Tärkeä osa lapsi- ja elämälähtöistä ajattelua on leikki. Erityisesti steinerpedagogisessa esiopetuksessa ja alkuopetuksessa leikki on osa rikasta toiminnallista ja luovaa oppimista. Lapsen maailma täyttyy leikistä ja mielikuvituksesta^[1]. Aikuisen tehtävä on turvata lapsen mahdollisuus kiireettömään leikkiin. Hyvä arki rakentuu siis leikistä, jossa on vapautta, iloa ja mielikuvitusta.^[2]

Leikki on mielenterveyden suoja ja vahvistaja^[3]. Myös aivotutkija ja emeritusprofessori Matti Bergström^[4] selventää, miten juuri vapaassa leikissä kehittyy aivojen mahdollisuuspilvi ja mielikuvituksesta tehdään todellisuutta.^[5]

Leikki on lapsen tapa olla maailmassa ja oppia. Siksi steinerpedagogiikassa pyritään hyödyntämään erilaiset leikin muodot. Roolileikit, sääntöleikit, rakenteluleikit, erilaiset fröbeliläiset sovellukset sekä näytelmälliset leikit, kuten satuleikit, draama ja pedagoginen nukketeatteri, ovat varhaiskasvatuksen lisäksi erityisesti alkuopetuksessa aktivoivaa osallisuutta ja hyvinvointia lisäävä mahdollisuus.^[6]

Läheistä sukua leikille on draamakasvatus. Draamapedagogiikkaa voidaan hyödyntää kaikilla luokka-asteilla. Ilmaisutaidon lisäksi opitaan ryhmätyöskentelyä, toisten huomioon ottamista, läsnäoloa, itsetuntemusta ja kulloinkin opiskeltavaa aihetta. Sekä draamakasvatus että teatteritaide soveltuvat erinomaisesti esimerkiksi historian opetuksen elävöittämiseen. Pienikin draaman keinoin tapahtuva demonstraatio rikastaa oppimista. Varsinaisesti esitykseen tähtäävä laajempi teatteritaideproduktio toteutetaan steinerkouluissa usein viidennellä, kahdeksannella sekä lukion loppuvaiheessa.

^[1] Kyrönlampi-Kylmänen 2010

^[2] Kyrönlampi-Kylmäsen (2010) mukaan mikään muu ei ole leikkiä tärkeämpää, ja mitä vanhemmaksi lapsi leikkii, sitä onnellisempi aikuinen hänestä tulee. Leikki ei kuulu vain päiväkotiin.

^[3] Pohjoismaisissa vertailututkimuksissa muita aiemmin leikkimisen lopettaneilla lapsilla oli enemmän aggressiivista käyttäytymistä, ulkonäköpaineita ja itsetunto-ongelmia. Aula 2007.

^[4] (2009)

^[5] Steinerpäiväkoteja ja -kouluja yhdistävä pedagoginen ja tutkimusta vaativa kysymys on Minkälainen leikkiminen on lapsen tervettä hyvinvointia ja kehitystä lisäävää? Kysymys tulee yhä ajankohtaisemmaksi, kun fyysinen ja digitaalinen maailma yhdistyvät.

^[6] Helenius & Lummelahti 2013, Paalasmaa 2014