"Avaruus, tuo käymättömistä korpimaista viimeinen". Näillä sanoilla alkaa yksi televisiohistorian suosituimmista tieteissarjoista, joka on Suomenkin tv-kanavilla pyörinyt 1970-luvulta lähtien. Vaikka lähes kaikki planeettamme korpimaat on todennäköisesti tutkittu, niin varmaa on, että avaruus tullee jäämään meille suurimmalta osaksi tuntemattomaksi. Mutta miksi näin sitten on?

Joka vuosi järjestetään Miss Universum -kisat, jossa on aivan liian vähän osallistujia, koska termi universumi tarkoittaa maailmankaikkeutta. Toisin sanoen universumi tarkoittaa avaruuden ja siinä olevan aineen ja energian kokonaisuutta. Nykykäsityksen mukaan se on muodostunut 14 miljardia vuotta sitten tapahtuneen alkuräjähdyksen ja sitä seuranneen laajenemisen seurauksena. Ennen tätä teoriaa maailmankaikkeuden ajateltiin olevan vakaa ja muuttumaton, mutta 1990-luvulla tehtyjen mittausten perusteella havaittiin, että se on kaikkea muuta. Maasta kaukana sijaitsevien supernovien etenemisnopeutta meistä poispäin tutkittaessa todettiin, että niiden vauhti näyttäisi vain kiihtyvän.

Räjähdyksessä syntyneet kaasut alkoivat vähitellen tiivistyä ja muodostaa tähtiä sekä tähtijärjestelmiä eli galakseja. Näitä tähtijärjestelmiä on maailmankaikkeudessa miljoonia ja ne ovat ikään kuin avaruuden valtameressä sijaitsevia pieniä saarekkeita. Pieniä ne ovat siitä huolimatta, että ne muodostuvat miljardeista tähdistä, jollainen myös oma Aurinkomme on. Galaksi-sana tulee kreikankielen maitoa tarkoittavasta sanasta, galaktos. Oma galaksimme on nimeltään Linnunrata ja se muodostuu 100–400 miljardista tähdestä. Sen läpimitta on yli 100 000 valovuotta ja paksuus jopa 10 000 valovuotta. Oma Aurinkokuntamme sijaitsee 26 000 valovuoden päässä sen keskustasta, ja kierrämme sitä samalla tavalla kuin aurinkokuntamme planeetat kiertävät Aurinkoa. Naapurigalaksi Andromeda on meistä 2,2 miljoonan valovuoden päässä. Niin kuin huomaat, avaruudessa etäisyytenä ei käytetä kilometrejä vaan valovuosia.

Valovuotta käytetään etäisyyden määrittämisessä tähtitieteessä, ja se saadaan laskemalla valon vuodessa kulkema matka. Valonnopeus on pyöristettynä 300 000 km sekunnissa, eli Maasta Kuuhun valo kulkee hieman yli yhdessä sekunnissa. Auringosta Maahan valon matka kestää yli kahdeksan minuuttia, lähimpään tähteen yli neljä vuotta ja kaukaisimpiin havaittuihin tähtiin yli kymmenen miljardia vuotta. Vaikka meillä siis olisi alus, joka kulkisi valonnopeudella, se ei juurikaan ratkaisisi avaruuden tutkimisen ongelmaa. Oman aurinkokuntamme tutkiminen onnistuisi kohtuullisen hyvin, ja naapuriaurinkokunnassakin voisimme käydä mutta koko galaksimme saati naapurigalaksin tai universumin tutkiminen olisi mahdotonta.

​​