Aida Karadavut
EP POM2
Millaisia ajatuksia artikkelin ja luennon kuvaamat opiskelutavat herättävät? Eroavatko jotenkin siitä, millaista historian ja yhteiskuntaopin opetusta olet itse saanut?
Sekä artikkelissa, että luennolla tuli esille toiminnallisuus ja tutkiminen. Artikkelissa korostettiin Suomessa ja Englannissa opetettavan historian opetustapojen eroja. Uskoisin, että tutkiva ote auttaa oppimaan, ymmärtämään sekä muistamaan historiallisia asioita.
Roosa mainitsi hyvin tuon, että tulee miettiä miten tutkivaan opetukseen saadaan sisällytettyä tarpeeksi vaadittuja oppisisältöjä. Artikkelissa nostettu Englannissa toteutettu tunnin toteutus ehkä käsittelee enemmän aihetta kokonaisuutta tutkien, kun taas luennolla tutkittiin tiettyä aihetta aika yksityiskohtaisestikin, jolloin voi miettiä, että saadaanko se yhdistettyä kokonaisuuteen. Luulen, että sekä Suomessa, että Englannissa toteutettuja tapoja voidaan yhdistellä ja pohtia mikä on oppimisen kannalta sopiva tapa.
Itse muistelen opetuksen olleen opettajajohtoista ja aika toisenlaista, kun esimerkiksi verrataan tuohon Englannissa toteutettavaan malliin. Se kuitenkin keskittyi aika paljon pänttäämiseen.
Millaisia historian ajattelutaitoja esimerkeissä harjoitetaan?
Esimerkeissä historiaa opiskellaan tutkivalla otteella, minkä avulla harjoitellaan historian ymmärtämistä sekä asioiden tarkastelua eri näkökulmista. Harjoitellaan ajattelun taitoja ja opetellaan tutkimaan asioita sekä pohtimaan mahdollisia syy-seuraussuhteita.
Millaisia tietoja/taitoja vastaavanlaisten opetusten toteuttaminen vaatii opettajalta?
Ajattelen, että opetuksen toteutus vaatii opettajalta ennakkovalmisteluja sekä ryhmänohjauksen taitoa. Oppilaille on hyvä antaa mahdollisuus tutkia ja esittää kysymyksiä sekä opettaa/tarjota työkaluja siihen, että miten lähdetään tutkimaan.
Millaisia ajatuksia artikkelin ja luennon kuvaamat opiskelutavat herättävät? Eroavatko jotenkin siitä, millaista historian ja yhteiskuntaopin opetusta olet itse saanut?
Sekä artikkelissa, että luennolla tuli esille toiminnallisuus ja tutkiminen. Artikkelissa korostettiin Suomessa ja Englannissa opetettavan historian opetustapojen eroja. Uskoisin, että tutkiva ote auttaa oppimaan, ymmärtämään sekä muistamaan historiallisia asioita.
Roosa mainitsi hyvin tuon, että tulee miettiä miten tutkivaan opetukseen saadaan sisällytettyä tarpeeksi vaadittuja oppisisältöjä. Artikkelissa nostettu Englannissa toteutettu tunnin toteutus ehkä käsittelee enemmän aihetta kokonaisuutta tutkien, kun taas luennolla tutkittiin tiettyä aihetta aika yksityiskohtaisestikin, jolloin voi miettiä, että saadaanko se yhdistettyä kokonaisuuteen. Luulen, että sekä Suomessa, että Englannissa toteutettuja tapoja voidaan yhdistellä ja pohtia mikä on oppimisen kannalta sopiva tapa.
Itse muistelen opetuksen olleen opettajajohtoista ja aika toisenlaista, kun esimerkiksi verrataan tuohon Englannissa toteutettavaan malliin. Se kuitenkin keskittyi aika paljon pänttäämiseen.
Millaisia historian ajattelutaitoja esimerkeissä harjoitetaan?
Esimerkeissä historiaa opiskellaan tutkivalla otteella, minkä avulla harjoitellaan historian ymmärtämistä sekä asioiden tarkastelua eri näkökulmista. Harjoitellaan ajattelun taitoja ja opetellaan tutkimaan asioita sekä pohtimaan mahdollisia syy-seuraussuhteita.
Millaisia tietoja/taitoja vastaavanlaisten opetusten toteuttaminen vaatii opettajalta?
Ajattelen, että opetuksen toteutus vaatii opettajalta ennakkovalmisteluja sekä ryhmänohjauksen taitoa. Oppilaille on hyvä antaa mahdollisuus tutkia ja esittää kysymyksiä sekä opettaa/tarjota työkaluja siihen, että miten lähdetään tutkimaan.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.