12. Bio- ja kiertotalous

1. Selitä käsitteet:

1. Selitä käsitteet:

a) lineaarinen talous
Lineaarisella taloudella tarkoitetaan talouden muotoa, jossa tuote valmistetaan, käytetään ja heitetään pois. Lineaarisen talouden malli perustuu luonnonvarojen ylikulutukseen.
b) kiertotalous
Kiertotaloudessa tuotteet suunnitellaan alusta asti niin, että kaikki käytettävät materiaalit ovat kierrätettävissä. Näin jätettä syntyy erittäin vähän ja parhaassa tapauksessa ei lainkaan.
c) kierrätystalous
Kierrätystaloudessa tuotteita kierrätetään uudelleen sellaisenaan tai raaka-aineina uusien tuotteiden valmistuksessa, mikä on huomattavasti ympäristöystävällisempää kuin lineaarinen talous. Osa materiaaleista päätyy kuitenkin edelleen jätteiksi.

d) biotalous
Biotalous on talouden malli, joka perustuu uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön, joita hyödynnetään kestävästi ravinnon, energian, biotuotteiden ja palveluiden tuottamiseen. Biotalous yhdistää kierrätystalouden ja kiertotalouden periaatteita.
e) mikromuovi
Mikromuovi tarkoittaa pieniä muovinpalasia, joista suurimmat ovat kooltaan viisi millimetriä, pienimmät vain mikrometrin suuruisia. Mikromuovit ovat peräisin ihmistoiminnasta.
f) biohajoava muovi
Biohajoavilla muoveilla tarkoitetaan luonnossa hajoavia muoveja, jotka on valmistettu joko fossiilisista tai biopohjaisista raaka-aineista. Biohajoavien muovien ei ole tarkoitus kestää pitkää käyttöä, koska ne ovat herkkiä hajoamaan. Sen takia biohajoavat muovit ovat osa kertakäyttökulttuuria ja niiden käyttöä pitäisi välttää.

2. Ovatko väittämät oikein vai väärin? Ovatko väittämät oikein vai väärin? Korjaa väärät väittämät oikeiksi.

2. Ovatko väittämät oikein vai väärin? Ovatko väittämät oikein vai väärin? Korjaa väärät väittämät oikeiksi.

a) Uusiutuvien, biopohjaisten luonnonvarojen käyttöä muun muassa ravinnon, tuotteiden ja palveluiden tuottamiseen kutsutaan biotaloudeksi.
Oikein.
b) Tekstiilien kierrättämistä vaikeuttaa esimerkiksi se, että vaate on valmistettu pelkästä puuvillasta.
Väärin. Puuvillavaate on helppo kierrättää, jos siinä on käytetty vain puuvillaa. Mikäli vaatteessa on puuvillan lisäksi esimerkiksi elastaania ja viskoosia, sen kierrättäminen on vaikeampaa, koska kuituja on vaikeaa erotella toisistaan.
c) Kiertotalous on talousmalli, jossa uusia tavaroita esimerkiksi jaetaan ja vuokrataan uusien tuotteiden ostamisen sijasta.
Oikein.
d) Kiertotalous ja kierrätystalous on sama asia.
Väärin. Eivät ole sama asia. Kiertotalouden ideana on, että tuotteen valmistamisessa käytetyt raaka-aineet voidaan käyttää uudelleen kokonaan tai lähes kokonaan, jolloin jätettä syntyy hyvin vähän tai ei lainkaan.

3. Yhdistä seuraavat jätteet oikeaan kierrätystapaan (täysin kierrätettävä, täysin maatuva, energiajae, palamaton sekajäte)

3. Yhdistä seuraavat jätteet oikeaan kierrätystapaan (täysin kierrätettävä, täysin maatuva, energiajae, palamaton sekajäte)

Maitotölkki - täysin kierrätettävä
Peltipurkki - täysin kierrätettävä
Tupakantumppi - energiajae
Sanomalehti  - täysin kierrätettävä
Kahvinporo - täysin maatuva
Banaaninkuori - täysin maatuva
Kananmunan kuori - täysin maatuva
Lasipurkki - täysin kierrätettävä
Kertakäyttövaippa - energiajae
Muovipussi - täysin kierrätettävä / energiajae
Muovipullo - täysin kierrätettävä
Talouspaperi - täysin maatuva
Villasukka - täysin kierrätettävä
Nahka - täysin maatuva / energiajae
Pizzalaatikko - energiajae

4. Kestävä kehitys

4. Kestävä kehitys
 
a) Mitä kestävällä kehityksellä tarkoitetaan?
Kestävä kehitys on kehitystä, jossa pyritään tyydyttämään ihmisten tarpeita niin, ettei tulevilta sukupolvilta viedä mahdollisuuksia tyydyttää omia tarpeitaan. Kestävän kehityksen osa-alueita ovat ekologinen, taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen ulottuvuus.
 
b) Miten voit itse edistää kestävää kehitystä?
Esimerkkisisältöä vastaukseen: kuluttamalla vähemmän, säästämällä energiaa, ostamalla kotimaassa tuotettuja tuotteita, suosimalla lähiruokaa ja luomuruokaa.
 
c) Miten kaupunki tai kunta voi edistää kestävää kehitystä?
Kaupunki tai kunta voi edistää kestävää kehitystä esimerkiksi seuraavasti:
  • kevyen liikenteen väylien kaavoittaminen
  • joukkoliikenneverkoston kehittäminen
  • uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen energian tuotannossa
  • viheralueiden lisääminen
  • kierrätyspisteiden lisääminen/ kehittäminen
  • kestävän kehityksen periaatteiden mukaan toimivien yritysten toimintamallien esittely kuntalaisille
  • asukasillat, joissa lisätään tietoisuutta kestävästä kehityksestä sekä sen vaikutuksista kunnassa/ kaupungissa
 

5. Mainitse viisi tavaraa, tuotetta tai asiaa, jotka haluaisit saada seuraavan vuoden sisällä

5. Mainitse viisi tavaraa, tuotetta tai asiaa, jotka haluaisit saada seuraavan vuoden sisällä. 
a) Perustele, miksi haluat tai tarvitset juuri nämä. 
Opiskelijan oma vastaus.
b) Päätä, mitkä ovat oman listasi kolme tärkeintä asiaa. Miksi valitsit juuri nämä? 
Opiskelijan oma vastaus.
c) Mistä asioista olisit valmis luopumaan kestävän kehityksen edistämiseksi?
Opiskelijan oma vastaus. 

6. Jätteiden kertymä

6. Jätteiden kertymä. 

a) Laadi oheisesta aineistosta ympyrädiagrammi jätteiden lähteistä Suomessa.
(Jotta määrät saadaan esille, napauta hiiren oikealla näppäimellä esim. sinisen päällä, tulee mm. teksti lisää arvopisteiden otsikot, jos haluaa muutella numeroiden sijaintia - napauta muotoile arvopisteiden otsikot. Muotoile vaikka arvopisteet eli määrät diagrammin ulkopuolelle.)



b) Laske kunkin jätteiden lähteen prosentuaalinen osuus kaikista tuotetuista jätteistä. Laadi laskemasi perusteella ympyrädiagrammi, jossa on prosenttiosuudet jätelähteittäin. 

c) Miksi kaivostoiminnasta ja louhinnasta sekä rakentamisesta syntyy merkittävin määrä jätettä? 
Kaivostoiminnasta, louhimisesta ja rakentamisesta syntyy paljon mineraalijätettä. Kaivoksista ja malmien louhinnasta muodostuu paljon sivukiveä, josta osa pystytään hyödyntämään esimerkiksi teiden pohjana. Rakentamisesta syntyy paljon jätettä, koska monista käyttöön hankituista materiaaleista käytetään vain osa ja loppu menee jätteeksi.

7. Tarkastele oheista diagrammia. 

7. Tarkastele oheista diagrammia. 

a) Yhdyskuntajäteellä tarkoitetaan kodeissa syntyvää jätettä sekä palvelualan tuottamaa kotijätteen tyyppistä jätettä. Miten yhdyskuntajätteiden käsittelytavat ovatdiagrammin mukaan muuttuneet Suomessa vuodesta 2002 vuoteen 2019? 
Kaatopaikkasijoitus on merkittävästi vähentynyt, kun taas hyödyntäminen energiana on kasvanut merkittävästi. Myös materiaalihyödynnyksen osuus on kasvanut. Materiaalihyödynnyksen osuus on pysynyt melko samansuuruisena vuodesta 2015 alkaen. Pientä kasvua on tapahtunut vuosina 2018 ja 2019.
b) Miten jätteiden kaatopaikkasijoituksen määrä on muuttunut, miksi? 
Yhdyskuntajätteitä sijoitettiin vielä 2000-luvun alussa suurimmaksi osaksi kaatopaikoille. Energiahyödynnyksen osuus oli vähäinen. Vuodesta 2017 vuoteen 2019 kaatopaikkasijoituksen osuus on hyvin vähäinen ja suurin osa jätteistä on näinä vuosina päätynyt energiahyödynnykseen. Jätteitä viedään hyvin vähän kaatopaikalle. Uusi jätelaki on vaikuttanut jo ennen voimaan astumistaan siihen, että jätteiden kierrätys on tehostunut. Nykyään erilliskerättävää jätettä, kuten metallia, lasia ja pahvia ei saa enää viedä kaatopaikalle.
c) Miten yhdyskuntajätteiden kokonaismäärä on kehittynyt 2000-luvulla?
Yhdyskuntajätteiden osuus on jatkuvasti lisääntynyt. Vuoden 2008 jälkeen alkanut laskut on kääntynyt nousuun ja vuosina 2018 ja 2019 on tuotettu enemmän yhdyskuntajätettä kuin vuonna 2008.