Tehtävä 1.
Mitkä tekijät horjuttivat 1800-luvun lopun Euroopassa valtioiden välistä tasapainoa?
• Teollistuminen muutti maiden voimasuhteita, sillä se lisäsi paransi resursseja ja
mahdollisti kilpavarustelun.
• Imperialismi toi maille pääomia, raaka-aineita ja poliittista valtaa.
• Porvariston voimistuminen ja määrällinen kasvu lisäsi valtioiden taloudellista
aktiviteettia ja voimavaroja.
• Nationalismi sai valtion ja kansan luottamaan itseensä ja aliarvioimaan vastustajia.
• Preussin ja Ranskan sota mahdollisti Saksan yhdistymisen ja samoin Italia yhdistyi.

Tehtävä 2
Perustele väite: Ensimmäinen maailmansota oli totaalinen sota.
• Suurin osa sotivien kansakuntien voimavaroista valjastettiin sotilaalliseen käyttöön.
• Sota ei koskettanut vain sotilaita, vaan myös naiset palvelivat kansakunnan
menestyksen puolesta.
• Sodan tuhot kohdistuivat sotilaiden lisäksi vahvasti siviileihin.

Tehtävä 3
Mitkä tekijät johtivat Venäjällä vuonna 1917
a) helmikuun vallankumoukseen
• Venäjällä oli pitkään jatkuneita ongelmia:
• Valta oli keskittynyt tsaarille ja hänen lähipiirilleen.
• Tsaari ja lähipiiri elivät loisteliaasti, samaan aikaan kun suurin osa kansasta eli
köyhyydessä; erityisesti maaseudun väestöllä niukka toimeentulo.
• Teollistuminen oli vasta pääsemässä vauhtiin, joten se ei vielä helpottanut
kansan oloja.
• Tsaarin suosio koko ajan laskussa, koska uudistuksia ei tehty ja Venäjä hävisi
sodan Japania vastaan vuonna 1905.
b) lokakuun vallankumoukseen?
• Ensimmäinen maailmansota vain pahensi Venäjän ongelmia, koska se kulutti sekä
sotilaallisia että taloudellisia resursseja, mutta voittoja ei saavutettu.
• Maanpaossa ollut sosialistijohtaja Vladimir Iljitsh Uljanov eli ”Lenin” (1870–1924) palasi
Venäjälle.
• Leninin johtamien bolševikkien tavoitteena oli vallankumous.
• Kerenskin johtama väliaikainen hallitus ei saada otetta Venäjästä. Bolsevikkien
perustamilla neuvostoilla oli vaikutusvaltaa.

4. Miten saksalaiset kansallissosialistit hyödynsivät ensimmäistä maailmansotaa narratiiveissään?
• Vuoden 1914 myytti korosti sitä, kuinka ensimmäisen maailmansodan syttyminen
vuonna 1914 oli yhdistänyt saksalaiset ennennäkemättömällä tavalla.
• Myytti korosti paitsi kansan yhtenäisyyttä myös sodan positiivista merkitystä kansan
yhdistäjänä.
• Tikarinpistoteorian mukaan Saksa ei hävinnyt sotaa sotarintamalla, vaan kotirintamalla.
Petollisten poliitikkojen väitettiin iskeneen tikarin Saksan kansan selkään ja
antautuneen, vaikka armeija oli vielä iskukykyinen.

Tehtävä 5
Puolusta ja kritisoi väitettä: ”Sarajevon laukaukset johtivat ensimmäiseen maailmansotaan.”
Puolesta
• Sarajevon laukaukset aloittivat tapahtumaketjun, jossa lähdettiin taistelemaan liittolaisten
rinnalle.
Vastaan
• Taustalla oli monia syitä, jotka olivat heikentäneet Euroopan maiden välejä. Oli ajan
kysymys, milloin sota syttyisi. Sarajevon laukaukset toimivat vain sodan sytykkeinä.

Tehtävä 6
Tiivistä ensimmäisen maailmansodan vaiheet viiteen lauseeseen.
• Valtiot suorittavat liikekannallepanot Balkanin tapahtumien seurauksena. Valtiot julistavat
sodan toisilleen vuorotellen liittosopimusten mukaan kesällä 1914.
• Saksaa hyökkää länteen ja itään.
• Saksan hyökkäys torjutaan ja alkaa pitkä asemasota.
• Yhdysvallat liittyy sotaan vuonna 1917 ja Venäjän vallankumoukset heikentävät sen
taisteluvoimaa.
• Saksan kestokyky loppuu ja Saksa antautuu marraskuussa 1918.

Tehtävä 8
Pohdi, miksi ensimmäinen maailmansota kiinnostaa edelleen niin paljon, että siitä tehdään
esimerkiksi elokuvia.
Näkökulmia:
• Sota oli ensimmäinen teollinen sota, jossa kuoli paljon ihmisiä.
• Sotaa käytiin useita vuosia asemasotana ja taisteluissa voidaan ajatella monen nuoren
miehen kuolleen turhaa.
• Sotaan liittyi paljon dramatiikkaa. Kaikki osapuolet halusivat sotaa eivätkä ymmärtäneet,
minkälainen se olisi.
• Sota on hyvä esimerkki siitä, kuinka näennäisen pieni tapahtuma eskaloituu (Sarajevon
laukaukset).
• Sodalla oli merkittäviä seurauksia ja se johti toiseen maailmansotaan.
• Historian tapahtumilla on suuri merkitys kansakunnan identiteetin rakentamisessa ja
ensimmäistä maailmansotaa voi käyttää siinä hyväksi.
• Sodan tapahtumat on hyvin dokumentoitu ja antaa mahdollisuuden kertoa erilaisia
tarinoita.

Tehtävä 9
Tarkastele englantilaista värväysjulistetta vuodelta 1915.
a) Mikä on julisteen sanoma?
• Julisteessa houkutellaan tavallisia ihmisiä taisteluun Ison-Britannian puolesta.
• Kaikkien panosta tarvitaan yhteiskuntaluokasta riippumatta.
• Kuvassa partiopoikakin auttaa sotilaita.
• Naiset osallistuvat sotaan aseiden tuotannossa ja sairaanhoitajina.
• Alhaalla metallimies tai seppä valmistaa koneita sotaan.
• Oikealla oleva mies kävelee kädet taskussa tupakkaa poltellen pohtien, pitäisikö hänen
antaa oma panoksensa sotaponnisteluihin.
b) Minkälaisia tehokeinoja julisteessa on käytetty?
• Ison-Britannian lippu vetoaa kansallistunteeseen.
• Vanhempi sotilas viittaa ensimmäiseen maailmansotaan.
• Sotilaat tähyävät uljaina horisonttiin.
• Valo lankeaa kuvan ihmisten päälle ja antaa vaikutelman siitä, että he ovat
suorittamassa pyhää tehtävää.
• Juliste käyttää hyväksi syyllisyyden tuntoa. Ainoa, joka ei ole mukana, on etualalla
kävelevä mies ja kysymys ”Oletko mukana?” on osoitettu hänelle