Luku 1.

Tehtävä 3.
Alla oleva kuva on Iguassun putouksilta.
a) Selvitä missä maanosassa nuo putoukset sijaitsevat. Etelä-Amerikassa.
b) Minkä valtioiden rajalla putoukset pauhaavat? Argentiinan ja Brasilian.
c) Minkä kolmannen valtion pääkaupunki sijaitsee melko lähellä putouksia? Paraguayn.
Lisätehtävä d) Laske Google Earth-mittasovelluksen avulla matka tähän pääkaupunkiin. Vaihtoehtoisesti voit etsiä etäisyyden internetin välimatkaohjelmien avulla. 324 km (distance Asuncion Iguazu Falls).
________________
Luku 2.

Tehtävä 3. 
Denver 39°45′43″N 104°52′52″W
Tokio 35°41′N 139°41′E
Kairo 30°03′53″N, 31°14′58″E
Santiago (Chile) 33°27′S, 70°40′W

Tehtävä 5.
Etäisyydet:
Paikkakuntien sijainnit löydät esimerkiksi Google Mapsin avulla. Etäisyydet voit tarkastaa etsimällä hyvän internet-sivuston avaulla. Hae haulla "distance Dallas Montreal".
a) Dallasista Montrealiin 2 440 km.
b) Bostonista Vancouveriin 4 028 km.
c) San Josesta Los Angelesiin 492 km.
d) Calgarysta New Yorkin kautta Tampaan 3 263 + 1 759 km = 5 022 km.
e) Phoenixistä Chicagon kautta Montrealiin 2 338 km + 1 199 km = 3 537 km .

________________
Luku 3.

Tehtävä 1.
Kirjoita lyhyt määritelmä seuraavista:
a) universumi. Eli maailmankaikkeus tarkoittaa kaiken olemassa olevan kokonaisuutta. Sisältää niin avaruudessa olevan aineen mutta myös energian.
b) galaksi. Galaksi on tähtien, kaasun, pölyn ja pimeän aineen muodostama suuri järjestelmä. Linnunrata on galaksi, jossa Aurinkokuntamme sijaitsee.
c) valovuosi. Valovuosi on matka, jonka valo kulkee yhdessä vuodessa. Noin 9,5 biljoonaa kilometriä. Matka Aurinkokunnastamme lähimpiin tähtiin on muutama valovuosi.
d) meteoriitti. Avaruudesta Maan pinnalle pudonnut kivi eli taivaan kappale (asteroidi, komeetta, meteoroidi).
e) pyrstötähti. Eli komeetta. Aurinkokunnan pääosin jäästä, pölystä ja kaasusta koostuva taivaankappale.

Tehtävä 3.
Tee tiivistelmä tai ideakartta luvun tekstistä. Avainsanoja: universumi, galaksi, valovuosi, supernova, aurinkokunta, kiviplaneetat, kaasuplaneetat, meteoroidi, meteoriitti, komeetta.


Tehtävä 4.
Valo kulkee 300 000 km/s. Laske tämän avulla seuraavat asiat.
a) Valon aika tulla Auringosta planeetallemme (etäisyys 150 000 000 km)
500 sekuntia = 8 minuuttia 20 sekuntia.
b) Valon aika tulla Auringosta Neptunuksen (etäisyys 4 500 000 000 km)
15 000 sekuntia = 250 minuuttia.
c) Etäisyys kilometreinä lähimpään tähteen (etäisyys 4,2 valovuotta)
Valovuosi on 9,46 biljoonaa kilometriä: 39,7 biljoonaa kilometriä.

________________
Luku 4.

Tehtävä 2.
a) Mistä johtuvat vuorokaudenajat? Maa kiertää Auringon kerran 24 tunnissa – paikkakunnalla on välillä pimeää ja välillä Aurinko paistaa paikkakunnalle.
b) Entä mitkä seikat vaikuttavat vuodenaikojen vaihteluun? Kun Maa kiertää Aurinkoa, akselikulma pysyy samana. Tästä syystä pohjoinen pallonpuolisko on välillä kallistuneena kohti Aurinkoa (kesä) ja välillä poispäin Auringosta (talvi).
c) Miksi joudumme käyttämään karkauspäivää? Koska Maan kierto Auringon ympäri on 365,25 vuorokautta.
d) Milloin on karkausvuosi? Joka neljäs vuosi, esimerkiksi vuonna 2020.

Tehtävä 3.
Jatka vuorovesi-ilmiöön liittyviä lauseita.
a) Vuorovedeksi kutsutaan....Auringon ja Kuun painovoiman aiheuttamaa merenpinnan korkeuden säännöllistä vaihtelua.
b) Kun kuu on tietyn pituuspiirin yläpuolella, sen vetovoima saa aikaan nousuveden, jonka toinen nimi on (vuoksi). Planeetan vastakkaisella puolella nousuvesi johtuu puolestaan..... siitä, että vastakkaisella puolella maapalloa Kuun aiheuttama painovoima on hieman keskimääräistä pienempi, ja siksi vesi asettuu hieman keskimääräistä kauemmaksi Kuusta.
c) Vuorovesi-ilmiön haittavaikutuksia ovat mm. rannan eroosio (kuluminen) ja satamien toiminnan vaikeutuminen.

Tehtävä 6.
a) Miksi valoisan ajan pituus vaihtelee vuoden eri aikoina? Koska esimerkiksi pohjoinen pallonpuolisko on eri tavoin kallistuneena Aurinkoon nähden. Kesällä pohjoinen puolisko on kallistunut kohti Aurinkoa, tällöin valoisa aika on pisimmillään.

________________
Luku 5.

Tehtävä 3.
A. Mittaa kartaston avulla mittakaavaa hyväksi käyttäen etäisyydet seuraavien paikkojen välillä
a) Intian valtameren leveys 30 eteläistä leveyspiiriä pitkin. Eri kartastojen tarkkuus vaihtelee paljon. Esimerkiksi n. 8 000 kilometriä.
b) Atlantin valtameren leveys päiväntasaajaa pitkin. N. 6 000 km.
c) Hudsoninlahden leveys 60 pohjoista leveyspiiriä pitkin. N. 900 km.
d) Australian leveys Kauriin kääntöpiirin kohdalla. N. 4 000 km.

B. Etsi kartastosta Etelä-Amerikan kartta ja vastaa sen avulla.
a) Manauksen (Brasilia) koordinaatit. 3°S, 60°W.
b) Punta Arenaksen (Chile) koordinaatit.53°S, 70°W.
c) Caracasin (Venezuela) koordinaatit 10°N, 66°W
d) Guayaquilin (Ecuador) koordinaatit 2°S, 79°W.

Tehtävä 4.
b) Tutki piirtämääsi kaaviota. Mitkä ovat pinta-alaltaan kolme suurinta maanosaa? Afrikka, Aasia, Pohjois-Amerikka.
d) Mitkä ovat asukasluvultaan kolme suurinta maanosaa? Aasia, Afrikka, Pohjois-Amerikka.
e) Mikä maanosa on tiheimmin asuttu? Aasia (n. 90 asukasta neliökilometrillä).
f) Mikä maanosa on harvimpaan asuttu? Etelämanner.

Tehtävä 5.
Kerro lyhyesti Nordenskiödin Koillisväylän merimatkan vaiheista.
Ks. Wikipedia. Vega-alus, 21 hengen miehistö, Ruotsista Norjan kautta Venäjälle. Alus juuttui jäihin ja miehistön piti odottaa talven yli, että pääsivät Beringinsalmelle. Vaikka Koillisväylä ei arvaamattomien sääolojen vuoksi soveltunutkaan kauppareitiksi ennen 1900-lukua, Nordenskiöldin retken tieteellinen merkitys tunnustettiin heti.

Tehtävä 6.
Kerro mitä ovat Golf-virta ja Mariaanien hauta. Golf-virta on Sargassomereltä Pohjois-Atlantille tuleva lämmin merivirta. Mariaanien hauta on merien syvin kohta (noin 11 km) Tyynellämerellä.
________________
Luku 6.

Tehtävä 3.
a) Miten tulivuoret syntyvät? Kun vaipasta purkaantuu maan pinnalle sulaa kiveä eli magmaa.
b) Miksi Andit kohoavat? Koska kaksi maankuoren laattaa törmää toisiinsa.
c) Mistä tsunami johtuu? Merenpohjassa tapahtuvan maanjäristyksen seurauksena syntyy korkea hyökyaalto eli tsunami.

Tehtävä 8.
Kerro oheista kuvasarjaa hyväksi käyttäen mantereiden liikkeistä viimeisen 250 miljoonan vuoden ajalta. Avainsanoja: maankuoren laatat, mantereet, maanosat, valtameret, vuoristot. Laattojen määrä on vaihdellut. Aikajakson alussa oli vain kaksi suurmannerta, vähitellen Etelä-Amerikka, Afrikka, Intia ja Australia (oikeammin niiden laatat) erkanivat. Myöhemmin Intian laatta on törmännyt Euraasian laattaan.

Tehtävä 9.
Kerro miten on syntynyt tai mistä johtuu asia tai ilmiö.
a) Andit, jossa on paljon tulivuoria. Mannerlaattojen törmäys.
b) Maanjäristykset Kaliforniassa. Mannerlaattojen liikkuminen sivuittain toisiinsa nähden.
c) Miten on syntynyt Kreikan saariston kuuluisa Santorini? Se on tulivuoren kraatteri.

________________
Luku 7.

Tehtävä 2.
Katso video lumivyöryistä ja kerro sen perusteella lumivyöryjen syntytavoista, niiden seurauksista ja lumivyöryvahinkojen ehkäisemisestä. Lumivyöryn syntymiselle pitää olla jyrkkä rinne, lunta, sopiva sää ja jokin asia, joka laukaisee lumivyöryn. Lumivyöryjen alle voi jäädä ihmisiä ja rakennuksia. Lumivyöryjä voi estää rakennelmin.

Tehtävä 3.
a) Miten Alpit on syntynyt? Alpit on syntynyt, kun Euraasian ja Afrikan laatat törmäsivät toisiinsa ja Afrikan laatta painui Euraasian laatan alle. Tällöin Euraasian laatta nousi ylös ja poimuttui vuoristoksi.
b) Mitkä tekijät vaikuttavat Alppien ja vuoriston kasvillisuuteen? Maaperä, ilmaston lämpö. Ylöspäin mentäessä ilma viilenee.
c) Tarkastele kuvia Alpeilta. Mitä voidaan havaita vuoriston kasvillisuudesta? Alhaalla on lehtimetsää, sitten havumetsää, niittyjä ja ylhäällä on vuoristokasvillisuutta.
d) Mikä on alppialueen tärkein elinkeino? Talviturismi.
e) Mikä vaarantaa tämän elinkeinon tulevaisuutta? Ilmastonmuutos.

________________
Luku 8.

Tehtävä 3.
Selitä seuraavat termit.
a) eroosio. Eroosio on maaperän kulumista.
b) suisto. Suisto on joen laskukohtaan syntyvä kolmionmuotoinen kosteikko.
c) dyyni. Dyyni on tuulen kuljettaman hiekan muodostuma.

Tehtävä 4.
Näppäile seuraavat leveyspiirit ja pituuspiirit Google Mapsin osoitekenttään. Paina enter-näppäintä ja pääset kartan kohteeseen. Valitse satelliittinäkymä. Voit joutua loitontamaan tai lähentämään kohdetta. Kuvat avautuvat hiiren vasemmalla näppäimellä, kun avaat oikean yläkulman valintakentän kuvaikonin. Vastaa sen jälkeen kysymyksiin kunkin tehtävän kohdalta.

KOHDE 1:
46.16276,8.78269
Loitonna kohdetta ja tutki kartalta löytyvää luonnonmaantieteellistä muodostumaa.
1. Mikä muodostuma on kyseessä? Suisto.
2. Miten se on syntynyt? Joki on tuonut ainesta.
3. Mihin se on syntynyt? Joen laskukohtaan.
4. Miten asutus on sijoittunut kyseisen kohteen suhteen? Asutus välttelee joen keskiuomaa.

KOHDE 2:
46.616667, 8.033333
Loitonna jälleen kohdetta.
1. Missä valtiossa olet? Sveitsissä.
2. Miten kohteen lähialueen laaksot ovat muodostuneet? Millä nimellä tällaisia laaksoja kutsutaan? Ne ovat jään kuluttamia U-laaksoja.

KOHDE 3:
49.278467,8.470363
Pikkukaupungin ohi virtaa joki. Loitonna kohdetta.
1. Mikä joki on kyseessä? Rein.
2. Arvioi sen virtausnopeutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä? Se vaihtelee paljon, nopeuteen vaikuttaa valuma-alueen sademäärät.
3. Miksi tulvat ovat tällä alueella mahdollisia? Koska valuma-alue on laaja.
4. Miksi joki meanderoi? Koska joki kulutta ulkoreunaa ja kasaa ainesta sisämutkaan. Nopeasti virtaavat joet eivät meanderoi.
5. Paikan lounais- ja luoteispuolella on kaksi virtaavan veden aiheuttamaa juoluaa. Millä toisella nimellä niitä kutsutaan? Miten ne ovat syntyneet? Makkarajärvet syntyvät, kun joen uoma oikaisee jyrkän mutkan kohdalta.

KOHDE 4: Kirjoita hakukenttään "Seven sisters Sussex"
Valitse valintakentästä kuvat ja katsele alueelta otettuja kuvia. Voit myös tarkentaa lähemmäs kohdetta.
1. Mihin Euroopan valtioon päädyit? Iso-Britanniaan.
2. Mitä rantamuodostumia löydät kuvista ja satelliittinäkymästä? Kalkkikivikallioita.
3. Palauta mieleesi kuinka ne ovat syntyneet. (Kalkkikivi on syntynyt kalkkikuoristen eliöiden kuorista). Kun allakko kuluttaa, kallion alaosaa, ylempi osa lopulta romahtaa. Näin kallio pystyy jyrkkänä.

KOHDE 5:
50.917061,0.971164
Valitse valintakentästä kuvat ja katsele alueelta otettuja kuvia. Voit myös tarkentaa lähemmäs niemen kärkeä.
1. Miten aallot ja tuuli muovaavat tätä niemeä? Ne kuljettavat ja kasaavat hiekkaa.
2. Kuvien perusteella hiekalla rannasta hieman sisämaahan päin näkyy käytössä olevia kalastusveneitä. Miten ne pääsevät takaisin merelle? Ne odottavat nousuvettä.

KOHDE 6:
61.475497,6.845828
1. Mihin valtioon nyt päädyit? Norjaan.
Vie Google mapsin pieni mies laaksoon ja katso kuvaa laaksosta.
2. Kuvaile laaksojen muotoja ympärilläsi. Millä nimellä näitä laaksoja kutsutaan? Vuonoiksi.
3. Miten tuollaiset laaksot syntyvät? Ne ovat U-laaksoja meren rannalla.

KOHDE 7:
57.997237,19.179523
1. Miten Gotlannin Farön raukit ovat syntyneet? Meren aallot ovat kuluttaneet kalliota siten, että vain kovimmat kohdat ovat jääneet jäljelle.

________________
Luku 9.

Tehtävä 2.
b) Mitä tuhoja se on saanut aikaan? Se on tuhonnut kaupunkia.
c) Miten tuhon olisi voinut estää? Ehkä tekemällä suojarakennelmia, pitämällä kasvillisuudesta huolta.
e) Millaisilla alueilla tällaisia massaliikuntoja tapahtuu? Runsassateisilla vuoristoilla.

Tehtävä 3.
Miten lumivyöryjen aiheuttamia tuhoja voidaan ehkäistä? Kasvillisuuden ja suoja-aitojen avulla.

________________
Luku 11.

Tehtävä 3.
Tee taulukko maapallon kasvillisuusalueista. Kerro alueiden kasvillisuuden ja ilmaston piirteitä ja missä vyöhykkeen kasvillisuutta on.

kasvillisuusalue	Piirteet	Ilmasto	Sijainti
Tundra	Ei puita, sammalia, jäkäliä, heiniä, varpuja	Kylmä ilmasto	Mm. Pohjoisen Jäämeren rannalla.
Havumetsä	Havupuita, varpuja.	Kylmätalvinen lauhkea ilmasto.	Noin 55.-65 leveyspiirin välisellä alueella Euraasiassa. Myös Pohjois-Amerikassa.
Lauhkean vyöhykkeen lehtimetsä	Lehtipuita, ravnteikas maaperä.	Lauhkea ilmasto.	Länsi-Eurooppa, Yhdysvaltain kaakkoisosat, Itä-Aasia.
Välimerenkasvillisuus	Kasveille nahkeapintaiset tai pienet lehdet.	Kuuma ja vähäsateinen kesä, lämmin, sateinen talvi.	Välimeren seutu, Kalifornia, myös Australiassa ja Etelä-Afrikassa ja Chilessä.
Aro	Heiniä, sipulikasveja.	Lauhkea ilmasto, sataa liian vähän puille.	Euraasian ja Pohjois-Amerikan sisäosat, Argentiina.
Aavikko	Kasvillisuus olematonta.	Vähäsateinen lämmin tai kuuma ilmasto.	Sahara, Aasian ja Australian sisäosat, Yhdysvaltan länsirannikolla ja Meksikossa, Namibiassa.
Savanni	Heinäkasvillisuutta, jonkin verran puita.	Kuuman ilmaston alueet, joissa 1-2 sadekautta.	Afrikka, Etelä-Amerikka, Intia.
Trooppinen sademetsä	Runsas kasvillisuus	Kuuma, runsassateinen	Päiväntasaajan seutu.
Vuoristokasvillisuus	Niukkaa heinäkasvillisuutta, varpuja, jäkäliä, sammalia.	Kylmä vuoristoilmasto.	Vuorten huiput.

Tehtävä 4.
Lue lisätietoteksti Amazoniasta ja kerro Amazon-joen ja Amazonian merkityksestä lajien suojelulle, maapallon ilmastolle ja ihmisille. Amazonia on yksi maailman lajirikkaimmista alueista. Siellä elää paljon lajeja, joita ei muualla ole. Sademetsän kasvillisuus hillitsee ilmastonmuutosta. Alue on monen alkuperäisväestön asuinalue.

________________
Luku 12.

Tehtävä 2.
a) Missä trooppisia hirmumyrskyjä tavataan? Kuumalla vyöhykkeellä meren rannalla.
b) Miksi niitä ei tavata Suomessa? Hirmumyrskyn syntyminen vaatii lämmintä valtameren vettä.
________________
Luku 13.

Tehtävä 3.
Miten seuraavat ihmisen toiminnat vaikuttavat ilmastonmuutokseen?
a) kaatopaikat. Päästävät kasvihuonekaasuja.
b) metsien hakkuut. Poistaa hiilidioksidia sitovaa puustoa.
c) riisin viljely. Riisipelloilta vapautuu metaania, joka on kasvihuonekaasu.
d) fossiilisten polttoaineiden käyttö. Vapautuu hiilidioksidia, joka on kasvihuonekaasu.

Tehtävä 4.
Minkälaisia vaikutuksia ilmaston lämpenemisellä on
a) Suomessa. Lumipeite vähenee, sateisuus todennäköisyys lisääntyy, merenpinta nousee, sään ääri-ilmiöt lisääntyvät, etelästä leviää Suomeen uusia lajeja, pohjoisen Suomen lajit ovat vaikeuksissa, todennäköisesti peltojen ja metsien tuotto kasvaa lyhyellä aikavälillä.

b) maapallolla. Sään ääri-ilmiöt lisääntyvät, sään ennustaminen vaikeutuu, kasvillisuusalueiden levinneisyydet muuttuvat, ilmastopakolaisuutta, merenpinta nousee.

Tehtävä 6.
a) Ketkä tai mitkä hyötyvät ilmaston lämpenemisestä ja miten? Ilmaston lämpenemisestä hyötyvät kasvi- ja eläinlajit, jotka voivat vallata uusia asuinalueita.
b) Kenelle tai mille ilmaston lämpeneminen aiheuttaa vaikeuksia? Erityisesti merenrannalla ja aavikoiden reunalla asuville. Sään ääri-ilmiöistä kärsiville. Tundran eliöille.
________________
Luku 14.

Tehtävä 2.
a) Tunnista kuvien ekosysteemit. Sademetsä, koralliriutta.
b) Vertaile kuvaparissa olevien ekosysteemien ympäristötekijöitä ja eliöstöä toisiinsa. Molemmissa on lämpöä ja vettä riittävästi runsaalle eliöstölle. Sademetsän tuottajia ovat mm. puut. Koralliriutalla ravintoketjut lähtevät korallieläinten kanssa symbioosissa elävistä levistä.
c) Mitä eroja ja samankaltaisuuksia on kuvien edustamien ekosysteemien biologisessa monimuotoisuudessa? Molemmissa on runsas eliölajisto.