13. Ilmasto muuttuu
Luvun sisällys
13.1 Maapallon lämpötila on vaihdellut
Maapallon ilmasto ei ole ollut pysyvä olotila sen historiassa. Ilmasto on lämmennyt ja kylmentynyt useita kertoja eri syistä, eikä näihin syihin olla pystytty vaikuttamaan.
Nyt meneillään oleva ilmastonmuutos kohti lämpimämpää maapalloa on ollut poikkeuksellisen nopeaa ja voimakasta. Se on ihmisen toiminnan aiheuttamaa. Me kuormitamme ympäristöä liikaa.
Tarkastele ilmastoa ja säätä omana elinaikanasi!
Elämän keskiajalla (noin sata miljoonaa vuotta sitten) maapallolla oli lämmin ja kostea ilmasto.
13.2 Mikä on ilmastonmuutos?
Kasvihuonekaasut siis heijastavat osan lämpösäteilystä takaisin maanpinnalle.
Maapallon lämpötila olisi noin 30 astetta kylmempi ilman kasvihuonekaasuja sisältävää ilmakehää.
Ihmisen toiminta on lisännyt kasvihuonekaasujen määrää ilmakehässä, mikä on johtanut ilmaston lämpenemiseen. Lämpeneminen on kuitenkin erisuuruista eri osissa maapalloa. 1900-luku oli lämpimin vuosisata tuhanteen vuoteen. Tätä ihmisen tehostamaa kasvihuoneilmiön voimistumista sanotaan ilmastonmuutokseksi.
Ilmastonmuutos on globaali ilmiö, jonka todentamiseen tarvitaan laajoilta alueilta pitkän aikavälin keskilämpötilatilastoja. Lämpötila vaihtelee paikallisesti, joten ihmisen toiminnan aiheuttama ilmaston lämpeneminen voi jäädä huomaamatta, jos tarkastellaan vain yhtä paikkakuntaa.
13.3 Ilmastonmuutoksen vaikutukset
Ilmastomuutos aiheuttaa ilmaston lämpenemistä. On arvioitu, että maapallon nykyinen keskilämpötila, noin +15 astetta, nousisi muutamia asteita seuraavan 100 vuoden aikana.
NASAn päivittyvät lämpötilakäyrät
Lämpötila nousisi useita asteita myös alueilla, joilla on nykyisin kylmää. Arktisten alueiden ilmaston lämpötila saattaa nousta jopa kaksi kertaa muuta maapalloa nopeammin.
Maapallon keskilämpötila on tilastojen mukaan noussut 1900-luvulla 0,74 astetta, ja lämpeneminen on jatkunut edelleen 2000-luvulla (ks. oheinen kaavio).
Jääkarhu kärsii ilmastonmuutoksen seurauksista.
Ilmaston lämpeneminen aiheuttaa monenlaisia muutoksia kasvien ja eläinten menestymisen mahdollisuuksiin. Helpoimmin nähtävät muutokset tapahtuvat Pohjoisen jäämeren rannikolla. Siellä elävät jääkarhut ja mursut tarvitsevat elämiseen lunta ja jäätä.
Jos ilmasto lämpenee, eikä lunta ja jäätä ole tarpeeksi, niiden elämä vaikeutuu. Jääkarhut rakentavat pesän yleensä rantojen läheisyydessä olevaan paksumpaan lumikinokseen. Lumikinos antaa suojaa poikasille kylmiltä viimoilta. Jääkarhujen elinalueiden jääpeitteen kokonaispinta-ala ja paksuus on pienentynyt viimeisten vuosikymmenten aikana.
Myös erilaiset sään ääri-ilmiöt, kuten myrskyt, tulvat, kuivuus ja metsäpalot tulevat yleistymään ilmastonmuutoksen seurauksena.
NASAn animaatioita
Ilmastonmuutoksen seurauksena sään ääri-ilmiöt yleistyvät. Prahan tulvat kesällä 2013.
Meriveden lämpeneminen lisää trooppisten myrskyjen todennäköisyyttä ja niiden voimaa ja myrskyt yleistyvät sellaisillakin alueilla, joilla ne ovat yleensä olleet harvinaisia.
Kuivuus ja rankat sateet aiheuttavat haasteita maanviljelyyn. Huonot sadot vaikuttavat suoraan paikallisten toimeentuloon.
Kuivuus lisää myös metsäpalojen vaaraa, ja niiden seurauksena ilmaan pääsee entistä enemmän ilmakehää lämmittäviä kaasuja.
Itävallan kuulusin Grossglocknerin jäätikkö pienenee koko ajan.
Vuoristojäätiköt ovat kutistuneet jo nykyisen lämpenemisen seurauksena.
Jäätiköiden sulaminen nostaa merenpintaa, jolloin viljelymaat suolaantuvat ja rannikon maa-alueet vähenevät.
Video ilmastonmuutoksen riskeistä Suomessa Video Suomen talven muutoksista Yle: Suomen ilmasto muuttuu
13.4 Kasvihuonekaasut ja niiden päästölähteet
Kasvihuonekaasu on yhteisnimitys kasvihuoneilmiötä voimistaville kaasuille. Kasvihuonekaasuja ovat muun muassa hiilidioksidi (CO2) ja metaani (CH4).
Kasvihuonekaasujen määrät lisääntyvät ihmisten toiminnan vuoksi. Jokapäiväiset tekemisemme tuottavat valtavasti kasvihuonekaasuja. Kun liikumme autolla paikasta toiseen, tuotamme ravintoa tai lämmitämme asuntoja, syntyy kasvihuonekaasuja.
Hiilidioksidi on merkittävin ihmisen tuottamista kasvihuonekaasuista. Hiilidioksidipäästöjä syntyy, kun poltetaan fossiilisia polttoaineita, kuten maaöljyä, kivihiiltä tai maakaasua. Suuria hiilidioksidin tuottajia ovat esimerkiksi teollisuus, liikenne, energian tuotanto ja kaskeaminen. Metsien hakkuut vähentävät hiilidioksidin poistumista ilmakehästä, sillä vihreät kasvit ottavat ilmasta hiilidioksidia sitoakseen sen fotosynteesissä yhteyttämistuotteisiin.
Metaani on toiseksi merkittävin ihmisen toiminnan lisäämä kasvihuonekaasu. Metaanikaasua muodostuu, kun hiilipitoinen aines (kuten kuolleet kasvin osat) mädäntyy hapettomissa olosuhteissa.
Suomessa metaanipäästöjä tulee esimerkiksi kaatopaikoilta, jätevedenpuhdistuksesta, karjataloudesta ja puukiukaiden lämmityksestä. Tulevaisuudessa metaanipäästöjen määrä kaatopaikoilla tulee lisääntymään, ellei jätemäärän kasvua saada pysäytettyä.
Metaania vapautuu mm. riisipelloilta.
13.5 Mitä voimme tehdä ilmastomuutoksen hillitsemiseksi?
Ilmastonmuutoksen hidastaminen on meidän kaikkien tehtävä. Muutaman asteen lämpötilan nousu vaikuttaa niin merellä, maalla kuin ilmassakin.
Me kaikki voimme vaikuttaa omalta osaltamme ilmaston hyvinvointiin.
Energian käytön vähentäminen teollisuudessa, liikenteessä, asumisessa ja ruuantuotannossa ovat keinoja hillitä ilmastonmuutosta.
Tuulivoiman käyttö hidastaa ilmastonmuutosta.
Metsien hävittäminen lisää myös ilmastonmuutosta, joten metsiä tulisi käyttää siten, että niiden määrä säilyisi mahdollisimman suurena.
Suomessa kasvihuonekaasujen päästöt ovat kolminkertaiset koko maapallon keskiarvoon verrattuna. Meidän tulisi kuormittaa vähemmän ympäristöä ja suosia ympäristöystävällisiä tuotteita. Teollistuneissa maissa käytetään liikaa energiaa, ostetaan turhia tuotteita ja heitetään ruokaa roskikseen. Kehitysmaissa pystytään elämään monin verroin säästeliäämmin ja ympäristöystävällisemmin.
Ilmastonmuutoksen nopea pysäyttäminen on mahdotonta, sillä monet ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut säilyvät ilmakehässä pitkään. Ilmastonmuutosta voidaan kuitenkin hidastaa monin keinoin erityisesti kansainvälisellä yhteistyöllä. Koska maapallon ilmasto on muuttumassa, on ilmastonmuutokseen myös sopeuduttava.
Tavalliset ihmiset voivat osallistua monin tavoin ilmastonmuutoksen hidastamiseen.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat olleet näkyvissä maapallolla jo melko pitkään, mutta kansainvälisesti päästöjen rajoittamiseen on ryhdytty vasta 2000–luvulla. Erilaisilla kansainvälisillä sopimuksilla pyritäänkin vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä.
Energiantuotannosta peräisin olevat kasvihuonekaasupäästöt muodostavat suuren osan kokonaispäästöistä. Energiankulutuksen vähentäminen ja uusiutuvien energiamuotojen käyttäminen pienentävät kasvihuonekaasupäästöjä. Energiankäytön vähentäminen on energiatehokkuuden päätavoite. Energiatehokkuudella tarkoitetaan tietyn tuotteen valmistamista entistä pienemmällä energiamäärällä, mikä puolestaan vähentää ympäristöpäästöjä.
Joukkoliikenteen käyttö säästää energiaa.
Suomalaisten energiankulutus on muuttumassa ilmastoa säästävään suuntaan. Fossiilisilla polttoaineilla tuotetun energian määrä on vähentynyt. Uusiutuvien energiamuotojen ja ydinvoiman käyttö on yleistynyt energiantuotannossa. Energiankulutusta ovat pienentäneet energiatehokkuuden lisääntyminen teollisuudessa, liikenteessä ja asumisessa.
Rakennuksiin voidaan asentaa lämpöpumppuja ja maalämpöjärjestelmiä. Ympäristöystävällisiä valintoja ovat muun muassa joukkoliikenteen suosiminen ja biopolttoaineiden käytön lisääminen. Tekniikan kehittyminen on parantanut laitteiden (pumput, kompressorit ja moottorit) energiatehokkuutta ja siten myös vähentänyt niiden energiankulutusta.
Tiivistelmä
Elämä maapallolla perustuu kasvihuoneilmiöön, jonka vuoksi lämpöenergian karkaaminen avaruuteen hidastuu.- Ihminen tehostaa kasvihuoneilmiötä eli aiheuttaa ilmastonmuutosta lisäämällä kasvihuonekaasujen määrää ilmakehässä.
- Merkittävimpiä ihmisen toiminnan lisäämiä kasvihuonekaasuja ovat hiilidioksidi ja metaani.
- Hiilidioksidia syntyy esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden polttamisesta.
- Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa koko maapalloon. Jäätiköiden määrä pienenee, äärimmäiset sääolosuhteet lisääntynevät, ja sademäärät muuttunevat eri ilmastovyöhykkeillä.
- Ilmastonmuutos vaikuttaa esimerkiksi eliöiden levinneisyysalueisiin ja altistaa osan lajeista sukupuutolle.
- Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on tehokkain tapa hillitä kasvihuoneilmiön voimistumista. Päästöjä voidaan pienentää kulutusta vähentämällä, suosimalla uusiutuvia energiamuotoja, lisäämällä hiilinieluja ja kehittämällä ympäristötekniikkaa.