Lämpösaareke on ilmiö, jossa kaupunkialueen lämpötila on ympäröiviä harvaan asuttuja alueita korkeampaa

Kaupunkialueiden ympärille kasvavat alueet, joiden rakenne ei ole yhtä kaupunkimainen kun keskusta-alueella. Esikaupunkialueet ovat rakennuskannaltaan monimuotoisempia ja esikaupungistumisen kulta-aikana 1970-luvulla alueet olivat myös huomattavasti väljemmin rakennettuja. Esikaupunkialueet koostuvat usein yhdistelmästä kerrostalo-, omakoti- ja rivitaloasutusta. Alueelle syntyi usein myös sitä palvelevia peruspalveluita, kuten ruokakauppoja, apteekkeja, ravintoloita yms, jotka myöhemmin alueen kasvaessa vaihtuivat supermarketeiksi ja pieniksi ostoskeskittymiksi. Ne olivat nykyisiä kauppakeskuksia huomattavasti pienempiä ja muistuttivat lähinnä kylänraittia kuin varsinaista keskusta. Esikaupungistuminen vastasi rakennemuutoksen tarpeisiin, kun maalta kaupunkiin työn perässä muuttaneet tarvitsivat kohtuuhintaista ja melko väljää ja edullista asumista.

Alueellinen eriytyminen voi johtua monesta tekijästä. Esimerkiksi tulotaso voi olla määräävä tekijä sille kenellä on varaa muuttaa ja asua alueille tietyillä asuinalueilla. Hyvätuloisten suosimilla asuinalueella on usein vähemmän sosiaalisia ongelmia, työttömyyttä ja rikollisuutta, jotka puolestaan keskittyvät voimakkaammin huonompiosaisille alueille, joka edelleen kiihdyttää alueiden eritymistä. Äärimmillään segregaatio johtaa slummiutumiseen ja suljettuihin asuinalueisiin, joissa rikkaat asuvat aitojen tai muurien suojaamina. Segregaatiota voi tapahtua myös etnisen taustan perusteella, jolloin eri ryhmiin kuuluvat ihmiset hakeutuvat asumaan samantaustaisten ihmisten kanssa, jolloin kommunikaatio eri ryhmien välillä heikkenee ja stereotypiat ja toiseuden pelko haittaavat rakentavaa yhteistyötä eri ihmisryhmien välillä.

joutomaa eli käyttämätön maa-alue, jota ei ylläpidetä suunnitelmallisesti. Joutomaita saatetaan luokitella hyödyttämättömäksi alueeksi, mutta todellisuudessa ne lisäävät usein alueen luonnon monimuotoisuutta, joka on kaupunkiluonnolle hyväksi. Joutomaat ovat yleensä eliniältään lyhyitä, sillä varsinkin kaupunkialueilla pyritään maa hyödyntämään maksimaalisesti sen korkean hinnan takia.

Hulevesi on kaupungissa kovilla pinnoilla kulkevaa sulamis- tai sadevettä, jota pyritään ohjaamaan tehokkaasti pois kulkuväyliltä, jotta ne eivät kertyessään aiheuttaisi tulvia. Toimivassa kaupungissa pyritään tehokkaaseen hulevesien hallintaan, jotta kovillakaan sateilla hulevesi ei pääsisi aiheuttamaan rakennuksille vaurioita.

Ekokaupunki on kaupunki, jonka rakennusten ja muun infrastruktuurin suunnittelussa on otettu huomioon ekologisuus sen kaikissa vaiheissa. Ekologisuus koskee rakennusaineita, rakentamiseen käytettävää tekniikkaa, rakennuksia, liikenneverkkoa ja muuta infrastruktuurin suunnittelua ja toteuttamista. Kaikki tähtää siihen, että myös rakennuksissa asuminen ja eläminen on ekologista. Lopulta myös rakennuksen käytöstä poistaminen voi tapahtua ekologisesti, vähäpäästöisesti niin, että mahdollisimman vähän rakentamiseen käytetyistä raaka-aineista menee hukkaan.