Aurinkokuntamme on Auringon ja sitä kiertävien taivaankappaleiden muodostama järjestelmä. Sillä arvioidaan olevan ikää 4,6 miljardia vuotta. Kun avaruudessa ajelehtiva aines kasaantui yhteen, muodostui nykyään kahdeksasta planeetasta koostuva aurinkokuntamme, jonka massasta 99,9 % on Auringossa.

Mikäli Aurinko olisi halkaisijaltaan 10 senttimetriä, niin Maa olisi nuppineulan kokoinen. Maa kiertäisi Aurinkoa 11 metrin etäisyydellä. Kauimpana sijaitsevan planeetan (Neptunus) etäisyys puolestaan olisi yli 300 metriä. Koko aurinkokunta sijaitsee Auringon vaikutussäteen, heliosfäärin, sisäpuolella. Koska Aurinkomme kaltaisia tähtiä on pelkästään Linnunradassakin miljardeja ja galakseja puolestaan maailmankaikkeudessa miljardeja, niin aurinkokuntamme tuskin on ainutlaatuinen universumissa.


Asteroidivyöhyke. Kauempana on lisää asteroideja ns. Kuiperin vyöhykkeessä.

Lähinnä Aurinkoa sijaitsevat kiviplaneetat. Niillä on metalliydin, kiviaineksista muodostunut sula vaippa sekä kiinteä kuori. Lisäksi ne kaikki kiertävät melko lähellä Aurinkoa, alle kahden AU:n päässä siitä. Järjestyksessä ne ovat Merkurius, Venus, Maa ja Mars. Kaikilla muilla on kaasukehä paitsi Merkuriuksella.

Kiviplaneettojen ulkopuolella sijaitsee asteroidivyöhyke, joka muodostuu tuhansista pikkuplaneetoista. Niistä vain Cereksen katsotaan täyttävän kääpiöplaneetan vaatimukset. Nykyteorian mukaan asteroidit ovat Marsin ja Jupiterin väliin jäänyttä materiaalia. Toinen asteroidivyöhyke ns. Kuiperin vyöhyke, sijaitsee Neptunuksen takana. Monet Kuiperin vyöhykkeen taivaankappaleista ovat niin pieniä, että niitä on mahdoton havaita tarkimmillakaan kaukoputkilla. Yksi suurimmista näistä taivaankappaleista on kääpiöplaneetta Pluto, joka poistettiin planeettojen joukosta vuonna 2006.

Asteroidivyöhykkeen ulkopuolella Aurinkoa kiertävät suuret kaasuplaneetat eli jättiläisplaneetat. Järjestyksessä ne ovat Jupiter, Saturnus, Uranus ja Neptunus, ja niiden etäisyys Auringosta on 5–30 AU. Niillä on paksu kaasukehä ja kaasumainen pinta. Ne ovat Maata huomattavasti suurempia, niiden ympärillä on renkaita ja kaikilla on useita kuita. Suuren etäisyyden vuoksi Aurinko ei niitä lämmitä. Kaikkien kaasuplaneettojen pintalämpötilat ovat yli sata astetta pakkasen puolella. Koska Uranuksen ja Neptunuksen arvioidaan koostuvan jäästä, niitä kutsutaan myös jääjättiläisiksi. Kaasumaisista ominaisuuksistaan huolimatta kaikki jättiläisplaneetat ovat liian pieniä, jotta niistä voisi muodostua tähtiä.



Aurinko ja planeetat.

​