Oletko koskaan nähnyt taivaalla lyhyttä valoilmiötä, joka on hävinnyt, kun olet räpäyttänyt silmiäsi? Tähdenlennoksi eli meteoriksi kutsutun ilmiön on saanut aikaan asteroideja pienempi kappale, meteoroidi, joka saapuessaan Maan ilmakehään on kuumentunut ja jättänyt taakseen lyhytkestoisen kirkkaan vanan.

Pienimmät meteoroidit eivät pääse maan pinnalle saakka. Isoimmat iskeytyvät maahan meteoriitteina. Maahan arvellaan törmäävän vuorokaudessa jopa sata tonnia avaruudellista ainesta.

Lähihistorian tuhoisin meteori räjähti Venäjän Tsheljabinskissa 15.2.2013. Arvioiden mukaan kyseessä oli läpimitaltaan 15–17 metrin kokoinen asteroidi, joka räjähti ilmakehässä 30–50 kilometrin korkeudessa. Se aiheutti yli 1 000 ihmisen loukkaantumisen ja noin 10 miljoonan euron aineelliset vahingot. Vain Tunguskan vuonna 1908 tapahtunut räjähdys on lähiaikoina ollut voimakkaampi.

Muumilaaksossakin pelättiin pyrstötähteä, mutta mitä pelättiin? Pyrstötähdet eli komeetat ovat jäästä ja pölystä muodostuneita kappaleita, jotka kiertävät Aurinkoa hyvin säännöllisillä radoilla. Niiden paha maine periytyy keskiajalta, jolloin niiden ilmestymistä taivaalle pidettiin tuhon enteenä. Tämä ei kuitenkaan liittynyt siihen, että nykyään niiden ratojen tiedetään mahdollisesti risteävän Maan radan kanssa.

Kun komeetta saapuu Auringon vaikutuspiiriin, aurinkotuuli puhaltaa sen pinnasta irti jopa 150 000 000 kilometrin mittaisen pyrstön. Paljain silmin nähtäviä komeettoja ilmaantuu kerran tai kaksi vuosikymmenessä.

Halleyn komeetta on tunnetuin ja sen kiertoaika on 76 vuotta. Koska se viimeksi kiersi Auringon vuonna 1986, seuraavaa kertaa saamme siis vielä odottaa jonkin aikaa. Viimeisimmät paljain silmin nähdyt komeetat ovat olleet Hale-Bopp vuonna 1997 ja Hyakutake vuonna 1996.

​​