5. Kaupunkirakenne

1. Selitä seuraavat käsitteet

1. Selitä seuraavat käsitteet:
a) lämpösaareke
Lämpösaareke on ilmiö, jossa kaupunkialueen lämpötila on ympäröiviä harvaan asuttuja alueita korkeampaa
b) esikaupunki
Kaupunkialueiden ympärille kasvavat alueet, joiden rakenne ei ole yhtä kaupunkimainen kun keskusta-alueella. Esikaupunkialueet ovat rakennuskannaltaan monimuotoisempia ja esikaupungistumisen kulta-aikana 1970-luvulla alueet olivat myös huomattavasti väljemmin rakennettuja. Esikaupunkialueet koostuvat usein yhdistelmästä kerrostalo-, omakoti- ja rivitaloasutusta. Alueelle syntyi usein myös sitä palvelevia peruspalveluita, kuten ruokakauppoja, apteekkeja, ravintoloita yms, jotka myöhemmin alueen kasvaessa vaihtuivat supermarketeiksi ja pieniksi ostoskeskittymiksi. Ne olivat nykyisiä kauppakeskuksia huomattavasti pienempiä ja muistuttivat lähinnä kylänraittia kuin varsinaista keskusta. Esikaupungistuminen vastasi rakennemuutoksen tarpeisiin, kun maalta kaupunkiin työn perässä muuttaneet tarvitsivat kohtuuhintaista ja melko väljää ja edullista asumista.
c) segregaatio
Alueellinen eriytyminen voi johtua monesta tekijästä. Esimerkiksi tulotaso voi olla määräävä tekijä sille kenellä on varaa muuttaa ja asua alueille tietyillä asuinalueilla. Hyvätuloisten suosimilla asuinalueella on usein vähemmän sosiaalisia ongelmia, työttömyyttä ja rikollisuutta, jotka puolestaan keskittyvät voimakkaammin huonompiosaisille alueille, joka edelleen kiihdyttää alueiden eritymistä. Äärimmillään segregaatio johtaa slummiutumiseen ja suljettuihin asuinalueisiin, joissa rikkaat asuvat aitojen tai muurien suojaamina. Segregaatiota voi tapahtua myös etnisen taustan perusteella, jolloin eri ryhmiin kuuluvat ihmiset hakeutuvat asumaan samantaustaisten ihmisten kanssa, jolloin kommunikaatio eri ryhmien välillä heikkenee ja stereotypiat ja toiseuden pelko haittaavat rakentavaa yhteistyötä eri ihmisryhmien välillä.
d) joutomaa
joutomaa eli käyttämätön maa-alue, jota ei ylläpidetä suunnitelmallisesti. Joutomaita saatetaan luokitella hyödyttämättömäksi alueeksi, mutta todellisuudessa ne lisäävät usein alueen luonnon monimuotoisuutta, joka on kaupunkiluonnolle hyväksi. Joutomaat ovat yleensä eliniältään lyhyitä, sillä varsinkin kaupunkialueilla pyritään maa hyödyntämään maksimaalisesti sen korkean hinnan takia.
e) hulevesi
Hulevesi on kaupungissa kovilla pinnoilla kulkevaa sulamis- tai sadevettä, jota pyritään ohjaamaan tehokkaasti pois kulkuväyliltä, jotta ne eivät kertyessään aiheuttaisi tulvia. Toimivassa kaupungissa pyritään tehokkaaseen hulevesien hallintaan, jotta kovillakaan sateilla hulevesi ei pääsisi aiheuttamaan rakennuksille vaurioita.
f) ekokaupunki
Ekokaupunki on kaupunki, jonka rakennusten ja muun infrastruktuurin suunnittelussa on otettu huomioon ekologisuus sen kaikissa vaiheissa. Ekologisuus koskee rakennusaineita, rakentamiseen käytettävää tekniikkaa, rakennuksia, liikenneverkkoa ja muuta infrastruktuurin suunnittelua ja toteuttamista. Kaikki tähtää siihen, että myös rakennuksissa asuminen ja eläminen on ekologista. Lopulta myös rakennuksen käytöstä poistaminen voi tapahtua ekologisesti, vähäpäästöisesti niin, että mahdollisimman vähän rakentamiseen käytetyistä raaka-aineista menee hukkaan.

2. Etsi karttaohjelmasta kotipaikkasi ja sitä lähellä oleva kuntakeskus tai kaupunki. Siirrä kuva siitä piirto­ohjelmaan. Rajaa kartalta erilaisia maankäyttöalueita:

2. Etsi karttaohjelmasta kotipaikkasi ja sitä lähellä oleva kuntakeskus tai kaupunki. Siirrä kuva siitä piirto­ohjelmaan. Rajaa kartalta erilaisia maankäyttöalueita:
a) asuinalueet
Opiskelijan oma vastaus.
b) viheralueet, puistot ja virkistysalueet
Opiskelijan oma vastaus.
c) teollisuusalueet.
Opiskelijan oma vastaus.
d) Hahmottele kartalle keskeiset tiet, rautatiet ja muut liikenneverkot. Lisää lopuksi otsikko, karttamerkit, mittakaava ja pohjoisnuoli.
Opiskelijan oma vastaus.

3. Vastaa seuraaviin kysymyksiin oman kotikuntasi tai kotikaupunkisi rakenteen pohjalta

3. Vastaa seuraaviin kysymyksiin oman kotikuntasi tai kotikaupunkisi rakenteen pohjalta.
a) Missä sijaitsevat kotikuntasi teollisuusalueet? Miksi ne sijoittuvat kyseisille alueille?
Opiskelijan oma vastaus.
b) Nimeä kotikuntasi tärkeimmät viher­ ja virkistysalueet. Mihin tarkoitukseen niitä käytetään?
Opiskelijan oma vastaus.
c) Millaisia asuntoalueita kotikunnastasi löytyy? Minkä ikäisiä ne ovat? Onko niissä kerrostaloja, omakotitaloja vai rivitaloja?
Opiskelijan oma vastaus.
d) Miten kaupunkirakenteen hajoaminen tai tiivistyminen näkyy oman koulusi lähialueella?

4. Oheinen Suomen kartta esittää erikokoisia taajamia Suomessa

4. Oheinen Suomen kartta esittää erikokoisia taajamia Suomessa.
a) Mitä huomaat kaupunkiseututaajamien ja niiden lievealueiden yleisyydestä, kun ilmiötä tarkastellaan maakuntatasolla? 
Jokaisessa maakunnassa on vähintään yksi kaupunkiseututaajama lievealueineen. Yleisimmin maakunnassa on yksi tai kaksi kaupunkiseututaajamaa, mutta joissain maakunnissa on useampi erillinen tai yksi yhteen kasvanut useamman kaupunkiseututaajaman muodostama klusteri, josta on vaikea sanoa mihin yksi kaupunkiseututaajama päättyy ja mistä toinen alkaa. Klusterit sijoittuvat enimmäkseen eteläiseen ja lounaiseen Suomeen.
b) Entä mitä huomaat 5000 asukkaan taajamien ja niiden lievealueiden yleisyydestä? 
Yli 5000 asukkaan taajamat sijoittuvat huomattavasti satunnaisemmin. Kaikissa paitsi Etelä-Karjalan maakunnassa on vähintään yksi 5000 asukkaan taajama, mutta joissain on jopa 5 tai enemmän (Etelä-Pohjanmaa 5 ja Pohjois-Pohjanmaa 7). Ne voivat paikoin sijaita hyvin lähellä toisiaan.
c) Selvitä mikä on alin taajama-aste Suomen kunnissa.
Alhaisin taajama-aste on 0% ja se löytyy mm. Luhangasta.
d) Miten Suomessa määritellään kaupunkimainen asutus?
Taajamaksi määritellään kaikki vähintään 200 asukkaan rakennusryhmät, joissa rakennusten välinen etäisyys ei yleensä ole 200 metriä suurempi. Taajamien rajauksissa otetaan huomioon asuinrakennusten lisäksi mm. liike-, toimisto- ym. työpaikkoina käytettävät rakennukset. Taajamat, joissa asukasmäärä ylittää 15 000 muodostavat kaupunkeja.
f) Mikä yhdistää Suomen viittä alhaisimman taajama-asteen kuntaa, jotka ovat Brändö, Föglö, Geta, Kumlinge ja Kökar?
Ne ovat kaikki saaristokuntia ja sijaitsevat ne Ahvenanmaan maakunnassa. Yhtä lukuunottamatta kaikki ne kunnat, joissa taajama-aste on 0% sijaitsevat Ahvenanmaan maakunnassa. Ainoan poikkeuksen tekee Luhanka, joka on mainittu kohdassa c.

5. Pohdi ja vastaa

5. Pohdi ja vastaa.
a) Mitä ongelmia kaupungistuminen aiheuttaa?
Kaupunkiasuminen ei ole ihmiselle terveellistä sillä mm. ilman epäpuhtaudet sekä melusta seuraava stressi vaikuttavat ihmisten terveyteen heikentävästi. Mitä vähemmän kehittyneestä maasta on kyse sitä suurempia ovat kaupungin terveydelle aiheuttamat haitat, sillä kaikissa maissa niitä ei välttämättä säädellä viranomaisten taholta lainkaan. Kaupungeissa asuvien ihmisten elinajanodote on kaikkialla maailmassa huonompi kuin maalla asuvien. Erot maiden välillä ovat toki suuria. Kaupungissa asuminen on kallista, joka vaikuttaa joidenkin siellä asuvien elämänlaatuun heikentävästi. Sen seurauksena syntyy eriarvoisuutta, joka näkyy asuinalueiden eriytymisenä, ahtaana asumisena, asukkaiden työllistymismahdollisuuksien heikentymisenä sekä mahdollisesti syrjäytymisenä. Myös viheralueiden vähyys voi aiheuttaa stressiä ja ahdistusta sekä heikentää ihmisten luontosuhdetta.
b) Mitä hyötyä kaupungistumisesta on? Ottakaa huomioon ainakin infrastruktuuri, ympäristö ja sosiaalinen ulottuvuus.
Kaupungissa voidaan pitää ihmisten elinympäristö toimivana ja tarjota perusinfrastruktuuri, joka tukee ihmisten hyvinvointia. Näihin kuuluu länsimaisten ihmisten itsestäänselvyyksinä pitämät sähkö, vesi, viemäröinti ja lämpö, jotka mahdollistavat asumisen lähes kaikkialla maapallolla olosuhteista huolimatta. Kaupunkialueilla on mahdollista ylläpitää tehokasta ja ympäristöystävällistä liikenneverkkoa sekä julkista joukkoliikennettä, joka vähentää matkustamisesta syntyviä päästöjä sekä liikenteen volyymiä. Kaupungit keskittävät palveluita pienelle alueelle, jolloin niiden saavuttamiseen tarvitaan vain vähän resursseja. Palvelujen monipuolisuutta on mahdollista pitää yllä laajan asiakaskunnan ansiosta. Myös erilaiset ja monipuoliset koulutus- ja kulttuurimahdollisuudet ovat kaupunkialueilla toteuttavissa monimuotoisemmin kuin harvaan asutuilla seuduilla. Kaupunki tarjoaa myös laajan valikoiman erilaisia asumisen muotoja, jotka sopivat eri elämäntilanteisiin.
c) Pohdi, miten kaupunki ja maaseutu ovat vuorovaikutuksessa keskenään? Mitä kaupunki tarjoaa maaseudulle, entä maaseutu kaupungille?
Maaseutu voi tarjota kaupungille mm. puhdasta luontoa, kiireetöntä elämänrytmiä, hiljaisuutta sekä kaupunkialuetta laajempia luontokokemuksia esimerkiksi kansallispuistojen muodossa. Maaseudulla myös tuotetaan suurin osa kotimaassa tuotetusta ruoasta, joten sen merkitys kaupunkilaisille ja kaikille kansalaisille on merkittävä. Maaseutu on myös matkailun kohde ja kotimaan matkailu onkin panostanut myös maaseutumatkailuun, jossa painopisteessä ovat luontokokemukset, virkistystoiminta ja kiireettömyys. Kaupunki puolestaan voi tarjota maaseudulle sellaisia palveluita, joiden ylläpitäminen maaseudulla ei ole kannattavaa tai mahdollista. Tällaisia voivat olla esimerkiksi teatterit ja elokuvat, suuret kulttuuritapahtumat kuten festivaalit ja urheilutapahtumat, laajan kirjon ravintolapalveluita, erikoisliikkeitä ja -palveluita, ostoskeskuksia sekä monipuolista sosiaalista elämää.
 

6. Pohdi yksin tai parin kanssa alla olevien kysymysten avulla millaisilla toimilla hulevettä voidaan kaupunkialueilla vähentää, viivyttää tai johtaa pois kadulta.

6. Pohdi yksin tai parin kanssa alla olevien kysymysten avulla millaisilla toimilla hulevettä voidaan kaupunkialueilla vähentää, viivyttää tai johtaa pois kadulta.
a) Hulevesien vähentäminen: Hulevedet kulkevat pitkin pintoja, jotka imevät huonosti vettä. Miten veden imeytymistä voitaisiin kaupunkialueilla parantaa?
Hulevesien määrän rajoittaminen on avain hulevesien vähentämiseen. Se tapahtuu rakennettujen pintojen määrää ja pinta-alaa pienentämällä, imeyttämällä jo muodostuneita hulevesiä tai haihduttamalla niitä kasvillisuuden avulla. Huleveden kokonaismäärää voidaan vähentää, kun siirretään hulevedet pintaa pitkin tapahtuvasta valunnasta osaksi maahan imeytyvää vettä, pohjavettä tai ilmakehän vettä.
b) Viivyttäminen: Hulevedestä muodostuu ongelma silloin, kun lyhyessä ajassa satanut vesimäärä ei ehdi poistua pinnoilta tarpeeksi nopeasti. Miten hulevesiä on mahdollista viivyttää?
Viivyttäminen tarkoittaa sitä, että hulevesiä pyritään hallitsemaan niin, ettei vesi pääsisi tulvimaan paikkoihin, joissa se voi vahingoittaa rakenteita ja aiheuttaa vaaratilanteita. Viivytysmenetelmät voivat olla mm kosteikkoja, lammikoita, painanteita sekä rakennettuja altaita ja kaivantoja. Kosteikoissa, lammikoissa ja altaissa on usein pysyvästi vettä, kun taas painanteet ja kaivannot kuivuvat sateiden välissä. Erityisen tärkeitä alueita hulevesien viivyttämiseen ovat alueet, joissa on suuria vettä imemättömiä pintoja, kuten teollisuusalueilla, joissa on suuret kattopinta-alat ja pinnoitetut piha-alueet.
c) Pois johtaminen: Jos kaupunkitulvia kuitenkin syntyy ehkäisytoimista huolimatta, miten tulvivan veden poistumista voidaan jouduttaa?
Mikäli hulevettä kuitenkin kertyy suuria määriä kaupunkialueen vettä imemättömille pinnoille, on avaimena sen tehokas poistaminen, joka tapahtuu usein riittävän tehokkaalla viemäröinnillä, jossa sekä syöttöaukkojen että pois kuljettavien putkien koolla on suuri merkitys. Hyvin toteutettu hulevesijärjestelmä kuitenkin minimoi pinnoilla kulkevan veden kertymisen jo ennen kuin se ehtii muodostua ongelmaksi.