4. Oheinen Suomen kartta esittää erikokoisia taajamia Suomessa
4. Oheinen Suomen kartta esittää erikokoisia taajamia Suomessa.
a) Mitä huomaat kaupunkiseututaajamien ja niiden lievealueiden yleisyydestä, kun ilmiötä tarkastellaan maakuntatasolla?
Jokaisessa maakunnassa on vähintään yksi kaupunkiseututaajama lievealueineen. Yleisimmin maakunnassa on yksi tai kaksi kaupunkiseututaajamaa, mutta joissain maakunnissa on useampi erillinen tai yksi yhteen kasvanut useamman kaupunkiseututaajaman muodostama klusteri, josta on vaikea sanoa mihin yksi kaupunkiseututaajama päättyy ja mistä toinen alkaa. Klusterit sijoittuvat enimmäkseen eteläiseen ja lounaiseen Suomeen.
b) Entä mitä huomaat 5000 asukkaan taajamien ja niiden lievealueiden yleisyydestä?
Yli 5000 asukkaan taajamat sijoittuvat huomattavasti satunnaisemmin. Kaikissa paitsi Etelä-Karjalan maakunnassa on vähintään yksi 5000 asukkaan taajama, mutta joissain on jopa 5 tai enemmän (Etelä-Pohjanmaa 5 ja Pohjois-Pohjanmaa 7). Ne voivat paikoin sijaita hyvin lähellä toisiaan.
c) Selvitä mikä on alin taajama-aste Suomen kunnissa.
Alhaisin taajama-aste on 0% ja se löytyy mm. Luhangasta.
d) Miten Suomessa määritellään kaupunkimainen asutus?
Taajamaksi määritellään kaikki vähintään 200 asukkaan rakennusryhmät, joissa rakennusten välinen etäisyys ei yleensä ole 200 metriä suurempi. Taajamien rajauksissa otetaan huomioon asuinrakennusten lisäksi mm. liike-, toimisto- ym. työpaikkoina käytettävät rakennukset. Taajamat, joissa asukasmäärä ylittää 15 000 muodostavat kaupunkeja.
f) Mikä yhdistää Suomen viittä alhaisimman taajama-asteen kuntaa, jotka ovat Brändö, Föglö, Geta, Kumlinge ja Kökar?
Ne ovat kaikki saaristokuntia ja sijaitsevat ne Ahvenanmaan maakunnassa. Yhtä lukuunottamatta kaikki ne kunnat, joissa taajama-aste on 0% sijaitsevat Ahvenanmaan maakunnassa. Ainoan poikkeuksen tekee Luhanka, joka on mainittu kohdassa c.