1. Maantieteellinen lukutaito

1. Selitä seuraavat käsitteet:

1. Selitä seuraavat käsitteet:
a) puolijulkinen tila
Puolijulkisella tilalla tarkoitetaan tilaa, jonne voi vapaasti mennä, mutta jokin ulkopuolinen taho määrittää tilan säännöt. Säännöt voivat liittyä tilan aukioloaikoihin tai siellä sallittuihin aktiviteetteihin ja tapahtumiin. Esimerkiksi kaupat, elokuvateatterit, julkiset liikennevälineet ovat puolijulkista tilaa.
b) alueellinen identiteetti
Alueellisella identiteetillä tarkoitetaan sitä aluetta tai paikkaa, johon ihminen kokee kuuluvansa. Vastaus kysymykseen “mistä olet kotoisin?” on osa alueellista identiteettiä. Alueellinen identiteetti voi koostua monista kerroksista, joista ihminen kysyttäessä valitsee sen, joka soveltuu parhaiten tilanteeseen.
b) aikasarja
Aikasarjalla tarkoitetaan järjestelmällisesti ja säännöllisesti kerättyä aineistoa, jota voidaan myöhemmin käyttää vertailevaan tutkimukseen, jossa tarkastellaan ilmiöiden kehittymistä ja muuttumista ajassa.
d) miellekartta
Yksittäisen henkilön karttamainen piirros esimerkiksi koko maapallosta. Se kuvaa ihmisen käsitystä jostakin alueesta, ja niiden avulla voidaan tutkia, miten ihmiset hahmottavat ympäristöään tai maapallon eri alueita.
e) avoin data
Tietoa, joka on avattu kaikille hyödynnettäväksi ilmaiseksi. Data tarkoittaa koneellisesti käsiteltävää tietoa, ja se voi olla muun muassa tekstiä, tilastoja, karttoja, kuvia, videoita ja musiikkia.
f) lomakehaastattelu
Tutkimusmenetelmä, jossa haastateltava vastaa tutkijan kysymyksiin. Tutkimuslomakkeessa voi olla avoimia kysymyksiä, väittämiä tai kysymyksiä, joissa tarjotaan valmiit vastausvaihtoehdot.
 

2. Pohdi, mikä on sinun alueellinen identiteettisi?

2. Pohdi, mikä on sinun alueellinen identiteettisi? Mihin kaupunginosaan tai kunnan alueeseen, kaupunkiin, maakuntaan, valtioon tai muuhun vastaavaan miellät kuuluvasi?
Jokaisen henkilön alueellinen identiteetti on erilainen. Mitä suuremmaksi oma elinpiiri kasvaa, sitä monimuotoisempi siitä voi tulla. Henkilöllä, joka on asunut samalla alueella koko elämänsä, on yksinkertaisimmillaan usein melko helposti hahmotettava hierarkkinen alueellinen identiteetti, esim. kortteli - kaupunginosa - kaupunki - maakunta - valtio - maanosa - Maa - Linnunrata jne., mutta toistuvasti muuttaneella ihmisellä alueellisen identiteetin rakentuminen on saattanut alkaa alusta useita kertoja, mikä tuo siihen pirstaleisuutta. Alueellisen identiteetin rakentumista on hyvä pohtia myös sopeutumisen näkökulmasta: miten rakentaa alueellista identiteettiä vihamielisessä ympäristössä?
 

3. Miten kerrot, missä asut ja miten kuvailet kotipaikkakuntasi sijaintia

3. Miten kerrot, missä asut ja miten kuvailet kotipaikkakuntasi sijaintia:
a) oululaiselle opiskelijalle?
Kerrot todennäköisesti, että asun Itä-, Länsi-, Pohjois- tai Etelä-Suomessa ja mainitset jonkin asuinkuntaasi lähellä olevan suuremman kaupungin tai esim. Helsingistä jokin kaupunginosan.
b) tukholmalaiselle kahvilatyöntekijälle?
Asun Suomessa -> Etelä-, Itä-, Länsi- tai Pohjois-Suomessa.
c) pariisilaiselle poliisille?
Asun Suomessa (Pohjois-Euroopassa ja Ruotsin naapurissa).
d) australialaiselle sairaanhoitajalle?
Asun Euroopassa -> Suomessa (Pohjois-Euroopassa)

4. Piirrä miellekartta omasta koulumatkastasi.

4. Piirrä miellekartta omasta koulumatkastasi. Sijoita siihen maamerkkejä, risteyksiä, rakennuksia tai muuta, jota olet huomannut tai havainnut koulumatkoillasi. Arvioi myös matkan pituus
a) Esittele parille oma koulumatkasi.
Opiskelijan oma vastaus.
b) Vertailkaa parin kanssa eroja ja yhteneväisyyksiä huomioistanne.
Opiskelijan oma vastaus.
c) Lisätkää miellekarttaanne vaarallisia tai pelottavia paikkoja.
Opiskelijan oma vastaus.
d) Vertailkaa niitä parinne kanssa, ja pohtikaa, miten niiden vaarallisuutta/pelottavuutta voisi vähentää.
Ympäristön turvallisuutta voidaan parantaa monilla keinoilla, muun muassa suojateitä tai liikennemerkkejä lisäämällä, ajonopeuksia pienentämällä, kasvillisuutta poistamalla, alikulkutunneleilla tai turvakameroita ja valaistusta lisäämällä.

5. Listaa parisi kanssa maailman karttapohjalle eri maanosiin liittyviä sanoja ja mielikuvia.

5. Listaa parisi kanssa maailman karttapohjalle eri maanosiin liittyviä sanoja ja mielikuvia. Pohjana voit käyttää oheista maailmankarttaa.
a) Kirjoita vähintään neljä asiaa tai mielikuvaa jokaiselle mantereelle ja sisällytä mukaan sekä ihmis- että luonnonmaantieteellisiä näkökulmia.
Opiskelijan oma vastaus.
b) Voit myös kirjata mielestäsi tärkeitä paikannimiä kartalle.
Opiskelijan oma vastaus.
c) Esitelkää karttoja toisille ja perustelkaa kartalle listaamianne asioita.
Opiskelijan oma vastaus.
 

6. Tutkikaa parinne kanssa maapallon reaaliaikaista liikennettä.

6. Tutkikaa parinne kanssa maapallon reaaliaikaista liikennettä. Toinen voi perehtyä reaaliaikaiseen meriliikenne-palveluun marinetraffic.com ja toinen lentoliikenne-palveluun flightradar.com. Pohtikaa yhdessä vastauksia kysymyksiin:
a) Miltä globaali meri- ja ilmaliikenne näyttävät ensisilmäyksellä?
Yleensä ne näyttävät ruuhkaisilta, koska symboleiden koko on suuri maailmankartalla, mutta todellisuudessakin liikennettä on paljon koko ajan eri mantereiden välillä, ilmassa ja merellä.
b) Millä maapallon merialueilla on eniten meriliikennettä? Miksi?
Aasian, Euroopan ja Amerikoiden välinen rahtiliikenne korostuu kartoilla ja Intian valtamerellä, Atlantilla ja Tyynellämerellä. Se kertoo globaalin kaupankäynnin virroista reaaliajassa. Konttialukset kulkevat usein tyhjinä Aasiaan ja Kiinaan, ja palaavat sieltä täynnä Aasian eri valtioissa tuotettuja tavaroita.
c) Minkä maanosien tai valtioiden ilmatilassa on eniten ruuhkaa? Miksi?
Eurooppa, Aasia ja Pohjois-Amerikka nousevat selkeimmin alueina, joilla on paljon jatkuvaa ilmaliikennettä maapallolla. Kun tarkastelee vain pääsääntöisesti paperille painettuja karttoja, unohtaa helposti, miten pallon pinnalla kulkevat aidosti lyhimmät reitit muodostuvat. Tämän hahmottamisessa auttaa palvelu https://acscdg.com/, jossa voi piirtää lyhimmän reitin. Tässä esimerkiksi Japanin ja Ranskan välinen suorin lentoreitti.
Euroopan ruuhkaisimpia valtioita näyttäisivät olevan Saksa, Ranska, Iso-Britannia, joissa kaikissa on merkittäviä lentoliikenteen solmukohtia, kuten Lontoo, Pariisi ja Frankfurt. Poikkeuksellisen paljon samaa väylää käytetään reitillä, joka kulkee kaakko–luode-suunnassa Mustanmeren eteläpuolella. Suuri osa niistä koneista on matkalla mm. Dohaan ja Dubaihin, jotka ovat suosittuja matkakohteita. Myös Lähi-idän ja Kaakkois-Aasian koneet kulkevat samaa reittiä. Lentoliikenne on yleisesti ottaen jatkuvassa kasvussa, mikä näkyy myös koneiden ja reittien määrissä. Ainoastaan talouden notkahdukset tai esimerkiksi pandemian kaltaiset ilmiöt voivat vaikuttaa kasvuun, mutta tilanteen tasaantuessa kasvu jatkuu. Halpalentoyhtiöt ovat osaltaan tuoneet lisää kilpailua jo ennestään tiukasti kilpailluille aloille. Tämä on vaikuttanut lentojen hintaan, joka edelleen on vaikuttanut matkustajamäärien kasvuun.
d) Miltä näyttää oman asuinalueen ilmaliikenne ja/tai meriliikenne tällä hetkellä? Poimikaa jokin esimerkki lentokoneesta tai laivasta, ja selvittäkää mistä se on tulossa ja minne se on menossa.
Meriliikenne Itämerellä, Suomenlahdella Pietariin ja Etelä-Suomen satamiin on vilkasta. Myös Pohjanlahdella meriliikenne Tornioon ja Ouluun erottuu selvästi.
Suomen ilmatila on melko hiljainen verrattuna moniin muihin valtioihin. Suomen ilmatilaa rauhoittaa se, että suorimmat reitit Eurooppaan eivät usein kulje Suomen yli, poislukien itäisimmät kohteet, kuten Japani. Vain niiden kohteiden, jotka lähtevät läntisimmästä Euroopasta ja päätyvät Japaniin, reitit kulkevat osin Suomen ilmatilan yli, mikäli ne lentävät lyhintä mahdollista reittiä.

7.

7. Laatikaa pareittain minitutkimus jostakin ihmismaantieteen aihealueesta. Käyttäkää esimerkiksi google formsia tai muuta kyselyalustaa minitutkimuksen pohjana.
a) Otsikoi ja laadi viiden kohdan kyselylomake, jolla selvität esimerkiksi opiskelutovereidesi päivittäistä liikkumista tai jonkin tuntemanne asuinalueen viihtyvyyttä.
Ensimmäinen kysymys voi liittyä taustamuuttujiin kuten: olen 1. vuoden, 2. vuoden tai 3. vuoden opiskelija.
b) Muotoile osa kysymyksistä strukturoituna eli annat valmiit vastausvaihtoehdot.
Kannattaa miettiä rauhassa, mitä vastausvaihtoehtoja tarjoatte ja miten kysymykset on hyvä asetella, jotta saatte kattavaa tietoa haluamistanne asioista.
c) Muotoile loppuun ainakin yksi avoin kysymys, jolloin vastaaja saa avoimesti kirjoittaa vastauksensa.
Tehtävän ajatuksena on auttaa huomaamaan, kuinka vaikeaa hyvän lomakkeen tekeminen on. Onnistuneen lomakkeen tae on moneen kertaan testattu lomake, joka tarjoaa vastausvaihtoehdon kaikkiin tilanteisiin.