6. Kaivannaiset - tärkeä luonnonvara

Paine kaivostoiminnan lisäämiseen kasvaa – kotimaiset kaivokset voisivat murtaa Kiinan ylivaltaa

1. Selitä seuraavat käsitteet:

1. Selitä seuraavat käsitteet:

a) malmi
Metallimineraaleja sisältävä kivilaji, jota on taloudellisesti kannattava louhia. Esimerkiksi rautamalmi sekä bauksiitti eli alumiinimalmi.
b) teollisuusmineraali
Teollisuusmineraaleiksi kutsutaan ei-metallisia mineraaleja, joita on taloudellisesti kannattavaa louhia. Tällaisia mineraaleja ovat mm. talkki ja kalkki, joita käytetään maaleissa ja paperissa, apatiitti, josta tuotetaan lannoitteita, sekä vuolukivi, jota käytetään rakennuskivenä. Myös vuorisuola on merkittävä kaivannainen.
c) energiamineraali
Energiamineraaleja käytetään nimensä mukaisesti energiantuotantoon. Energiamineraaleja ovat esimerkiksi kivihiili ja uraani, joista jälkimmäistä voidaan raskasmetallina kutsua myös malmiksi.
d) sivukivi
Sivukivi on kiviainesta, jonka hyödyntäminen on taloudellisesti kannattamatonta. Sivukivi jää jäljelle, kun varsinainen malmi tai haluttu mineraali on otettu kiviaineksesta talteen.
e) avolouhos
Kaivostyyppi, jossa louhinta tapahtuu maan pinnalla. vrt tunnelikaivos, jossa louhinta tapahtuu maan sisällä.
f) bauksiitti
Alumiinimalmi. Bauksiittia louhitaan esimerkiksi Australiassa. Koska sen rikastaminen vaatii paljon energiaa, bauksiittia kuljetetaan muun muassa Islantiin, jossa geotermistä energiaa on rajattomasti saatavilla ja energia on edullista.

2. Kaivokset maailmassa

2. Kaivokset maailmassa.

a) Miksi kaivosteollisuus on tärkeää kehittyville maille?
Kehittyvät maat tarvitsevat vientituloja maan taloudellisen tilanteen parantamiseksi. Kaivosteollisuudesta saatavat tulot ovat suuruusluokaltaan yleensä merkittäviä, varsinkin köyhemmille maille. Saatavilla tuloilla voidaan parantaa maan koulutusta ja terveystilannetta sekä vastavuoroisesti hankkia tarvittavia raaka-aineita, tuotteita ja palveluita muista maista.
b) Mitä ongelmia se voi aiheuttaa kehittyville valtioille?
Kaivostulot päätyvät kehittyvissä maissa valitettavan usein harvoille rikkaille kaivosten omistajille tai maan johtajille. Myös korruptio on yleistä. Osa kaivoksista on monikansallisten yritysten omistuksessa, jolloin voitot siirtyvät rikkaisiin maihin. Usein vain pieni osa maan saamista kaivostuloista käytetään väestön nostamiseen köyhyydestä eli esimerkiksi ruokahuoltoon, terveyspalveluihin tai koulutukseen. Monissa kehittyvien maiden kaivoksissa työturvallisuus on heikko ja onnettomuudet yleisiä. Onnettomuuksien lisäksi työntekijät voivat altistua jatkuvalle pölylle tai vaarallisille kemikaaleille.

3. Kaivosten ympäristövaikutukset

3. Kaivosten ympäristövaikutukset

a) Mainitse ainakin kaksi maanalaisen kaivoksen ja kaksi avolouhoksen hyvää puolta.
Maanalainen kaivos: maisema ei muutu yhtä paljon kuin avolouhoksessa, säätila ei vaikuta louhintaan
Avolouhos: louhintakustannukset ovat huomattavasti edullisemmat kuin tunnelikaivoksessa, vähemmän sivukiveä kuin maanalaisessa kaivoksessa
b) Mainitse viisi mahdollista kaivosteollisuudesta johtuvaa ympäristöongelmaa. Miten kyseiset ongelmat voitaisiin välttää?

Yleisin kaivosteollisuuden aiheuttama ongelma on

1. vesien likaantuminen. Louhinnasta ja mineraalien rikastuksesta voi syntyä haitallisia päästöjä pinta- tai pohjavesiin. Kehittyvissä maissa kullantuotannossa käytetty syanidi on pilannut monia vesistöjä.

Kaivosteollisuus aiheuttaa myös 2. päästöjä ilmaan.
Päästöt voivat liittyä kemiallisiin rikastusprosesseihin tai louhimisesta aiheutuvaan pölyämiseen.

Kaivosteollisuudesta 3. syntyy aina sivukiveä, joka yleensä läjitetään tarpeettomana teollisuuslaitoksen lähelle.

4. Kaivosten maisemalliset haitat ovat suuret varsinkin avolouhosten läheisyydessä.

Kaivosteollisuus, etenkin alumiinin tuotanto, 5. kuluttaa suuren määrän energiaa.

6. Työolosuhteet ovat kehittyvien maiden kaivoksissa usein vaaralliset.

Kehittyvissä maissa 7. kaivosteollisuuteen liittyy myös usein korruptiota ja lahjontaa.

Ongelmia voidaan välttää: huolellisella kaivosprosessien suunnittelulla ja viranomaisvalvonnalla. Kaivoksissa tulee myös käyttää parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa ympäristön suojelemiseksi (BAT, best available technology). Kaivosten perustamista olisi syytä rajoittaa, niin ettei niitä perustettaisi lainkaan kaikista herkimmille alueille. Kehittyvissä maissa kaivosteollisuuden ongelmien ratkaisu on hankalaa. Kuluttajien boikotit, esimerkiksi niin sanottujen veritimanttien osalta, ovat muutamassa tapauksessa johtaneet parannuksiin.

4. Hi-tech -metalli

4. Hi-tech -metalli
a) Selvitä, mitä tarkoitetaan Hi-Tech -metallilla.
Hi-Tech -metallilla tarkoitetaan sellaisia metalleja, joita käytetään erityisesti nykyaikaisissa elektronisissa laitteissa, kuten tietokoneissa, matkapuhelimissa ja autoissa. Niiden avulla valmistettujen akkujen varauskapasiteetti on perinteisiä akkuja parempi, ja Hi-Tech-metallien tuotanto ja kysyntä on vahvassa nousussa.


b.  Etsi oheiselta kartalta Talvivaaran, Otanmäen, Soklin, Rapasaaren ja Ahmavaaran kaivokset. Selvitä oheisen kartan avulla seuraavat kolme asiaa kustakin kohteesta ja laadi tuloksista taulukko. 
  • Missä kaivos sijaitsee? 
  • Millä metallogeenisellä vyöhykkeellä se sijaitsee? 
  • Mitä hi­tech­metallia siellä tuotetaan? 



c. Kirjoita, mikä metalli on kyseessä, ja mikä on sen käyttötarkoitus.
REE: Rare Earth Element, käyttötarkoitus elektroniikka
Be: Beryllium, käytetään metalliseoksissa vahvistamaan lujuutta, syöpää aiheuttava alkuaine.
Zr: Zirkonium on metalli, jota käytetään korroosiokestävyytensä ansiosta pinnoitteena kestävyyttä vaativissa kohteissa.
In: Indium on pehmeä, kirkaskiiltoinen metalli, jota käytetään mm. elektroniikka- ja puolijohdeteollisuudessa esim. LCD-näytöissä ja elektroluminenssi-paneeleissa.

5. Tutustu oheiseen karttaan ja vastaa kysymyksiin

5. Tutustu oheiseen karttaan ja vastaa kysymyksiin.

a) Kuinka monta toimivaa metallimalmikaivosta Suomessa on?
12
b) Mitä metalleja Sotkamon kaivokselta louhitaan?
Nikkeliä, sinkkiä, kobolttia ja kuparia.
c) Kuinka monesta kaivoksesta louhitaan vain kultaa?
Kahdesta, Jokisivun ja Kaapelinkulman kaivoksista.
d) Mihin osaan Suomea suurin osa kaivoksista on keskittynyt? Miksi?
Pohjois- ja Itä-Suomeen. Näillä alueilla sijaitsevat vanhat, noin 1,9 miljardia vuotta sitten syntyneet poimuvuoristot (Karelidit ja Svekofennidit), jotka ovat jo kuluneet puolitasangoksi eli peneplaaniksi. Alueelta on löytynyt melko runsaasti kaivannaisia, joita voidaan hyödyntää taloudellisesti. Lisäksi alueella ei asu kovin paljoa ihmisiä, joiden elämää suurikokoinen kaivos voisi haitata.
e) Valitse kartalta kaksi kaivosta ja selvitä niistä seuraavat asiat:
  • Mistä asti kaivos on ollut toiminnassa?
  • Kuka louhii malmia kaivoksesta?
  • Onko yritys suomalainen vai ulkomainen?
  • Millainen vaikutus kaivoksella on ollut alueeseen?
Esim. Kevitsan kaivos.
  • aloittanut toimintansa vuonna 2012
  • Boliden. Siirtynyt Bolidenin omistukseen vuonna 2016.
  • Yritys on ruotsalainen metallialan yritys
  • Kevitsan kaivos on avolouhos, joten vaikutukset ympäristöön on selkeästi nähtävissä. Alueella on avolouhoksen lisäksi rakennettu rikastushiekka-altaat, vesivarastoallas, sivukivialue sekä pintavalutuskenttä. Pinta-alaltaan alue on suhteellisen pieni, mutta maisemahaittoja on. Pohjavesiä tarkkaillaan, eikä niissä ole havaittu muutoksia.
f) Selvitä verkon avulla, mitä haittaa on siitä, jos louhijana on ulkomainen yritys.
Periaatteessa kuka tahansa voi tulla Suomeen harjoittamaan kaivostoimintaa. Suomi on houkutteleva maa, koska täällä kaivostoiminnan verotus on vähäistä ja valtio on poliittisesti vakaa. Lisäksi Suomessa ei edellytetä, että kaivannaisten jatkojalostus hoidettaisiin Suomessa. Ulkomaiset kaivosyhtiöt louhivat useimmiten koko esiintymän tyhjäksi ja siirtyvät seuraavaan. Jälkipolville ei jää tietenkään yhtä rikasta kallioperää ja malmiesiintymiä, joita voitaisiin hyödyntää. Nyt ulkomaisten toimijoiden voitot siirtyvät pois Suomesta. Suunnitteilla olevan Suomen kaivostoiminnan verotuksen seurauksena ulkomaisten kaivosyhtiöiden kiinnostus perustaa kaivoksia Suomeen voi heiketä, mutta toisaalta Suomi saisi voitoista verotuloa.