7. Vuoristot ovat syntyneet miljoonia vuosia sitten
Luvun sisällys
7.1 Maapallon vuoristot7.2 Nuori ja vanha poimuvuoristo
7.3 Vuoristojen merkitys ympäröiville alueille
7.4 Euroopan vuoristot
7.5 Alpit on nuori poimuvuoristo
7.6 Alppien monipuolinen kasvillisuus
7.7 Alpit houkuttavat miljoonia matkailijoita vuosittain
7.8 Uralvuoret sijaitsevat Euroopan ja Aasian rajalla
7.9 Apenniinit on kuin Italian selkäranka
7.10 Pyreneet
7.11 Lisätietoa: Anglo-Amerikan vuoristot
Tiivistelmä
Miten kuvan vuoristo on syntynyt?
Maailman vuoristoja
7.1 Maapallon vuoristot
Yllä olevan interaktiivisen kartan avulla voit tutustua Maapallon vuoristoihin. Tässä luvussa tutustutaan vuoristojen piirteisiin Euroopan vuoristojen avulla. Lisätieto-sivulla on Amerikan vuoristosta tietoja, ja luvussa 6.14 esiteltiin Andien vuoriston piirteitä.Kartalle vuoristot väritetään ruskeina. Oheisesta kartasta tummanruskeina erottuvat maailman suurimmat vuoristot, Amerikan Kordillieerit (Kalliovuoret ja Andit) ja Aasian Himalaja.
7.2 Nuori ja vanha poimuvuoristo
Mannerlaattojen satojen miljoonien vuosien ajan jatkunut liikkuminen kohti toisiaan on saanut aikaan poimuvuoristojen syntymisen.
Tällöin laatan reunat "rypistyvät" eli poimuttuvat. Koska laatat liikkuvat edelleen muutaman sentin vuosivauhtia, poimuvuorten muodostuminen jatkuu edelleen.
Kun poimuvuoriston ikä on vain kymmeniä miljoonia vuosia, sitä kutsutaan nuoreksi poimuvuoristoksi. Nuoria poimuvuoristoja ovat Keski- ja Etelä-Euroopan tunnetut vuoristot: Alpit, Pyreneet, Apenniinit, Karpaatit ja Balkanvuoret.
Kordillieerit on Pohjois- ja Etelä-Amerikan länsireunalla sijaitseva maailman pisin poimuvuoristo. Kordillieereihin kuuluu useita vuorijonoja, kuten Pohjois-Amerikan Kalliovuoret ja Etelä-Amerikan Andit.
Näiden nuorten poimuvuoristojen poimuttuminen tapahtui noin 60 miljoonaa vuotta sitten, ja ne vastaavat hyvin mielikuviamme vuoristosta.
Nuoret poimuvuoristot ovat terävähuippuisia, korkeita ja jyrkkäreunaisia.
Jos poimuvuoriston ikä on jo satoja miljoonia vuosia, sitä kutsutaan vanhaksi poimuvuoristoksi. Euroopan itärajalla sijaitsee vanha poimuvuoristo Uralvuoret, jonka poimutus tapahtui yli 300 miljoonaa vuotta sitten. Myös Yhdysvaltojen itäreunalla sijaitseva Appalakkien vuoristo on vanha poimuvuoristo.
Vanha poimuvuoristo on ollut alttiina ulkoisille eli eksogeenisille tekijöille satojen miljoonien vuosien ajan, mikä on madaltanut ja pyöristänyt vuoristoa. Näitä ulkoisia tekijöitä ovat muun muassa jää, vesi, rapautuminen ja eroosio.
Alussa vuoristo kuluu eroosion ja rapautumisen myötä enemmän, koska pinnalla on heikompia kivilajeja. Lopulta vuoristosta ovat jäljellä kovaa kulutusta kestävät alimmat osat.
Kuvan Appalakit on Yhdysvaltain itärannikon vanha poimuvuoristo. Huomaa, että vuorten huiput ovat kuluneet aivan tasaisiksi.
7.3 Vuoristojen merkitys ympäröiville alueille
Vuoristot vaikuttavat alueen olosuhteisiin ja ihmisten elämään monin eri tavoin. Korkeat vuoristot vaikuttavat ennen kaikkea alueen sateisuuteen ja jokien virtaamissuuntiin. Vuoristot toimivat myös vesivarastoina.
Vuorten merituulten puoleisilla rinteillä sataa paljon vettä. Kun merestä haihtuvaa kosteutta on riittävästi, se tiivistyy pisaroiksi. Mitä lämpimämpää ilma on, sitä enemmän se pystyy pidättämään vesihöyryä. Haihtunut kosteus kulkee ilmavirtausten mukana tuulten kuljettamaan suuntaan. Aikanaan se törmää vuoristoon, jolloin vuoret pakottavat ilmamassan nousemaan ylös.
Ilmamassan noustessa ylös se jäähtyy, kosteus tiivistyy ja tulee sateena alas. Vuorten yli jatkaa edelleen osa ilmamassasta matkaansa. Tässä ilmamassassa ei ole enää kuitenkaan riittävästi kosteutta, joten vuorten toisella puolella ei saada juurikaan sateita. Tämä havaitaan esimerkiksi Pohjoismaissa: Norjassa sataa paljon, Ruotsissa ja Suomessa vähemmän.
Vuoriston merkitys sademääriin näkyy hyvin esimerkiksi Andien kohdalla, kun vuoriston itärinteiltä Perussa vettä riittää suuriin vesistöihin. Andien länsipuolella taas on suuri Atacaman aavikko.
Koska jokien vesi ei voi vapaasti virratessaan nousta ylöspäin, on veden virrattava pois päin vuoristosta.
Vesi pyrkii kulkemaan alas mahdollisimman suoraan ja helpointa reittiä. Tälle kulkureitille muodostuu vähitellen veden kuluttama uoma. Kallion kovuudesta riippuu, kuinka nopeasti uoma syntyy.
Vuoret rajaavat valuma-alueita. Tämä tarkoittaa sitä, että vuorten eri puolilta joet virtaavat eri suuntiin.
7.4 Euroopan vuoristot
Euroopan korkokuva on vaihteleva. Euroopasta suurin osa on alankoa, noin kolmannes ylänköä ja vuoristoa. Euroopassa on vain vähän syvänköjä eli merenpinnan alapuolella olevia alueita.
Mannerlaattojen satojen miljoonien vuosien ajan jatkunut liikkuminen kohti toisiaan on saanut aikaan poimuvuoristojen syntymisen. Tällöin laatan reunat "rypistyvät" eli poimuttuvat. Koska laatat liikkuvat edelleen muutaman sentin vuosivauhtia, poimuvuorten muodostuminen jatkuu edelleen.
Keski- ja Etelä-Euroopan tunnetut vuoristot Alpit, Pyreneet, Apenniinit, Karpaatit ja Balkanvuoret, ovat nuoria poimuvuoristoja. Nämä vuoristot ovat terävähuippuisia, korkeita ja jyrkkäreunaisia. Uralvuoristo on vanha poimuvuoristo.
Skandit on muodostunut kauan sitten (satoja miljoonia vuosia sitten), mutta osa huipuista on muodostunut samaan aikaan kuin Alpit (muutama vuosimiljoona sitten). Suomen korkein huippu Halti kuuluu Skandeihin.
7.5 Alpit on nuori poimuvuoristo
Alpit on syntynyt, kun Euraasian ja Afrikan laatat törmäsivät toisiinsa ja Afrikan laatta painui Euraasian laatan alle. Tällöin Euraasian laatta nousi ylös ja poimuttui vuoristoksi.
Lentokoneesta otetusta kuvasta erottuvat Keski-Alppien korkeimpia huippuja: Jungfrau 4 158 m, Moench 4 089 m ja Eiger 3970 m.
7.6 Alppien monipuolinen kasvillisuus
Alpeilla sataa noin kaksi kertaa enemmän kuin sen ympäristössä. Tämä johtuu siitä, että Atlantilta ja Välimereltä virtaavat ilmamassat kohoavat rinteitä ylös ja niiden sisältämä kosteus tiivistyy sateiksi.
Alppien huipulla ilma viilenee noin 6 astetta kilometrillä, joten korkeimmilla alueilla on lunta ja jäätä. Lumiraja on Alpeilla 2 500–3 100 metrin korkeudessa. Vuoristojäätiköt kasvavat keskeltä ja liikkuvat reunoille päin kohti laaksoja. Jäätikkö sulaa reunoiltaan, ja siitä voi irrota suuria paloja.
Alppialueen jäätiköiden on havaittu pienentyneen ilmaston lämpenemisen seurauksena. Tutkijat ovat jopa ennustelleet, että Alppien jäätikköalueista olisi reilun 25 vuoden kuluttua jäljellä vain puolet.
Lumisella vyöhykkeellä menestyvät jäkälät, sammaleet, ruohot ja varvut. Ne muodostavat ylärinteille tundramaisen vuoristokasvillisuuden. Nämä kasvit kestävät ankarat kasvuolosuhteet. Alppiniittyjä sijaitsee 2 400–3 000 metrin korkeudessa. Alppiniittyjen tunnetuin kasvi on alppitähti, Sveitsin kansalliskukka.
Alppiniittyjen alapuolella on pensaikkovyöhyke, jossa kasvaa monien suomalaistenkin pihojen koristepensasta, alppiruusua. Pensaikkovyöhykkeeltä alas päin liikuttaessa alkavat erilaiset metsät.
Ylempänä on havumetsää, missä kasvaa mäntyjä, lehtikuusia ja kuusia. Alemmassa metsävyöhykkeessä kasvaa lehtipuita, kuten pyökkejä ja tammia. Lehtimetsiä on Alpeilla raivattu monin paikoin maanviljelyyn pelloiksi tai laitumiksi.
Alppiniittyjen niittämistä
Miksi työssä ei käytetä traktoria?
7.7 Alpit houkuttavat miljoonia matkailijoita vuosittain
Alpit on suosittu matkailukohde. On sanottu, että se olisi jopa Euroopan toiseksi suosituin kohde Espanjan Aurinkorannikon jälkeen. Vuosittain Alpeille suuntaa jopa noin 120 miljoonaa matkailijaa. Ihmisiä kiehtovat alueen monipuoliset mahdollisuudet harrastaa laskettelua, hiihtoa, vaellusta, pyöräilyä ja vuorikiipeilyäkin. Laskettelun suosio on ollut niin suurta, että monet alppikylät saavat suuren osan tuloistaan nimenomaan turismista. Alpit eivät tarjoa vain upeita kokemuksia, vaan aika ajoin kuulemme myös huolestuttavia uutisia lumivyöryistä.
Koska Alpeilla sataa paljon lunta talvisin ja Alppien rinteet ovat jyrkkiä, kasvaa lumivyöryn mahdollisuus. Lumivyöry voi saada alkunsa rinteen omista olosuhteista, kuten lumi- tai vesisateesta tai ilman lämpenemisestä. Myös tärinä tai kova huuto voivat laukaista lumivyöryn.
Alppiturismin merkitys Sveitsille
7.8 Uralvuoret sijaitsevat Euroopan ja Aasian rajalla
Euroopan ja Aasian erottaa toisistaan aina Jäämereltä Kazakstanin rajalle ulottuva vanha poimuvuoristo, Uralvuoret. Vuoristo syntyi, kun satoja miljoonia vuosia sitten Euroopan ja Aasian laatat törmäsivät toisiinsa. Uralvuorien rinteet ovat ulkoisten eli eksogeenisten tekijöiden vaikutuksesta muovautuneet loiviksi ja huiput ovat mataloituneet. Uralvuoriston korkein huippu on vain noin 1 800 m korkeudessa. Vuoreksi voidaan kuitenkin sanoa paikkaa, jossa maanpinta kohoaa muusta ympäröivästä alueesta yli 300 metriä, ja tätä pienemmät voivat olla esimerkiksi kukkuloita tai mäkiä. Uralvuorien epäillään olevan vanhin vuorijono maapallolla.
Uralvuoret kätkee sisäänsä rikkaat luonnonvarat. Runsaat mineraalivarat, alumiini-, kupari-, kulta- ja rautaesiintymät, ovat paljastuneet eroosion vaikutuksesta. Uralin alueelta on löydetty myös koru- ja jalokiviä. Teollisuuden kehittyminen on synnyttänyt uusia keskuksia, mutta myös vahingoittanut paikoin Uralin luontoa.
7.9 Apenniinit on kuin Italian selkäranka
Apenniinit ulottuu halki Pohjois-Italiasta aina Sisiliaan asti yli 1 300 kilometriä pitkänä jonona. Vuoriston leveys vaihtelee 110–130 kilometrin välillä. Apenniineilla on yli kymmenen huippua, joiden korkeus on 2 000–3 000 metriä.
Pääosin kalkkikivestä muodostunut vuoristo kattaa Italiasta suurimman osan. Sen ympärillä olevilla alueilla on tuottavaa maanviljelyä. Aikoinaan Apenniinien rinteillä oli metsää, mutta sitä on hakattu vuosisatojen ajan niin paljon, että metsissä elävät eläimetkin ovat vähentyneet. Nykyään alueella on sekä oliivilehtoja että viini- ja hedelmätarhoja.
Apenniinien koillisosa eli Po-joen alankoalue on viljavaa ja sinne on syntynyt Italian suuria kaupunkeja, kuten Milano, Bologna ja Parma. Tällä alueella asuu yli 16 miljoonaa ihmistä eli yli 25 prosenttia koko Italian väestöstä.
Vuoristoisuus asettaa aina haasteita liikkumisen ja elinkeinojen suhteen. Tästä syystä ensimmäiset kaupungit syntyivät alaville rannikkoalueille eivätkä vuoristoihin. Rannikkoalueille on sittemmin syntynyt myös suosittuja turistikaupunkeja. Nämä rantakaupungit, kuten Venetsia, Rimini ja Bari, houkuttelevat miljoonia turisteja vuosittain.
7.10 Pyreneet
Pyreneet-vuoristo sijaitsee Espanjan ja Ranskan rajalla. Pyreneet on nuori poimuvuoristo, jonka korkein huippu Aneto kohoaa 3 404 metrin korkeuteen.
Vuoriston pituus on noin 450 kilometriä. Pyreneiden kasvillisuus vaihtelee korkeudesta riippuen tyypillisestä välimerenkasvillisuudesta, oliivipuista, viiniköynnöksistä ja korkkitammista noin 2 000 metrin korkeudella oleviin alppiruusujen muodostamiin pensaikkoihin. Tätä ylempänä on vuoristokasvillisuutta.
Keskellä Pyreneiden vuoristoa sijaitsee myös Andorran ruhtinaskunta. Pieni valtio on vuoristossa, joten turismi on maan taloudelle erittäin tärkeä elinkeino.
Vuosittain Andorraan matkustaakin yli kymmenen miljoonaa turistia, joista pääosa on laskettelijoita. Monia turisteja houkuttelee myös valtion verovapaus.
Tiivistelmä
Vuoristot syntyvät mannerlaattojen liikeiden seurauksena.- Viime vuosimiljoonien aikana syntyneet nuoret poimuvuoristot ovat korkeita ja terävähuippuisia.
- Vanhat poimuvuoristot ovat matalia ja loivarinteisiä.
- Monissa vuoristoissa on tulivuoria.
- Vuoristot pakottavat pilvet nousemaan, minkä seurauksena sataa vettä. Tästä syystä vuoristojen meren puolella, esimerkiksi Norjassa, on sateinen ilmasto.
- Avainsanat: vuoristo, nuori poimuvuoristo, vanha poimuvuoristo.
- Vuoristoja: Kalliovuoret ja Andit (Amerikassa), Himalaja (Aasiassa), Alpit (Euroopassa).