6. Levoton maankuori

6.1 Maapallon piirteet

Maapallon ikä on noin 4,5 miljardia vuotta. Alussa maapallo oli viileä, mutta vähitellen sen lämpötila alkoi nousta. Tämän lämpenemisen seurauksena raskaimmat aineet valuivat maapallon ytimeen ja kevyempi kiviaines jäi "kellumaan" maan pinnalle. Tällöin maapallo sai eri kerroksensa.

Maapallon sisällä olevissa kerroksissa on energiaa, joka saa aikaan muutoksia maankuoressa, esimerkiksi maanjäristyksiä. Näitä muutoksia kutsutaan sisäisiksi tekijöiksi.

Auringon maapallolle tuleva energia saa aikaan tapahtumia, jotka muokkaavat maanpintaa. Tällaisia ovat muun muassa tuuli ja sade. Koska muutokset tapahtuvat maapallon pinnan ulkopuolella, niitä sanotaan ulkoisiksi tekijöiksi.


Yle: Maan synty


​​

6.2 Maan osat

Maapallo voidaan jakaa kolmeen osaan: kuori, vaippa ja ydin.

Maan kuori on paksuudeltaan muutamasta kilometristä muutamiin kymmeniin kilometreihin. Mereiset laatat ovat ohuempia kuin mantereiset laatat.

Vaipan paksuus on noin 3 000 kilometriä. Myös ydin, joka muodostuu nestemäisestä ulkoytimestä ja kiinteästä sisäytimestä, on noin 3 000 kilometrin paksuinen.



​

6.3 Mannerlaatat

Maapallon kuorikerros on jakautunut erikokoisiin osiin, joita kutsutaan litosfäärilaatoiksi, mannerlaatoiksi tai laatoiksi. Nämä laatat voivat koostua niin mantereisista kuin merellisistäkin osista, ja niiden liikkuessa ne voivat törmätä toisiinsa, erkaantua toisistaan tai liukua toistensa ohi.

Maapallon kuorikerros on jakautunut seitsemään isompaan mannerlaattaan eli Afrikan, Antarktiksen, Australian–Intian, Etelä-Amerikan, Euraasian, Pohjois-Amerikan ja Tyynenmeren laattoihin. Lisäksi maapallolla on lukuisia pienempiä laattoja. Nämä laatat kelluvat ja liikkuvat sulan kiviaineksen päällä.

Vuosimiljoonien aikana mannerlaatat ovat liikkuneet vaihtaen paikkaa ja muotoaan. Ne jatkavat liikkumista edelleen.

Alaluku 6.9 Lisätietoa mannerlaatoista


Animaatio maankuoren laattojen liikkeistä

​​

​

6.4 Maapallon sisäiset tekijät

Maapallon sisäiset eli endogeeniset tekijät saavat alkunsa maapallon sisältä lämpöenergian avulla tapahtuvista virtauksista.

Virtaus on maan vaipassa sulan kivimassan hidasta liikettä, mikä saa mannerlaatat liikkumaan.

Sisäisiä tekijöitä ovat muun muassa mannerlaattojen liikkeet, vuorten poimutukset, maanjäristykset ja tulivuoritoiminta​.


6.5 Mannerlaattojen liikkuminen

Laatat voivat liikkua toisiinsa nähden eri tavoin. Ylimmässä piirroksessa laatat erkanevat valtameren keskiselänteellä. Keskimmäisessä piirroksessa laatat liikkuvat sivuttain. Alimmassa piirroksessa kaksi laattaa törmää toisiinsa.

Atlantin keskiselänteellä Euraasian laatta ja Pohjois- Amerikan laatta erkaantuvat toisistaan muutaman sentin vuosivauhdilla. Kun litosfäärilaatat törmäävät, tuhoutuu laattaa, mutta litosfäärilaattojen erkaantuessa puolestaan syntyy uutta laattaa, kun merenpohjassa laattojen raosta pursuava magma jähmettyy. Joskus jähmettynyt laava kasvaa jopa merenpinnan tasolle ja synnyttää uuden saaren. Näin on saanut alkunsa esimerkiksi Islanti, joka on syntynyt laavasta kahden laatan loittonemiskohtaan.

Litosfäärilaatat voivat myös liukua toistensa ohi samalla hangaten toisiaan (keskimmäinen piirros). Tästä hyvänä esimerkkinä San Andreasin siirros Kaliforniassa. Siirroksen pituus on vajaa 1 300 kilometriä. Siirroksen kohdalla laatat liikkuvat eri suuntiin, mikä aiheuttaa voimakkaitakin maanjäristyksiä. Tällä alueella sijaitsee monia miljoonakaupunkeja

Kun laatat törmäävät toisiinsa, syntyy muun muassa tulivuoren purkauksia ja poimuvuoristoja (alin piirros). Laattojen liikkuessa havaitaan paljon myös maanjäristyksiä. Yksi törmäysvyöhyke kulkee esimerkiksi Välimeren halki Afrikan laatan liikkuessa kohti pohjoista. Törmäyksen tuloksena ovat syntyneet muun muassa Alpit, Karpaatit, Balkanvuoret ja Apenniinit. Näillä alueilla on myös aktiivisia tulivuoria, kuten Etna, Stromboli ja Vesuvius.


Tulivuori Ecuadorissa. Se on syntynyt kun kaksi mannerlaattaa ovat törmänneet toisiinsa, ja sulaa magmaa purkautuu maan pinnalle.

​

6.6 Maanjäristykset

Maanjäristys johtuu Maapallon mannerlaattojen liukumisesta tai peruskallion tärähtelystä. Maanjäristykset tapahtuvat yleensä laattojen reuna-alueilla.

Maanjäristyksen voimakkuutta mitataan Richterin asteikolla (magnitudi). Alle kahden Richterin asteikolla mitattu maanjäristys jää ihmisiltä huomaamatta.

Jos voimakkuus on yli yhdeksän, maanjäristykset aiheuttavat tuhansien kilometrien alueella suurta tuhoa. Onneksi tällaisia järistyksiä sattuu vain noin kerran 20 vuodessa.

Maanjäristys saa alkunsa jopa satojen kilometrien syvyydessä maapallon sisällä.

Maanjäristyksen seuraukset eivät rajoitu vain rakennusten vaurioihin, vaan niihin liittyy nopeasti myös tuhansien ihmisten loukkaantumiset, kuolemat ja kotien omaisuusvahingot.

Maanjäristys voi aiheuttaa myös tuhoisia tsunameja ja maanvyöryjä.

Maanjäristysten ennustaminen on vaikeaa. Joillakin alueilla järistyksiä voi tulla tietyin väliajoin, mutta tarkkaa aikaa tai paikkaa ei tiedetä.


Maanjäristyksen voimakkuus ilmoitetaan Richterin asteikolla. Suomessa on vuosittain meljo heikkoja järityksiä (asteikko 1-3).

Alaluku 6.10 Lisätietoa maanjäristyksistä

Tuhoisimmat maanjäristykset viime aikoina
Tapahtuma Alue Aika Kuolonuhreja (arvio)
Maanjäristys Haiti (Keski-Amerikka) 12.10.2010 223 000
Maanjäristys ja tuhoisa tsunami Sumatran edusta (Indonesia, Aasia) 26.12.2004 220 000
Maanjäristys Pakistan, Intia, Afganistan 8.10.2005 88 000
Maanjäristys Kiinan keskiosat 12.5.2008 84 000
Maanjäristys Iran (Aasia) 20.6.1990 40 000
Maanjäristys Iran (Aasia) 26.12.2003 26 000

Reaaliaikainen kartta maanjäristyksistä YLE: maanjäristykset


​

6.7 Tsunami

Tsunami tulee japanin kielestä tsu-nami eli satama-aalto. Tsunami eli hyökyaalto on merenpohjan liikkeestä syntynyt sarja aaltoja. Tsunami voi syntyä maanjäristyksen, mutta myös mereen syöksyneen maanvyöryn, tulivuorenpurkauksen tai meteoriitin iskun seurauksena.

Tsunami saa meren vesimassat liikkeelle. Tsunamin synnyttämän aallonpituus voi olla jopa satoja kilometrejä ja aallonkorkeus jopa 10–30 metriä. Aallon etenemisnopeus 500–900 km/h. Nopeus riippuu meren syvyydestä.

Rannikkoa kohden tsunamin vauhti hidastuu, mutta aallokon korkeus kasvaa. Juoksemalla aaltoa ei pääse karkuun.

Tsunamin tuhovoima rannassa johtuu sen voimakkaasta virtauksesta, jolloin autotkin ovat kevyitä lähtemään virran mukana. Erityisesti loivilla rannoilla tuhot ovat jyrkkiä rantoja suuremmat, kun vesimassat voivat työntyä mantereelle kilometrejä.

Nykyisin monissa maissa on käytössä tsunamivaroitusjärjestelmä, joka antaa varoituksen kaikista suurimmista maanjäristyksistä. Tämän jälkeen tarkkaillaan merenpinnan tasoja järistyksen läheltä ja päätetään, annetaanko tsunamivaroitus uudelleen vai perutaanko se.

Alaluku 6.11 Lisätietoa tsunameista

​​

6.8 Tulivuoret

Tulivuoret kertovat hyvin siitä, miten maapallon sisällä on kuumaa ja sulaa kivimassaa eli magmaa. Kun mannerlaatat liikkuvat, magman paine maapallon sisällä kasvaa. Magma etsii purkautuakseen heikon kohdan maapallon kuoresta. Maan pinnalle purkautuvaa sulaa kiveä kutsutaan laavaksi.

Tulivuoria, kuten maanjäristyksiäkin, on eniten juuri laattojen reuna-alueilla. Tulivuoria on jopa merenpinnan alla.

Tulivuoren purkaukset kertovat tulivuoren aktiivisuudesta, mutta purkauksen tarkan ajankohdan ennustaminen on mahdotonta. Joillekin tulivuorille on asennettu mittalaitteita, joiden avulla saadaan tietoa tulivuoresta ja vinkkejä mahdollisesta lähestyvästä purkauksesta.

Tulivuoren purkaukset vaikeuttavat myös lentoliikennettä, kun lentoreiteille lentää vulkaanista ainesta, kuten tuhkaa. Tulivuorista vapautuu myös paljon erilaisia kaasuja.

Alaluku 6.12 Lisätietoa tulivuorista

YLE: tulivuoret Kuvia ja videoita kartalla Aktiiviset tulivuoret nyt Animaatio Galapagossaarista
Suurimpia tulivuorten purkauksia
Alue Tulivuori Aika Vahingot
Kreikka Santorini n. 1650 eaa. Erittäin voimakas purkaus ja korkea tsunami. Vahinkojen laajuudesta ei tarkkaa tietoa.
Italia Vesuvius v. 79 n. 3 400 kuollutta mm. Pompejin kaupungissa
Havaiji Kilauea 1983 Laava peitti alleen saaresta n. 80 km2.
Kolumbia Nevado del Ruiz 1984 yli 20 000 kuollutta
Seurattavia tulivuoria
Alue Tulivuori Perusteet
Italia, Napolin seutu Campi Flegrei Ns. supertulivuori. Suuri kaldera, jossa 24 kraatteria. Maanpinta on kohonnut 30 cm 2000-luvulla. Purkausriski on kasvanut. Ks. Tiede-lehti 2/2017.


​​
Tulivuori.

​

Tiivistelmä

  • Maapallon osat: kuori, vaippa ja ydin.
  • Maan kuori koostuu laatoista.
  • Maapallon sisäosista purkautuu sulaa kiveä maan pinnalle.
  • Maankuoren laattojen liikkeet johtuvat maapallon sisäisistä tekijöistä.
  • Laatat liikkuvat eri tavoin suhteessa toisiinsa, mikä aiheuttaa muun muassa maanjäristyksiä ja tulivuorenpurkauksia.
  • Tsunami on merenalaisen maanjäristyksen aiheuttama hyökyaalto.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä