11. Teollisuus

Tältä näyttää pinnan alla yhdessä Suomen saastuneimmista järvistä, jossa kaloja ei pitänyt enää olla

Taiwanin asema kiristää USA:n ja Kiinan jännitteitä

Uhkaavatko Kiina-suhteet Euroopan yhtenäisyyttä?

1. Selitä seuraavat käsitteet:

1. Selitä seuraavat käsitteet:

a) teollistuminen
Teollistuminen alkoi 1700-luvulla Isossa-Britanniassa. Alueella oli hyvät raaka-ainevarat, kuten kivihiiltä ja rautamalmia, pääomaa sekä kehittyneet liikenneyhteydet.
b) tuotannontekijä
Tuotannontekijä tarkoittaa teollisen toiminnan eri osia, joita ovat pääoma, raaka-aineet, energia, työvoima ja markkinat.

c) kontti
Kontti on standardimittainen tavarankuljetussäiliö, joka voidaan siirtää kuljetusvälineestä toiseen (juna, laiva, rekka). Kontteja voidaan hyödyntää myös parakkeina.

d) elinkaariarviointi
Elinkaariarviointi on menetelmä tuotteen tai palvelun koko elinkaaren aikaisten ympäristövaikutusten analysointiin ja arviointiin. Täydellinen elinkaari käsittää materiaalien hankinnan, prosessoinnin, kuljetuksen sekä tuotteen valmistuksen, jakelun, käytön, uudelleenkäytön, huollon, kierrätyksen ja hylkäämisen.

e) maailmankauppa
Maailmankauppa, jota käydään raaka-aineista, hyödykkeistä sekä palveluista valtioiden ja maanosien rajojen yli.

f) G8-valtiot.
Iso-Britannian, Yhdysvaltojen, Kanadan, Japanin, Saksan, Ranskan, Italian ja Venäjän muodostama rikkaiden valtioiden ryhmä.

Nykyään G7-valtiot, Venäjä poistettiin sen hyökättyä naapurivaltio Ukrainaan. 

3. BRICS- ja NIC-maat

3. BRICS- ja NIC-maat

a) Miten BRICS-maat ja NIC-maat eroavat toisistaan?
BRICS-maat: Brasilian, Venäjän, Intian, Kiinan ja Etelä-Afrikan muodostama valtioiden ryhmä. BRICS-maiden talous on kasvanut nopeasti viime vuosina ja ne ovat maailmantalouden kannalta merkittäviä. NIC-maat: Newly Industrialized Countries eli äskettäin teollistuneet valtiot. NIC-maat ovat kooltaan usein pienempiä, ja niiden talouskasvu ei ole ollut yhtä voimakasta kuin BRICS -maiden. Maailmantaloudellisesti kaikilla NIC-valtioilla ei ole suurta merkitystä. Intia ja Brasilia kuuluvat sekö BRICS että NIC-maihin.
b) Miksi NIC-maat ovat haaste teollisuusmaille?
NIC-maissa on tarjolla paljon halpaa työvoimaa. Kun tuotanto siirtyy halvan tuotannon maihin, perinteisten teollisuusvaltioiden tuotanto vähenee. Tämä lisää työttömyyttä perinteisissä teollisuusmaissa. Ilmiöstä käytetään nimitystä Kiina-ilmiö.

4. Eurooppa on perinteisesti ollut yksi teollisuuden sydänmaista runsaiden kivihiili- ja rautamalmiesiintymiensä ansiosta.

4. Eurooppa on perinteisesti ollut yksi teollisuuden sydänmaista runsaiden kivihiili- ja rautamalmiesiintymiensä ansiosta. Teollisuuden kehittyminen sekä teräksen tuotannon siirtyminen edullisempiin maihin ovat kuitenkin johtaneet siihen, että moni teollisuusalue on hylätty vanhentuneena ja kannattamattomana. Hylättyjä teollisuusalueita on alettu paikoin ottaa uusiokäyttöön osana reurbanisaatiota. Yksi tällaisista alueista sijaitsee Ostravassa Tšekissä, Vitkovicen alueella. 

a) Tarkastele aluetta Google Mapsin tai Google Earthin avulla. 3D-toiminnoista on apua tarkastelussa ja alueen hahmottamisessa.
b) Selvitä, miten aluetta on alun perin käytetty.
Alueella on louhittu hiiltä sekä käytetty sitä metallin sulattamiseen. Metallista valmistettiin nk. takkirautaa (pig iron), haurasta, mutta kestävää rautaa, josta jalostetaan eri menetelmillä monikäyttöisempää metallia. Seoksen heikkous oli sen sisältämä hiili, joka poltettiin myöhemmissä työvaiheissa pois.
c) Mitkä olemassa olevat rakenteet voisivat tukea alueen uusiokäyttöä?
Poikkeuksellinen miljöö tekee kohteesta houkuttelevan ja erilaisen. Hyvin rakennetut tuotantolaitokset muuntuvat tehokkaasti uusiokäyttöön ja sijainti kaupungin hyvien liikenneyhteyksien tuntumassa lisäävät alueen vetovoimaa sekä saavutettavuutta.
d) Pohdi, mitä hyötyä alueen uusiokäytöstä on alueen asukkaille.
Alue toimii monenlaisen toiminnan näyttämönä. Alueelle on rakennettu tekniikan ja tieteen keskus, jossa matkailijat voivat vierailla, siellä on konferenssitiloja ja historiallisiin kohteisiin järjestetään erilaisia opastettuja kierroksia. Toiminta tuo turisteja kaupunkiin ja elävöittää paikallista kulttuuria sekä ravintola- ja majoitustarjontaa.
e) Mitä vaikeuksia hylätyn teollisuusalueen uusiokäytössä voisi olla?
Alueen infrastruktuuri voi olla niin huonossa kunnossa, ettei sitä kannata kunnostaa. Lisäksi maaperä voi olla saastunutta, jolloin kunnostaminen voi olla liian kallista. Mikäli alue sijaitsee seudulla, joka muutenkin autioituu, voi olla vaikeaa saada houkuteltua ihmisiä ja tapahtumia alueelle, joka ei muuten voi tarjota mitään erityistä.

5. Tutki oheisia diagrammeja ja kuvaa 11.7. Vastaa kysymyksiin. Huom. diagrammit vuodelta 2021.

5. Tutki oheisia diagrammeja ja kuvaa 11.7. Vastaa kysymyksiin.

a) Mille kahdelle alueelle yli puolet Latinalaisen Amerikan viennistä suuntautuu?
Pohjois-Amerikkaan ja Afrikkaan.

b) Vertaile viennin kokonaisarvoa eri maanosien välillä. Mitä huomioita voit tehdä?
Ylivoimaisesti suurimmat tavaraviennin kokonaisarvot ovat Euroopan ja Keski-Aasia sekä Itä-Aasian ja Oseanian vienti. Pienin tavaraviennin kokonaisarvo on Saharan eteläpuolisella Afrikalla.

c) Mitä Saharan eteläpuolisesta Afrikasta viedään eniten?
Raaka-aineita, kuten maataloustuotteita ja öljyä.

d) Mitä Etelä-Aasiasta viedään eniten?
Kuluttajatuotteita, kuten vaatteita ja elektroniikkaa.

e) Mistä Suomi tuo eniten tuotteita (diagrammi vuodelta 2021)?
Saksasta, Ruotsista ja Venäjältä.

Suomen tärkeimmät tuontimaat (2024–2025):
Saksa: Suurin tuontimaa, osuus noin 14 % tavaratuonnin arvosta.
Ruotsi: Toiseksi suurin, noin 11,6 % osuus.
Kiina: Merkittävä tekstiilien ja kulutustavaroiden tuoja.
Muita tärkeitä tuontimaita ovat Norja ja Alankomaat.
Suurimmat tuontituoteryhmät:
Koneet ja laitteet: Laitteet, voimakoneet, moottorit ja elektroniikka.
Energia: Raakaöljy, kaasu ja sähkö, joiden osuus on noin 14 %.
Teollisuuden tuotantohyödykkeet: Noin 30 % tuonnista.
Kulutustavarat: Sisältäen elintarvikkeet, tekstiilit ja vaatteet.
Tavaratuonnin rakenne koostuu pitkälti teollisuuden raaka-aineista, komponenteista ja kuljetusvälineistä, jotka tukevat Suomen vientiteollisuutta.

Vuonna 2025 Suomen tavaravienti on keskittynyt vahvasti perinteisille aloille: metsä-, metalli- ja kemianteollisuuden tuotteisiin, raaka-aineisiin sekä teollisuuden välituotteisiin. Vaikka palveluvienti kasvaa, tavaravienti on yhä viennin perusta. Keskeisiä vientituotteita ovat puutuotteet, koneet, öljytuotteet ja erilaiset kemialliset aineet. 

Suomen vienti ja tärkeimmät tuoteryhmät 2025:
  • Päätuotteet: Metsäteollisuuden tuotteet (sahatavara, vaneri), kemianteollisuuden tuotteet (orgaaniset/epäorgaaniset aineet, öljytuotteet), metallit ja metallituotteet sekä koneet ja laitteet.
  • Viennin kehitys: Tavaroiden viennin arvo on kasvanut vuonna 2025. Tammi-heinäkuussa 2025 tavaraviennin arvo nousi 5,5 prosenttia edellisvuodesta.
  • Kasvualat: Esimerkiksi kojeiden ja mittareiden sekä öljytuotteiden viennin arvo on kasvanut merkittävästi.
  • Tärkeimmät vientimaat (aiempien vuosien perusteella): Saksa, Ruotsi ja Yhdysvallat. 
Tavaroiden ja palveluiden vienti on kasvanut (esim. 2 % kolmannella neljänneksellä 2025), mikä on pitänyt vaihtotaseen ylijäämäisenä. 

Vaihtotase on kansantalouden mittari, joka kuvaa tavaroiden ja palveluiden ulkomaankaupan (kauppatase), tuotannontekijäkorvausten (kuten palkat, korot) ja tulonsiirtojen (kuten verot, sosiaaliturvamaksut) tasapainoa ulkomaisten taloustoimien kanssa. Ylijäämäinen vaihtotase tarkoittaa, että maahan tulee enemmän rahaa ulkomailta kuin lähtee, mikä vahvistaa kansantalouden ulkomaista nettovarallisuutta. Alijäämäinen vaihtotase osoittaa päinvastaista ja kasvattaa ulkomaista velkaantumista. 

6. Olet vaatekaupassa ostamassa farkkuja. Kädessäsi on edullisemmat ja kalliimmat farkut. Huomaat, että halvemmat farkut on valmistettu Bangladeshissa ja kalliimmat Turkissa. Farkkujen hintaero on noin 40 euroa.

6. Olet vaatekaupassa ostamassa farkkuja. Kädessäsi on edullisemmat ja kalliimmat farkut. Huomaat, että halvemmat farkut on valmistettu Bangladeshissa ja kalliimmat Turkissa. Farkkujen hintaero on noin 40 euroa.

a) Miksi farkkujen hintaero on niin suuri?
Bangladeshissa tuotanto- ja työvoimakustannukset ovat edullisemmat kuin Turkissa, minkä vuoksi hinta on alhaisempi. Materiaalin laadukkuus, kuten kankaan paksuus vaikuttaa myös hintaan. Usein ohuempi farkkukangas on edullisempaa. Sen kulutuksen kestävyys on usein myös heikompaa. Tuotteen hintaan vaikuttaa myös se, onko tuote tietyn merkkinen.
b) Kummat farkut valitsisit itse? Miksi?
Opiskelijan oma vastaus.
c) Tutki päälläsi olevien vaatteiden tuotelappuja ja niistä löytyviä valmistusmaita. Missä vaatteesi on valmistettu? Kootkaa yhteen lista valmistusmaista ja ryhmitelkää niitä NIC- ja BRICS-valtioihin.
c. Opiskelijan oma vastaus.