HI02.1. syksy 2024
Miksi kylmä sota päättyi? Kertaustunnin materiaali.
Miksi kylmä sota päättyi?
- liennytys päättyi 1970-luvun lopulla, kun neuvottelut eivät edenneet. Suurvallat turvautuivat perinteiseen voimapolitiikkaan.
- molemmat suurvallat panostivat enemmän asevarusteluun ja keskinäiseen kilpailuun eri aloilla
- kilpailu kävi liian raskaaksi Neuvostoliiton taloudelle
- NL lähetti joukkoja Afganistaniin 1979, mutta ei onnistunut saamaan aluetta kunnolla hallintaansa
- NL:n johtoon nousi 1985 Mihail Gorbatshov, joka ymmärsi maan taloudellisen tilanteen ja pyrki uudistamaan Neuvostoliittoa
- USA ja NL sopivat aseidenriisunnasta ja välit paranivat
- Itä-Euroopan vapautuspyrkimykset voimistuivat, kun Gorba antoi ymmärtää, että NL ei enää puuttuisi asein Itä-Euroopan kehitykseen
- Gorgan uudistuspolitiikka voimisti myös NL:n vähemmistökansojen vaatimuksi itsemääräämisoikeudesta ja koko maan yhtenäisyys rakoili
- Vapausaatteet levisivät kaikkialle Itä-Eurooppaan ja kulmä sota päättyi symbolisesti kun Berliinin muuri murtui marraskuussa 1989
- Neuvostoliitto hajosi 1991, mikä päätti kylmän sodan vastakkainasettelun
Miksi Neuvostoliitto hajosi?
Taloudelliset syyt
- asevarustelukisa Yhdysvaltojen kanssa kävi liian kalliiksi
- maan talous tuhlasi tuotannossa liikaa raaka-aineita
- teollisuutta ei uudistettu, ja investoinnit teollisuuteen jäivät vähäisiksi
- suunnitelmatalous oli liian jähmeää ja suuntasi resursseja väärin
- kansa oli tyytymätöntä koska kulutustavaroita ei ollut tarpeeksi
Poliittiset syyt
- kommunismin suosio ja Neuvostoliiton arvomaailma romahtivat. Fasismin kukistajista ja Itä-Euroopan vapauttajista oli tullut miehittäjiä
- sodan jälkeiset sukupolvet eivät arvostaneet kommunisteja, koska heillä ei ollut konkreettisia siteitä kommunistien saavuttamiin voittoihin toisessa maailmansodassa
- alistetut osavaltiot ja kansallisuudet vaativat oikeuksiaan ja itsemääräämisoikeutta. Nationalismi vahvistui Neuvostoliitossa
- ihmiset tiedostivat talouden jälkeenjääneisyyden ja poliittisen järjestelmän heikkoudet
Muut syyt
- Gorbatsovin talousuudistukset (perestroika) tulivat liian myöhään eivätkä ehtineet pelastaa taloutta
- arvostelu sallittiin (glastnost) mikä nosti esille epäkohtia ja lisäsi tyytymättömyyttä
- uudistuksista huolimatta maan vanhat rakenteet säilyivät ja esimerkiksi maan kommunistinen puolue pysyi vallassa, mikä vei tehon uudistuksilta
Miten kylmän sodan päättyminen vaikutti kansainväliseen politiikkaan?
- kaksinapaisen, suurvaltojen ympärille ryhmittyneen maailman tilalle tuli moninapainen maailma
- kommunistinen leiri hajosi ja kommunistiset valtiot hajosivat lähes täysin
- Euroopan yhteisö saattoi syventää yhteistyötään ja ottaa lisää jäseniä
- sotilasliitto NATO laajentui ja muuttui "rauhanturvaamisjärjestöksi"
- nationalismi voimistui ja Eurooppaan syntyi uusia valtioita
- Saksat yhdistyivät 1990
- Neuvostoliitto hajosi 1991 ja sen perintöä jatkoi maan tärkein osatasavalta, Venäjän federaatio
- Yhdysvallat nousi johtavaksi supervallaksi. Se käytti asemaansa ajaessaan omia etujaan maailmalla
- liennytys päättyi 1970-luvun lopulla, kun neuvottelut eivät edenneet. Suurvallat turvautuivat perinteiseen voimapolitiikkaan.
- molemmat suurvallat panostivat enemmän asevarusteluun ja keskinäiseen kilpailuun eri aloilla
- kilpailu kävi liian raskaaksi Neuvostoliiton taloudelle
- NL lähetti joukkoja Afganistaniin 1979, mutta ei onnistunut saamaan aluetta kunnolla hallintaansa
- NL:n johtoon nousi 1985 Mihail Gorbatshov, joka ymmärsi maan taloudellisen tilanteen ja pyrki uudistamaan Neuvostoliittoa
- USA ja NL sopivat aseidenriisunnasta ja välit paranivat
- Itä-Euroopan vapautuspyrkimykset voimistuivat, kun Gorba antoi ymmärtää, että NL ei enää puuttuisi asein Itä-Euroopan kehitykseen
- Gorgan uudistuspolitiikka voimisti myös NL:n vähemmistökansojen vaatimuksi itsemääräämisoikeudesta ja koko maan yhtenäisyys rakoili
- Vapausaatteet levisivät kaikkialle Itä-Eurooppaan ja kulmä sota päättyi symbolisesti kun Berliinin muuri murtui marraskuussa 1989
- Neuvostoliitto hajosi 1991, mikä päätti kylmän sodan vastakkainasettelun
Miksi Neuvostoliitto hajosi?
Taloudelliset syyt
- asevarustelukisa Yhdysvaltojen kanssa kävi liian kalliiksi
- maan talous tuhlasi tuotannossa liikaa raaka-aineita
- teollisuutta ei uudistettu, ja investoinnit teollisuuteen jäivät vähäisiksi
- suunnitelmatalous oli liian jähmeää ja suuntasi resursseja väärin
- kansa oli tyytymätöntä koska kulutustavaroita ei ollut tarpeeksi
Poliittiset syyt
- kommunismin suosio ja Neuvostoliiton arvomaailma romahtivat. Fasismin kukistajista ja Itä-Euroopan vapauttajista oli tullut miehittäjiä
- sodan jälkeiset sukupolvet eivät arvostaneet kommunisteja, koska heillä ei ollut konkreettisia siteitä kommunistien saavuttamiin voittoihin toisessa maailmansodassa
- alistetut osavaltiot ja kansallisuudet vaativat oikeuksiaan ja itsemääräämisoikeutta. Nationalismi vahvistui Neuvostoliitossa
- ihmiset tiedostivat talouden jälkeenjääneisyyden ja poliittisen järjestelmän heikkoudet
Muut syyt
- Gorbatsovin talousuudistukset (perestroika) tulivat liian myöhään eivätkä ehtineet pelastaa taloutta
- arvostelu sallittiin (glastnost) mikä nosti esille epäkohtia ja lisäsi tyytymättömyyttä
- uudistuksista huolimatta maan vanhat rakenteet säilyivät ja esimerkiksi maan kommunistinen puolue pysyi vallassa, mikä vei tehon uudistuksilta
Miten kylmän sodan päättyminen vaikutti kansainväliseen politiikkaan?
- kaksinapaisen, suurvaltojen ympärille ryhmittyneen maailman tilalle tuli moninapainen maailma
- kommunistinen leiri hajosi ja kommunistiset valtiot hajosivat lähes täysin
- Euroopan yhteisö saattoi syventää yhteistyötään ja ottaa lisää jäseniä
- sotilasliitto NATO laajentui ja muuttui "rauhanturvaamisjärjestöksi"
- nationalismi voimistui ja Eurooppaan syntyi uusia valtioita
- Saksat yhdistyivät 1990
- Neuvostoliitto hajosi 1991 ja sen perintöä jatkoi maan tärkein osatasavalta, Venäjän federaatio
- Yhdysvallat nousi johtavaksi supervallaksi. Se käytti asemaansa ajaessaan omia etujaan maailmalla
Vastaus esseiden vertailutehtävään. Kertaustunnin materiaali.
Mallivastaus: Tyydyttävästä vastauksesta tulee käydä esiin kummankin käsitteen sisältö. Truman tuki länsimaisia demokratioita ja pelkäsi, että jos jokin valtio muuttuu kommunistiseksi, kommunismi leviää myös muihin maihin. Vastauksesta tulee käydä ilmi, että käsitteet kytkeytyvät toisiinsa. Käsitteillä oli keskeinen sija amerikkalaisessa ajattelussa kylmän sodan alkukaudella. Vastaus mainitsee jonkin konkreettisen käsitteisiin liittyvän esimerkkitapauksen, esim. Korean tai Vietnamin.
Kiitettävässä vastauksessa kumpaakin käsitettä tulee käyttää analyyttisemmin selittämään toisen maailmansodan jälkeistä kansainvälisten suhteiden historiaa. Trumanin oppi syntyi reaktiona Kreikan sisällissotaan. Yhdysvaltain presidentti oli huolissaan kommunismin suosiosta Euroopassa ja muualla maailmassa. Trumanin opin pohjalta käynnistettiin Marshall‐apu. Myös Naton perustaminen oli seuraus Trumanin opista. Dominoteoriaa voidaan eritellä Trumanin opin jatkona. Käsitteen loi presidentti Dwight D. Eisenhower kommentoidessaan tilannetta Ranskan Indokiinassa (Vietnamissa) vuonna 1954. Hänen teesinsä oli, että jos Ranska antaa periksi kommunismille Vietnamissa, kommunistinen ideologia leviäisi edelleen Vietnamin naapurimaihin. Vastauksessa analysoidaan kumpaakin käsitettä kylmän sodan historiasta otettujen esimerkkien avulla (esim. Korea, Vietnam, Kuuba).
Tyydyttävässä vastauksessa riittää, että kokelas selostaa yhtä esimerkkiä, kiitettävässä vastauksessa tulee kumpaakin käsitettä ja niiden merkitystä käyttää valitun esimerkin analysointiin.
Pisteet: 7/20
Perustelut: Liian niukasti tekstiä, tarvitaan lisää konkreettisia huomioita. Hyvä tapa aloittaa määrittelemällä käsitteet, yksin niistä saa jo muutaman pisteen. Käsitteetkin kuitenkin pitää määritellä tarkemmin: sidottava aikaan ja paikkaan, 1947 Kreikkaan ja kylmän sodan alkuvaiheisiin. Korean sota: hyvä, tässä on tunnistettu kylmän sodan kriisi tai oikeammin sota. Tämä taso ei kuitenkaan riitä: tarvitaan yksityiskohtia, esimerkkejä, aikamäärityksiä ja mielellään henkilöitäkin. Hassusti mainittu "monet Aasian mantereet", tarkoittaako monia mantereita, esim. Aasiaa?
Pisteet: 18/20
Palaute: Vastaus on jäntevä, kypsä ja kaikin puolin mallikelpoinen. Käsitteet hienosti selvitetty. Siitä voisi antaa melkein täydet pisteet, mutta joitakin parannusehdotuksiakin on: historiassa on hyvä ajoittaa tapahtumat, Vietnamin sodan kesto on olennainen (1954–1975). Yhdysvallat peri kriisin Ranskalta, jonka voimat eivät riittäneet sotaan. Kylmälle sodalle ja sen kriiseille oli tyypillistä sen rinnakkaisuus delokonisaatioprosessin eli entisten siirtomaiden itsenäistymisen kanssa, mikä oli tilanne Vietnamissakin. Trumanin asema on merkittävä, hän oli presidentti Rooseveltin kuoleman jälkeen. Poliittiset doktriinit nimetään usein johtajan mukaan.
Esseevastausten vertailutehtävä. Kertaustunnin materiaali.
Arvioi seuraavien esseevastausten hyviä ja huonoja puolia. Paljonko antaisit pisteitä vastauksista?
Neuvostojohtajat junassa. Kertaustunnin materiaali.
Neuvostojohtajat matkustavat junassa, kun yhtäkkiä juna pysähtyy. Johtajat nousevat vaunusta ja huomaavat, että kiskot loppuvat kuin seinään. He ryhtyvätkin keskustelemaan ratkaisusta.
Lenin: "Me rakennamme tämän junaradan maailman ääriin!"
Stalin: "Ampukaamme ne, jotka rakensivat radan tänne asti."
Hrustsev: "Hei, entäs jos otamme kiskoja junan takaa, ja siirrämme ne junan eteen?"
Breznev: "Voimmehan me vain nousta takaisin junaan. Vedetään verhot eteen ja vähän hytkytään ja leikitään, että juna liikkuu..."
Andropov nyökyttelee, ja Tsernenko vain korahtaa tuskaisesti. Tuskastuneena Gorbatshov kiipeää junan katolle ja huutaa: "Katsokaa, koko maailma! Meidän junamme ei liiku!"
Ei niin vitsiä, ettei totta toinen puoli. Arvioi vitsin antamaa kuvaa eri neuvostojohtajien aikaisesta Neuvostoliitosta.
Vastaus:
Lenin 1917-24: sosialismin ajatus maailmanvallankumouksesta.
Stalin 1920-luvun loppu-1953: sosialismin toteuttaminen yhdessä maassa, kova työkuri ja terrori.
Hrustsev: 1953-64: Hrustsevia on syytetty hätiköidyistä ja harkitsemattomista päätöksistä, esim. ydinkärkiohjusten sijoittamisesta Kuubaan.
Breznev 1964-82: Neuvostoliiton taantuminen ja talouskasvun pysähtyminen. Jälkeen jääminen lännen kehityksestä.
Andropov 1982-84 ja Tsernenko 1984-85: Pysähtyneisyyden ajan johtajia. Molempia pidettiin vähän seniileinä ja kuolivatkin pian valtaan noustuaan.
Gorbatsov 1985-91: Gorba toi esille Neuvostoliiton ongelmat ja esitti niihin ratkaisuvaihtoehdot. Avoimuuden aika.
Lenin: "Me rakennamme tämän junaradan maailman ääriin!"
Stalin: "Ampukaamme ne, jotka rakensivat radan tänne asti."
Hrustsev: "Hei, entäs jos otamme kiskoja junan takaa, ja siirrämme ne junan eteen?"
Breznev: "Voimmehan me vain nousta takaisin junaan. Vedetään verhot eteen ja vähän hytkytään ja leikitään, että juna liikkuu..."
Andropov nyökyttelee, ja Tsernenko vain korahtaa tuskaisesti. Tuskastuneena Gorbatshov kiipeää junan katolle ja huutaa: "Katsokaa, koko maailma! Meidän junamme ei liiku!"
Ei niin vitsiä, ettei totta toinen puoli. Arvioi vitsin antamaa kuvaa eri neuvostojohtajien aikaisesta Neuvostoliitosta.
Vastaus:
Lenin 1917-24: sosialismin ajatus maailmanvallankumouksesta.
Stalin 1920-luvun loppu-1953: sosialismin toteuttaminen yhdessä maassa, kova työkuri ja terrori.
Hrustsev: 1953-64: Hrustsevia on syytetty hätiköidyistä ja harkitsemattomista päätöksistä, esim. ydinkärkiohjusten sijoittamisesta Kuubaan.
Breznev 1964-82: Neuvostoliiton taantuminen ja talouskasvun pysähtyminen. Jälkeen jääminen lännen kehityksestä.
Andropov 1982-84 ja Tsernenko 1984-85: Pysähtyneisyyden ajan johtajia. Molempia pidettiin vähän seniileinä ja kuolivatkin pian valtaan noustuaan.
Gorbatsov 1985-91: Gorba toi esille Neuvostoliiton ongelmat ja esitti niihin ratkaisuvaihtoehdot. Avoimuuden aika.
14. Ristiriitadokumenttitehtävä. Kertaustunnin materiaali.
Tehtävässä harjoiteltavat taidot
• lähdekritiikki
• historiallisten lähteiden tulkinta
Vertaa alla olevia dokumentteja.
a) Minkälaisen kuvan ne antavat 1980-luvun Neuvostoliitosta?
b) Mikä voisi selittää eroa dokumenttien välillä?
Dokumentti A:
Viimeisen 25 vuoden aikana Neuvostoliiton elintaso on noussut huomattavasti. – – Kansa
on alkanut syödä ja pukeutua paremmin ja kestohyödykkeiden myynti on
moninkertaistunut. – – SNTL on maailman johtavia maita öljyn, hiilen, teräksen,
koneenosien ja monien muiden tavaroiden tuotannossa – – Rahojen ja voimavarojen
jakaminen puolustustarkoituksiin asevarustelun takia vaikuttaa edelleen talouteen. – –
Neuvostoliiton talouskapasiteetti kasvaa 100 % vuoteen 2000 mennessä. – – Tavoitteena
on tuottaa entistä parempia hyödykkeitä nopeammin ja halvemmin.
Ote neuvostoliittolaisen Novosti-uutistoimiston kirjasesta Johdatus Neuvostoliittoon
vuodelta 1986.
Dokumentti B:
Venäläiset ovat alkaneet myöntää joitakin asioita, joita he ovat vuosien ajan piilotelleet.
Nyt on käynyt ilmeiseksi, että huonolla ravinnolla, lisääntyvillä teollisuussaasteilla,
alkoholismilla ja heikkenevällä hygienian ja terveydenhuollon tasolla on ollut hälyttäviä
vaikutuksia. Tilastot lapsikuolleisuudesta, tartuntatautien leviämisestä ja huononevasta
eliniänodotteesta saavat Neuvostoliiton muistuttamaan pikemminkin kolmannen
maailman valtiota kuin suurvaltaa. – – Neuvostoliitto on surkuteltavalla
viidennelläkymmenennellä sijalla lapsikuolleisuuden vähäisyyttä mittaavalla asteikolla.
Economist-aikakauslehden raportti elämästä Neuvostoliitossa vuodelta 1986
Vastaus tehtävään:
a) Minkälaisen kuvan ne antavat 1980-luvun Neuvostoliitosta?
• Dokumentti A kehuu elintason nousua, tuotannon tehokkuutta ja talouden valoisia
tulevaisuudennäkymiä Neuvostoliitossa. Dokumentin mukaan SNTL= Sosialististen
neuvostotasavaltojen liitto on maailman johtavia maita öljyn, hiilen, teräksen, koneenosien
ja monien muiden tavaroiden tuotannossa.
• Dokumentti B:n mukaan Neuvostoliitossa on piiloteltu esim. ruokapulaa, saastumista,
alkoholismia ja terveysongelmia. Dokumentin mukaan NL muistuttaa esim. terveysoloiltaan
enemmän kehitysmaata kuin suurvaltaa.
b) Mikä voisi selittää eroa dokumenttien välillä?
• Dokumentti A on ote neuvostoliittolaisen Novosti-uutistoimiston kirjasesta, joten se
luonnollisesti haluaa antaa Neuvostoliitosta mahdollisimman edullisen kuvan.
• Dokumentti B on Lontoossa julkaistavasta Economist-lehdestä, jolla on suuri levikki myös
Yhdysvalloissa. Lännen ja Neuvostoliiton välinen kilpailu ulottui myös elintasoon,
terveyteen ja elinoloihin, joiden heikkoudesta Neuvostoliitossa kyseinen Economist-lehden
juttu kirjoittaa. Lehti tuo esille, että ongelmia on piiloteltu Neuvostoliitossa.
• Dokumentit ovat esimerkkejä kylmän sodan aikaisesta kahden totuuden maailmasta sekä
lännen ja idän kilpailusta kaikilla elämän osa-alueilla
• lähdekritiikki
• historiallisten lähteiden tulkinta
Vertaa alla olevia dokumentteja.
a) Minkälaisen kuvan ne antavat 1980-luvun Neuvostoliitosta?
b) Mikä voisi selittää eroa dokumenttien välillä?
Dokumentti A:
Viimeisen 25 vuoden aikana Neuvostoliiton elintaso on noussut huomattavasti. – – Kansa
on alkanut syödä ja pukeutua paremmin ja kestohyödykkeiden myynti on
moninkertaistunut. – – SNTL on maailman johtavia maita öljyn, hiilen, teräksen,
koneenosien ja monien muiden tavaroiden tuotannossa – – Rahojen ja voimavarojen
jakaminen puolustustarkoituksiin asevarustelun takia vaikuttaa edelleen talouteen. – –
Neuvostoliiton talouskapasiteetti kasvaa 100 % vuoteen 2000 mennessä. – – Tavoitteena
on tuottaa entistä parempia hyödykkeitä nopeammin ja halvemmin.
Ote neuvostoliittolaisen Novosti-uutistoimiston kirjasesta Johdatus Neuvostoliittoon
vuodelta 1986.
Dokumentti B:
Venäläiset ovat alkaneet myöntää joitakin asioita, joita he ovat vuosien ajan piilotelleet.
Nyt on käynyt ilmeiseksi, että huonolla ravinnolla, lisääntyvillä teollisuussaasteilla,
alkoholismilla ja heikkenevällä hygienian ja terveydenhuollon tasolla on ollut hälyttäviä
vaikutuksia. Tilastot lapsikuolleisuudesta, tartuntatautien leviämisestä ja huononevasta
eliniänodotteesta saavat Neuvostoliiton muistuttamaan pikemminkin kolmannen
maailman valtiota kuin suurvaltaa. – – Neuvostoliitto on surkuteltavalla
viidennelläkymmenennellä sijalla lapsikuolleisuuden vähäisyyttä mittaavalla asteikolla.
Economist-aikakauslehden raportti elämästä Neuvostoliitossa vuodelta 1986
Vastaus tehtävään:
a) Minkälaisen kuvan ne antavat 1980-luvun Neuvostoliitosta?
• Dokumentti A kehuu elintason nousua, tuotannon tehokkuutta ja talouden valoisia
tulevaisuudennäkymiä Neuvostoliitossa. Dokumentin mukaan SNTL= Sosialististen
neuvostotasavaltojen liitto on maailman johtavia maita öljyn, hiilen, teräksen, koneenosien
ja monien muiden tavaroiden tuotannossa.
• Dokumentti B:n mukaan Neuvostoliitossa on piiloteltu esim. ruokapulaa, saastumista,
alkoholismia ja terveysongelmia. Dokumentin mukaan NL muistuttaa esim. terveysoloiltaan
enemmän kehitysmaata kuin suurvaltaa.
b) Mikä voisi selittää eroa dokumenttien välillä?
• Dokumentti A on ote neuvostoliittolaisen Novosti-uutistoimiston kirjasesta, joten se
luonnollisesti haluaa antaa Neuvostoliitosta mahdollisimman edullisen kuvan.
• Dokumentti B on Lontoossa julkaistavasta Economist-lehdestä, jolla on suuri levikki myös
Yhdysvalloissa. Lännen ja Neuvostoliiton välinen kilpailu ulottui myös elintasoon,
terveyteen ja elinoloihin, joiden heikkoudesta Neuvostoliitossa kyseinen Economist-lehden
juttu kirjoittaa. Lehti tuo esille, että ongelmia on piiloteltu Neuvostoliitossa.
• Dokumentit ovat esimerkkejä kylmän sodan aikaisesta kahden totuuden maailmasta sekä
lännen ja idän kilpailusta kaikilla elämän osa-alueilla
14. Kylmä sota päättyy
13. Kylmää sotaa kolmannessa maailmassa
Lue kappale 13. ja vastaa kysymyksiin:
1. Miksi siirtomaavallan purkautuminen alkoi juuri toisen maailmansodan jälkeen?
- toinen maailmansota heikensi siirtomaavaltoja
- länsi sanoi taistelevansa toisessa maailmansodassa vapauden ja demokratian puolesta ja siihen ei sopinut ajatus siirtomaista
- siirtomaiden asukkaat usein taistelivat emämaansa puolesta ja heille luvattiin itsenäiyyttä tai vapautta
2. Miten dekolonisaatio vaikutti kylmään sotaan?
- kylmän sodan näyttämölle tuli uusia itsenäisiä valtioita ja molemmat suurvallat alkoivat hakea niistä liittolaisia toista osapuolta vastaan
3. a)Laadi lyhyt tiivistelmä Korean sodasta ja Vietnamin sodasta.
Korean sota 1950-53
- toisen maailmansodan jälkeen japanilaismiehityksestä vapautettu Korean niemimaa jaettiin Etelä- ja Pohjois-Koreaan
- pohjoisessa valta oli kommunisteilla ja etelässä oikeistorintamalla
- Pohjois-Korea hyökkäsi Kiinan ja Neuvostoliiton tukemana etelään tavoitteena yhdistää maa
- USA kokosi YK:n lipun alle monikansallisen liittouman ja valtasi takaisin valloitetut alueet
- aseleporaja sovittiin 38. leveyspiirin kohdalle
- maa jakaantui kommunistiseen Pohjois-Koreaan ja kapitalistiseen Etelä-Koreaan
Vietnamin sota n. 1964 (Yhdysvaltojen osallistuminen)- 1973
- Ranska ei halunnut luopua siirtomaistaan rauhanomaisesti ja Vietnamin itsenäistymisestä käytiin Indokiinan sota (1946-54)
- sodan jälkeen Vietnam jaettiin kommunistiseen Pohjois-Vietnamiin ja kapitalistiseen Etelä-Vietnamiin
- Pohjois-Vietnam halusi valloittaa etelän
- Etelä-Vietnamissa toimi kommunistinen sissiliike Vietkong, joka toimi yhteistyössä Pohjois-Vietnamin kanssa ja sai siltä tukea
- USA tuki Etelä-Vietnamia ja Kiina ja Neuvostoliitto Pohjois-Vietnamia ja sissejä
- sota sujui Yhdysvaltojen osalta huonosti ja herätti pahennusta siviileihin kohdistuvien raakuuksien vuoksi
- 1974 USA vetäytyi Vietnamista ja Pohjoinen valtasi etelän ja maa yhdistyi kommunistiseksi Vietnamiksi
b) Pohdi, millaisia yhteisiä piirteitä sodilla oli?
- molemmat vapautuivat Japanin miehityksestä
- molemmat maat jaettiin kahtia ja molemmissa kommunistit pyrkivät saamaan haltuunsa koko maan
- kommunistit hallitsivat pohjoista ja kapitalistit etelää
- Kiina ja Neuvostoliitto tukivat pohjoista ja USA etelää
- molemmissa USA tuki kapitalisteja ja pirki estämään kommunistien vallan laajenemisen
- toinen maailmansota heikensi siirtomaavaltoja
- länsi sanoi taistelevansa toisessa maailmansodassa vapauden ja demokratian puolesta ja siihen ei sopinut ajatus siirtomaista
- siirtomaiden asukkaat usein taistelivat emämaansa puolesta ja heille luvattiin itsenäiyyttä tai vapautta
2. Miten dekolonisaatio vaikutti kylmään sotaan?
- kylmän sodan näyttämölle tuli uusia itsenäisiä valtioita ja molemmat suurvallat alkoivat hakea niistä liittolaisia toista osapuolta vastaan
3. a)Laadi lyhyt tiivistelmä Korean sodasta ja Vietnamin sodasta.
Korean sota 1950-53
- toisen maailmansodan jälkeen japanilaismiehityksestä vapautettu Korean niemimaa jaettiin Etelä- ja Pohjois-Koreaan
- pohjoisessa valta oli kommunisteilla ja etelässä oikeistorintamalla
- Pohjois-Korea hyökkäsi Kiinan ja Neuvostoliiton tukemana etelään tavoitteena yhdistää maa
- USA kokosi YK:n lipun alle monikansallisen liittouman ja valtasi takaisin valloitetut alueet
- aseleporaja sovittiin 38. leveyspiirin kohdalle
- maa jakaantui kommunistiseen Pohjois-Koreaan ja kapitalistiseen Etelä-Koreaan
Vietnamin sota n. 1964 (Yhdysvaltojen osallistuminen)- 1973
- Ranska ei halunnut luopua siirtomaistaan rauhanomaisesti ja Vietnamin itsenäistymisestä käytiin Indokiinan sota (1946-54)
- sodan jälkeen Vietnam jaettiin kommunistiseen Pohjois-Vietnamiin ja kapitalistiseen Etelä-Vietnamiin
- Pohjois-Vietnam halusi valloittaa etelän
- Etelä-Vietnamissa toimi kommunistinen sissiliike Vietkong, joka toimi yhteistyössä Pohjois-Vietnamin kanssa ja sai siltä tukea
- USA tuki Etelä-Vietnamia ja Kiina ja Neuvostoliitto Pohjois-Vietnamia ja sissejä
- sota sujui Yhdysvaltojen osalta huonosti ja herätti pahennusta siviileihin kohdistuvien raakuuksien vuoksi
- 1974 USA vetäytyi Vietnamista ja Pohjoinen valtasi etelän ja maa yhdistyi kommunistiseksi Vietnamiksi
b) Pohdi, millaisia yhteisiä piirteitä sodilla oli?
- molemmat vapautuivat Japanin miehityksestä
- molemmat maat jaettiin kahtia ja molemmissa kommunistit pyrkivät saamaan haltuunsa koko maan
- kommunistit hallitsivat pohjoista ja kapitalistit etelää
- Kiina ja Neuvostoliitto tukivat pohjoista ja USA etelää
- molemmissa USA tuki kapitalisteja ja pirki estämään kommunistien vallan laajenemisen
Vietnamin sota
Korean sota
12. Supervallat sodan kynnyksellä. Läksy tiistaiksi!
Lue oppikirjan kappale 13. ja tee oheinen tehtävä tiistain 10.12. tunnille.
Vastaukset kpl. 11. tehtäviin
1. Mitä tarkoittaa kylmä sota?
• Kylmä sota on toisen maailmansodan jälkeen alkanut kansainvälinen jännitystila ja
vastakkainasettelu Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton sekä niiden liittolaisten välillä.
• Tarkkaa alkamisajankohtaa on vaikea määritellä, epäluulot alkoivat jo toisen
maailmansodan aikana. Kylmä sota päättyy Neuvostoliiton hajoamiseen vuonna 1991.
Tehtävä 3
Mitkä olivat mielestäsi kaksi tärkeintä syytä kylmän sodan syttymiseen? Perustele.
Näkökulmia:
• Toinen maailmansota, koska se muutti suurvaltojen voimatasapainoa, vahvisti
Neuvostoliiton vaikutusvaltaa ja toi sen joukot keskelle Eurooppaa.
• Aatteiden välinen ristiriita, koska se oli osasyy osapuolten epäluuloon.
• Konkreettiset riidanaiheet Euroopassa (Saksa ja Itä-Eurooppa), koska niistä alkoi
vastakkainasettelu
Tehtävä 4
Miksi ja miten Itä-Euroopan kansandemokratiat syntyivät?
• Taustalla Neuvostoliiton tarve muodostaa puskurivyöhyke Euroopan rajalle.
Neuvostoliiton pyrkimyksiin vaikuttivat lukuisat hyökkäykset historiassa (mm. Kaarle XII,
Napoleon) ja ennen kaikkea tietysti Hitlerin yritys tuhota Neuvostoliitto.
• Lisätietoa kansandemokratian etenemisestä Itä-Euroopassa:
• Puola
• Rajat siirtyivät 200 km länteen. Suoritettiin etnisiä puhdistuksia, kun 5 miljoonaa
saksalaista siirrettiin pois länsiosista ja tilalle tuotiin idässä kotinsa menettäneitä
puolalaisia. Puolassa oli vuonna 1945 kaikkien puolueiden kokoomushallitus,
jonka oli tehtävänä järjestää vapaat vaalit Jaltan sopimuksen mukaisesti.
Talonpoikien kannatus näytti hyvältä ja kommunistien huonolta, joten vaaleja
lykättiin. Tammikuussa 1947 Stalinin käsky siivota hallituksesta muut kuin
kommunistit, joten järjestettiin uudet vaalit, joihin Neuvostoliitto puuttui moni
eri painostuskeinoin. Tulos: kommunistien ja sosialistisen puolueen eli
”demokraattisen blokin” murskavoitto (394 paikkaa 444:sta). Joulukuussa myös
sosialistinen puolue lakkautettiin: Puolasta tuli yhden puolueen diktatuuri.
• Unkari
• Vuoden 1945 vaaleissa pienviljelijöiden puolue sai 57 % äänistä. Vaalien
jälkeisessä kokoomushallituksessa kommunistit saivat kuitenkin sisä- ja
puolustusministerin salkut. Koska talonpoikaispuoluetta ei pystytty vaaleissa
kukistamaan, ryhtyivät kommunistit Neuvostoliiton avustamana käyttämään
väkivaltaa: vuonna 1947 pienviljelijäpuolueen johtajaa Béla Kovacsia syytettiin
vehkeilystä länsivaltojen kanssa ja hän katosi jäljettömiin. Vanhat
porvaripuolueet hajotettiin vähitellen, mutta vasta vuonna 1949 Puolan
kommunistien valta oli ehdoton ja maa saatettiin julistaa kansandemokratiaksi.
• Bulgaria
• Myös Bulgariassa oli vahva talonpoikaispuolue, jonka johtaja Nikolai Petkov
vangittiin ja teloitettiin kesällä 1947. Entinen Kominternin johtaja Dimitrov
lähetettiin Neuvostoliitosta johtamaan Bulgarian kommunisteja.
• Dimitrov julisti joulukuussa 1948, että Bulgariassa oli toteutettu Neuvostoliiton
mallin mukainen proletariaatin diktatuuri.
• Romania
• Talonpoikaispuolueen johtaja Juliu Maniu tuomittiin heinäkuussa 1947
elinkautiseen vankeuteen. Joulukuussa 1947 kuningas Mikael pakotettiin
eroamaan ja lähtemään maanpakoon ja Romania julistettiin kansantasavallaksi.
• Tšekkoslovakia
• Oli jo ennen maailmansotaa vauras ja teollistunut valtio. Puna-armeija vetäytyi
maasta jo 1945, mutta tšekit uskoivat Neuvostoliiton suojelevan maansa
itsenäisyyttä (taustalla Münchenin kokemukset).Kommunistit saivat 38 % äänistä
vuoden 1945 eduskuntavaaleissa. Vuonna 1948 kommunistinen sisäministeri
nimitti johtaviin poliisivirkoihin kommunisteja, muut ministerit jättivät
protestiksi eroanomuksensa. Kommunistit järjestivät suuria mielenosoituksia ja
painostivat presidentti Benešiä nimittämään eronneiden ministereiden tilalle
kommunistiministerit, mikä tapahtuikin.
• Jugoslavia
• Titon joukot olivat karkottaneet saksalaiset ja voittaneet oikeistolaiset sissit. Heti
sodan jälkeen kommunistit valtaan, Titosta Stalinin innokas liittolainen, vuonna
1947 perustetun Kominformin päämajakin oli sijoitettu Belgradiin. Tito olisi
halunnut puuttua Kreikan sisällissotaan, Stalinin oli suorastaan hillittävä häntä.
Lopulta Stalin alkoi kokea Titon liian omatoimiseksi, hän ei hyväksynyt Titon
suunnitelmia ”Balkanin federaation” muodostamisesta (Jugoslavia, Bulgaria ja
Romania). Välirikko julkiseksi, kun Kominform erotti Jugoslavian ja julisti Titon
ajavan vain Jugoslavian eikä kansainvälisen kommunistisen aatteen etua.
Tehtävä 6
Perustele väite: politiikka ja raha olivat kylmän sodan aseita.
• Politiikka: kylmän sodan puolet puuttuivat suoraan muiden maiden asioihin (Trumanin
oppi, Brežnevin oppi yms.) ja solmivat erilaisia liittoja ja sopimuksia eri maiden kanssa.
Ideologisia eroja korostettiin myös.
• Raha: taloudellista apua annettiin ystävällismielisille maille ja muille vastaaville tahoille
(puolueet, sissiliikkeet). Tärkeässä osassa olivat myös taloudelliset yhteistyöjärjestöt ja
maiden väliset taloudelliset sopimukset
• Kylmä sota on toisen maailmansodan jälkeen alkanut kansainvälinen jännitystila ja
vastakkainasettelu Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton sekä niiden liittolaisten välillä.
• Tarkkaa alkamisajankohtaa on vaikea määritellä, epäluulot alkoivat jo toisen
maailmansodan aikana. Kylmä sota päättyy Neuvostoliiton hajoamiseen vuonna 1991.
Tehtävä 3
Mitkä olivat mielestäsi kaksi tärkeintä syytä kylmän sodan syttymiseen? Perustele.
Näkökulmia:
• Toinen maailmansota, koska se muutti suurvaltojen voimatasapainoa, vahvisti
Neuvostoliiton vaikutusvaltaa ja toi sen joukot keskelle Eurooppaa.
• Aatteiden välinen ristiriita, koska se oli osasyy osapuolten epäluuloon.
• Konkreettiset riidanaiheet Euroopassa (Saksa ja Itä-Eurooppa), koska niistä alkoi
vastakkainasettelu
Tehtävä 4
Miksi ja miten Itä-Euroopan kansandemokratiat syntyivät?
• Taustalla Neuvostoliiton tarve muodostaa puskurivyöhyke Euroopan rajalle.
Neuvostoliiton pyrkimyksiin vaikuttivat lukuisat hyökkäykset historiassa (mm. Kaarle XII,
Napoleon) ja ennen kaikkea tietysti Hitlerin yritys tuhota Neuvostoliitto.
• Lisätietoa kansandemokratian etenemisestä Itä-Euroopassa:
• Puola
• Rajat siirtyivät 200 km länteen. Suoritettiin etnisiä puhdistuksia, kun 5 miljoonaa
saksalaista siirrettiin pois länsiosista ja tilalle tuotiin idässä kotinsa menettäneitä
puolalaisia. Puolassa oli vuonna 1945 kaikkien puolueiden kokoomushallitus,
jonka oli tehtävänä järjestää vapaat vaalit Jaltan sopimuksen mukaisesti.
Talonpoikien kannatus näytti hyvältä ja kommunistien huonolta, joten vaaleja
lykättiin. Tammikuussa 1947 Stalinin käsky siivota hallituksesta muut kuin
kommunistit, joten järjestettiin uudet vaalit, joihin Neuvostoliitto puuttui moni
eri painostuskeinoin. Tulos: kommunistien ja sosialistisen puolueen eli
”demokraattisen blokin” murskavoitto (394 paikkaa 444:sta). Joulukuussa myös
sosialistinen puolue lakkautettiin: Puolasta tuli yhden puolueen diktatuuri.
• Unkari
• Vuoden 1945 vaaleissa pienviljelijöiden puolue sai 57 % äänistä. Vaalien
jälkeisessä kokoomushallituksessa kommunistit saivat kuitenkin sisä- ja
puolustusministerin salkut. Koska talonpoikaispuoluetta ei pystytty vaaleissa
kukistamaan, ryhtyivät kommunistit Neuvostoliiton avustamana käyttämään
väkivaltaa: vuonna 1947 pienviljelijäpuolueen johtajaa Béla Kovacsia syytettiin
vehkeilystä länsivaltojen kanssa ja hän katosi jäljettömiin. Vanhat
porvaripuolueet hajotettiin vähitellen, mutta vasta vuonna 1949 Puolan
kommunistien valta oli ehdoton ja maa saatettiin julistaa kansandemokratiaksi.
• Bulgaria
• Myös Bulgariassa oli vahva talonpoikaispuolue, jonka johtaja Nikolai Petkov
vangittiin ja teloitettiin kesällä 1947. Entinen Kominternin johtaja Dimitrov
lähetettiin Neuvostoliitosta johtamaan Bulgarian kommunisteja.
• Dimitrov julisti joulukuussa 1948, että Bulgariassa oli toteutettu Neuvostoliiton
mallin mukainen proletariaatin diktatuuri.
• Romania
• Talonpoikaispuolueen johtaja Juliu Maniu tuomittiin heinäkuussa 1947
elinkautiseen vankeuteen. Joulukuussa 1947 kuningas Mikael pakotettiin
eroamaan ja lähtemään maanpakoon ja Romania julistettiin kansantasavallaksi.
• Tšekkoslovakia
• Oli jo ennen maailmansotaa vauras ja teollistunut valtio. Puna-armeija vetäytyi
maasta jo 1945, mutta tšekit uskoivat Neuvostoliiton suojelevan maansa
itsenäisyyttä (taustalla Münchenin kokemukset).Kommunistit saivat 38 % äänistä
vuoden 1945 eduskuntavaaleissa. Vuonna 1948 kommunistinen sisäministeri
nimitti johtaviin poliisivirkoihin kommunisteja, muut ministerit jättivät
protestiksi eroanomuksensa. Kommunistit järjestivät suuria mielenosoituksia ja
painostivat presidentti Benešiä nimittämään eronneiden ministereiden tilalle
kommunistiministerit, mikä tapahtuikin.
• Jugoslavia
• Titon joukot olivat karkottaneet saksalaiset ja voittaneet oikeistolaiset sissit. Heti
sodan jälkeen kommunistit valtaan, Titosta Stalinin innokas liittolainen, vuonna
1947 perustetun Kominformin päämajakin oli sijoitettu Belgradiin. Tito olisi
halunnut puuttua Kreikan sisällissotaan, Stalinin oli suorastaan hillittävä häntä.
Lopulta Stalin alkoi kokea Titon liian omatoimiseksi, hän ei hyväksynyt Titon
suunnitelmia ”Balkanin federaation” muodostamisesta (Jugoslavia, Bulgaria ja
Romania). Välirikko julkiseksi, kun Kominform erotti Jugoslavian ja julisti Titon
ajavan vain Jugoslavian eikä kansainvälisen kommunistisen aatteen etua.
Tehtävä 6
Perustele väite: politiikka ja raha olivat kylmän sodan aseita.
• Politiikka: kylmän sodan puolet puuttuivat suoraan muiden maiden asioihin (Trumanin
oppi, Brežnevin oppi yms.) ja solmivat erilaisia liittoja ja sopimuksia eri maiden kanssa.
Ideologisia eroja korostettiin myös.
• Raha: taloudellista apua annettiin ystävällismielisille maille ja muille vastaaville tahoille
(puolueet, sissiliikkeet). Tärkeässä osassa olivat myös taloudelliset yhteistyöjärjestöt ja
maiden väliset taloudelliset sopimukset
11. Kaksinapainen maailma
11. Kaksinapainen maailma
Lue kappale 11. ja tee tehtävät 1,3,4,6 ja 7.
10. Kansanmurhat ja politiikka. Vastaukset.
1. Millainen vaikutus kansanmurhilla on ollut kansainväliseen politiikkaan?
- ovat vaikuttaneet kansinvälisiin sodan sääntöjä koskeviin sopimuksiin
- käytetään edelleen oikeuttamaan eri valtioiden toimia
- niiden aiheuttama kauna vaikuttaa edelleen valtioiden välisiin suhteisiin
- vaikuttaa myös YK:n toimintaan, koska sillä on oikeus määrittää jokin asia kansanmurhaksi
2. Ketkä pyrkivät korostamaan holokaustia?
- juutalaiset pyrkivät korostamaan asemaansa kansanmurhan uhrina
- holokaustin avulla perusteltiin juutalaisvaltion perustamista keskelle arabialuetta
- valtion perustaminen nähtiin hyvitykseksi juutalaisten kärsimyksille
Ketkä vähättelevät holokaustia?
- äärioikeisto, uusnatsit ja jotkin jyrkän linjan arabit
- esim. Saksassa holokaustin kieltäminen on rikos
3. Kansanmurhien käsittelyyn liittyy paljon historiapolitiikkaa.
- uhrin asemaa saatetaan korostaa ja siten oikeuttaa omaa toimintaa
5. Miten Saksa on pyrkinyt hallitsemaan menneisyyttään?
- poliitikot ovat jo 1970-luvulta avoimesti pyytäneet anteeksi juutalaisvainoja
- kylmän sodan jälkeen ja Saksojen yhdistyttyä asiasta on keskusteltu avoimesti ja sitä on tukittu paljon
- on myös myös mietitty tavallisten saksalaisten osuutta juutalaisvainoihin mahdollistajana
- aiheesta on tehty paljon kirjoja, elokuvia ja dokumentteja
- uhreille on pystytetty muistomerkkejä ja aihe on laajasti esillä museoissa
- natsisymbolit on kielletty Saksassa
- ovat vaikuttaneet kansinvälisiin sodan sääntöjä koskeviin sopimuksiin
- käytetään edelleen oikeuttamaan eri valtioiden toimia
- niiden aiheuttama kauna vaikuttaa edelleen valtioiden välisiin suhteisiin
- vaikuttaa myös YK:n toimintaan, koska sillä on oikeus määrittää jokin asia kansanmurhaksi
2. Ketkä pyrkivät korostamaan holokaustia?
- juutalaiset pyrkivät korostamaan asemaansa kansanmurhan uhrina
- holokaustin avulla perusteltiin juutalaisvaltion perustamista keskelle arabialuetta
- valtion perustaminen nähtiin hyvitykseksi juutalaisten kärsimyksille
Ketkä vähättelevät holokaustia?
- äärioikeisto, uusnatsit ja jotkin jyrkän linjan arabit
- esim. Saksassa holokaustin kieltäminen on rikos
3. Kansanmurhien käsittelyyn liittyy paljon historiapolitiikkaa.
- uhrin asemaa saatetaan korostaa ja siten oikeuttaa omaa toimintaa
5. Miten Saksa on pyrkinyt hallitsemaan menneisyyttään?
- poliitikot ovat jo 1970-luvulta avoimesti pyytäneet anteeksi juutalaisvainoja
- kylmän sodan jälkeen ja Saksojen yhdistyttyä asiasta on keskusteltu avoimesti ja sitä on tukittu paljon
- on myös myös mietitty tavallisten saksalaisten osuutta juutalaisvainoihin mahdollistajana
- aiheesta on tehty paljon kirjoja, elokuvia ja dokumentteja
- uhreille on pystytetty muistomerkkejä ja aihe on laajasti esillä museoissa
- natsisymbolit on kielletty Saksassa
10. Mitä historiapolitiikka on ?
9. Natsi-Saksan keskitysleirit
9. Holokaustin vaiheet
Vast. tehtäviin kpl. 9
1.a) Mitä tarkoitetaan käsitteellä kansanmurha?
- rikos, jossa pyritään järjestelmällisesti tuhoamaan rodullinen, kansallinen, uskonnollinen tai etninen ryhmä.
1.b) Mitä piirteitä kansanmurhiin liittyy?
- kohdistuu yleensä vähemmistöön
- ryhdytään lietsomaan vihaa jotain ihmisryhmää vastaan propagandan avulla
- valtaväestö alkaa pitää kyseistä vähemmistöä itseään alempiarvoisena ja uhkana itselleen
- poliittiset ja uskonnolliset oikeudet ja oikeus uskonnon harjoittamiseen saatetaan kieltää
- vähemmistöön kohdistetaan väkivaltaa
- lopulta tilanne kehittyy niin pahaksi, että se johtaa kansanmurhaan, jossa väestö pyritään tuhoamaan
2. Miksi kansallissosialistit alkoivat vainoamaan juutalaisia?
- kansallissosialistit hyödynsivät jo olemassaolevaa antisemitismiä
- juutalaiset joutuivat olemaan syntipukkina Saksan vaikeuksiin
- juutalaisia syytettiin esim. ensimmäisen maailmansodan tappiosta, taloudellisten voittojen käärimisestä sotateollisuudessa ja asevelvollisuuden pakoilusta
- juutalaisille oltiin myös kateellisia, koska he olivat usein menestyneet liike-elämässä, kulttuurissa ja tieteissä
- Hitler pelotteli juutalaisten maailmanlaajuisella salaliitolla
3. Tee aikajana juutalaisvainojen etenemisestä Saksassa
1933 kansallissosialistit pääsivät valtaan Saksassa ja juutalaisvainot alkoivat
1935 Nurnbergin rotulait
1938 kristalliyön myötä vaino muuttui väkivaltaiseksi
1939 alkaen Saksan valloitusten edetessä valloitettujen alueiden väestö kartoitettiin ja juutalaisväestöä alettin kuljettaa keskitysleireille, joita perustetiin joka puolella Saksaa ja valloitettuja alueita
1941 lopullinen ratkaisu, jonka tavoitteena oli koko Euroopan juutalaisväestön tuhoaminen
- rikos, jossa pyritään järjestelmällisesti tuhoamaan rodullinen, kansallinen, uskonnollinen tai etninen ryhmä.
1.b) Mitä piirteitä kansanmurhiin liittyy?
- kohdistuu yleensä vähemmistöön
- ryhdytään lietsomaan vihaa jotain ihmisryhmää vastaan propagandan avulla
- valtaväestö alkaa pitää kyseistä vähemmistöä itseään alempiarvoisena ja uhkana itselleen
- poliittiset ja uskonnolliset oikeudet ja oikeus uskonnon harjoittamiseen saatetaan kieltää
- vähemmistöön kohdistetaan väkivaltaa
- lopulta tilanne kehittyy niin pahaksi, että se johtaa kansanmurhaan, jossa väestö pyritään tuhoamaan
2. Miksi kansallissosialistit alkoivat vainoamaan juutalaisia?
- kansallissosialistit hyödynsivät jo olemassaolevaa antisemitismiä
- juutalaiset joutuivat olemaan syntipukkina Saksan vaikeuksiin
- juutalaisia syytettiin esim. ensimmäisen maailmansodan tappiosta, taloudellisten voittojen käärimisestä sotateollisuudessa ja asevelvollisuuden pakoilusta
- juutalaisille oltiin myös kateellisia, koska he olivat usein menestyneet liike-elämässä, kulttuurissa ja tieteissä
- Hitler pelotteli juutalaisten maailmanlaajuisella salaliitolla
3. Tee aikajana juutalaisvainojen etenemisestä Saksassa
1933 kansallissosialistit pääsivät valtaan Saksassa ja juutalaisvainot alkoivat
1935 Nurnbergin rotulait
1938 kristalliyön myötä vaino muuttui väkivaltaiseksi
1939 alkaen Saksan valloitusten edetessä valloitettujen alueiden väestö kartoitettiin ja juutalaisväestöä alettin kuljettaa keskitysleireille, joita perustetiin joka puolella Saksaa ja valloitettuja alueita
1941 lopullinen ratkaisu, jonka tavoitteena oli koko Euroopan juutalaisväestön tuhoaminen
Pikkukoe maanantaina 9.12.
Pikkukokeeseen tulee oppikirjan kappaleet 3.-6.
9.-10. Kansanmurhat
Lue kappaleet 9. ja 10. ja tee seuraavat tehtävät.
Kpl. 9. teht. 1,2 ja 3.
Kpl. 10. teht. 1,2,3 ja 5.
Kpl. 9. teht. 1,2 ja 3.
Kpl. 10. teht. 1,2,3 ja 5.
8. Miksi akselivallat hävisivät sodan?
Lue oppik.s. 83 ja etsi vastauksia kysymykseen.
- akselivaltojen taloudelliset resurssit olivat liian pienet sodan voittamiseen
- varsinkin Yhdysvaltojen tultua mukaan sotaan liittoutuneiden voimavarat olivat ylivoimaiset
- Saksa joutui jakamaan valloituksensa monelle eri rintamalle
- Saksan valloitukset olivat laajalla alueella
- akselivallat tekivät pahoja virheitä: ne aliarvioivat Neuvostoliiton voiman eivätkä varautuneet talvisodankäyntiin, Hitler kielsi joukkoja vetäytymästä, jolloin ne usein tuhoutuivat, Hitler halusi päättä itse sotilaallisista ratkaisuista
- liittoutuneet kehittivät oman aseistuksensa nopeasti Saksan tasolle sodan jatkuessa
- akselivaltojen taloudelliset resurssit olivat liian pienet sodan voittamiseen
- varsinkin Yhdysvaltojen tultua mukaan sotaan liittoutuneiden voimavarat olivat ylivoimaiset
- Saksa joutui jakamaan valloituksensa monelle eri rintamalle
- Saksan valloitukset olivat laajalla alueella
- akselivallat tekivät pahoja virheitä: ne aliarvioivat Neuvostoliiton voiman eivätkä varautuneet talvisodankäyntiin, Hitler kielsi joukkoja vetäytymästä, jolloin ne usein tuhoutuivat, Hitler halusi päättä itse sotilaallisista ratkaisuista
- liittoutuneet kehittivät oman aseistuksensa nopeasti Saksan tasolle sodan jatkuessa
8. Toisen maailmansodan alueelliset ja poliittiset seuraukset
Kts. oppik. s. 84-85
* akselivallat menettivät kaikki miehittämänsä alueet
* Euroopassa tapahtui paljon aluemuutoksia, esimerkiksi:
- Neuvostoliitto sai lisäalueita lännestä, esimerkiksi baltian maat liitettiin siihen. Käytännössä Saksan kanssa solmitun hyökkäämättömyyssopimuksen salainen etupiirijako jäi Suomea lukuunottamatat voimaan.
- Puola menetti alueita Neuvostoliitolle, mutta sai vastaavia alueita Saksalta.
* Aasiassa eurooppalaisten siirtomaiden itsenäistymispyrkimykset voimistuivat ja vapausaatteet levisivät myös
Lähi-itään ja Afrikkaan
* Saksa ja Itävalta miehitettiin ja jaettiin miehitysvyöhykkeisiin iso-Britannian, Ranskan, Yhdysvaltojen ja
Neuvostoliiton kesken
* Yhdysvallat miehitti Japanin, joka demilitarisoitiin. Japani hylkäsi vanhan agressiivisen ulkopolitiikkansa ja
keskittyi taloutensa kehittämiseen
* Monissa maissa järjestettiin oikeudenkäynteja sotasyyllisiä ja -rikollisia sekä akselivaltojen kanssa
yhteistoiminnassa olleita henkilöitä vastaan
* Länsi-Eurooppa menetti merkitystään maailmanpolitiikassa ja Yhdysvallat ja Neuvostoliitto nousivat johtaviksi
valtioiksi. Niiden väliset epäluulot voimistuivat
* Yhdistyneet Kansakunnat perustettiin uudeksi maailmanrauhaa turvaavaksi järjestöksi vuonna 1945
* Myötätunto juutalaisia kohtaan vaikutti Israelin perustamiseen 1948
* akselivallat menettivät kaikki miehittämänsä alueet
* Euroopassa tapahtui paljon aluemuutoksia, esimerkiksi:
- Neuvostoliitto sai lisäalueita lännestä, esimerkiksi baltian maat liitettiin siihen. Käytännössä Saksan kanssa solmitun hyökkäämättömyyssopimuksen salainen etupiirijako jäi Suomea lukuunottamatat voimaan.
- Puola menetti alueita Neuvostoliitolle, mutta sai vastaavia alueita Saksalta.
* Aasiassa eurooppalaisten siirtomaiden itsenäistymispyrkimykset voimistuivat ja vapausaatteet levisivät myös
Lähi-itään ja Afrikkaan
* Saksa ja Itävalta miehitettiin ja jaettiin miehitysvyöhykkeisiin iso-Britannian, Ranskan, Yhdysvaltojen ja
Neuvostoliiton kesken
* Yhdysvallat miehitti Japanin, joka demilitarisoitiin. Japani hylkäsi vanhan agressiivisen ulkopolitiikkansa ja
keskittyi taloutensa kehittämiseen
* Monissa maissa järjestettiin oikeudenkäynteja sotasyyllisiä ja -rikollisia sekä akselivaltojen kanssa
yhteistoiminnassa olleita henkilöitä vastaan
* Länsi-Eurooppa menetti merkitystään maailmanpolitiikassa ja Yhdysvallat ja Neuvostoliitto nousivat johtaviksi
valtioiksi. Niiden väliset epäluulot voimistuivat
* Yhdistyneet Kansakunnat perustettiin uudeksi maailmanrauhaa turvaavaksi järjestöksi vuonna 1945
* Myötätunto juutalaisia kohtaan vaikutti Israelin perustamiseen 1948
8. Liittoutuneiden johtajien tapaamiset 1943-45
8. Videon pätkiä toisen maailmansodan ajoista
Pätkä elokuvasta Pelastakaa sotamies Ryan. Maihinnousu Omaha beachilla. https://www.youtube.com/watch?v=g_cCSWBo4cA
Berliini keväällä 1945 https://www.youtube.com/watch?v=R5i9k7s9X_A
YLE:n juttu Normandian maihinnousun 80-vuotismuistojuhlasta 6.6.2024 https://yle.fi/a/74-20092519
Berliini keväällä 1945 https://www.youtube.com/watch?v=R5i9k7s9X_A
YLE:n juttu Normandian maihinnousun 80-vuotismuistojuhlasta 6.6.2024 https://yle.fi/a/74-20092519
8. Toisen maailmansodan vaiheita kartalla
7. Tie toiseen maailmansotaan
Oppik.s. 68-73
Kirjaa ylös Saksan Versaillesin rauhansopimuksen rikkomiset ja aluelaajennukset ennen toisen maailmansodan syttymistä.Lyhyt video Mynchenin sopimuksesta https://www.youtube.com/watch?v=t0v1NtYBKAE
Neville Chamberlain lähdössä Mynchenistä https://www.youtube.com/watch?v=OzPwL5GiXIM
Miksi Ranska ja Britannia eivät kyenneet estämään Saksan laajentumista?
Saksa ja Neuvostoliitto solmivat hyökkäämättömyyssopimuksen 23.8. 1939. Salaisessa lisäpöytäkirjassa maat jakoivat Itä-Euroopan valtiot etupiireiksi. Länsi-Puola joutui Saksan etupiiriin ja Suomi, Baltian maat ja Itä-Puola joutuivat Neuvostoliiton etupiiriin.
Miksi sopimus oli täydellinen yllätys muulle Euroopalle?
Miten osapuolet hyötyivät sopimuksesta?
Hyödyt Saksalle
Hyödyt Neuvostoliitolle:
Miten toinen maailmansota alkoi?
Palautuskansio tehtävälle diktatuurien ominaispiirteistä
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
6. Diktatuurien ominaispiirteet
6. Hitlerin Saksa
6. Fasismi Italiassa
6. Kuvatehtävä Stalinista
Tutki alla olevia kuvia Stalinista. Millaisen kuvan ne antavat kohteestaan? Milloin ja missä ajattelisit kuvien tulleen julkaistuksi? Miksi diktaattorit esiintyivät mielellään lasten ja eläinten kanssa?
- ensimmäisessä kuvassa Stalin esitetään murhaajana ja viikatemiehen ystävänä
- toisessa kuvassa hän on lempeä maan isä
- eka kuva on julkaistu Yhdysvalloissa amerikkalaisessa pilalehdessä ja jälkimmäinen on Stalinin elämäkerrasta, joka on julkaistu Petroskoissa 1948.
- lasten ja eläinten kanssa esiintyminen sai diktaattorita vaikuttamaan lempeiltä ja inhimillisiltä
Etsi netistä Putinin itsestään julkaisemia kuvia. Millaisia tyylikeinoja on käytetty ja millainen kuva niissä halutaan luoda Putinista?
- Putin purki esiintymään aktiivisena ja voimakkaana ja hyvin maskuliinisena.
- ensimmäisessä kuvassa Stalin esitetään murhaajana ja viikatemiehen ystävänä
- toisessa kuvassa hän on lempeä maan isä
- eka kuva on julkaistu Yhdysvalloissa amerikkalaisessa pilalehdessä ja jälkimmäinen on Stalinin elämäkerrasta, joka on julkaistu Petroskoissa 1948.
- lasten ja eläinten kanssa esiintyminen sai diktaattorita vaikuttamaan lempeiltä ja inhimillisiltä
Etsi netistä Putinin itsestään julkaisemia kuvia. Millaisia tyylikeinoja on käytetty ja millainen kuva niissä halutaan luoda Putinista?
- Putin purki esiintymään aktiivisena ja voimakkaana ja hyvin maskuliinisena.
6. Tilastotehtävä Stalinista
Arvioi Stalinin saavutuksia tilastotietojen ja videon pohjalta.
- sähkön, teräksen ja hiilen tuotanto moninkertaistui
- viljan tuotanto kääntyi ensin laskuun, sitten nousi voimakkaasti
- kanrjan määrä laski voimakkaasti eikä saavuttanut entistä tasoa kahden ensimmäisen 5-vuotiskauden aikana
- puolustusmenot kasvoivat voimakkaasti
Stalin sähköisti, teollisti ja kollektivoi Neuvostoliiton ja maasta kehittyi taloudellinen ja sotilaallinen mahtitekijä.
Millainen hinta saavutuksista oli maksettava?
-nälähädät
- pakkotyö
- huonot työolot
- kova kuri
- pienet palkat
- terrori pakotti kovaan työntekoon ja propagandan avulla ihmiset motivoitiin ponnistelemaan kovasti
- sähkön, teräksen ja hiilen tuotanto moninkertaistui
- viljan tuotanto kääntyi ensin laskuun, sitten nousi voimakkaasti
- kanrjan määrä laski voimakkaasti eikä saavuttanut entistä tasoa kahden ensimmäisen 5-vuotiskauden aikana
- puolustusmenot kasvoivat voimakkaasti
Stalin sähköisti, teollisti ja kollektivoi Neuvostoliiton ja maasta kehittyi taloudellinen ja sotilaallinen mahtitekijä.
Millainen hinta saavutuksista oli maksettava?
-nälähädät
- pakkotyö
- huonot työolot
- kova kuri
- pienet palkat
- terrori pakotti kovaan työntekoon ja propagandan avulla ihmiset motivoitiin ponnistelemaan kovasti
6. Neuvostoliitto maailmansotien välisenä aikana
Sisällissodan kausi 1919-20
- sisällissota bolsevikkien ja valkoisten kesken
- ulkovaltojen sekaantuminen Venäjän sisällissotaan, mm. Britannia
- sekavat olot
- Lenin joukkoineen voitti
Lenin kausi 1920-24
- olojen rauhoittuminen
- Neuvostoliiton Kommunistisen puolueen diktatuuri
- 1922 perustettiin neuvostoliito
- NEP-kausi: totaalista sosialisointia ei vielä aloitettu, vaan sallittiin jonkin verran ykstyisyritteliäisyyttä
Stalinin hallinto 1940->
- Leninin kuoltua valtataistelu Stalinin ja puna-armeijan johtajan Trotskin välillä
- päättyi Stalinin voittoon
- diktatuuri
- Venäjän teollistaminen
- viisivuotissuunnitelmat
- maan pakkokollektivisointi, kulakkien murhat, nälänhädät
- laajat puhdistukset, pakkotyöleirit
- luovuttiin maailmanvallankumouksesta ja rakennettiin sosialismia Neuvostoliitossa
- sisällissota bolsevikkien ja valkoisten kesken
- ulkovaltojen sekaantuminen Venäjän sisällissotaan, mm. Britannia
- sekavat olot
- Lenin joukkoineen voitti
Lenin kausi 1920-24
- olojen rauhoittuminen
- Neuvostoliiton Kommunistisen puolueen diktatuuri
- 1922 perustettiin neuvostoliito
- NEP-kausi: totaalista sosialisointia ei vielä aloitettu, vaan sallittiin jonkin verran ykstyisyritteliäisyyttä
Stalinin hallinto 1940->
- Leninin kuoltua valtataistelu Stalinin ja puna-armeijan johtajan Trotskin välillä
- päättyi Stalinin voittoon
- diktatuuri
- Venäjän teollistaminen
- viisivuotissuunnitelmat
- maan pakkokollektivisointi, kulakkien murhat, nälänhädät
- laajat puhdistukset, pakkotyöleirit
- luovuttiin maailmanvallankumouksesta ja rakennettiin sosialismia Neuvostoliitossa
6. Diktatuurien aika
Diktatuurien aika
Monet Euroopan valtiot muuttuivat diktatuureiksi maailmansotien välisenä aikana.
Syitä:
- monilla Euroopan valtioilla ei ollut demokratian perinteitä
- valtioiden puoluekentät olivat usein kirjavia joka vaikeutti yhteistyötä
- ääriliikkeiden suuri merkitys
- ääriliikkeet turvautuivat usein väkivaltaan ja painostukseen
- monet ihmiset olivat pettyneet sodan jälkeiseen tilanteeseen maassaan
- Saksassa ensimmäisen maailmansodan rauha koettiin nöyryyttäväksi
- huono taloudellinen tilanne, työttömyys
Mikä ihmisiä veti puoleensa yksinvaltaan pyrkivissä johtajissa?
- varakkaat ja keskiluokka näki fasismissa ja natsiaatteessa pelastuksen uhkaavalta kommunismilta
- voimakas populismi ja propaganda, tarjottiin vaikeisiin ongelmiin helppoja ratkaisuja
- lupasivat turvallisuutta ja ryhmän, johon samaistua
- käyttivät nationalismia hyväkseen
- vetosivat ihmisten suuren johtajan kaipuuseen
- taitavat esiintymiset ja mahtavat joukkokoukukset
- joukkotiedotusvälineiden tehokas käyttö
Monet Euroopan valtiot muuttuivat diktatuureiksi maailmansotien välisenä aikana.
Syitä:
- monilla Euroopan valtioilla ei ollut demokratian perinteitä
- valtioiden puoluekentät olivat usein kirjavia joka vaikeutti yhteistyötä
- ääriliikkeiden suuri merkitys
- ääriliikkeet turvautuivat usein väkivaltaan ja painostukseen
- monet ihmiset olivat pettyneet sodan jälkeiseen tilanteeseen maassaan
- Saksassa ensimmäisen maailmansodan rauha koettiin nöyryyttäväksi
- huono taloudellinen tilanne, työttömyys
Mikä ihmisiä veti puoleensa yksinvaltaan pyrkivissä johtajissa?
- varakkaat ja keskiluokka näki fasismissa ja natsiaatteessa pelastuksen uhkaavalta kommunismilta
- voimakas populismi ja propaganda, tarjottiin vaikeisiin ongelmiin helppoja ratkaisuja
- lupasivat turvallisuutta ja ryhmän, johon samaistua
- käyttivät nationalismia hyväkseen
- vetosivat ihmisten suuren johtajan kaipuuseen
- taitavat esiintymiset ja mahtavat joukkokoukukset
- joukkotiedotusvälineiden tehokas käyttö
5. Suurvaltojen asema ja tavoitteet
Lue kappale 5. ja tee kappaleen tehtävät 1 ja 3 perjantain tunnille.
4. Narratiivit osana natsien propagandaa
Lue tietoisku ja vastaa kysymyksiin:
1. Mitä eroa on historiallisella narratiivillä ja historian eri tulkinnoilla?
2. Millaisia narratiiveja natsit loivat ensimmäisestä maailmansodasta ja sen rauhanteosta?
3. Miten narratiiveja hyödynnettiin natsien politiikassa?
1. Mitä eroa on historiallisella narratiivillä ja historian eri tulkinnoilla?
2. Millaisia narratiiveja natsit loivat ensimmäisestä maailmansodasta ja sen rauhanteosta?
3. Miten narratiiveja hyödynnettiin natsien politiikassa?
4. Venäjän vuoden 1917 vallankumoukset
Mitkä tekijät johtivat Venäjän vallankumouksiin vuonna 1917?
Helmikuun vallankumous
- Venäjän ongelmat kärjistyivät 1900-luvun alkupuolella: valta oli keskitetty tsaaille ja yhteiskunnalliset erot olivat suuret
- tsaari oli määrännyt armeijan kukistamaan mielenosoituksia ja kapinoita ja oli siten menettänyt kannatustaan
- suuret tappiot ensimmäisessä maailmansodassa lisäsivät arvostelua, samalla taloudelliset ongelmat pahenivat ja suurissa kaupungeissa esiintyi nälkämellakoita
- Nikolai II pakotettiin luopumaan vallasta helmikuussa 1917, koska armeija ei enää tukenut häntä
Lokakuun vallankumous
- tsaarin kukistumisen jälkeen valtaan tuli väliaikainen hallitus, mutta tilanne ei vakiintunut
- sota Saksaa vastaan jatkui huonolla menestyksellä
- hallituksen rinnalla tehtaissa ja armeijan joukko-osastoissa valtaa käyttivät neuvostot
- Leninin johtamat kommunistit lupasivat kansalle "rauhaa, maata ja leipää" ja lisäsivät kannatustaan
- kommunistien tavoitteena oli saada neuvostot puolelleen ja toteuttaa niiden avulla vallankumous
- kumous toteutettiin lokakuussa Pietarissa, ja lähes verettömässä vallankaappauksessa kommunistit valtasivat keskeiset hallintopaikat
- tämän jälkeen kumous eteni muualle Venäjälle
- Venäjällä syttyi sisällissota valkoisten ja punaisten välillä
- sota päättyi punaisten eli kommunistien voittoon vuonna 1920
Helmikuun vallankumous
- Venäjän ongelmat kärjistyivät 1900-luvun alkupuolella: valta oli keskitetty tsaaille ja yhteiskunnalliset erot olivat suuret
- tsaari oli määrännyt armeijan kukistamaan mielenosoituksia ja kapinoita ja oli siten menettänyt kannatustaan
- suuret tappiot ensimmäisessä maailmansodassa lisäsivät arvostelua, samalla taloudelliset ongelmat pahenivat ja suurissa kaupungeissa esiintyi nälkämellakoita
- Nikolai II pakotettiin luopumaan vallasta helmikuussa 1917, koska armeija ei enää tukenut häntä
Lokakuun vallankumous
- tsaarin kukistumisen jälkeen valtaan tuli väliaikainen hallitus, mutta tilanne ei vakiintunut
- sota Saksaa vastaan jatkui huonolla menestyksellä
- hallituksen rinnalla tehtaissa ja armeijan joukko-osastoissa valtaa käyttivät neuvostot
- Leninin johtamat kommunistit lupasivat kansalle "rauhaa, maata ja leipää" ja lisäsivät kannatustaan
- kommunistien tavoitteena oli saada neuvostot puolelleen ja toteuttaa niiden avulla vallankumous
- kumous toteutettiin lokakuussa Pietarissa, ja lähes verettömässä vallankaappauksessa kommunistit valtasivat keskeiset hallintopaikat
- tämän jälkeen kumous eteni muualle Venäjälle
- Venäjällä syttyi sisällissota valkoisten ja punaisten välillä
- sota päättyi punaisten eli kommunistien voittoon vuonna 1920
4. Kansainliitto
4. Pilakuvatehtävä ensimmäisen maailmansodan rauhanteosta
Oheinen pilakuva on aikalaisarvio Versaillesin rauhasta. Se on julkaistu huhtikuussa 1919. Ketkä ovat kuvan henkilöt? Miksi kuullaan vuoden 1940 ikäluokan itkevän?
4. Versaillesin rauhanneuvottelijat
Versaillesin rauhansopimuksen "neljä suurta" Iso-Britannian pääministeri Lloid George, Italian pääministeri Vittorio Orlando, Ranskan pääministeri Georges Clemenceau ja Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilson.
4. Versaillesin rauha ja sodan poliittiset seuraukset
Lue oppikirjan s. 40 ja 41 ja vastaa kysymyksiin.
1. Selvitä Saksan rauhanehdot.
2. a) Pohdi, miksi Saksa julistettiin yksin syylliseksi
sotaan?
b) Millä perusteella Saksa ei ollut ainoa
syyllinen?
3. Perustele väite: ”Ensimmäisen maailmansodan
rauhassa kylvettiin jo toisen maailmansodan
siemenet.”
4. Millaisia seurauksia ensimmäisellä maailmansodalla oli
Euroopassa?
5. Miksi Kansainliitto jäi heikoksi?
1. Selvitä Saksan rauhanehdot.
2. a) Pohdi, miksi Saksa julistettiin yksin syylliseksi
sotaan?
b) Millä perusteella Saksa ei ollut ainoa
syyllinen?
3. Perustele väite: ”Ensimmäisen maailmansodan
rauhassa kylvettiin jo toisen maailmansodan
siemenet.”
4. Millaisia seurauksia ensimmäisellä maailmansodalla oli
Euroopassa?
5. Miksi Kansainliitto jäi heikoksi?
4. Ensimmäisen maailmansodan aseistus
Saksalainen Fokker ensimmäisen maailmansodan ajoilta.
"Paksu-Bertta" (saks. Dicke Bertha) oli ensimmäisen maailmansodan aikainen saksalainen 42 cm L/14-mallin haupitsi.
Kruppin asetehtaan pääsuunnittelija Fritz Rausenberger suunnitteli tykin 1900-luvun alussa. Gustav Krupp von Bohlen und Halbach, Kruppin teollisuussuvun pää nimesi tykin vaimonsa Berthan mukaan. Ensimmäinen Paksu-Bertta valmistui joulukuussa 1913. Maaliskuussa 1914 se esiteltiin keisari Vilhelm II:lle, joka oli kovasti vaikuttunut uudesta aseesta. Haupitsin kranaatit painoivat 820 kg, ja sen suurin kantama oli 15 km ja koro 80 astetta. Vain 30 rakennettiin ja niitä käytettiin mm. Verdunin taistelussa 1916.
I maailmansodan aseistus ja taistelutaktiikka
Vastaukset kpl. 4. tehtäviin
Tehtävä 1.
Mitkä tekijät horjuttivat 1800-luvun lopun Euroopassa valtioiden välistä tasapainoa?
• Teollistuminen muutti maiden voimasuhteita, sillä se lisäsi paransi resursseja ja
mahdollisti kilpavarustelun.
• Imperialismi toi maille pääomia, raaka-aineita ja poliittista valtaa.
• Porvariston voimistuminen ja määrällinen kasvu lisäsi valtioiden taloudellista
aktiviteettia ja voimavaroja.
• Nationalismi sai valtion ja kansan luottamaan itseensä ja aliarvioimaan vastustajia.
• Preussin ja Ranskan sota mahdollisti Saksan yhdistymisen ja samoin Italia yhdistyi.
Tehtävä 2
Perustele väite: Ensimmäinen maailmansota oli totaalinen sota.
• Suurin osa sotivien kansakuntien voimavaroista valjastettiin sotilaalliseen käyttöön.
• Sota ei koskettanut vain sotilaita, vaan myös naiset palvelivat kansakunnan
menestyksen puolesta.
• Sodan tuhot kohdistuivat sotilaiden lisäksi vahvasti siviileihin.
Tehtävä 3
Mitkä tekijät johtivat Venäjällä vuonna 1917
a) helmikuun vallankumoukseen
• Venäjällä oli pitkään jatkuneita ongelmia:
• Valta oli keskittynyt tsaarille ja hänen lähipiirilleen.
• Tsaari ja lähipiiri elivät loisteliaasti, samaan aikaan kun suurin osa kansasta eli
köyhyydessä; erityisesti maaseudun väestöllä niukka toimeentulo.
• Teollistuminen oli vasta pääsemässä vauhtiin, joten se ei vielä helpottanut
kansan oloja.
• Tsaarin suosio koko ajan laskussa, koska uudistuksia ei tehty ja Venäjä hävisi
sodan Japania vastaan vuonna 1905.
b) lokakuun vallankumoukseen?
• Ensimmäinen maailmansota vain pahensi Venäjän ongelmia, koska se kulutti sekä
sotilaallisia että taloudellisia resursseja, mutta voittoja ei saavutettu.
• Maanpaossa ollut sosialistijohtaja Vladimir Iljitsh Uljanov eli ”Lenin” (1870–1924) palasi
Venäjälle.
• Leninin johtamien bolševikkien tavoitteena oli vallankumous.
• Kerenskin johtama väliaikainen hallitus ei saada otetta Venäjästä. Bolsevikkien
perustamilla neuvostoilla oli vaikutusvaltaa.
4. Miten saksalaiset kansallissosialistit hyödynsivät ensimmäistä maailmansotaa narratiiveissään?
• Vuoden 1914 myytti korosti sitä, kuinka ensimmäisen maailmansodan syttyminen
vuonna 1914 oli yhdistänyt saksalaiset ennennäkemättömällä tavalla.
• Myytti korosti paitsi kansan yhtenäisyyttä myös sodan positiivista merkitystä kansan
yhdistäjänä.
• Tikarinpistoteorian mukaan Saksa ei hävinnyt sotaa sotarintamalla, vaan kotirintamalla.
Petollisten poliitikkojen väitettiin iskeneen tikarin Saksan kansan selkään ja
antautuneen, vaikka armeija oli vielä iskukykyinen.
Tehtävä 5
Puolusta ja kritisoi väitettä: ”Sarajevon laukaukset johtivat ensimmäiseen maailmansotaan.”
Puolesta
• Sarajevon laukaukset aloittivat tapahtumaketjun, jossa lähdettiin taistelemaan liittolaisten
rinnalle.
Vastaan
• Taustalla oli monia syitä, jotka olivat heikentäneet Euroopan maiden välejä. Oli ajan
kysymys, milloin sota syttyisi. Sarajevon laukaukset toimivat vain sodan sytykkeinä.
Tehtävä 6
Tiivistä ensimmäisen maailmansodan vaiheet viiteen lauseeseen.
• Valtiot suorittavat liikekannallepanot Balkanin tapahtumien seurauksena. Valtiot julistavat
sodan toisilleen vuorotellen liittosopimusten mukaan kesällä 1914.
• Saksaa hyökkää länteen ja itään.
• Saksan hyökkäys torjutaan ja alkaa pitkä asemasota.
• Yhdysvallat liittyy sotaan vuonna 1917 ja Venäjän vallankumoukset heikentävät sen
taisteluvoimaa.
• Saksan kestokyky loppuu ja Saksa antautuu marraskuussa 1918.
Tehtävä 8
Pohdi, miksi ensimmäinen maailmansota kiinnostaa edelleen niin paljon, että siitä tehdään
esimerkiksi elokuvia.
Näkökulmia:
• Sota oli ensimmäinen teollinen sota, jossa kuoli paljon ihmisiä.
• Sotaa käytiin useita vuosia asemasotana ja taisteluissa voidaan ajatella monen nuoren
miehen kuolleen turhaa.
• Sotaan liittyi paljon dramatiikkaa. Kaikki osapuolet halusivat sotaa eivätkä ymmärtäneet,
minkälainen se olisi.
• Sota on hyvä esimerkki siitä, kuinka näennäisen pieni tapahtuma eskaloituu (Sarajevon
laukaukset).
• Sodalla oli merkittäviä seurauksia ja se johti toiseen maailmansotaan.
• Historian tapahtumilla on suuri merkitys kansakunnan identiteetin rakentamisessa ja
ensimmäistä maailmansotaa voi käyttää siinä hyväksi.
• Sodan tapahtumat on hyvin dokumentoitu ja antaa mahdollisuuden kertoa erilaisia
tarinoita.
Tehtävä 9
Tarkastele englantilaista värväysjulistetta vuodelta 1915.
a) Mikä on julisteen sanoma?
• Julisteessa houkutellaan tavallisia ihmisiä taisteluun Ison-Britannian puolesta.
• Kaikkien panosta tarvitaan yhteiskuntaluokasta riippumatta.
• Kuvassa partiopoikakin auttaa sotilaita.
• Naiset osallistuvat sotaan aseiden tuotannossa ja sairaanhoitajina.
• Alhaalla metallimies tai seppä valmistaa koneita sotaan.
• Oikealla oleva mies kävelee kädet taskussa tupakkaa poltellen pohtien, pitäisikö hänen
antaa oma panoksensa sotaponnisteluihin.
b) Minkälaisia tehokeinoja julisteessa on käytetty?
• Ison-Britannian lippu vetoaa kansallistunteeseen.
• Vanhempi sotilas viittaa ensimmäiseen maailmansotaan.
• Sotilaat tähyävät uljaina horisonttiin.
• Valo lankeaa kuvan ihmisten päälle ja antaa vaikutelman siitä, että he ovat
suorittamassa pyhää tehtävää.
• Juliste käyttää hyväksi syyllisyyden tuntoa. Ainoa, joka ei ole mukana, on etualalla
kävelevä mies ja kysymys ”Oletko mukana?” on osoitettu hänelle
Mitkä tekijät horjuttivat 1800-luvun lopun Euroopassa valtioiden välistä tasapainoa?
• Teollistuminen muutti maiden voimasuhteita, sillä se lisäsi paransi resursseja ja
mahdollisti kilpavarustelun.
• Imperialismi toi maille pääomia, raaka-aineita ja poliittista valtaa.
• Porvariston voimistuminen ja määrällinen kasvu lisäsi valtioiden taloudellista
aktiviteettia ja voimavaroja.
• Nationalismi sai valtion ja kansan luottamaan itseensä ja aliarvioimaan vastustajia.
• Preussin ja Ranskan sota mahdollisti Saksan yhdistymisen ja samoin Italia yhdistyi.
Tehtävä 2
Perustele väite: Ensimmäinen maailmansota oli totaalinen sota.
• Suurin osa sotivien kansakuntien voimavaroista valjastettiin sotilaalliseen käyttöön.
• Sota ei koskettanut vain sotilaita, vaan myös naiset palvelivat kansakunnan
menestyksen puolesta.
• Sodan tuhot kohdistuivat sotilaiden lisäksi vahvasti siviileihin.
Tehtävä 3
Mitkä tekijät johtivat Venäjällä vuonna 1917
a) helmikuun vallankumoukseen
• Venäjällä oli pitkään jatkuneita ongelmia:
• Valta oli keskittynyt tsaarille ja hänen lähipiirilleen.
• Tsaari ja lähipiiri elivät loisteliaasti, samaan aikaan kun suurin osa kansasta eli
köyhyydessä; erityisesti maaseudun väestöllä niukka toimeentulo.
• Teollistuminen oli vasta pääsemässä vauhtiin, joten se ei vielä helpottanut
kansan oloja.
• Tsaarin suosio koko ajan laskussa, koska uudistuksia ei tehty ja Venäjä hävisi
sodan Japania vastaan vuonna 1905.
b) lokakuun vallankumoukseen?
• Ensimmäinen maailmansota vain pahensi Venäjän ongelmia, koska se kulutti sekä
sotilaallisia että taloudellisia resursseja, mutta voittoja ei saavutettu.
• Maanpaossa ollut sosialistijohtaja Vladimir Iljitsh Uljanov eli ”Lenin” (1870–1924) palasi
Venäjälle.
• Leninin johtamien bolševikkien tavoitteena oli vallankumous.
• Kerenskin johtama väliaikainen hallitus ei saada otetta Venäjästä. Bolsevikkien
perustamilla neuvostoilla oli vaikutusvaltaa.
4. Miten saksalaiset kansallissosialistit hyödynsivät ensimmäistä maailmansotaa narratiiveissään?
• Vuoden 1914 myytti korosti sitä, kuinka ensimmäisen maailmansodan syttyminen
vuonna 1914 oli yhdistänyt saksalaiset ennennäkemättömällä tavalla.
• Myytti korosti paitsi kansan yhtenäisyyttä myös sodan positiivista merkitystä kansan
yhdistäjänä.
• Tikarinpistoteorian mukaan Saksa ei hävinnyt sotaa sotarintamalla, vaan kotirintamalla.
Petollisten poliitikkojen väitettiin iskeneen tikarin Saksan kansan selkään ja
antautuneen, vaikka armeija oli vielä iskukykyinen.
Tehtävä 5
Puolusta ja kritisoi väitettä: ”Sarajevon laukaukset johtivat ensimmäiseen maailmansotaan.”
Puolesta
• Sarajevon laukaukset aloittivat tapahtumaketjun, jossa lähdettiin taistelemaan liittolaisten
rinnalle.
Vastaan
• Taustalla oli monia syitä, jotka olivat heikentäneet Euroopan maiden välejä. Oli ajan
kysymys, milloin sota syttyisi. Sarajevon laukaukset toimivat vain sodan sytykkeinä.
Tehtävä 6
Tiivistä ensimmäisen maailmansodan vaiheet viiteen lauseeseen.
• Valtiot suorittavat liikekannallepanot Balkanin tapahtumien seurauksena. Valtiot julistavat
sodan toisilleen vuorotellen liittosopimusten mukaan kesällä 1914.
• Saksaa hyökkää länteen ja itään.
• Saksan hyökkäys torjutaan ja alkaa pitkä asemasota.
• Yhdysvallat liittyy sotaan vuonna 1917 ja Venäjän vallankumoukset heikentävät sen
taisteluvoimaa.
• Saksan kestokyky loppuu ja Saksa antautuu marraskuussa 1918.
Tehtävä 8
Pohdi, miksi ensimmäinen maailmansota kiinnostaa edelleen niin paljon, että siitä tehdään
esimerkiksi elokuvia.
Näkökulmia:
• Sota oli ensimmäinen teollinen sota, jossa kuoli paljon ihmisiä.
• Sotaa käytiin useita vuosia asemasotana ja taisteluissa voidaan ajatella monen nuoren
miehen kuolleen turhaa.
• Sotaan liittyi paljon dramatiikkaa. Kaikki osapuolet halusivat sotaa eivätkä ymmärtäneet,
minkälainen se olisi.
• Sota on hyvä esimerkki siitä, kuinka näennäisen pieni tapahtuma eskaloituu (Sarajevon
laukaukset).
• Sodalla oli merkittäviä seurauksia ja se johti toiseen maailmansotaan.
• Historian tapahtumilla on suuri merkitys kansakunnan identiteetin rakentamisessa ja
ensimmäistä maailmansotaa voi käyttää siinä hyväksi.
• Sodan tapahtumat on hyvin dokumentoitu ja antaa mahdollisuuden kertoa erilaisia
tarinoita.
Tehtävä 9
Tarkastele englantilaista värväysjulistetta vuodelta 1915.
a) Mikä on julisteen sanoma?
• Julisteessa houkutellaan tavallisia ihmisiä taisteluun Ison-Britannian puolesta.
• Kaikkien panosta tarvitaan yhteiskuntaluokasta riippumatta.
• Kuvassa partiopoikakin auttaa sotilaita.
• Naiset osallistuvat sotaan aseiden tuotannossa ja sairaanhoitajina.
• Alhaalla metallimies tai seppä valmistaa koneita sotaan.
• Oikealla oleva mies kävelee kädet taskussa tupakkaa poltellen pohtien, pitäisikö hänen
antaa oma panoksensa sotaponnisteluihin.
b) Minkälaisia tehokeinoja julisteessa on käytetty?
• Ison-Britannian lippu vetoaa kansallistunteeseen.
• Vanhempi sotilas viittaa ensimmäiseen maailmansotaan.
• Sotilaat tähyävät uljaina horisonttiin.
• Valo lankeaa kuvan ihmisten päälle ja antaa vaikutelman siitä, että he ovat
suorittamassa pyhää tehtävää.
• Juliste käyttää hyväksi syyllisyyden tuntoa. Ainoa, joka ei ole mukana, on etualalla
kävelevä mies ja kysymys ”Oletko mukana?” on osoitettu hänelle
Tehtävät perjantain 15.11. tunneille
Tässä tehtävät perjantaiksi!
1. Katso lyhyt kertausvideo imperialismista. Linkki videoon Pedanetissa.
2. Tutustu Pedanetin diasarjaan "Imperialismin vaikutukset maailmanpolitiikkaan
3. Tutustu samoin diasarjoihin "Ensimmäisen maailmansodan tausta" ja "Ensimmäisen maailmansodan vaiheita kartalla".
4. Lue oppikirjan kappale 4. ja tee kappaleen tehtävät 1-9.
1. Katso lyhyt kertausvideo imperialismista. Linkki videoon Pedanetissa.
2. Tutustu Pedanetin diasarjaan "Imperialismin vaikutukset maailmanpolitiikkaan
3. Tutustu samoin diasarjoihin "Ensimmäisen maailmansodan tausta" ja "Ensimmäisen maailmansodan vaiheita kartalla".
4. Lue oppikirjan kappale 4. ja tee kappaleen tehtävät 1-9.
4. Ensimmäinen maailmansodan vaiheita kartalla
4. Ensimmäisen maailmansodan tausta
3. Lyhyt opetusvideo imperialismista
Lyhyt opetusvideo imperialismista https://www.youtube.com/watch?v=CwwlY216gP8
3. Imperialismin vaikutukset maailmanpolitiikkaan
3. Pilapiirroksen tulkintaa
1. Tutki alla olevaa Judge-lehdessä julkaistua pilapiirrosta (1899) ja vastaa kysymyksiin!
a) Piirroksen nimi on "The White Man's Burden". Kuinka suomentaisit sen?
b) Mihin asioihin kiinnität huomiota kuvassa?
c) Mikä on kuvan viesti/sanoma?
2. Tutki alla olevaa pilapiirrosta ja vastaa kysymyksiin!
a) Mihin asioihin kiinnität huomiota kuvassa?
b) Kuvan nimi on "The White (?) Man's Burden". Miten kuvan viesti eroaa edellisestä kuvasta?
a) Piirroksen nimi on "The White Man's Burden". Kuinka suomentaisit sen?
b) Mihin asioihin kiinnität huomiota kuvassa?
c) Mikä on kuvan viesti/sanoma?
2. Tutki alla olevaa pilapiirrosta ja vastaa kysymyksiin!
a) Mihin asioihin kiinnität huomiota kuvassa?
b) Kuvan nimi on "The White (?) Man's Burden". Miten kuvan viesti eroaa edellisestä kuvasta?
3. Siirtomaahallinnon vaikutukset kohdemaissa
Siirtomaahallinnon vaikutukset kohdemaissa
Negatiiviset vaikutukset:
- talous laitettiin palvelemaan emämaan tarpeita. Syntyi monokulttuureja, joissa koko talous alistettiin palvelemaan emämaan tarpeita ja maan koko tuotanto perutstui yhden tai kahden vientituotteen tuottamiseen
- parhaimmat viljelysmaat siirtomaaisäntien hallintaan
- pakkotyö
- ruoantuotanto saattoi taantua, jos kekityttiin vain emämaan kannalta hyödyllisten tuotteiden tuottamiseen
- valloitettujen alueiden rikkaudet emämaan valvointaan
- valloitukset rikkoivat perinteiset heimorajat ja uusien valtioiden rajat vedettiin Euroopassa kartalla
- emämaa saattoi myös lietsoa eripuraa eri heimojen välillä suosimalla jotain heimoa
- vastustus kukistettiin julmasti
- alkuperäiskulttuuri joutui sopeutumaan valloittajan kulttuuriin
Positiiviset vaikutukset:
- oikeusjärjestelmä Euroopasta
- järjestäytynyt hallinto
- uuden teknologian tulo
- koulutus ja terveydenhuolto paranivat
- kulkuyhteydet paranivat
- osa paikallisista hyötyi myös taloudellisesti
Negatiiviset vaikutukset:
- talous laitettiin palvelemaan emämaan tarpeita. Syntyi monokulttuureja, joissa koko talous alistettiin palvelemaan emämaan tarpeita ja maan koko tuotanto perutstui yhden tai kahden vientituotteen tuottamiseen
- parhaimmat viljelysmaat siirtomaaisäntien hallintaan
- pakkotyö
- ruoantuotanto saattoi taantua, jos kekityttiin vain emämaan kannalta hyödyllisten tuotteiden tuottamiseen
- valloitettujen alueiden rikkaudet emämaan valvointaan
- valloitukset rikkoivat perinteiset heimorajat ja uusien valtioiden rajat vedettiin Euroopassa kartalla
- emämaa saattoi myös lietsoa eripuraa eri heimojen välillä suosimalla jotain heimoa
- vastustus kukistettiin julmasti
- alkuperäiskulttuuri joutui sopeutumaan valloittajan kulttuuriin
Positiiviset vaikutukset:
- oikeusjärjestelmä Euroopasta
- järjestäytynyt hallinto
- uuden teknologian tulo
- koulutus ja terveydenhuolto paranivat
- kulkuyhteydet paranivat
- osa paikallisista hyötyi myös taloudellisesti
3. Imperialismi
Lue kappale 3. ja vastaa kysymyksiin.
1. Mitkä olivat suurimmat siirtomaavallat ja niiden omistukset?
2. Miksi juuri nämä valtiot olivat siirtomaakilpailun voittajia?
1. Mitkä olivat suurimmat siirtomaavallat ja niiden omistukset?
2. Miksi juuri nämä valtiot olivat siirtomaakilpailun voittajia?
3. Eurooppalaiset siirtomaavallat 1900-luvun alussa
3. Kilpajuoksu Afrikkaan
