4. Kiihtyvä kaupungistuminen

1. Selitä seuraavat käsitteet:

1. Selitä seuraavat käsitteet:

a) asukastiheys
Alueen väestöntiheys, eli asukastiheys ilmoitetaan asukkaiden määränä neliökilometriä kohden, yleensä valtioittain.
b) urbanisaatio
Kaupungistuminen eli urbanisaatio tarkoittaa sitä, että yhä useampi ihminen suhteessa koko väestöön muuttaa kaupunkialueelle. Kaupungistumiseen liittyy myös elinkeinorakenteen muutos: maanviljelyksestä siirrytään teollisuuteen ja palvelujen tuottamiseen.
c) vetovoimatekijä
Vetovoimatekijä on muuttohalukkuuteen vaikuttava tekijä, joka houkuttelee muuttamaan uudelle alueelle. Näitä tekijöitä ovat lähtöalueen vastakohdat eli paremmat palvelut, opiskelumahdollisuudet, työpaikat, mukava asuinympäristö sekä sukulaiset ja ystävät.
d) nettomuutto
Nettomuutto tarkoittaa muuttovoiton ja muuttotappion välistä erotusta.
e) metropoli
Suurkaupungiksi eli metropoliksi kutsutaan huomattavia kaupunkeja, joissa asuu vähintään miljoona ihmistä. Metropoli on laajan ympäröivän alueen liikenteen solmukohta sekä taloudellinen ja poliittinen keskus, usein myös kansainvälinen keskus.
f) megalopoli
Megalopolilla tarkoitetaan suurkaupunkien yhteensulautumaa, jossa asuu miljoonia ihmisiä.
 

2. Ovatko seuraavat väittämät oikein vai väärin?

2. Ovatko seuraavat väittämät oikein vai väärin?

a) Väestöntiheydellä tarkoitetaan asukkaiden määrää neliökilometriä kohden (oikein)
b) Oikumeenit ovat asumattomia alueita. (väärin)
c) Periferia on harvaanasuttua syrjäseutua. (oikein)
d) Maailmassa on neljä suurta asumiskeskittymää. (oikein)
e) Megakaupungit ovat myös metropoleja. (oikein)
f) Taajamia on runsaasti Euroopan syrjäseuduilla. (väärin)

3. YK:n ennusteen mukaan väkimäärältään maailman suurimmat kaupungit vuonna 2030 ovat Tokio, Delhi, Shanghai, Mumbai, Peking, Dhaka, Karachi, Kairo, Lagos ja Meksiko City.

3. YK:n ennusteen mukaan väkimäärältään maailman suurimmat kaupungit vuonna 2030 ovat Tokio, Delhi, Shanghai, Mumbai, Peking, Dhaka, Karachi, Kairo, Lagos ja Meksiko City.
a) Selvitä, mitkä ovat kymmenen maailman suurinta kaupunkia tällä hetkellä.
Kymmenen suurinta kaupunkia vuonna 2021 olivat Tokio, Jakarta, Delhi, Manila, Shanghai, Karachi, Peking, New York , Sao Paulo, Meksiko City.
b) Mitkä kaupungit kasvavat nopeimmin ja mitkä ennusteen mukaan poistuvat kymmenen suurimman listalta vuoteen 2030 mennessä?
Kaupunkien väkimäärät vaihtelevat eri tilastoissa. Uusia kaupunkeja suurimpien kaupunkien vuoden 2030 listalla ovat Dhaka Bangladeshissa, Karachi Pakistanissa ja Lagos Nigeriassa. Väkimäärältään suurimpien kaupunkien listalta tippuvat São Paulo Brasiliassa, Osaka Japanissa ja New York Yhdysvalloissa.
c) Millaisilla alueilla uudet megakaupungit sijaitsevat?
Uudet megakaupungit sijaitsevat kehittyvissä maissa, ja listalta poistuvat kaupungit rikkaammissa valtioissa, joissa väestönkasvu on hidastunut.
 

4. Brasiliassa suurkaupungeissa on alueita, joista käytetään nimeä favela. Ota selvää, miten favelat eroavat niitä ympäröivästä kaupungista.

4. Brasiliassa suurkaupungeissa on alueita, joista käytetään nimeä favela. Ota selvää, miten favelat eroavat niitä ympäröivästä kaupungista.

Favelat ovat slummeja Brasilian suurkaupunkien laidoilla. Ne sijaitsevat usein vuorten rinteillä. Virallisesti termi favela tarkoittaa laittomasti rakennettua asuinaluetta. Ensimmäiset favelat muodostuivat 1800-luvun lopulla työttömien sotilaiden asuinpaikoiksi. Uusia faveloita on kuitenkin rakentunut runsaasti viime aikoihin saakka, kun maaseudun väestö muuttaa kaupunkeihin. Faveloiden sijainti jyrkillä rinteillä voi olla paikoin vaarallista rankkasateiden aiheuttamien maanvyöryjen takia.
Faveloissa asuu nykyään yli 10 miljoonaa brasilialaista. Rikollisuus on pitkään ollut suuri ongelma, ja monia faveloita ovat hallinneet paikalliset rikollisjoukot. Vesi ja viemäröinti on käytettävissä vain osalla faveloiden asukkaista, ja noin joka kymmenes favelan asukas on lukutaidoton. Toisaalta faveloihin on muodostunut ainutlaatuinen favela-kulttuuri ja osasta faveloista on tullut turistikohteita. Kaupunkien laajentuessa faveloiden asukkaita on häädetty uusien hyvätuloisten asukkaiden asuinalueiden ja turismin tieltä.

5. Millaisia eroja havaitset teollisuusmaiden ja kehittyvien maiden kaupungistumisessa? Listaa viisi asiaa.

5. Millaisia eroja havaitset teollisuusmaiden ja kehittyvien maiden kaupungistumisessa? Listaa viisi asiaa.
  • Teollisuusmaiden ja kehittyvien maiden kaupungistumisen välillä on runsaasti eroja, josta seuraavassa muutamia esimerkkejä.
  • Teollisuusmaissa tärkein syy kaupungistumiselle on elinkeinorakenteen muuttuminen perustuotannosta palveluvaltaiseksi.
  • Kehittyvissä maissa merkittävin kaupunkien kasvua selittävä tekijä on nopea luonnollinen väestönkasvu.
  • Kehittyvien maiden kaupungistuminen suuntautuu usein suurkaupunkien laitamille, alueille joita voidaan kutsua slummeiksi.
  • Kehittyvissä maissa kaupunkisuunnittelu ja rakentamisen valvonta eivät ole teollisuusmaiden tasolla. Siksi alueiden infrastruktuuri, kuten vesi- ja viemäriverkko, ovat monin paikoin heikot tai puuttuvat kokonaan.
  • Kehittyvien maiden kaupungit laajenevat usein hallitsemattomasti ympäröiville alueille.
  • Toimiva julkinen liikenne ja innovaatioiden nopea leviäminen lisäävät kaupunkialueiden vetovoimaa teollisuusmaissa.
  • Kehittyvissä maissa kaupunkialueilla on runsaasti tarjolla työvoimaa, mutta innovaatiotyöpaikkojen osuus on selvästi pienempi. Siksi alueen tuottavuus on suhteellisesti heikompi.
  • Teollisuusmaissa on havaittavissa myös paluumuuttoa kaupunkien kiireisestä elämäntavasta takaisin maaseudulle.

6. Tarkastele diagrammia. Mistä johtuvat erot eri valtioiden kaupungistumisasteessa?

6. Tarkastele diagrammia. Mistä johtuvat erot eri valtioiden kaupungistumisasteessa?

Bangladesh on esimerkki kehittyvästä maasta, jonka kaupungistumisaste on vielä melko matala. Kolmessakymmenessä vuodessa kaupungistumisaste on kuitenkin lähes kaksinkertaistunut 15 prosentista 33 prosenttiin. Samalla suurkaupunkien laitamien slummit ovat kasvaneet.
Ruandassa suurin osa väestöstä on perinteisesti asunut maaseudun kylissä, ja vuonna 1980 kaupungistumisaste oli vain 5 %. Kaupungistuminen on kuitenkin ollut nopeaa, ja kaupungistumisaste on sen jälkeen yli nelinkertaistunut. Sekä Bangladeshissa että Ruandassa suuri syntyvyys ja muuttoliike kaupunkeihin paremman toimeentulon toivossa voimistavat kaupungistumista.
Belgia sijaitsee Länsi-Euroopan ydinalueella, jossa asutus on hyvin tiivistä. Kaupungistumisaste oli vuonna 1980 jo 95 % ja tällä hetkellä lähes 100 %. Maa on asukasmääräänsä nähden melko pieni ja hyvin toimeentuleva.
Yhdysvaltain ja Suomen kaupungistumisasteet ovat kohonneet lähes samaa tahtia eli hiukan yli 10 % viimeisten 30 vuoden aikana. Molemmissa yli 80 % väestöstä asuu nykyään kaupunkimaisilla alueilla. Tiiviisti asuttujen alueiden lisäksi molemmissa maissa on myös laajoja harvaanasuttuja alueita ja maanviljelysseutuja, joiden takia kaupungistumisaste ei ole yhtä suuri kuin esimerkiksi Belgiassa.
Yhdysvalloissa laajojen harvaan asuttujen alueiden olemassaoloon vaikuttaa myös maan varsin suuri koko ja Suomessa puolestaan pohjoinen sijainti.

7. Vastaa kysymyksiin ja merkitse kartalle.

7. Vastaa kysymyksiin ja merkitse kartalle.
a) Selitä, mitä tarkoitetaan megacityllä.
Maailman suurimmista, yli kymmen miljoonan asukkaan kaupungeista, käytetään nimitystä megakaupunki, eli megacity.
b) Sijoita maailmankartalle seuraavat megacityt: Lontoo, Lagos, Rio de Janeiro, Tokio, Shanghai, Moskova, Mumbai, Kolkata, México city, Peking, Delhi
c) Valitse kolme megacitya eri mantereilta, joista etsit seuraavat tiedot: väkiluku, väestöntiheys, ja sijainti valtiossa.
Opiskelijan oma vastaus.
d) Etsi yksi uutinen, joka liittyy kyseiseen kaupunkiin.
Opiskelijan oma vastaus.