1. Mitä tarkoittaa kylmä sota?
• Kylmä sota on toisen maailmansodan jälkeen alkanut kansainvälinen jännitystila ja
vastakkainasettelu Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton sekä niiden liittolaisten välillä.
• Tarkkaa alkamisajankohtaa on vaikea määritellä, epäluulot alkoivat jo toisen
maailmansodan aikana. Kylmä sota päättyy Neuvostoliiton hajoamiseen vuonna 1991.

Tehtävä 3
Mitkä olivat mielestäsi kaksi tärkeintä syytä kylmän sodan syttymiseen? Perustele.
Näkökulmia:
• Toinen maailmansota, koska se muutti suurvaltojen voimatasapainoa, vahvisti
Neuvostoliiton vaikutusvaltaa ja toi sen joukot keskelle Eurooppaa.
• Aatteiden välinen ristiriita, koska se oli osasyy osapuolten epäluuloon.
• Konkreettiset riidanaiheet Euroopassa (Saksa ja Itä-Eurooppa), koska niistä alkoi
vastakkainasettelu

Tehtävä 4
Miksi ja miten Itä-Euroopan kansandemokratiat syntyivät?
• Taustalla Neuvostoliiton tarve muodostaa puskurivyöhyke Euroopan rajalle.
Neuvostoliiton pyrkimyksiin vaikuttivat lukuisat hyökkäykset historiassa (mm. Kaarle XII,
Napoleon) ja ennen kaikkea tietysti Hitlerin yritys tuhota Neuvostoliitto.
• Lisätietoa kansandemokratian etenemisestä Itä-Euroopassa:
• Puola
• Rajat siirtyivät 200 km länteen. Suoritettiin etnisiä puhdistuksia, kun 5 miljoonaa
saksalaista siirrettiin pois länsiosista ja tilalle tuotiin idässä kotinsa menettäneitä
puolalaisia. Puolassa oli vuonna 1945 kaikkien puolueiden kokoomushallitus,
jonka oli tehtävänä järjestää vapaat vaalit Jaltan sopimuksen mukaisesti.
Talonpoikien kannatus näytti hyvältä ja kommunistien huonolta, joten vaaleja
lykättiin. Tammikuussa 1947 Stalinin käsky siivota hallituksesta muut kuin
kommunistit, joten järjestettiin uudet vaalit, joihin Neuvostoliitto puuttui moni
eri painostuskeinoin. Tulos: kommunistien ja sosialistisen puolueen eli
”demokraattisen blokin” murskavoitto (394 paikkaa 444:sta). Joulukuussa myös
sosialistinen puolue lakkautettiin: Puolasta tuli yhden puolueen diktatuuri.
• Unkari
• Vuoden 1945 vaaleissa pienviljelijöiden puolue sai 57 % äänistä. Vaalien
jälkeisessä kokoomushallituksessa kommunistit saivat kuitenkin sisä- ja
puolustusministerin salkut. Koska talonpoikaispuoluetta ei pystytty vaaleissa
kukistamaan, ryhtyivät kommunistit Neuvostoliiton avustamana käyttämään
väkivaltaa: vuonna 1947 pienviljelijäpuolueen johtajaa Béla Kovacsia syytettiin
vehkeilystä länsivaltojen kanssa ja hän katosi jäljettömiin. Vanhat
porvaripuolueet hajotettiin vähitellen, mutta vasta vuonna 1949 Puolan
kommunistien valta oli ehdoton ja maa saatettiin julistaa kansandemokratiaksi.
• Bulgaria
• Myös Bulgariassa oli vahva talonpoikaispuolue, jonka johtaja Nikolai Petkov
vangittiin ja teloitettiin kesällä 1947. Entinen Kominternin johtaja Dimitrov
lähetettiin Neuvostoliitosta johtamaan Bulgarian kommunisteja.
• Dimitrov julisti joulukuussa 1948, että Bulgariassa oli toteutettu Neuvostoliiton
mallin mukainen proletariaatin diktatuuri.
• Romania
• Talonpoikaispuolueen johtaja Juliu Maniu tuomittiin heinäkuussa 1947
elinkautiseen vankeuteen. Joulukuussa 1947 kuningas Mikael pakotettiin
eroamaan ja lähtemään maanpakoon ja Romania julistettiin kansantasavallaksi.
• Tšekkoslovakia
• Oli jo ennen maailmansotaa vauras ja teollistunut valtio. Puna-armeija vetäytyi
maasta jo 1945, mutta tšekit uskoivat Neuvostoliiton suojelevan maansa
itsenäisyyttä (taustalla Münchenin kokemukset).Kommunistit saivat 38 % äänistä
vuoden 1945 eduskuntavaaleissa. Vuonna 1948 kommunistinen sisäministeri
nimitti johtaviin poliisivirkoihin kommunisteja, muut ministerit jättivät
protestiksi eroanomuksensa. Kommunistit järjestivät suuria mielenosoituksia ja
painostivat presidentti Benešiä nimittämään eronneiden ministereiden tilalle
kommunistiministerit, mikä tapahtuikin.
• Jugoslavia
• Titon joukot olivat karkottaneet saksalaiset ja voittaneet oikeistolaiset sissit. Heti
sodan jälkeen kommunistit valtaan, Titosta Stalinin innokas liittolainen, vuonna
1947 perustetun Kominformin päämajakin oli sijoitettu Belgradiin. Tito olisi
halunnut puuttua Kreikan sisällissotaan, Stalinin oli suorastaan hillittävä häntä.
Lopulta Stalin alkoi kokea Titon liian omatoimiseksi, hän ei hyväksynyt Titon
suunnitelmia ”Balkanin federaation” muodostamisesta (Jugoslavia, Bulgaria ja
Romania). Välirikko julkiseksi, kun Kominform erotti Jugoslavian ja julisti Titon
ajavan vain Jugoslavian eikä kansainvälisen kommunistisen aatteen etua.

Tehtävä 6
Perustele väite: politiikka ja raha olivat kylmän sodan aseita.
• Politiikka: kylmän sodan puolet puuttuivat suoraan muiden maiden asioihin (Trumanin
oppi, Brežnevin oppi yms.) ja solmivat erilaisia liittoja ja sopimuksia eri maiden kanssa.
Ideologisia eroja korostettiin myös.
• Raha: taloudellista apua annettiin ystävällismielisille maille ja muille vastaaville tahoille
(puolueet, sissiliikkeet). Tärkeässä osassa olivat myös taloudelliset yhteistyöjärjestöt ja
maiden väliset taloudelliset sopimukset