Asiaa tutkii moni tieteenala, kuten esimerkiksi argeologia, kielitiede ja genetiikka. Tämä monitieteellisyys on muuttanut perinteistä kuvaa Suomen asuttamisesta. Tulkinnat vaihtelevat eri tieteenalojen välillä.

Uuden tutkimuksen mukaan Suomea ei asutettu yhdellä kertaa, vaan asutus tuli vähitellen useassa eri aallossa ja eri suunnista.

Suomen asutushistoria alkoi viimeisimmän jääkauden jälkeen n. 11 000 vuotta sitten.

Ensimmäiset asukkaat tulivat Suomeen etelästä ja kaakosta. Eräs varhaisimpaan asutusvaiheeseen on ajoitettu löytö on Antrean verkko (n. 8500 eaa.) https://fi.wikipedia.org/wiki/Antrean_verkko joka löytyi Karjalan kannakselta.

Ensimmäiset asukkaat eivät puhuneet Suomea, vaan jotain kadonnutta muinaiskieltä.

Geenitutkimus on osoittanut, että suomalaisten geeneissä on perimää sekä idästä että etelästä. Aikaisemmin arveltiin, että suurin osa perimästä tulisi idästä, mutta viime vuosina on ilmennyt, että etelän osuus on suomalaisten perimässä luultua suurempi.

Viimeinen suuri väestämuutto tapahtui ilmeisesti 500-luvulla jaa.

Saamelaiset ovat geenitutkimuksen perusteella eriytyneet omaksi ryhmäkseen jo ennen jääkauden päättymistä ja ovat saapuneet Suomeen idästä.

Suomalaisten alkuperää on siis vaikea määritellä tarkasti, koska Suomen asukkaat ovat sekoitus väestöryhmistä, jotka ovat tulleet alueelle eri tahoilta ja eri aikoina.