EP POM2

- Millaisia ajatuksia artikkelin ja luennon kuvaamat opiskelutavat herättävät? Eroavatko jotenkin siitä, millaista historian ja yhteiskuntaopin opetusta olet itse saanut?

Artikkelin ja luennon opetustavat olivat mielestäni hyvin vakuuttavia ja uskon, että ne kehittävät esimerkiksi oppilaiden ajattelun taitoja. Historiallisen empatian harjoitukset ja keskusteleminen tuovat esiin oppilaiden omia ajatuksia, eikä mennä vain opettajan johdolla. Oma kokemukseni on se, että historiantunnit olivat pitkälti opettajan monologia, ja opettajan esittämiä kysymyksiä, eivät oppilaiden. Artikkelissakin todettiin, että historianopetus Suomessa on pitkälti opettajajohtoista ja kysymyksiin haetaan oikeita vastauksia eikä niinkään erilaisia tulkintoja. Luennolla esillä olleet toiminnalliset opetustavat ovat varmasti oppilaille mielenkiintoisimpia kuin opettajajohtoisuus. Esimerkiksi ”chocolate bar”-harjoitus ja tehtävä uuden kuninkaan valinnasta vaikuttavat mielestäni sellaisilta, joihin oppilaat jaksavat keskittyä. Itselle tulee vaan mieleen, että olisipa omilla historiantunneillanikin käytetty tuollaisia harjoituksia.

- Millaisia historian ajattelutaitoja esimerkeissä harjoitetaan?

Esimerkkien arvoitukset, joissa edetään pikkuhiljaa eteenpäin, kehittävät loogista päättelyä ja ongelmanratkaisua. Artikkelissa esitellyt historian empatian harjoitukset saavat oppilaita eläytymään toisen asemaan ja pohtimaan, miksi tämä on mahdollisesti tehnyt ratkaisunsa. Historiaan liittyen oppilaat harjoittelevat tulkitsemaan lähteitä, tekemään erilaisia tulkintoja ja tarvittaessa muuttamaan tulkintaansa uusien todisteiden ilmetessä. Lisäksi harjoitukset kehittävät oppilaiden itseohjautuvuutta ja oma-aloitteista työskentelyä.

- Millaisia tietoja/taitoja vastaavanlaisten opetusten toteuttaminen vaatii opettajalta?

Tällaisten toiminnallisten ja oppilaita paljon osallistavien opetustapojen toteuttaminen vaatii opettajalta paljon suunnittelua ja aikaa. Kuten artikkelissa sanottiin, on uusien opetusmenetelmien käyttöönotto helppoa paperilla, mutta vaikeaa käytännössä. Tästä syystä opettaja saattaa vain helppouden vuoksi pitäytyä ”vanhoissa hyvissä tavoissa”, eikä muuta opetustaan, vaikka tietäisi siitä olevan hyötyä. Opettajalta vaaditaan siis oikeaa halua muuttaa menetelmiään. Käyttääkseen tutkivaa oppimista tulee opettajan lisäksi itse ymmärtää hyvin, mitä historiallinen ajattelu vaatii, ja miten se tuotaisiin esille oppilaille heidän ikätasoonsa sopivasti. Esimerkiksi videon esimerkki pääkallosta ja tarinasta sen takana oli hyvä esimerkki tutkivasta oppimisesta, mutta toteuttaessaan tällaisia opettajan tulee tietää, millaiset harjoitukset sopivat minkäkin ikäisille.