriittinen ajattelu kehittyy tällaisten tehtävien parissa. Esimerkeissä harjoitellaan myös oman tietämyksen jakamista opiskelukavereille sekä vastavuoroisesti heiltä saadaan uusia ideoita.

 

 

- Millaisia tietoja/taitoja vastaavanlaisten opetusten toteuttaminen vaatii opettajalta?

 

Opettajan oman innostuneisuus ja kiinnostuneisuus asiaa kohtaan on avainasemassa, sillä sen avulla oppijatkin luultavasti innostuvat aiheesta todennäköisemmin. Opettaja tarvitsee luovuutta sekä historiallista tietoa mielenkiintoisen ja oppimista edistävän oppimiskokonaisuuden luomiseksi. Opettajan on oltava valmis irrottautumaan vakiintuneista opetusmenetelmistä ja pystyttävä heittäytymään, jotta opetustapa olisi onnistunut. Opettaja tarvitsee siis vankkaa pedagogista osaamista, jotta hän esimerkiksi osaa rytmittää tällaisen opetuksen järkeviin osiin. Pedagoginen osaaminen korostuu myös sen suhteen, että opettaja osaa poimia oppimiskokonaisuuteen sellaisia asioita, jotka kehittävät oppilaiden historiallista ajattelua.

Lue tämän jälkeen pamfletti Historian opetuksen mieli ja mielettömyys.
- Mikä on tärkein omaan opettajuuteesi tai historian opetukseen liittyvä oivalluksesi/havaintosi/ihmetyksesi pamfletin perusteella?

 

Hieno oivallus tekstissä oli mielestäni se, että fakta, jota koulussa opetellaan, ei ole faktaa, vaan tulkintaa menneisyyden ihmisen elämästä. Tärkein oivallus opettajuuteni kannalta oli se, että historian opetusta tulisi muuttaa faktojen ulkoa opettelusta isojen asiakokonaisuuksien ymmärtämiseen. Tällöin oppija on tällöin aktiivisessa roolissa tiedon kriittisessä arvioinnissa. Tietoperustaakin tietysti edelleen tarvitaan, mutta oppimisen ei pitäisi jäädä siihen, sillä tällöin oppiminen on mitä luultavammin hyvin pintapuolista. Tutkimisen pohjalta tehtyjen tulkintojen tulisi siis näytellä suurempaa roolia historian opetuksessa, joka olisi hyödyllistä esimerkiksi ajattelun taitojen kehittymiseksi. Lisäksi tämä myös varmasti auttaisi oppijoita pääsemään lähemmäksi opiskeltavaa aihetta sekä mahdollisesti saisi heidät innostumaan historian opiskelusta aivan uudella tavalla.

 

 

2. Tapaamisen tehtävä
Artikkelin ja luennon kuvaamat opiskelutavat vaikuttivat innostavilta ja opettavaisilta. En muista, että olisin itse ollut mukana vastaavassa opetustuokiossa (paitsi 2. tapaamiskerralla tällä kurssilla). Oma aikaisempi opiskeluni on keskittynyt enemmän tietojen tankkaamisen, ehkä usein vailla merkityksien ymmärtämistä.

Esimerkeissä harjoitetaan historian ajattelutaitoja erilaisten vaihtoehtoisten tapahtumakulkujen kautta. Niissä oppijat pääsivät itse osallistumalla punnitsemaan erilaisia vaihtoehtoja, jotka vaikuttaisivat historian kulkuun. Tapahtumiin samaistumalla voi mahdollisesti ymmärtää kokonaisuuksia paremmin ja se varmasti auttaa ilmiöiden muistamisessa.

Opettajalta vastaavanlaisten opetusten toteuttaminen vaatii tietynlaista aiheeseen heittäytymistä, joka luo osallistavaa ilmapiiriä koko luokkaan. Oppijoiden omien tulkintojen ja mielipiteiden esiin houkuttelu ja kuuntelu näyttelee tässä mielestäni tärkeää roolia.

EP POM2
- Millaisia ajatuksia artikkelin ja luennon kuvaamat opiskelutavat herättävät? Eroavatko jotenkin siitä, millaista historian ja yhteiskuntaopin opetusta olet itse saanut?

Huomasin, että luennolla ja artikkelissa esitetyt opetustavat ovat hyvin erilaisia kuin ne, mitä olen itse saanut. Englannissa historian opettaminen on hyvin toiminnallista eikä niinkään opettajakeskeistä. Itse olen kokenut historian varsinkin sellaisena ulkoa opettelemisen aineena, jossa asiat ovat unohtuneet kokeen jälkeen. Mielestäni Suomessakin olisi hyvä ottaa vaikutteita Englannin tavasta opettaa. 


- Millaisia historian ajattelutaitoja esimerkeissä harjoitetaan?

Esimerkissä harjoitetaan historiallisten kysymysten ajattelutaitoa sekä haastetaan oppilaita oikeasti ajattelemaan. Lisäksi esimerkissä harjoiteltiin ongelmanratkaisua ja montaa eri osa-aluetta, jolloin myös oppiminenkin on varmasti parempaa ja asiat jäävät paremmin mieleen. 



- Millaisia tietoja/taitoja vastaavanlaisten opetusten toteuttaminen vaatii opettajalta?

Tällaisten tuntien ja opetuksen suunnitteleminen vie varmasti aikaa enemmän, kuin opettajajohtoisten tuntien suunnittelu. Usein historian tunnit ovat koostuneet siitä, että opettajan kanssa luetaan kappale ja vähän keskustellaan, jonka jälkeen tehdään tehtäviä. Toiminnallisemmassa opetustavassa opettajalta vaaditaan mielikuvitusta sekä varmasti enemmän suunnitteluaikaa. 

Välitehtävä 2

Millaisia ajatuksia artikkelin ja luennon kuvaamat opiskelutavat herättävät? Eroavatko ne jotenkin siitä, millaista historian ja yhteiskuntaopin opetusta olet itse saanut?

Artikkelin ja luennon opiskelutavat vaikuttavat mielenkiintoa ja innostusta herättäviltä tehtäviltä. Ne ovat jokseenkin toiminnallisia ja tutkivan oppimisen kautta rakennettuja. Tehtävät eroavat paljon omasta historian ja yhteiskuntaopin opetuksesta. Oma opetus on lähinnä ollut luentotyylistä opetusta ja kirjan mukaan opettamista, jonka vuoksi historia oppiaineena on saanut tylsän mielikuvan.

Millaisia historian ajattelutaitoja esimerkeissä harjoitetaan?

Esimerkeissä harjoitetaan esimerkiksi moniuloitteista ja moninäkökulmaista ajattelua sekä korostetaan sitä, ettei jokin historiassa tapahtunut asia ole välttämättä fakta, vaan korostetaan ajattelemaan mahdollisia ja erilaisia näkökulmia ja teorioita. Lisäksi kriittisyys ja pohtiva ote ajattelussa sekä päättelykyvyn ja loogisuuden harjoittelu korostuu luennon ja tekstin harjoituksissa.

Millaisia tietoja/taitoja vastaavanlaisten opetusten toteuttaminen vaatii opettajalta?

Opetuksen suunnittelu ja toteutus vaatii vastaavanlaisissa tehtävissä opettajalta enemmän aikaa ja energiaa. Lisäksi tehtävät vaativat hyvää organisointikykyä ja ryhmänhallintaa, jotta tehtävien teko onnistuu suuremmaltakin luokalta.

Välitehtävä 2
- Millaisia ajatuksia artikkelin ja luennon kuvaamat opiskelutavat herättävät? Eroavatko jotenkin siitä, millaista historian ja yhteiskuntaopin opetusta olet itse saanut?

Artikkelin ja luennon opetustavat erosivat paljon saamastani opetuksesta. Niihin tutustuessani heräsi kysymys, miten tutkivaan tai kokemukselliseen opetukseen sisällytetään tarpeeksi vaadittuja oppisisältöjä. Toisaalta, vaikka itselleni on opetettu paljon tietoja, suurin osa niistä ei ole jäänyt mieleen. Jos aihetta lähestytään kiinnostavalla tavalla, se ehkä kannustaa paremmin perehtymään itsenäisesti lisää.

- Millaisia historian ajattelutaitoja esimerkeissä harjoitetaan?

Mielestäni esimerkkien mukaisessa opetuksessa huomioidaan mm. tiedon kontekstisidonnaisuutta. Myös tiedon tulkinnallisuus ja sattuman vaikutus menneisiin tapahtumiin tulee hyvin esiin.

- Millaisia tietoja/taitoja vastaavanlaisten opetusten toteuttaminen vaatii opettajalta?

Opettajalla pitää olla kokonaisvaltainen tietämys käsiteltävästä aiheesta. Joskus vaaditaan myös tiedonhakutaitoja. Vastaavanlaisissa opetustavoissa keskeistä on myös ajankäyttöön, ryhmänohjaukseen ja vuorovaikutukseen liittyvät taidot.

EP POM2
Millaisia ajatuksia artikkelin ja luennon kuvaamat opiskelutavat herättävät? Eroavatko jotenkin siitä, millaista historian ja yhteiskuntaopin opetusta olet itse saanut?

Artikkeli ja luento kuvasivat opiskelutapoja, jotka olivat mielestäni toimivan oloisia ja kiinnostusta herättäviä. Luentoa katsoessani tuli sellainen olo, että olisi ollut kiva olla seuraamassa sitä paikan päältä. Etenkin tehtävä, jossa vihjeiden avulla selvitettiin historiallisia tapahtumia, vaikutti erittäin kiinnostavalta. Opiskelutavat joita artikkelissa ja luennolla esitettiin eroavat huomattavasti oman kouluaikani historian ja yhteiskuntaopin opetuksesta. Opetus alakoulusta lukioon asti oli hyvin pitkälti pelkästään opettajan kuuntelemista ja muistiinpanojen kirjoittamista. 

Millaisia historian ajattelutaitoja esimerkeissä harjoitetaan?

Luennolla ja artikkelissa harjoitetaan tutkivaa otetta historialliseen tietoon. Artikkelin esimerkissä tiedon tarkastelu monesta eri näkökulmasta tulee luonnollisesti ja kehittää varmasti kriittistä ajattelua. Luennon harjoituksissa tutkiva ja pohtiva ote, jossa erehdytään ja onnistutaan, korostuu. 

Millaisia tietoja/taitoja vastaavanlaisten opetusten toteuttaminen vaatii opettajalta?

Samanlaisen opetuksen toteuttaminen ei loppujen lopuksi vaadi opettajalta älyttömästi tietoa aiheesta. Hyvä historian opettaja ei tarkoita sitä, että tietää paljon, vaan tärkeää on, millä tavoin opetettavia asioita lähestyy. Toki opettajan tulee perehtyä opetuksessa olevaan aiheeseen, jotta hän ei vahingossa opeta väärää tietoa. Esimerkkien kaltainen opetus vaatii opettajalta etenkin tutkimisen ja keskustelun taitoja. Opettajan tulisi osata johdatella ja ohjata oppilaita tutkimaan ja tarkastelemaan aihetta, ja sen jälkeen keskustella avoimesti eri ideoista ja näkökulmista.

EP POM2
Millaisia ajatuksia artikkelin ja luennon kuvaamat opiskelutavat herättävät? Eroavatko jotenkin siitä, millaista historian ja yhteiskuntaopin opetusta olet itse saanut?

Olisipa omakin historianopiskelu ollut tällaista! Itse olen saanut hyvin perinteistä lue-kappale-ja-tee-tehtävät -tyyppistä opetusta, joka ei juurikaan innostanut syventymään aiheisiin, eikä myöskään opettanut hankkimaan tietoa, arvioimaan sitä kriittisesti, ja tarkastelelmaan sitä erilaisista näkökulmista. 

Millaisia historian ajattelutaitoja esimerkeissä harjoitetaan?

Oppilaita opetetaan lukemaan ja yhdistelemään vihjeitä, tekemään johtopäätöksiä niiden pohjalta ja arvioimaan oman tulkinnan oikeellisuutta lisätiedon valossa. Erilaisten näkökulmien huomioiminen, vaihtoehtojen pohtiminen ja päätöksenteko tulevat myös esiin annetuissa esimerkeissä, kuten myös tiedon kumulatiivinen rakentuminen. Oppilaita ohjataan myös luokittelemaan hankkimaansa tietoa, ja laajentamalla muodostamaan niiden pohjalta esimerkiksi esseemuotoinen vastaus alkuperäiseen kysymykseen.

Millaisia tietoja/taitoja vastaavanlaisten opetusten toteuttaminen vaatii opettajalta?

Perustiedot historiantutkimuksesta ja historiallisen tiedon rakentumisesta olisi hyvä olla olemassa tutkivan oppimisen oppimiskokonaisuuksia rakentaessa. Opettajan tulee toki omata riittävät pohjatiedot myös opetettavasta aiheesta, jotta tällaisen opetuskokonaisuuden koostaminen on mahdollista. Omasta innostuneisuudesta on myös hyötyä, jotta jaksaa lähteä näkemään näin paljon vaivaa tuottaakseen materiaalia opettajanoppaan turvallisten raamien ulkopuolelta; niin hienoa ja oppilaita (ja viime kädessä siis myös opettajaa) hyödyttävää kuin tämäntyyppisten oppituntien rakentaminen onkin, ei se luokanopettajan arjessa aina ole mahdollista. Onneksi on olemassa Alakoulun aarreaitta -tyyppiset foorumit, joilta on mahdollisuus poimia oman mukavuusalueen ulkopuolelle jäävien aihealueiden opettamiseen vinkkejä, joiden avulla on helpompaa olla se hyvä ja innostava ope, johon me kaikki tietenkin pyrimme.

EP POM2
- Millaisia ajatuksia artikkelin ja luennon kuvaamat opiskelutavat herättävät? Eroavatko jotenkin siitä, millaista historian ja yhteiskuntaopin opetusta olet itse saanut?

Kuten moni muukin on tässä esille nostanut, ensimmäisenä huomiona herää juuri opiskelutapojen ero omina kouluaikoinani käytettyihin. Siinä missä oma historianopiskeluni oli peruskoulussa ja pitkälti myös lukiossa oppikirjajohtoista, tai parhaimmillaan opettajajohtoista pänttäämistä kuten Rautiaisen kuvailussa, kuulostaa ongelmakeskeinen ja pelillinen lähestymistapa historianopetukseen paljon innostavammalta ja motivoivammalta.

- Millaisia historian ajattelutaitoja esimerkeissä harjoitetaan?

Erityisen hyvä pointti mielestäni oli se, kuinka Englannissa historianopetuksessa pyritään keskittymään historiallisen tiedon opettelun sijaan historiallisen ymmärryksen ja ajattelun taitojen kehittämiseen. Pelilliset menetelmät opettavat näitä esimerkiksi ongelmanratkaisutaitojen, lähdekriittisyyden ja monitulkinnallisuuden ymmärtämisen kautta.

- Millaisia tietoja/taitoja vastaavanlaisten opetusten toteuttaminen vaatii opettajalta?

Kuvatun kaltainen opetus vaatii varmasti opettajalta myös osaamista historian tapahtumista, ei niinkään yksityiskohtien varmentamista varten, vaan kontekstiin sopivien tehtävien löytämiseksi ja niiden suunnittelun tueksi. Tällöin opetuksesta saadaan mielekästä ja opettavaista, ja opettaja pystyy myös kytkemään opitut asiat laajempaan historialliseen kokonaiskuvaan.

EP POM2
- Millaisia ajatuksia artikkelin ja luennon kuvaamat opiskelutavat herättävät? Eroavatko jotenkin siitä, millaista historian ja yhteiskuntaopin opetusta olet itse saanut?

Oma historianopetukseni on aina joka tunti edennyt samallalailla. Ainakin yläasteella me luimme kappaleen, kirjoitimme muistiinpanot ja teimme tehtävät. Tällä samalla kaavalla mentiin lähes joka tunti, toki joskus saattoi olla jokin video lisämateriaalina. Oma kokemukseni historianopetuksesta eroaa siis aika paljonkin artikkelin ja luennon kuvaamista opetustavoista. Välillä muistiinpanojen kirjoittaminen on hyvä asia, mutta opetusta voisi kyllä elävöittää paljonkin. Englannin malli opettaa historiaa kuulostaa innostavalta ja uskon, että oppilaat kokevat sen myös mielenkiintoisempana. Opettajajohtoisuuden sijaan, myös oppilaille annetaan tilaa tehdä omia tulkintoja. Mielestäni olisikin tärkeää vaihdella opetustyylejä ja tunnin rakennetta esimerkiksi opetettavan aiheen mukaan. 

 - Millaisia historian ajattelutaitoja esimerkeissä harjoitetaan?

Esimerkeissä harjoitetaan oppilaiden omaa ajattelua ja erilaisia tulkintoja. Historian sisältöjä ei nähdä vain yhtenä faktana, vaan harjoitetaan ajattelua useista eri näkökulmista. Myös ongelmanratkaisu ja yhteistyötaidot tulivat esimerkeissä esiin. Esimerkeissä korostuu tutkiva ote. Oppilaat pääsevät itse selvittämään mysteerejä ja pohtimaan ratkaisuja. 

- Millaisia tietoja/taitoja vastaavanlaisten opetusten toteuttaminen vaatii opettajalta?

Opettajalta vaaditaan tietynlaista viitseliäisyyttä, sillä erilaiset tunnit ja niiden suunnittelu vie enemmän aikaa kuin se, että jokaisella tunnilla toistuisi sama kaava. Tämä ei kuitenkaan mielestäni ole syy sille, etteikö Suomessakin voitaisi siirtyä hieman erilaiseen opetukseen. Lisäksi opettajalta vaaditaan luovuutta ja ideoita toteuttaa erilaisia tunteja. Jotta eri sisältöalueet voidaan oppia jollakin uudella tavalla tarvitaan opettajalta myös paljon tietämystä aiheesta, jotta tunnit on mahdollista suunnitella innostavasti ja toimivasti.

EP POM2
Millaisia ajatuksia artikkelin ja luennon kuvaamat opiskelutavat herättävät? Eroavatko jotenkin siitä, millaista historian ja yhteiskuntaopin opetusta olet itse saanut?

Artikkelin ja luennon kuvaamat opiskelutavat ovat sellaisia, mitä ei ole ollut käytössä omassa historian opiskelussa. Se herättääkin itsessäni kysymyksen, että miksi ei. Saamani opetus on ollut aina lähes pelkästään opettajajohtoista kerrontaa ja muistiinpanojen kirjoittamista. Kuvatut opiskelutavat olisivat varmasti olleet hyvä lisä omaan opiskeluun, vaikka pidin myös silloisesta tyylistä luultavasti pitkälti myös opettajieni "kerronnan lahjan" vuoksi. Tekemällä opetellut asiat jäävät ainakin itselläni hyvin mieleen, koska ne yleensä rikkovat perinteistä suoran opetuksen tyyliä. 

Millaisia historian ajattelutaitoja esimerkeissä harjoitetaan?
Esimerkit kehittävät ajattelun taitoja monipuolisesti. Ne vaativat tiedon hakua ja sen muokkaamista tarkoituksenmukaisella tavalla. Tämä vaatii yhteistä työskentelyä, jolloin myös esimerkiksi yhteistyötaidot, sekä oman tiedon kriittinen arviointi korostuu. Yhdessä tehdyt (myös väärät) tulkinnat edesauttavat ongelmanratkaisun taitoja ja käsitellyn aiheen asioita tulee opeteltua ikään kuin siinä sivussa.

Millaisia tietoja/taitoja vastaavanlaisten opetusten toteuttaminen vaatii opettajalta?
Vastaavanlainen opetus vaatii opettajalta hieman erilaista orientoitumista opeteltavaan asiaan. Täytyy olla vahvasti läsnä opetuksessa, vaikka oppilaiden omat tulkinnat olisivatkin pääroolissa. Täytyy tunnistaa oppijat/luokka, ja olla kyky räätälöidä opetus heidän mukaansa. Opetuksessa täytyy muistaa myös opiskeltavan aiheen merkitys tai sen luokse johtaminen.

EP POM2

- Millaisia ajatuksia artikkelin ja luennon kuvaamat opiskelutavat herättävät? Eroavatko jotenkin siitä, millaista historian ja yhteiskuntaopin opetusta olet itse saanut?

Artikkelin ja luennon kuvaamat opiskelutavat ovat mielestäni todella innostavia ja varmasti tukevat erittäin hyvin historian oppimista. Uskon, että tutkivalla otteella ja yhdessä keskustellen syntyy parempia muistijälkiä opiskeltavista asioista. Olen itse saanut kouluaikanani juuri artikkelin kuvaamaa perinteistä suomalaista opettajajohtoista historian opetusta. Kuten myös artikkeli kuvaa, opetus keskittyi pitkälti historiallisten faktojen ja tapahtumien ulkoa opetteluun, joita käytiin opettajan kertamana oppikirjan kappale kerrallaan. Erilaista tulkinnoista ei ollut puhettakaan, enkä ajatellut että historiaan voisi olla eri näkökulmia. Historia onkin ollut aina inhokkikouluaineeni, ja olen myös suhtautunut sen opettamiseen tulevaisuudessa nyrpeästi. Nyt kuitenkin luennon ja artikkelin historian opetustavat oikeasti innostivat minua historian opetusta kohtaan, sillä huomasin, kuinka mielenkiintoa herättävää ja innostavaa historian opetus voi oikeasti olla.

- Millaisia historian ajattelutaitoja esimerkeissä harjoitetaan?

Esimerkit ohjaavat oppilaita ottamaan huomioon miten erilaisia tulkintoja tapahtuneesta voidaan muodostaa. Esimerkit vaativat myös ongelmanratkaisutaitojen ja päättelykykyn harjoittamista, ja merkityksellisten asioiden erottamista muusta tiedosta. Myös esimerkkitehtävien edessä vähitellen oppilaat oppivat myös ymmärtämään syyseuraussuhteita historian tapahtumille.

- Millaisia tietoja/taitoja vastaavanlaisten opetusten toteuttaminen vaatii opettajalta?

Opettajan tulisi ensinäkin osata valita tehtävään sellainen kiinnostava aihe/kysymys, joka herättää oppilaiden mielenkiinnon ja mikä liittyisi olennaisesti OPSiin ja näin ollen opetettaviin asioihin. Lisäksi vastaavanlaisen opetuksen toteuttaminen vaatii opettajalta luovuutta ja kekseliäisyyttä, sillä valmiita tehtävänasetteluita tuskin on valmiina missään suomalaisissa opettajan materiaaleissa. Tämän takia ajattelen myös, että opettajalla täytyisi olla hyvä ja vankka historiallisen tiedon pohja, jonka varassa hän pystyisi vastaavanlaista opetusta suunnittelemaan.

Välitehtävä 2
Millaisia ajatuksia artikkelin ja luennon kuvaamat opiskelutavat herättävät? Eroavatko jotenkin siitä, millaista historian ja yhteiskuntaopin opetusta olet itse saanut?

Luennon sekä artikkelin kuvaamat opiskelutavat eroavat suurestikin siitä, millaista opetusta itse sain. Esimerkiksi yläasteella historian tunneilla emme tehneet ikinä mitään muuta kuin alleviivasimme kirjaa. Omille tulkinnoille ja pohdinnoille ei jäänyt siis lainkaan sijaa tunneilla, kotitehtävissä tai myöskään kokeissa, jotka olivat täynnä kysymyksiä, mihin oli selkeästi vain yksi oikea vastaus. Artikkelissa ja luennolla esitetyt tavat kuulostivat heti todella mielenkiintoisilta ja mukaansatempaavilta! Niistä varmasti innostuvat kaikenikäiset oppijat.


Millaisia historian ajattelutaitoja esimerkeissä harjoitetaan?

Esimerkeissä harjoitellaan erityisesti omien tulkintojen tekemistä ja tavallaan "ajattelun ketjua" sekä kokonaisuuden muodostamista. Yksittäisten faktojen rooli jää pienempään valoon, kun keskitytään laajempaan kuvaan tietystä tapahtumasta tai tapahtumaketjusta ja käydään sitä läpi eri näkökulmista. Omien ajatusten esilletuomisen ja niiden sanoittamisen lisäksi esimerkeissä harjoitellaan myös tärkeitä yhteistyötaitoja ryhmässä toimimisen avulla: omat ajatukset sanotaan ääneen ja annetaan myös kaikille muille mahdollisuus tehdä niin.

Millaisia tietoja/taitoja vastaavanlaisten opetusten toteuttaminen vaatii opettajalta?

Opettajan täytyy tietysti olla itse kartalla, mitä asiaa hän on lähdössä opettamaan. Sen lisäksi opettajalla on oltava sellainen suhde oppilaisiin, että he uskaltavat heittäytyä tehtävän tekemiseen. Hyvän ilmapiirin ylläpitämisen lisäksi opettajalla on oltava itselläänkin intoa suunnitella tällaisia tehtäviä sekä hyvät vuorovaikutus- ja ryhmänhallintataidot, jotta keskustelu on vilkasta ja hedelmällistä, mutta pysyy kuitenkin käsiteltävän aiheen piirissä.

EP POM2
Millaisia ajatuksia artikkelin ja luennon kuvaamat opiskelutavat herättävät? Eroavatko jotenkin siitä, millaista historian ja yhteiskuntaopin opetusta olet itse saanut?
Minä, kuten suurin osa muistakin ryhmämme opiskelijoista, olen opiskellut etenkin historiaa hyvin oppikirjaorientoituneesti. Yhteiskuntaopissa oli hiukan enemmän erilaisia opiskelutapoja, mutta hyvin vähän siinäkin.
Artikkelissa esiteltiin opiskelua roolipelin kautta, jota ymmärtääkseni tulevalla luennolla tulemme myös testaamaan. Itse en ole koulussa koskaan osallistunut tällaiseen, mutta partion kautta olen ollut mukana historiallisessa "roolipelissä", jossa saimme roolit ja elimme sen aikaisessa koulussa (ympäristö oli hyvin autenttinen). Itselleni jäi jo tällöin hyvin vaikuttunut olo, sillä rooliin eläytyminen oli haastavaa ja eläytymistehtävä aiheutti paljonkin keskustelua. Jos aihe ei herätä oppilaassa mitään ajatuksia, tunteita tai mielenkiintoa, on hyvin todennäköistä, ettei siitä jää mitään mieleen. Kuitenkin jos edes jotain edellämainituista asioista herää, on paljon todennäköisempää, että siitä jää oppilaalle muistijälki. 
Professori McFahn haastaa luennolla olevia opiskelijoita hyvin aktiiviseen osallistumiseen opetuksessa. Pääkallo -esimerkki muistuttaa viime demokerran muumio-tehtävää ja tällaiset mysteeritehtävät ovat kiinnostavia sekä toimivat ikätasoisesti järjesteltynä varmasti kaikilla luokka-asteilla. Lähestymistapana tämä on paljon kiinnostavampi, kuin se, että opettaja esittää valmiit vastaukset. Opiskelutapana ajattelen tämän olevan myös tehokkaampi, sillä se vaatii opiskelijalta tai oppilaalta historian ajattelutaitoja ja niitä pääsee siten myös kehittämään, kun opetus on edes joskus tämäntyylistä. Itse en rehellisesti sanottuna ennen tätä kurssia ollut edes ajatellut, että historiaan tarvitaan jotain tietynlaisia ajattelutaitoja.. :D

Millaisia historian ajattelutaitoja esimerkeissä harjoitetaan?
Esimerkeissä harjoitellaan ajattelemaan asioita monesta eri näkökulmasta. Myös kriittistä ajattelua tarvitaan. Esimerkiksi pääkallolle kysymyksiä esittäessä McFahn haastaa opiskelijoita miettimään, mikä on todennäköistä ja mikä ei. Historiallisessa keskustelussa tulee käyttää kieltä, jossa puhutaan asioiden olevan joko mahdollisia tai mahdottomia, sillä kaikista asioista ei ole täyttä varmuutta. Tämän vuoksi historiassa täytyy suhtautua osaan asioista myös tutkivasti sekä olla valmis muuttamaan omaa ajattelutapaansa saadessaan lisätietoa tai uusia näkökulmia asioihin.

Millaisia tietoja/taitoja vastaavanlaisten opetusten toteuttaminen vaatii opettajalta?
Opettajan täytyy olla valmis heittäytymään sekä olla innostunut aiheesta. Kaikki oppilaat tai ryhmät eivät välttämättä ole innostuneita roolipeleistä tai aktiivisuuteen painottuvasta opiskelusta, jonka vuoksi opettajalta vaaditaan taitoa innostaa ja motivoida oppilaita kiinnostumaan aiheesta sekä osallistumaan edes jollain panoksella.
Professori McFahnista välittyy innostavuus jopa luentotallenteen välityksellä. Ajattelen, ettei opettajalla tarvitse olla erityisiä tietoja, sillä kaiken voi aina selvittää yhdessä oppilaiden kanssa (tietenkin perustiedot täytyy olla kunnossa, mutta mitään spesifiä tietoutta ei tarvita). 

EP POM2

- Millaisia ajatuksia artikkelin ja luennon kuvaamat opiskelutavat herättävät? Eroavatko jotenkin siitä, millaista historian ja yhteiskuntaopin opetusta olet itse saanut?

Artikkelin ja luennon opetustavat olivat mielestäni hyvin vakuuttavia ja uskon, että ne kehittävät esimerkiksi oppilaiden ajattelun taitoja. Historiallisen empatian harjoitukset ja keskusteleminen tuovat esiin oppilaiden omia ajatuksia, eikä mennä vain opettajan johdolla. Oma kokemukseni on se, että historiantunnit olivat pitkälti opettajan monologia, ja opettajan esittämiä kysymyksiä, eivät oppilaiden. Artikkelissakin todettiin, että historianopetus Suomessa on pitkälti opettajajohtoista ja kysymyksiin haetaan oikeita vastauksia eikä niinkään erilaisia tulkintoja. Luennolla esillä olleet toiminnalliset opetustavat ovat varmasti oppilaille mielenkiintoisimpia kuin opettajajohtoisuus. Esimerkiksi ”chocolate bar”-harjoitus ja tehtävä uuden kuninkaan valinnasta vaikuttavat mielestäni sellaisilta, joihin oppilaat jaksavat keskittyä. Itselle tulee vaan mieleen, että olisipa omilla historiantunneillanikin käytetty tuollaisia harjoituksia.

- Millaisia historian ajattelutaitoja esimerkeissä harjoitetaan?

Esimerkkien arvoitukset, joissa edetään pikkuhiljaa eteenpäin, kehittävät loogista päättelyä ja ongelmanratkaisua. Artikkelissa esitellyt historian empatian harjoitukset saavat oppilaita eläytymään toisen asemaan ja pohtimaan, miksi tämä on mahdollisesti tehnyt ratkaisunsa. Historiaan liittyen oppilaat harjoittelevat tulkitsemaan lähteitä, tekemään erilaisia tulkintoja ja tarvittaessa muuttamaan tulkintaansa uusien todisteiden ilmetessä. Lisäksi harjoitukset kehittävät oppilaiden itseohjautuvuutta ja oma-aloitteista työskentelyä.

- Millaisia tietoja/taitoja vastaavanlaisten opetusten toteuttaminen vaatii opettajalta?

Tällaisten toiminnallisten ja oppilaita paljon osallistavien opetustapojen toteuttaminen vaatii opettajalta paljon suunnittelua ja aikaa. Kuten artikkelissa sanottiin, on uusien opetusmenetelmien käyttöönotto helppoa paperilla, mutta vaikeaa käytännössä. Tästä syystä opettaja saattaa vain helppouden vuoksi pitäytyä ”vanhoissa hyvissä tavoissa”, eikä muuta opetustaan, vaikka tietäisi siitä olevan hyötyä. Opettajalta vaaditaan siis oikeaa halua muuttaa menetelmiään. Käyttääkseen tutkivaa oppimista tulee opettajan lisäksi itse ymmärtää hyvin, mitä historiallinen ajattelu vaatii, ja miten se tuotaisiin esille oppilaille heidän ikätasoonsa sopivasti. Esimerkiksi videon esimerkki pääkallosta ja tarinasta sen takana oli hyvä esimerkki tutkivasta oppimisesta, mutta toteuttaessaan tällaisia opettajan tulee tietää, millaiset harjoitukset sopivat minkäkin ikäisille.

EP POM2
- Millaisia ajatuksia artikkelin ja luennon kuvaamat opiskelutavat herättävät? Eroavatko jotenkin siitä, millaista historian ja yhteiskuntaopin opetusta olet itse saanut?

Mielestäni artikkelissa esitelty roolipeliharjoitus sekä luennolla esitelty harjoitus vaikuttivat hyvin mielenkiintoisilta ja poikkeavat täysin saamastani historian opetuksesta. Itse olisin kaivannut nimenomaan tällaista konkreettista opetusta, jossa historia yhdistetään aktiiviseen toimintaan ja tämän kautta historiallisen tiedon prosessointi on paljon kattavampaa kuin kirjasta pänttäämällä. Laaja-alaisissa osaamisalueissa puhutaan ongelmanratkaisutaidoista, joita tällaiset luennolla esitetyt harjoitteet (saman tyylinen mitä tehtiin myös demolla) kehittävät. Tällaiset ongelmanratkaisuun haastavat ja ajattelua kehittävät harjoitteet ovat puuttuneet omasta historian opiskelustani. Tällaisten harjoitteiden kautta opettaminen olisi tehnyt opetuksesta paljon mielenkiintoisempaa ja aktiivisempaa ja tätä kautta varmasti parantanut monien oppimistuloksia. 

- Millaisia historian ajattelutaitoja esimerkeissä harjoitetaan?

Niin kuin yllä jo mainitsin niin tällaiset harjoitteet kehittävät ongelmanratkaisua taitoa sekä kehittävät historiallista ajattelua. Harjoitteiden avulla päästään McFahnin (2018) mukaan käsiksi historian tutkivaan otteeseen: kysytään kysymyksiä, kerätään todisteita ja näiden perusteella saavutetaan mahdollisia johtopäätöksiä. Historian ajattelutaitoja kehitetään pohtimalla erilaisia mahdollisuuksia, tulkintoja, näkökulmia, todisteita ja seurauksia sekä niiden merkitystä historiallisen tiedon esiintyvyyden kannalta. Ymmärretään, että historiallinen tieto on muuttuvaa esimerkiksi luennolla esiintyvässä harjoitteessa monien näkökulma saattoi muuttua todisteiden lisääntyessä. Artikkelissa kerrotut roolipeliharjoitteet lisäävät myös historiallista empaattisuutta rooliin eläytymisen kautta.

- Millaisia tietoja/taitoja vastaavanlaisten opetusten toteuttaminen vaatii opettajalta?

Harjoitteiden toteuttaminen vaatii opettajalta kykyä kyseenalaistaa perinteiset opetusmenetelmät ja pyrkimystä lähteä kehittämään opetusta aktiiviseksi. Tällaisten harjoitteiden avulla siirrytään pois opettajajohtoisesta opetuksesta, mutta silti tällaisten harjoitusten toteuttaminen vaatii vankkaa pedagogista osaamista sekä intoa ja jaksamista suunnitella tämän kaltaista opetusta. Uskon, että moni opettaja saattaa kokea, ettei aikaa ole riittävästi tällaisten harjoitusten suunnitteluun ja toteutukseen. Harjoitteiden toteuttaminen vaatiikin opettajalta enemmän omistautumista ja aikaa, mitä perinteisten opetusmenetelmien toteuttamisessa vaaditaan.

 

Välitehtävät 2

Millaisia ajatuksia artikkelin ja luennon kuvaamat opiskelutavat herättävät? Eroavatko jotenkin siitä, millaista historian ja yhteiskuntaopin opetusta olet itse saanut?

 Tämä on ensimmäinen kerta, kun tutustun tämän kaltaisiin tapoihin opettaa/järjestää oppitunti. Todella mielenkiintoista ja innostavaa! McFahnin luennolla oli esitetty niin monen monta erilaista ideaa käytettäväksi luokassa, esim. kuvan pala palalta tulkinta ja ”mikä ei kuulu joukkoon” -tyyppinen harjoittelu. Varmasti oppilaalle paljon vähemmän puuduttavaa, kuin perinteinen kuuntele ja kirjoita -tyylinen ”oppiminen”. Rautiaisen teksti oli hauskaa ja samaistuttavaa luettavaa -tällainenhan voisi olla mahdollista toteuttaa myös Suomessa! Pääsisinpä itsekin kokemaan vastaavia roolipelejä oppilaan roolissa! Demolla käymämme muumio -harjoitus oli hyvä esimerkki siitä, kuinka aktivoivat harjoitukset ovat kiinnostavia ja innostavia myös vanhemmillekin oppijoille.

Tässä yhteydessä tulee mieleen omilta kouluajoilta, kuinka tuntui, että opettajan esittämiin kysymyksiin oli aina vain yksi oikea vastaus. Ainakin itse koin, että se rajoitti omaa pohtimista ja ääneen vastaamista, koska todennäköisyys vastata väärin tuntui liian suurelta ja pelottavalta. Väärät tai ei täysin oikeat/opettajan tarkoittamat vastaukset sivuutettiin, ja odotettiin, että joku sanoo sen ainoan oikean vastauksen. Tietysti joihinkin asioihin, esimerkiksi vaikka vuosilukuihin, on vain yksi oikea vastaus, mutta laajempiin aiheisiin on aina tulkintoja. Vääräänkin vastaukseen voisi tarttua ja pohtia, miksi oppilas tulkitsi näin.

Millaisia historian ajattelutaitoja esimerkeissä harjoitetaan?

 Historiallista empatiaa, kriittistä ajattelua, ongelmanratkaisutaitoa, analysointia, erilaisia tulkintoja tapahtumista, kuvista, teksteistä, videoista jne., kerrontaa suullisesti tai kirjallisesti. Tärkeää on myös tottua siihen, että mielipidettään saattaa joutua muuttamaan uusien tietojen valossa!

Millaisia tietoja/taitoja vastaavanlaisten opetusten toteuttaminen vaatii opettajalta?

 On varmasti aluksi vaikeaa ja jännittävää lähteä toteuttamaan opetusta aivan uudella tavalla. Opettajan täytyy kyetä suunnittelemaan ja organisoimaan tunnin kulkua hyvin, jotta harjoitukset etenevät sujuvasti ja kaikilla oppilailla on sopivaa tekemistä. Materiaaleja varmasti löytyy jo valmiina, niin ettei kaikkea tarvitse lähteä alusta asti suunnittelemaan itse. Opettajan oma innostus ja heittäytyminen saa näkyä, ja varmasti auttaa innostamaan oppilaita!

EP POM2
Millaisia ajatuksia artikkelin ja luennon kuvaamat opiskelutavat herättävät? Eroavatko jotenkin siitä, millaista historian ja yhteiskuntaopin opetusta olet itse saanut?

Sekä artikkelissa, että luennolla tuli esille toiminnallisuus ja tutkiminen. Artikkelissa korostettiin Suomessa ja Englannissa opetettavan historian opetustapojen eroja. Uskoisin, että tutkiva ote auttaa oppimaan, ymmärtämään sekä muistamaan historiallisia asioita.
Roosa mainitsi hyvin tuon, että tulee miettiä miten tutkivaan opetukseen saadaan sisällytettyä tarpeeksi vaadittuja oppisisältöjä. Artikkelissa nostettu Englannissa toteutettu tunnin toteutus ehkä käsittelee enemmän aihetta kokonaisuutta tutkien, kun taas luennolla tutkittiin tiettyä aihetta aika yksityiskohtaisestikin, jolloin voi miettiä, että saadaanko se yhdistettyä kokonaisuuteen. Luulen, että sekä Suomessa, että Englannissa toteutettuja tapoja voidaan yhdistellä ja pohtia mikä on oppimisen kannalta sopiva tapa. 

Itse muistelen opetuksen olleen opettajajohtoista ja aika toisenlaista, kun esimerkiksi verrataan tuohon Englannissa toteutettavaan malliin. Se kuitenkin keskittyi aika paljon pänttäämiseen. 

Millaisia historian ajattelutaitoja esimerkeissä harjoitetaan?

Esimerkeissä historiaa opiskellaan tutkivalla otteella, minkä avulla harjoitellaan historian ymmärtämistä sekä asioiden tarkastelua eri näkökulmista. Harjoitellaan ajattelun taitoja ja opetellaan tutkimaan asioita sekä pohtimaan mahdollisia syy-seuraussuhteita. 

Millaisia tietoja/taitoja vastaavanlaisten opetusten toteuttaminen vaatii opettajalta?

Ajattelen, että opetuksen toteutus vaatii opettajalta ennakkovalmisteluja sekä ryhmänohjauksen taitoa. Oppilaille on hyvä antaa mahdollisuus tutkia ja esittää kysymyksiä sekä opettaa/tarjota työkaluja siihen, että miten lähdetään tutkimaan. 

Välitehtävä 2

 

Millaisia ajatuksia artikkelin ja luennon kuvaamat opiskelutavat herättävät? Eroavatko jotenkin siitä, millaista historian ja yhteiskuntaopin opetusta olet itse saanut?

Artikkelin sekä luennon opiskelutavat herättivät paljonkin ajatuksia siinä mielessä, että ne olivat hyvinkin erilaisia mihin olen itse tottunut. Toisella demokerrallamme opettaja käytti samaa tapaa, jota videollakin näkyy. Tämä kyseinen tapa on mielestäni erinomainen, sillä se herättää innostusta ja kiinnostusta historiaa kohtaan paljon enemmän kuin ’’perinteinen’’ kerronnallinen historianopetus, jota olen itse saanut. Videolla näkyvä luennoitsija osasi todella hyvin esimerkkitehtävän kautta saada kiinnostusta ja toimintaa opiskelijoille.

 

Millaisia historian ajattelutaitoja esimerkeissä harjoitetaan?

Näissä esimerkeissä näkyy hyvin tutkiva ote sekä hyödynnetään oppilaiden omaa ajattelua. Oppilaat saavat siis itse olla mukana miettimässä mahdollisia vaihtoehtoja historiallisiin tapahtumiin eri näkökulmista. Esimerkeissä korostuu myöskin ongelmanratkaisutaidot ja tärkeys, että omaa ratkaisua voi muuttaa tiedon luonteen muuttuessa.

 

Millaisia tietoja/taitoja vastaavanlaisten opetusten toteuttaminen vaatii opettajalta?

Mielestäni tällaisten opetusten toteuttaminen vaatii opettajalta omanlaista sitoutumista, sillä ei varmasti ole helppoa ja nopeaa toteuttaa tällaisia harjoituksia. Opettajalla täytyy olla taitoa suunnitella tunti hyvin ja aikatauluttaa se ja tämä vaatii varmasti kokemusta ja harjoittelua. Tottakai opettajan oma kiinnostus historiaa kohtaa näkyy, joten sekin on varmasti vain plussana.

Välitehtävä 2
Millaisia ajatuksia artikkelin ja luennon kuvaamat opiskelutavat herättävät?

Rautiainen kertoo tekstissään kokemuksestaan historian opetuksesta Englannissa. Opiskelin itse kaksi vuotta brittiläistä opetussuunnitelmaa noudattavassa koulussa ja muistan, kuinka käsittelimme Venäjän vallankumouksia ja ensimmäisen maailmansodan syttymistä kahdeksannen luokan historian tunneilla puoli vuotta (GCSE). Opetus keskittyi vahvasti historiallisen tiedon analysoitiin ja syy-seuraussuhteiden pohtimiseen, ja oppimistamme mitattiin pitkien esseevastausten avulla. Ero suomalaiseen opetussuunnitelmaan on mielestäni valtava, enkä muista, että meiltä olisi yhdelläkään lukion historian kurssilla vaadittu yhtä laajaa ymmärrystä yhdestäkään historian aihealueesta kuin jo kahdeksannen ja yhdeksännen luokan opinnoissa. Brittiläinen malli korostaakin ajattelun taitojen kehittymistä ja syvää ymmärrystä historian tapahtumista. Harmillisesti historian opettajani oli kuitenkin tympeä ja epämiellyttävä, eikä historian opetus ollut mielestäni yhtä laadukasta ja monipuolista kuin suomalaista opetussuunnitelmaa noudattavassa koulussa. Koin häiritseväksi myös sen, että tapahtumia käsiteltiin niin brittiläisestä näkökulmasta, kuten McFahn myös luennollaan mainitsee.

Millaisia historian ajattelutaitoja esimerkeissä harjoitetaan?

Rautiaisen suosima harjoitus historialliseen tapahtumaan tai aikakauteen eläytymisestä harjoittaa historiallista empatiaa, sekä tapahtumien katsomista eri näkökulmista. Harjoituksen auttavat ymmärtämään historian tiedon luonnetta ja rooliin heittäytyminen saattaa herättää oppijassa tunteita, jota ei odottanut kokevansa. Tapahtumaa tai aikakautta voi olla helpompi käsitellä eläytymistehtävän jälkeen ja saattaa motivoida aiheen opiskeluun enemmän kuin perinteinen opettajajohtoinen tuntityöskentely. Toiminnallisuus oppitunneilla tekee opetuksesta myös mielekkäämpää ja monipuolisempaa, joka tukee myös ajattelun taitojen kehttymistä ja aiheen syvempää ymmärrystä.

Millaisia tietoja/taitoja vastaavanlaisten opetusten toteuttaminen vaatii opettajalta?

Eläytymistehtävien ja erilaisten oppijaa aktivoivien harjoitusten toteuttaminen vaatii opettajalta halua ja motivaatiota perehtyä aihealueisiin, sekä heittäytymistä kokeilla opetuksessaan myös muita perinteistä opettajajohtoista opetusta haastavia toimintatapoja. Opetusta voi lähestyä myös näkökulmasta, jossa tietoa etsitään ja pohditaan yhdessä, eikä opettajalla tarvitse olla täydellistä osaamista aiheeseen tai sisältöön liittyen. Opetuksen toteuttaminen vaatii opettajalta halua ja motivaatiota tehdä opetuksesta mielenkiintoista, sillä historian opetus jää harmillisesti usein hyvin tylsäksi ja yksitoikkoiseksi.

Millaisia ajatuksia artikkelin ja luennon kuvaamat opiskelutavat herättävät? Eroavatko siitä, millaista historian ja yhteiskuntaopin opetusta olet itse saanut?

Saamani opetus oli opettaja- ja oppikirjalähtöistä. Siinä korostui esim. vuosilukujen muistaminen ulkoa. Luennon ja artikkelin mukaan historian opiskelu voi olla vuorovaikutteista, tutkivaa ja kivaa. Oppilaita kannustetaan pohtimaan asioita.

Millaisia historian ajattelutaitoja esimerkeissä harjoitetaan?

Luennolla sanottiin, että opetuksen ei tarvitse olla sitä, että oppilaat vastaavat opettajan asettamiin kysymyksiin, sen sijaan oppilaat keksivät itse kysymyksiä, mikä kehittää heidän kriittisen ajattelunsa taitoja. Tiedonhaku ja lähdekriittisyys korostuu myös.

Millaisia tietoja/taitoja vastaavanlaisen opetuksen toteuttaminen vaatii opettajalta?

Kokonaisuudet on hahmotettava hyvin, osattava ohjata oppilaita ja tiedostettava, että tärkeintä ei ole kirjoista pänttääminen.