9. Energianlähteet
Suomeen nousemassa kymmeniä uusia biokaasulaitoksia, niistä kaksi Etelä-Pohjanmaalle
Suomeen nousemassa kymmeniä uusia biokaasulaitoksia, niistä kaksi Etelä-Pohjanmaalle
Suomeen valmistuu tällä vuosikymmenellä kymmeniä uusia biokaasulaitoksia, jos kaikki suunnitteilla olevat laitokset toteutuvat.
Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n mukaan vuosina 2024–2027 on suunnitteilla tai rakenteilla 36 laitosta. Lisäksi kymmenen hankkeen aikataulu on avoin.
Listauksen investoinneista kaksi sijoittuu Etelä-Pohjanmaalle. Ne ovat Lännen Biokaasu Oy:n hanke Kurikassa ja Suomen Lantakaasu Oy:n laitos Nurmossa.
Lännen Biokaasun vielä suunnitteluvaiheessa oleva laitos sijaitsee Tikan maitotilan yhteydessä ja Suomen Lantakaasun laitos Atrian tehdasalueen kupeessa.
Listan laitoksista 11 on rakennusvaiheessa. Niiden odotetaan toteutuvan vuoteen 2027 mennessä.
Atrian yhteyteen tuleva biokaasulaitos on yksi rakenteilla olevista. Se valmistuu ensi vuonna.
Vuosia suunniteltu hanke sai vauhtia, kun Valion ja St1:n yhteisyritys Suomen Lantakaasu Oy osti Nurmon Bioenergia Oy:n osake-enemmistön helmikuussa 2024.
Suomen Lantakaasulla on Nurmon lisäksi kuusi muutakin hanketta meneillään.
Nurmon hanke on edelleen Suomen suurimpien laitosten joukossa, vaikka suunnitteilla on jo isompiakin. Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n listauksessa investoinnin suuruudeksi on ilmoitettu 80 miljoonaa euroa ja työpaikkojen määräksi 50.
Nurmon laitos käyttää 240 000 tonnia lantaa ja tuottaa 125 gigawattituntia nesteytettyä biometaania vuodessa.
Suurempia laitoksia on esiselvitys- ja suunnitteluvaiheessa ainakin Kannukseen ja Nivalaan. Jo rakenteilla on Suomen Lantakaasun iso laitos Kiuruvedellä.
Kurikan laitos on 13,5 miljoonan euron ja kuuden gigawattitunnin investointi. Sekin tuottaisi nesteytettyä biometaania.
Maaseudun investointeja
Jos kaikki listatut hankkeet toteutuvat, ne lisäävät biokaasun ja biometaanin tuotantokapasiteettia 1,4 terawattitunnilla. Nykyinen tuotanto enemmän kuin kaksinkertaistuisi.
Suurin osa tuotannosta olisi nesteytettyä biometaania, jota voidaan hyödyntää erityisesti raskaassa liikenteessä, kuten kuorma-autoissa ja laivoissa.
Investoinnit suuntautuvat Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n mukaan erityisesti maaseudulle ja kaupunkikeskusten ulkopuolelle.
Niiden työllisyysvaikutus on on yhdistyksen arvion mukaan noin 800 pysyvää työpaikkaa. Hankkeiden yhteenlasketut taloudelliset vaikutukset ylittävät 700 miljoonaa euroa.
Vuosina 2021–2024 Suomeen rakennettiin 40 uutta biokaasulaitosta, joista 26 on maatilakohtaisia.
Muita laitoksia on rakennettu yhdyskuntien biojätteelle, elintarviketeollisuuden sivuvirroille ja jätevesilietteelle. Tällä hetkellä Suomessa on 97 biokaasulaitosta ja 34 kaatopaikkakaasun keräyspistettä.
Viime vuonna Lestijärvi sai vihdoin rahaa tuulivoimaloista. Jos kaikki käy kuten toivotaan, kunta on velaton vuonna 2027. Sen jälkeen myllyt tuottavat vuosittain miljoonia euroja taskurahaa kunnan kehittämiseen ja asukkaiden houkuttelemiseen.
Tuulivoima voi pelastaa kunnan talouden
Fortum: Sähkö on liian halpaa, jotta uusi ydinvoimala kannattaisi rakentaa Fortum kertoo selvityksenä pohjalta, milloin uusi ydinvoimala olisi mahdollinen.
Uusiutuva energia tuottaa kasvua ja maisemahaittoja
Onko Nesteen taru loppu?
Onko Nesteen taru loppu? 3.3.2025
Öljy-yhtiö Neste panosti kaiken tuotteeseen, jonka menestys on kiinni politiikasta. Seurauksista maksetaan kovaa hinta
Anni Lassila HS
Neste-yhtiön romahdus on ollut historiallinen. Yhtiön arvosta on hävinnyt neljässä vuodessa 85 prosenttia, eli moni sijoittaja on hävinnyt sijoituksensa lähes kokonaan.
Se tuntuu melkein huijaukselta.
Tekikö yhtiö siis karmean virheen, kun se 15 vuotta sitten pelasi kaikki korttinsa uusiutuviin polttonesteisiin?
Onko Nesteen taru loppu?
Näihin kysymyksiin lähdin etsimään vastauksia.
Ensin piti kuitenkin vastata kysymykseen siitä, miksi Suomella edes on oma öljy-yhtiö.
Valtio nimittäin omistaa yhtiöstä 44,2 prosenttia. Nesteen tulos koskettaa siis meitä kaikkia suomalaisia.
Meillä on Neste, koska meillä on sotatrauma.
Tarinan mukaan puolustusvoimien polttoainehuollosta vastannut eversti Väinö Vartiainen seurasi vuonna 1939, juuri ennen talvisodan syttymistä Helsingin rantakalliolla, kun lentokonebensiinilastissa oleva läntinen säiliöalus kääntyi Kruununvuorenselällä takaisin merelle.
Länsivallat eivät halunneet riskeerata edes tankkereitaan Suomen vuoksi, ja polttoaineesta tuli pula. Muun muassa Vartiainen ja kauppa- ja teollisuusministeriössä siihen aikaan ylijohtajana toiminut Uolevi Raade päättivät, että Suomeen oli sotien jälkeen saatava oma öljy-yhtiö.
Neste perustettiin pääministeri Urho Kekkosen tuella vuonna 1948. Naantalin jalostamo valmistui 1957 ja Porvoon jalostamo 1960-luvun puolivälissä.
Neste erikoistui jalostamaan laadultaan heikompaa ja halvempaa Uralin-öljyä korkealuokkaisiksi jalosteiksi. Bisnes oli nuorallatanssia idän ja lännen välissä. Jalostettava öljy ostettiin Neuvostoliitosta, mutta jalostamotekniikka tuli Yhdysvalloista.
Öljy-yhtiöksi Neste on siis harvinaisuus.
Öljyjätit kuten Shell, Exxon Mobil tai vaikkapa Norjan Statoil tekevät pääosan tuloksestaan raakaöljyn tuotannolla. Nesteellä taas ei ole omia öljylähteitä ja sen on pitänyt puristaa tulos jalostamisen ohuesta marginaalista.
Neste oli presidentti Urho Kekkoselle väline idänsuhteissa. Kuvassa Kekkonen (vas.), suurlähettiläs Leo Tuominen sekä Nesteen toimitusjohtaja Uolevi Raade ovat kalassa Meksikon vesillä vuonna 1974.
Nesteen toimitusjohtaja Uolevi Raade lahjoitti kuvan Finmar Commodore -veneen, nimeltään Kultaranta VI, tasavallan presidentin käyttöön vuonna 1973. Kuva on vuodelta 2015.
Silti vuonna 2022 Nesteen tulos oli ennen veroja huikeat 2,3 miljardia euroa ja vuonna 2023 vielä 1,7 miljardia.
Miten se on mahdollista? Siksi, että Nesteen historiassa kääntyi lehti vuonna 1997.
Tuolloin Neste yhdistyi Imatran voimaan ja syntyi Fortum, mutta olennaisempaa oli yksi tiedote, jonka yhtiö samana vuonna lähetti. Yhtiö oli keksinyt tekniikan nimeltään Nexbtl:n, jolla kasviöljystä saa tehtyä kemiallisesti dieseliä kuin raakaöljystä.
Uutista ei suuremmin noteerattu. 2000-luvun alkuvuosina Nesteen toimitusjohtaja Risto Rinne päätti panostaa tekniikkaan. Tajuttiin, että kasvipohjainen diesel voisi mullistaa liikenteen kasvihuonepäästöt.
Kasvit sitovat yhteyttämällä hiilidioksidia ilmasta. Kasvipohjaisen dieselin polttaminen siis palauttaa ilmakehässä jo olleen hiilidioksidin takaisin sinne. Fossiilisten polttoaineiden hiili sen sijaan on peräisin maaperästä ja niiden polttaminen kasvattaa hiilidioksidin määrää ilmakehässä.
Matti Lievonen (vas.) nosti johtajakaudellaan uusiutuvat polttoaineet Nesteen toiminnan ytimeen. Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen ihasteli uusiutuvan dieselin tuoksua sormissaan liikenneasemalla Vantaalla 2016.
Nesteen oma tankkerilaivasto oli kansallisen ylpeyden aihe. Enskeri (etualalla) ja Tiiskeri kuvattuna vuonna 1970.
Porvooseen valmistui ensimmäinen pieni Nexbtl-laitos vuonna 2007, kolme vuotta myöhemmin valmistui jalostamo Singaporeen ja siitä vuoden päästä Hollannin Rotterdamiin. Nyt Nesteellä on myös Yhdysvalloissa puoliksi omistettu jalostamo.
Neste on maailman suurin uusiutuvan dieselin tuottaja. Millä tahansa alalla tällainen asema on suomalaiselle yritykselle harvinainen.
Kysyntää Nesteen tuotteille oli reippaasti enemmän kuin tuotantoa.
Neste oli siis loistavissa asemissa, kun Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Kiinassakin lähdettiin vähentämään hiilidioksidipäästöjä.
Suomessa säädettiin bioperäisten polttoaineiden sekoitusvelvoitteesta lailla jo 18 vuotta sitten. Ruotsi ja moni muu maa seurasi vähitellen perässä. Yhdysvalloissa edelläkävijä oli Kalifornian osavaltio.
Pian kysyntää Nesteen tuotteille olikin reippaasti enemmän kuin tuotantoa.
Ja se tarina myi. Yhtiön osake aloitti kipuamisen.
Tammikuussa 2015 yhtiön osake maksoi alle seitsemän euroa. Vuonna 2019 Neste teki uusiutuvalla dieselillä voittoa melkein 50 prosenttia suhteessa liikevaihtoon.
Vuonna 2021 osakkeen hinta oli yli 60 euroa, ja Nesteen markkina-arvo lähes saman miljardeina.
Valtio olisi voinut osakkeillaan kuitata tuolloin noin neljäsosan valtion velasta.
Nyt osake maksaa alle yhdeksän euroa.
Viime vuonna Neste teki jo tappiota 113 miljoonaa euroa.
Mikä selittää yhtiön järkyttävän romahduksen?
Ensinnäkin uusiutuva diesel on huomattavasti kalliimpaa tehdä kuin fossiilinen diesel. Sille on siis markkinoita vain, jos kuluttajilla ja yrityksillä on sen ostamiseen jonkinlainen pakko tai taloudellinen kannustin. Se voi tulla päästökaupan kautta, verotuksesta taikka olla säädetty lailla.
Yksi tekijä on sähköautojen yleistyminen. Vaikka uusiutuvaa dieseliä sekoitetaan monilla markkinoilla fossiilisen dieselin sekaan, ennen pitkää voi käydä niin, että ainakaan henkilöautot eivät polta minkäänlaista dieseliä.
Siksi Nestekin on panostanut uusiutuvaan lentopolttoaineeseen, safiin. Lentokoneet eivät lähitulevaisuudessa sähköisty, ja ne ovat suhteellisen suuria saastuttajia.
EU:ssa lentopolttoaineesta pitää tänä vuonna olla kaksi prosenttia uusiutuvaa safia, vuonna 2029 osuuden pitäisi nousta kuuteen prosenttiin.
Mutta kaikki nämä päätökset ovat poliittisia ja siksi ne voivat myös muuttua tai jopa kumoutua. Nesteen liiketoiminta sisältää siis poliittisen riskin.
Ja juuri nyt sen suhteen näyttää huonolta.
Nesteen osaaminen ei ollutkaan ihan niin ainutlaatuista kuin joku ehkä kuvitteli.
Yhdysvalloissa ja EU:ssa ovat nousussa poliittiset voimat, jotka pitävät kansalaisten välittömiä polttoainekustannuksia tärkeämpänä huolena kuin pitkän aikavälin ilmastomurheita.
Suomessakin niin sanotun sekoitusvelvoitteen lasku oli perussuomalaisille tärkeä tavoite eduskuntavaalien kampanjassa ja hallituksen ohjelmassa. Hallitus päättikin hidastaa tahtia, jolla uusiutuvan dieselin osuutta kasvatetaan.
Niin tehtiin myös Ruotsissa. Uusiutuvien polttoaineiden kysyntä on kasvanut hitaammin kuin muutama vuosi sitten odotettiin.
Yhdysvalloissa puolestaan päättyi vuoden vaihteessa uusiutuvan dieselin nauttima iso verohelpotus. Uusi tuki voi olla sellainen, että siitä hyötyy vain Yhdysvalloissa tapahtuva tuotanto. Yhdysvallat on ollut myös Nesteen Singaporen-jalostamolle tärkeä myyntialue.
Nesteen vuonna 1976 Espooseen valmistunut pääkonttori kuvasti yhtiön mahtiasemaa silloisessa Suomessa. Tornitalo tunnettiin ”Raaden hampaana”.
Neste sulki jalostamonsa Naantalissa 2021. Kuva on vuodelta 2006.
Samaan aikaan on käynyt ilmi, ettei Nesteen osaaminen ollut ihan niin ainutlaatuista kuin joku ehkä kuvitteli. Korkeat hinnat houkuttelivat markkinoille uusia jalostajia Yhdysvalloissa, Kiinassakin. Molemmissa maissa valtio on tukenut investointeja.
Uusiutuvaa dieseliä tuotettiin viime vuonna kolmasosa enemmän kuin mitä sitä kulutettiin. Ylituotanto romahdutti hinnat.
Voiko Neste joutua myymään jalostamonsa ulkomailla?
Pääanalyytikko Petri Gostowski osakkeita analysoivalta Inderesiltä kertoo uskovansa uusiutuvien polttoaineiden kysynnän kasvuun pitkällä aikavälillä.
Sijoittajan kannalta aikahorisontti voi olla turhan pitkä.
”Lähivuosina Nesteen tilanne on haastava, koska alalla on suuren ylikapasiteetin takia nyt hankala tehdä tulosta ja kassavirtaa. Samaan aikaan käynnissä on massiivinen investointi”, Gostowski sanoo.
Hän viittaa Rotterdamin-jalostamon 2,5 miljardia euroa maksavaan laajennukseen. Yhtiön likviditeetti on kuitenkin hyvä, ja rahoitus on jo sovittuna. Eli välitöntä hätää ei ole.
Gostowski ajattelee, ettei hurjimpiin kannattavuuslukuihin todennäköisesti ole paluuta.
”Mutta jos uusiutuvien polttonesteiden kulutuksen kasvunäkymä toteutuu, niin ei ole pois suljettua, että markkina voisi olla todella houkutteleva keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä”, hän sanoo.
Kriisiin ajautuneen Nesteen nykyinen toimitusjohtaja on Heikki Malinen.
Lokakuussa Nesteessä aloitti uusi toimitusjohtaja, Postissa ja Outokummussa kriisijohtajan kannukset ansainnut Heikki Malinen. Hänen alkunsa on ollut hirveä.
Helmikuun 13. päivänä Neste julkaisi vuoden 2024 loka–joulukuun tuloksensa. Sijoittajille Malinen puhui Lontoossa. Tulos alitti kaikki ennusteet, eikä viesti muutenkaan oikein vakuuttanut. Nesteen isoilla jalostamoilla oli vuoden lopulla suuria tuotantovaikeuksia, mikä pahensi romahdusta.
Tulosjulkistuksen jälkeen Nesteen osake on pudonnut vielä parikymmentä prosenttia.
Malinen julkisti samalla ison säästöohjelman, jonka osana Suomesta häviää 450 työpaikkaa, muista toimintamaista noin 150. Voimavarat keskitetään nykyiseen liiketoimintaan ja Rotterdamin jalostamon laajennuksen rakentamiseen, vaikka Malinen pohti vakavasti jopa investoinnin keskeyttämistä.
Tutkimustoimintaa Neste supistaa ja esimerkiksi levien hyödyntämisen ja sähköpolttoaineiden kehityshankkeet lopetetaan. Myyntiä ja hankintoja tehostetaan.
Neste ei hirveästi puhu fossiilisesta puolestaan, vaikka se on yhä yhtiön kivijalka.
Venäjän hyökättyä Ukrainaan kolme vuotta sitten fossiilisten polttoaineiden hinnat vieläpä kallistuivat hetkellisesti. Niiden kovat katteet peittivät parin vuoden ajan alleen uusiutuvan puolen dramaattisesti heikentyneet tulosluvut.
Viime vuonna fossiilisetkin halpenivat ja todellisuus iski läpi kaikessa karmeudessaan. Ilman öljytuotteita luvut olisivat olleet vielä paljon rumempia.
Porvoon jalostamolla tuotettujen öljystä tehtyjen polttoaineiden liikevaihto on ollut koko ajan selvästi uusiutuvia tuotteita suurempi.
Raakaöljyn jalostuksen lopettamisen Malinen siirsi hamaan tulevaisuuteen aiemmasta vuoden 2035 tavoitteesta.
Nesteen liiketoiminnan riskit ovat isoja. Ne ovat poliittisia. Ja siksi arvaamattomia.
Yksi Nesteen tärkeistä raaka-aineista eli palmuöljyn tislausjäte on jo pannassa joillain tärkeillä markkinoilla.
Kiristyvätkö lentopolttoaineiden sekoitusvelvoitteet todella vai peruutetaanko niistäkin? Saako Kiina dumpata valtion tukemaa saf-tuotantoaan Eurooppaan vai säätääkö EU tulleja? Riittääkö raaka-ainetta ja miten sitä säädellään?
Miten ylipäätään käy ilmastopolitiikan nykyisessä poliittisessa ilmapiirissä?
Neste uskoo bisnekseensä.
Toimitusjohtaja Malinen puhui sijoittajille Lontoossa heti karmean tuloksen julkistamisen jälkeen. Hän vakuutti kaikkien ennusteiden viittaavan siihen, että uusiutuvan dieselin ja uusiutuvan lentopolttoaineen markkinat kasvavat seuraavien vuosikymmenten aikana räjähdysmäisesti.
Onko Nesteen tarina siltikään uskottava? Suuri velka ja tappiollinen tulos on vaarallinen yhdistelmä. Voiko yhtiön rahoitustilanne kriisiytyä niin pahasti, että se joutuu esimerkiksi myymään jalostamonsa ulkomailla?
Näin surkeaan kohtaloon analyytikot eivät usko.
”Menneiden vuosien huippumarginaaleihin tuskin ylletään, koska kilpailutilanne on muuttunut”, arvioi seniorianalyytikko Henri Parkkinen OP:sta.
Neste on silti yhä maailman suurin uusiutuvan polttoaineen tuottaja, ja yhtiöllä on Parkkisen mukaan edelleen kilpailuetu raaka-aineiden hankinnassa, käsittelyssä ja asiakassuhteissa.
Vaikka poliittiset virtaukset ovat mitä ovat, Parkkinenkaan ei usko, että pitkällä aikavälillä ilmastotoimista luovuttaisiin. Joissain USA:n osavaltioissa ja Kanadan provinsseissa saatetaan päin vastoin lähteä Kalifornian linjoille eli tiukkoihin päästötoimiin, vaikka Donald Trumpin hallinto panee kapuloita rattaisiin.
Ennen pitkää ylituotanto tasapainottunee.
Jos Parkkista on uskominen, Nesteen tarina ei ole ohi.
Britanniassa kehitetään avaruusaurinkopaneeleja – tavoitteena hyödyntää pilvisetkin päivät
Tehokkaasti valoa imevästä perovskiitistä valmistettava aurinkopaneeli on merkittävin keksintö aurinkosähkön tuotannossa vuosikymmeniin. Se muuttaa energiantuotannon ja rakentamisen vallankumouksellisella tavalla, kun aurinkopaneelit voidaan tulostaa kätevästi printterillä. Arkkitehdit tulevat rakastamaan tätä materiaalia!
Sisukas Suomi menee läpi harmaan kiven! Maan sisällä on valtavasti energiaa hyödyntämättä, ja Suomi on paksun peruskallionsa vuoksi vaikeimpia paikkoja tuottaa geotermistä energiaa. Jos geotermisen lämmön hyödyntäminen onnistuu Espoossa Otaniemeen porattujen 6,4 kilometrin syvyisten reikien avulla, se onnistuu missä päin maailmaa tahansa.
Vaasassa on otettu käyttöön suuri maanalainen lämpöenergiavarasto
https://areena.yle.fi/1-50641564
Kun sähköstä on ylituotantoa, voidaan sähkö muuntaa lämpöenergiaksi ja varastoida kallion uumeniin. Energian varastoinnista on hyötyä myös uusiutuvan energian yleistyessä.
Hiilidioksidin talteenottoa kehitetään kiivaasti ympäri maailman. Hiilidioksidia tullaan tarvitsemaan vetytaloudessa esimerkiksi päästöttömien polttoaineiden valmistuksessa. VTT pilotoi parasta aikaa biokaasun tuotantoon kehitettyä hillidioksidin talteenottojärjestelmää Jyväskylässä. Toimittaja Riikka Pennanen kertoo hiilidioksidin hyödyntämisestä.
Millainen rooli ydinvoimalla on tässä ajassa?
https://areena.yle.fi/1-65632345
1. Selitä käsitteet:
2. Onko väittämä oikein vai väärin? Perustele.
3. Laadi taulukko energialähteiden eduista ja haitoista. Valitse taulukkoon ainakin kuusi energianlähdettä, joista kolme on uusiutumattomia ja kolme uusiutuvia.
