1. Johdanto: ala maantieteilijäksi

Maapallo hallussa?



Tällä kurssilla opiskellaan Maapallon ilmiöitä ja miten ihminen vaikuttaa Maapalloon.

Lähtötilanne

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Kiinnostus maantieteellisiin ilmiöihin
1 = ei, 3 = en osaa sanoa, 5 = kyllä
Väite12345
a) Pohdin mielelläni missä uutisten tapahtumapaikka sijaitsee.
b) Selvitän mielelelläni kartoista (esimerkiksi Google mapsin avulla) missä eri paikkakunnat sijaitsevat.
c) Katson ja tulkitsen sääennusteita.
d) Seuraan uutisia ilmastonmuutoksesta.
e) Luulen, että pidän 7. luokan maantiedon kurssin aihepiireistä.


Osaamiseni1 = ei, 3 = en osaa sanoa, 5 = kyllä
Väite12345
a) Osaan luetella nopeasti 15 Euroopan valtiota.
b) Tiedän missä sijaitsevat Chile ja Thaimaa.
c) Tiedän mitä ovat Etna, Vesuvius ja Fuji.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

1.1 Mitä maantiede tutkii?

​Maantiede tutkii erilaisia alueellisia ilmiöitä, jotka liittyvät luonnon ja ihmisen toimintaan. Maantieteilijän tutkimuskohteisiin kuuluu lisäksi luonnon ja ihmisen vuorovaikutteinen suhde. Maantieteilijä voi tutkia vaikkapa maanjäristysten syntyä, tulivuorten ympäristövaikutuksia, kaupunkien kasvua ja tautiepidemioiden leviämistä.

Maantieteilijä haluaa vastauksia erityisesti kysymykseen "miksi?"
  • Miksi ilmasto lämpenee?
  • Miksi kaupungit kasvavat?
  • Miksi maanjäristyksiä esiintyy paljon tietyillä alueilla?
Usein kuvaillaan jonkin tietyn alueen kasvillisuutta, pinnanmuotoja tai asutusta ja samalla vastataan kysymyksiin "missä?" ja "mitä?". Maantieteilijä voi kuvailla esimerkiksi Perun Andien ilmastoa, pinnanmuotoja, kasvillisuutta, eläimistöä ja asutusta sekä näiden muuttumista ajan kuluessa. Tällöin tutkija tulee vastanneeksi kysymykseen miten. Miten ilmasto ja kasvillisuus ovat muuttuneet Perun Andeilla viimeisten vuosikymmenten aikana?

Maantieteellistä tietoa käytetään hyväksi monella tavalla esimerkiksi suunniteltaessa kaupunkien liikenneverkkoja, asuinalueita ja jätehuoltoa.

Maantieteilijöiden tärkeimpiä havainnollistamisen apuvälineitä ovat erilaiset kartat, joilla voidaan esittää erilaisia ilmiöitä alueellisesti. Esimerkiksi maiden väentiheyskartat ilmaisevat asutuksen sijoittumista valtion alueella. Karttojen lisäksi maantieteessä käytetään myös paljon erilaisia kuvia, diagrammeja ja piirroksia tiedon havainnollistamiseen.

  Tutustu yhteen uutiseen (Yle: Triplet)

1.2 Luolamaalauksista Pokémon GOhun

Maantieteilijän tärkeimpiin apuvälineisiin kuuluvat erilaiset kartat. Karttojen historia yltää muutamien kymmenien tuhansien vuosien taakse aikaan, jolloin ihmiset asuivat kosteissa luolissa ja piirsivät omaan elämäänsä liittyviä tärkeitä asioita ja tapahtumia luolien seinään.

Usein näissä maalauksissa kuvattiin erilaisia eläimiä, ihmisiä ja metsästystapahtumia. Näitä ikivanhoja piirroksia sen ajan elämästä voidaan pitää jo jonkinlaisina alkeellisina karttoina. Karttoja on siis jo tehty ennen kirjoitustaidon syntyä.

Babyloniassa valmistettiin noin 6 000 vuotta sitten savitaulusta kartta, joka kuvaa sen hetkistä tunnettua maailmaa. Tätä Lontoon British Museumissa säilytettävää karttaa pidetään vanhimpana maailmankarttana.

Myöhemmin kreikkalaiset filosofit ja tiedemiehet selvittivät muun muassa Maan muodon ja ympärysmitan.


Kreikkalainen Eratosthenes laati ensimmäisenä kartan, jossa käytettiin pituus- ja leveyspiirejä. Lisäksi hän otti käyttöön sanan geografia, joka tarkoittaa maan piirtämistä. Geografia onkin vakiintunut nimi maantieteelle.

Myöhemmin maailmankuva alkoi laajentua, kun tutkimusmatkailijat toivat lisää tietoa kaukaisista alueista. Nimet Marco Polo, Kristoffer Kolumbus, Vasco da Gama, Fernão de Magalhães ovat ehkä tuttuja sinulle.

Nämä löytöretkeilijät avasivat tien uusille mantereille ja tuntemattomille seuduille. Pitkillä matkoillaan he keräsivät tietoa muun muassa pinnanmuodoista, vesistöistä, luonnonrikkauksista, ilmastosta, kasvillisuudesta, eläimistöstä ja eri kulttuureista. Lisäksi he piirsivät karttoja suunnistaessaan uudessa ja vieraassa ympäristössä.

Nykyään kartat ovat meille kaikille arkipäivää. Käytämme lähes joka päivä jotakin karttasovellusta liikkuessamme tai tarkistaessamme jonkin kohteen sijainnin.

Saatat ehkä etsiä sopivaa kauppakeskusta vieraassa kaupungissa, tai yrität ehtiä bussiin viime tingassa. Karttasovellus kertoo sinulle, missä lähin kauppakeskus sijaitsee ja milloin bussi on pysäkilläsi. 

Pokemon Go -peli käyttää paikkatietoa hyväkseen ja yhdistää sen avulla todelliset paikat virtuaaliseen maailmaan.

1.3 Geomediataidot



Yllä olevaan kuvaan Budapestistä on liitetty paljon geomediaa. Painamalla kuvan tageja saat esille esimerkiksi kaupungista kertovan videon, pituus- ja leveyspiirin, kuvia ja karttoja. Kuvaan on lisätty myös erilaisia linkkejä nettisivuille. Näillä sivuilla voit tutustua Tonavan tulviin sekä unkarilaiseen radio-ohjelmaan.

Kun katselet kuvaa, voit tehdä havaintoja ja johtopäätöksiä. Liikenne näyttää vilkkaalta, suuret sillat ylittävät Tonavan, asutus on tiheää, laivaliikenne on vilkasta, kaupunkia ympäröivät kukkulat näkyvät taustalla, ja Tonavan vesi näyttää savisen ruskealta.

Maantieteessä on perinteisesti harjoiteltu geomediataitoja, kuten karttojen lukua, diagrammien tekoa sekä kuvien ja piirrosten tulkintaa. Maailman yhä teknistyessä uudet laitteet osin korvaavat vanhat tavat ja menetelmät. Kartat ovat paljolti siirtyneet Internetiin ja erilaisista ilma- ja satelliittikuvista saadaan valtava määrä maantieteellistä tietoa. Puhelimien GPS-paikantimet kertovat sijaintimme tarkasti ja tietoa on nopeasti saatavilla Internet-selainten kautta.

Miten voit tulla maantieteilijäksi? Maastoretkellä ottamasi kuva hiidenkirnusta on jo sinällään geomediaa, mutta voit siirtää kuvan vaikkapa karttapalveluun. Tällöin kuvasi liitetään tiettyyn tarkkaan paikkaan kartalla. Maantieteilijä voi myös pitää sääpäiväkirjaa tai tehdä liikennelaskentaa, jolloin kootusta aineistosta voidaan tehdä vaikkapa diagrammi.

Tässä kirjassa tulet tutustumaan erilaisiin tapoihin hankkia, tuottaa ja esittää maantieteellistä tietoa. Ota siis geomedia haltuun. Maantieto on hauskaa!


Tiivistelmä

  • Maantieteessä käytetään karttoja, kuvia, piirroksia ja tietokantoja.
  • Avainsanat: maantiede, geomedia.