10. Arktis - kylmä ja arvokas
1. Selitä seuraavat käsitteet:
1. Selitä seuraavat käsitteet:
a) Arktis
Pohjoisen napapiirin (66,5 astetta) pohjoispuolella oleva alue.
b) arktinen alue
Maapallon pohjoisnapaa ympäröivät alueet (vrt. Antarktis).
c) Koillisväylä
Euroopan ja Aasian välinen pohjoinen merireitti, pituudeltaan noin 6 500 km.
d) Luoteisväylä
Pohjois-Amerikan ja Aasian välinen, Pohjois-Amerikan pohjoispuolitse ja Kanadan arktisen saariston läpi kulkeva merireitti.
e) Pohjoinen ulottuvuus.
Pohjoisella ulottuvuudella (PU) tarkoitetaan Itämeren aluetta, Jäämeren aluetta sekä Luoteis-Venäjää. Nämä alueet tekevät yhteistyötä ja niiden intressinä on esimerkiksi ympäristö.
2. Onko väittämä oikein vai väärin? Perustele.
2. Onko väittämä oikein vai väärin? Perustele.
a) Ilmaston lämpeneminen uhkaa arktisia alueita
Oikein. Lämpeneminen on nopeinta juuri arktisilla alueilla.
b) Arktisiin alueisiin kuuluvat maapallon pohjoisnapaa ympäröivät alueet.
Oikein.
c) Luoteisväylä on Euroopan ja Aasian välinen merireitti.
Väärin. Luoteisväylä kulkee Pohjois-Amerikan ja Aasian välistä.
d) Arktisten meriväylien ja luonnonvarojen hyödyntäminen on helppoa.
Väärin. Meriväylillä on jäätä ja luonnonvarat ovat toistaiseksi jään peitossa tai merten pohjilla.
e) Geotermistä energiaa saadaan maan sisältä.
Oikein.
f) Grönlannissa on paljon arvokkaita mineraaleja sekä harvinaisia maametalleja.
Oikein.
g) Antarktis tarkoittaa Grönlantia sekä arktisia saaria.
Väärin.
3. Rahtialuksen matka.
3. Rahtialuksen matka.
a) Mittaa matka Murmanskista Shanghaihin Koillisväylän kautta Google Earthissä. Käytä viivoitintyökalua.
Noin 11 000 kilometriä, matkan kesto rahtilaivalla noin 2–3 viikkoa.
b) Mittaa rahtialuksen matka Shanghaista Rotterdamiin.
Noin 22 000 kilometriä, matkan kesto rahtilaivalla noin 5 viikkoa.
c) Luetteloi, minkä merien ja salmien kautta reitit kulkevat.
Itämeri, Tanskan salmet / Kielin kanava, Pohjanmeri, Englanninkanaali, Atlantti (Biskajanlahti), Gibraltarinsalmi, Välimeri, Suezin kanava, Punainenmeri, Adeninlahti, Arabianmeri, Intian valtameri, Bengalinlahti, Malakansalmi, Etelä-Kiinanmeri, Formosansalmi ja Itä-Kiinanmeri.
d) Mitä luonnon ja ihmisen aiheuttamia riskejä reiteillä voi esiintyä?
Luonnonriskit: lumimyrskyt, irtoavat jäävuoret (pohjoiset reitit), hirmumyrskyt, korkeat aallot (eteläisemmät reitit)
Ihmisen aiheuttamat riskit: öljyonnettomuudet, muut laivoihin liittyvät onnettomuudet (esim. törmäys jäävuoreen tai toiseen alukseen), merirosvot (Adeninlahti), alus reitin tukoksena (esim. Ever Given -konttialus Suezin kanavassa)
4. Miksi ilmasto lämpenee nopeammin pohjoisella napa-alueella?
Pohjoisella pallonpuoliskolla on enemmän maata kuin eteläisellä pallonpuoliskolla. Maa lämpenee nopeammin kuin meri, mikä aiheuttaa pohjoisen napa-alueen lämpenemistä. Golfvirran lämpeneminen tuo myös enemmän lämpöä päiväntasaajalta pohjoiseen. Kun jääpeite pienenee pohjoisessa, ja sen alta paljastuu tumma meri, joka sitoo lämpöä, lämpeneminen nopeutuu. Tutkimusten mukaan näyttää siltä, että pohjoisen ja eteläisen pallonpuoliskon lämpötilaero on kasvanut 1980-luvulta lähtien.
5. Arkiset luonnonvarat.
5. Arkiset luonnonvarat.
a) Miksi arktisen alueen luonnonvaroista ollaan kiinnostuneita?
Maapallon väestö ja kulutus kasvavat, mikä vaatii lisää luonnonvaroja käyttöön. Ilmastonmuutos helpottaa luonnonvarojen käyttöönottoa pohjoisilla alueilla. Esimerkiksi Grönlannissa on paljon harvinaisia maametalleja, joista monet kansainväliset kaivosyhtiöt ovat kiinnostuneita.
b) Mitä ongelmia niiden hyödyntämiseen liittyy?
Arktisen alueen luonnonvarat ovat toistaiseksi jään peittämiä tai ovat hankalasti saavutettavissa, koska niitä on esimerkiksi merialueilla. Koska arktisten alueiden luonto on herkkää, esimerkiksi kaivoksilla on paljon haitallisia ympäristövaikutuksia alueella.
Tehtävä
6. Arktisen merialueen jääpeitteen sulamisen vuoksi useita vuosia vanhan jään määrä on vähentynyt joka vuosi. Vanhan jään kadotessa häviää myös siihen tallentunutta arvokasta tietoa ympäristöstä. Tietoa globaaleista tapahtumista tallentuu merijäätä tehokkaammin mannerjäätiköihin muun muassa Grönlannissa, josta voidaan saada arvokasta tietoa. Tutustu oheisiin aineistoihin ja vastaa kysymyksiin:
a) Millaisilla välineillä jäätä tutkitaan Grönlannissa jään pinnalta käsin?
Jäästä mm. porataan näytteitä, joiden avulla voidaan tutkia maapallon historiaa pitkältä ajalta.
b) Miten Grönlannin mannerjäätä tutkitaan ilmasta käsin?
Tehokkain tapa tutkia jäätä on käyttää lentokoneeseen kiinnitettyä jäätutkaa, jonka takaisin heijastuvat säteet kertovat jään paksuudesta sekä rakenteesta, kuten jään eri kerrosten paksuudesta. Näiden pohjalta on ollut mahdollista laatia 3d-kartta, joka kertoo eri aikakausien jääkerrosten paksuudet sekä sijainnit eri alueilla Grönlannissa. Aluetta myös kuvataan ilmasta käsin, jolloin voidaan tarkastella jään paksuudessa ja muodossa tapahtuneita muutoksia.
c) Miten mannerjään alimmat kerrokset käyttäytyvät, kun pinnalle kerrostuu lisää lunta ja jäätä?
Jää puristuu tiiviimmäksi ja muuttuu elastiseksi ja alkaa muodostaa aaltomaisia muotoja pinnanmuotojen mukaan.
d) Mikä on epookki, ja kuinka monen epookin ajalta Grönlannista löytyy jäätä?
Epookeiksi kutsutaan historiallisia aikakausia ja geologisia aikakausia. Nykyistä edeltävä geologinen epookki on nimeltään pleistoseeni, ja se loppui n. 11 500 vuotta sitten. Näin ollen Grönlannissa on jäätä kahden eri epookin ajalta, eli kaksi eri kerrosta pleistoseenin ajalta (Eem-interglasiaali ja viimeisin jääkausi, eli Veiksel-jääkausi) ja yksi kerros holoseenin ajalta.
e) Millaisia historiallisia tapahtumia jäästä voidaan lukea, ja mitä hyötyä tästä on?
Jäästä voidaan selvittää erilaisia ilmastoon liittyviä tapahtumia kuten tulivuorenpurkauksia ja sitä kautta selvittää mahdollisia poikkeuksellisia ajanjaksoja, jolloin sääolosuhteet ovat olleet tavallista kylmempiä. Erilaiset tapahtumat tallentuvat jään kerroksiin kuin puiden vuosirenkaisiin, joten jää tarjoaa loistavan arkiston maapallon vaiheista parhaimmillaan yli sadan tuhannen vuoden taakse. Radiohiilimenetelmällä voidaan tutkia jäähän jääneitä hiukkasia ja määrittää niiden ikä esimerkiksi siitepölystä, jota jäästä löytyy.