Termit Quizletissä

aavikko
Kasvillisuusalue, jossa sataa harvoin. Tämän takia suurin osa maanpinnasta on kasvitonta ja paljasta.

aikavyöhyke
Maapallon alue, jossa on sama kellonaika. Esimerkiksi Suomi, Kreikka ja Kenia kuuluvat vyöhykkeeseen GMT+2.

aro
Lauhkean vyöhykkeen ruohosto. Mm. preeria Yhdysvalloissa.

asteverkko
Koordinaatisto, joka muodostuu leveys- ja pituuspiireistä.

AU
Maan etäisyys Auringosta on 1 AU eli 150 000 000 km.

Aurinkokunta
Avaruuden järjestelmä, jossa Aurinko, planeetat (mm. Maa) ja muita taivaankappaleita.

biodiversiteetti
Luonnon monimuotoisuus. Esimerkiksi maapallolla tai saarella elävien lajien määrä.

bruttokansantuote
Valtion tuotannon määrä dollareina. BKT ilmoittaa siis valtion taloudellista suuruutta. Kun BKT jaetaan asukasluvulla, voidaan vertailla valtioiden talouden suuruutta asukasta kohden.

eroosio
Kallio- tai maaperän kuluminen esimerkiksi tuulen tai veden kuluttavan vaikutuksen tuloksena.

Euroopan unioni
28 eurooppalaisen jäsenvaltion muodostama taloudellinen ja poliittinen liitto. Mm. Suomi, Ruotsi ja Saksa kuuluvat EU:hun.

galaksi
Tähtijärjestelmä, jossa valtava määrä tähtiä ja muita taivaankappaleita.

geomedia
Geomedialla tarkoitetaan maantieteellisten tiedonhankinta- ja esitystapojen, kuten karttojen, graafisten kuvaajien, kuvamateriaalien, kirjallisten lähteiden ja suullisten esitysten monipuolista käyttöä.

Greenwichin mediaani
Lontoon kautta kulkeva 0-pituuspiiri.

havumetsävyöhyke
Lauhkean vyöhykkeen metsä, jossa kasvaa lumeen ja talveen sopeutuneita havupuita.

hurrikaani
Trooppinen pyörremyrsky Amerikassa.

ilmastodiagrammi
Kuukausien keskimääräistä sademäärää ja lämpötilaa kuvaava diagrammi. Lämpötila piirretään viivana, ja sademäärä ilmoitetaan pylväinä.

ilmastonmuutos
Ilmastonmuutoksella tarkoitetaan ihmisen toimien aiheuttamaa ilmaston lämpenemistä.

karkausvuosi
Vuosi, jolloin helmikuussa on 29 päivää. Karkausvuosi on joka neljäs vuosi, esimerkiksi 2016 ja 2020.

karttaprojektio
Menetelmä, jossa maapallon pinta tai osa siitä projisoidaan kaksiulotteiselle tasolle kartaksi. Eli käytännössä ne vaiheet, kun pallomaisen maapallon pinta piirretään paperille tai tietokoneen ohjelmalle.

kasvihuoneilmiö
Maapallon ilmaston pysyminen lämpimänä ilmakehässä olevien kaasujen, kuten vesihöyryn ja muiden kasvihuonekaasujen takia. Ilman näitä kaasuja maapallon lämpötila olisi selvästi alempi.

kasvihuonekaasut
Ilmakehän kaasut, jotka sitovat auringon lämpösäteilyä ja estävät lämmön säteilyä ulos ilmakehästä. Esimerkiksi hiilidioksidi ja metaani.

kesäpäivänseisaus
Kesäkuussa (suunnilleen juhannuksena) oleva hetki, jolloin Aurinko paistaa kohtisuoraan Kravun kääntöpiirille.

kevätpäivätasaus
Hetki, kun Aurinko paistaa kohtisuoraan päiväntasaajalle. Maaliskuun 20. tai 21. päivä.

kuukausi
Aika, joka Kuulta kuluu kiertää maapallo. Noin 27 vrk 7h.

laava
Sula, tuliperäinen kivi maan pinnalla.

lehtimetsävyöhyke
Lauhkean vyöhykkeen metsätyyppi, jossa maalajina on yleensä multaa.

lämpövyöhykkeet
Maapallon leveyspiirien suuntaiset alueet, joiden sisällä on melko samanlainen vuodenaikainen lämpötila. Kuuma, lämmin, lauhkea ja kylmä vyöhyke.

maastokartta
Suomalainen 1:50 000 -mittakaavan kartta.

magma
Maapallon vaipassa ja tulivuoren sisällä oleva sula kiviaines.

manner
Suuri, yhtenäinen maapallon maa-ala. Pohjois-Amerikka, Etelä-Amerikka, Euraasia, Afrikka, Australia ja Etelämanner.

mannerilmasto
Lauhkean vyöhykkeen ilmastoalue, jossa sataa melko vähän ja jossa vuodenaikojen lämpötilaerot ovat suuret.

mannerlaatta
Maapallon kuoren yhtenäinen osa. Litosfäärilaatta.

meanderointi
Joen mutkittelu, kun joki kuluttaa vähitellen joen ulkoreunaa ja tuo ainesta joen sisämutkaan.

konvektiosade
Ilmamassan kohoamisen ja viilenemisen seurauksena syntyvä sade.

meri-ilmasto
Lauhkean vyöhykkeen ilmastoalue, jossa sataa paljon ja vuodenaikojen lämpötilaerot eivät ole suuret.

merivirta
Merivirta on jopa 1000 km levyinen meren pintaveden pysyvä virtaus. Esimerkiksi Golf-virta tuo lämmintä vettä Atlantin halki Amerikasta Pohjois-Eurooppaan.

monimuotoisuuskeskus
Maapallon alue (esimerkiksi Madagaskar), jossa lajimonimuotoisuus on poikkeuksellisen suuri.

monsuuni-ilmasto
Monsuuni-ilmastolla tarkoitetaan Aasiassa vaikuttavaa ilmastoa, jossa on sadekausi ja kuivakausi.

pasaatituuli
Kohti päiväntasaajaa puhaltava pysyvä tuuli.

poimuvuoristo
Mannerlaattojen törmäyksen seurauksena syntynyt vuoristo.

päivämääräraja
Tyynellämerellä oleva kohta, vuorokausi vaihtuu. Pääosin piiri, jossa 180 asteen pituuspiirit kohtaavat.

rakkakivikko
Mm. Lapin tunturien rinteiden pakkasrapautumisen synnyttämä kivikko.

rapautuminen
Kallioperän tai kiven rikkoutuminen tai hajoaminen esimerkiksi veden jäätymisen seurauksena. Pakkas- ja lämpörapautuminen sekä kemiallinen rapautuminen.

rintamasade
Kun lämmin ilmamassa kohtaa kylmän ilmamassan, lämmin ilma kohoaa kevyempänä kylmän ilman päälle → sade. Kylmän ilman rintama toimii kuin vuoristosateiden tapauksessa vuoristo. Mm. Suomessa syklonit.

sademetsäkasvillisuus
Runsasta ja lajirikasta kasvillisuutta päiväntasaajan tuntumassa, jossa sataa paljon ja on ympäri vuoden lämmintä.

savanni
Kuuman vyöhykkeen ruohosto. Mm. Afrikassa.

siirtomaa
Varsinaisen valtion ulkopuolinen maa-alue, joka on isäntämaan kontrollissa. Esimerkiksi Intia oli Englannin (Iso-Britannian) siirtomaa.

maapallon sisäinen tekijä
Maapallon sisällä olevan energian synnyttämä ilmiö, kuten maanjäristys tai tulivuorenpurkaus. Endogeeninen tekijä.

syyspäivätasaus
Hetki, kun Aurinko paistaa kohtisuoraan päiväntasaajalle. Syyskuun 22. tai 23. päivä.

suisto
Joen laskukohta, johon kertynyt joen tuomaa ainesta muodostaen ylhäältä katsottuna kolmiomaisen muodostelman. Delta.

supernova
Supernova on tähden räjähdys. Monet paljain silmin havaitut supernovat ovat näkyneet Maahan vuosien ajan. Räjähtävästä supernovasta jää jäljelle hehkuva jäänne, joka on nähtävissä tuhansiakin vuosia.

taifuuni
Trooppinen pyörremyrsky Itä-Aasiassa.

talvipäivänseisaus
Joulukuussa (ennen joulua) oleva hetki, jolloin Aurinko paistaa kohtisuoraan Kauriin kääntöpiirille.

tippukiviluola
Kemiallisen rapautumisen synnyttämä luola kalkkikivialueella.

tornado
Ukkosrintamassa muodostuva voimakas, ylös kohoavia pyörretuuli. Trombi on kuin pieni tornado.

tsunami
Merenpohjan maanjäristyksen laukaiseva hyökyaalto.

tundra
Kylmän vyöhykkeen kasvillisuus, jossa mm. sammalia ja jäkäliä.

U-laakso
Jäätikköeroosion aiheuttama loivarinteinen ja -pohjainen laakso.

universumi
Maailmankaikkeus

valovuosi
Matka, jonka valonsäde kulkee vuodessa. Noin 9,5 biljoonaa kilometriä. Likiarvo metreissä saadaan kaavalla: 300 000 m/s (valon nopeus) * 365 vrk * 86 400 s (vuorokauden pituus sekunteina).

valuma-alue
Alue, jolta vesi virtaa jokeen, järveen tai mereen.

V-laakso
Jokieroosion aiheuttama jyrkkärinteinen ja -pohjainen laakso.

vuoristokasvillisuus
Vuorten huippujen läheisyydessä olevaa niukkaa kasvillisuutta.

vuoristosade
Sade, joka syntyy, kun vuoristo pakottaa mereltä puhaltavan leudon ja kostean tuulen tuoman ilman nousemaan ja lopulta satamaan.

vuorokausi
Aika, jonka aikana maapallo pyörähtää akselinsa ympäri. 24 tuntia.

vuorovesi
Kuun ja Auringon painovoimien vaikutuksesta tapahtuvaa merenpintojen nousua ja laskua.

väli-ilmasto
Lauhkean vyöhykkeen ilmastoalue, joka manner- ja meri-ilmaston välimuoto. Mm. Suomessa.

välimerenilmasto
Talvisateiden ilmasto. Kesä on kuuma ja kuiva, talvi on lämmin ja sateinen.

välimerenkasvillisuus
Kasvillisuustyyppi, jonka kasvit sietävät kuumaa ja kuivaa kesää. Nahkealehtinen kasvillisuus.