Viivi Pessi
EP POM2
Millaisia ajatuksia artikkelin ja luennon kuvaamat opiskelutavat herättävät? Eroavatko jotenkin siitä, millaista historian ja yhteiskuntaopin opetusta olet itse saanut?
Minä, kuten suurin osa muistakin ryhmämme opiskelijoista, olen opiskellut etenkin historiaa hyvin oppikirjaorientoituneesti. Yhteiskuntaopissa oli hiukan enemmän erilaisia opiskelutapoja, mutta hyvin vähän siinäkin.
Artikkelissa esiteltiin opiskelua roolipelin kautta, jota ymmärtääkseni tulevalla luennolla tulemme myös testaamaan. Itse en ole koulussa koskaan osallistunut tällaiseen, mutta partion kautta olen ollut mukana historiallisessa "roolipelissä", jossa saimme roolit ja elimme sen aikaisessa koulussa (ympäristö oli hyvin autenttinen). Itselleni jäi jo tällöin hyvin vaikuttunut olo, sillä rooliin eläytyminen oli haastavaa ja eläytymistehtävä aiheutti paljonkin keskustelua. Jos aihe ei herätä oppilaassa mitään ajatuksia, tunteita tai mielenkiintoa, on hyvin todennäköistä, ettei siitä jää mitään mieleen. Kuitenkin jos edes jotain edellämainituista asioista herää, on paljon todennäköisempää, että siitä jää oppilaalle muistijälki.
Professori McFahn haastaa luennolla olevia opiskelijoita hyvin aktiiviseen osallistumiseen opetuksessa. Pääkallo -esimerkki muistuttaa viime demokerran muumio-tehtävää ja tällaiset mysteeritehtävät ovat kiinnostavia sekä toimivat ikätasoisesti järjesteltynä varmasti kaikilla luokka-asteilla. Lähestymistapana tämä on paljon kiinnostavampi, kuin se, että opettaja esittää valmiit vastaukset. Opiskelutapana ajattelen tämän olevan myös tehokkaampi, sillä se vaatii opiskelijalta tai oppilaalta historian ajattelutaitoja ja niitä pääsee siten myös kehittämään, kun opetus on edes joskus tämäntyylistä. Itse en rehellisesti sanottuna ennen tätä kurssia ollut edes ajatellut, että historiaan tarvitaan jotain tietynlaisia ajattelutaitoja.. :D
Millaisia historian ajattelutaitoja esimerkeissä harjoitetaan?
Esimerkeissä harjoitellaan ajattelemaan asioita monesta eri näkökulmasta. Myös kriittistä ajattelua tarvitaan. Esimerkiksi pääkallolle kysymyksiä esittäessä McFahn haastaa opiskelijoita miettimään, mikä on todennäköistä ja mikä ei. Historiallisessa keskustelussa tulee käyttää kieltä, jossa puhutaan asioiden olevan joko mahdollisia tai mahdottomia, sillä kaikista asioista ei ole täyttä varmuutta. Tämän vuoksi historiassa täytyy suhtautua osaan asioista myös tutkivasti sekä olla valmis muuttamaan omaa ajattelutapaansa saadessaan lisätietoa tai uusia näkökulmia asioihin.
Millaisia tietoja/taitoja vastaavanlaisten opetusten toteuttaminen vaatii opettajalta?
Opettajan täytyy olla valmis heittäytymään sekä olla innostunut aiheesta. Kaikki oppilaat tai ryhmät eivät välttämättä ole innostuneita roolipeleistä tai aktiivisuuteen painottuvasta opiskelusta, jonka vuoksi opettajalta vaaditaan taitoa innostaa ja motivoida oppilaita kiinnostumaan aiheesta sekä osallistumaan edes jollain panoksella.
Professori McFahnista välittyy innostavuus jopa luentotallenteen välityksellä. Ajattelen, ettei opettajalla tarvitse olla erityisiä tietoja, sillä kaiken voi aina selvittää yhdessä oppilaiden kanssa (tietenkin perustiedot täytyy olla kunnossa, mutta mitään spesifiä tietoutta ei tarvita).
Millaisia ajatuksia artikkelin ja luennon kuvaamat opiskelutavat herättävät? Eroavatko jotenkin siitä, millaista historian ja yhteiskuntaopin opetusta olet itse saanut?
Minä, kuten suurin osa muistakin ryhmämme opiskelijoista, olen opiskellut etenkin historiaa hyvin oppikirjaorientoituneesti. Yhteiskuntaopissa oli hiukan enemmän erilaisia opiskelutapoja, mutta hyvin vähän siinäkin.
Artikkelissa esiteltiin opiskelua roolipelin kautta, jota ymmärtääkseni tulevalla luennolla tulemme myös testaamaan. Itse en ole koulussa koskaan osallistunut tällaiseen, mutta partion kautta olen ollut mukana historiallisessa "roolipelissä", jossa saimme roolit ja elimme sen aikaisessa koulussa (ympäristö oli hyvin autenttinen). Itselleni jäi jo tällöin hyvin vaikuttunut olo, sillä rooliin eläytyminen oli haastavaa ja eläytymistehtävä aiheutti paljonkin keskustelua. Jos aihe ei herätä oppilaassa mitään ajatuksia, tunteita tai mielenkiintoa, on hyvin todennäköistä, ettei siitä jää mitään mieleen. Kuitenkin jos edes jotain edellämainituista asioista herää, on paljon todennäköisempää, että siitä jää oppilaalle muistijälki.
Professori McFahn haastaa luennolla olevia opiskelijoita hyvin aktiiviseen osallistumiseen opetuksessa. Pääkallo -esimerkki muistuttaa viime demokerran muumio-tehtävää ja tällaiset mysteeritehtävät ovat kiinnostavia sekä toimivat ikätasoisesti järjesteltynä varmasti kaikilla luokka-asteilla. Lähestymistapana tämä on paljon kiinnostavampi, kuin se, että opettaja esittää valmiit vastaukset. Opiskelutapana ajattelen tämän olevan myös tehokkaampi, sillä se vaatii opiskelijalta tai oppilaalta historian ajattelutaitoja ja niitä pääsee siten myös kehittämään, kun opetus on edes joskus tämäntyylistä. Itse en rehellisesti sanottuna ennen tätä kurssia ollut edes ajatellut, että historiaan tarvitaan jotain tietynlaisia ajattelutaitoja.. :D
Millaisia historian ajattelutaitoja esimerkeissä harjoitetaan?
Esimerkeissä harjoitellaan ajattelemaan asioita monesta eri näkökulmasta. Myös kriittistä ajattelua tarvitaan. Esimerkiksi pääkallolle kysymyksiä esittäessä McFahn haastaa opiskelijoita miettimään, mikä on todennäköistä ja mikä ei. Historiallisessa keskustelussa tulee käyttää kieltä, jossa puhutaan asioiden olevan joko mahdollisia tai mahdottomia, sillä kaikista asioista ei ole täyttä varmuutta. Tämän vuoksi historiassa täytyy suhtautua osaan asioista myös tutkivasti sekä olla valmis muuttamaan omaa ajattelutapaansa saadessaan lisätietoa tai uusia näkökulmia asioihin.
Millaisia tietoja/taitoja vastaavanlaisten opetusten toteuttaminen vaatii opettajalta?
Opettajan täytyy olla valmis heittäytymään sekä olla innostunut aiheesta. Kaikki oppilaat tai ryhmät eivät välttämättä ole innostuneita roolipeleistä tai aktiivisuuteen painottuvasta opiskelusta, jonka vuoksi opettajalta vaaditaan taitoa innostaa ja motivoida oppilaita kiinnostumaan aiheesta sekä osallistumaan edes jollain panoksella.
Professori McFahnista välittyy innostavuus jopa luentotallenteen välityksellä. Ajattelen, ettei opettajalla tarvitse olla erityisiä tietoja, sillä kaiken voi aina selvittää yhdessä oppilaiden kanssa (tietenkin perustiedot täytyy olla kunnossa, mutta mitään spesifiä tietoutta ei tarvita).
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.