Tarkastele kuvaa, jossa piispa Henrik ja Ruotsin kuningas Eerik saapuvat Suomeen 1100-luvun
puolimaissa niin sanotulla ensimmäisellä ristiretkellä. Kuva on osa kaiverrusta, joka tehtiin noin
1415–20 piispa Henrikin sarkofagiin Nousiaisten kirkkoon.
a) Millainen on kuvan tulkinta ristiretkestä?

● Retki kuvataan sotaretkenä, ja kuvassa se on sijoitettu 1400-luvulle.
● Kuvassa on tuon aikakauden tyypillisiä piirteitä, kuten laivat, aseet, kypärät, koristeet ja
ritarit.
● Kuvan mukaan suomalaiset olivat järjestyneitä ja sotilaallisesti vahvoja.
● Toisessa laivassa on kuningas Eerik asejoukkoineen ja tunnuksenaan Ruotsin lippu, Tre
kronor. Toisessa laivassa on piispa Henrik seurueineen, hengen aseenaan ristisauva ja
päässään piispan päähine. Vaikka kuningas ja piispa saapuvat eri laivoilla, he saapuvat
kuitenkin yhdessä.
● Suomalaisten puolella lipussa on lohikäärmeen kuva, joka symboloi katolisen kirkon
kuvamaailmassa pakanuutta.
● Toisessa kohtauksessa nähdään itse taistelu, joka päättyy suomalaisten tappioon ja
kääntymiseen.
● Taistelukohtaus ja suomalaisten ”pakanoiden” kastaminen kuvataan erikseen. Piispa ei
nöyrtynyttä voitettua suomalaista valele kastevedellä, vaan heittää sen polvistuneen
suomalaisen niskaan.
● Kuva on tehty melkein 300 vuotta myöhemmin, joten se kertoo, millaisena kristinuskon
saapuminen Suomeen haluttiin 1420-luvulla kuvata.

b) Mikä on mielestäsi kuvan historiallinen lähdearvo?
● Kuva on tehty lähes 300 vuotta väitettyjen tapahtumien jälkeen. On siis kysyttävä
lähdekriittisesti, mitä ja mihin lähteisiin perustuen tapahtumista tiedettiin 1400-luvun
alussa.
● Niin sanotusta ristiretkestä ei tiettävästi ollut kirjallisia lähteitä tuolloinkaan, joten se, mitä
tiedettiin, perustui suullisiin kertomuksiin. Kaikki Nousiaisten kirkon sarkofagin kuvat
perustuvat ilmeisesti Pyhän Henrikin legendaan, koska sarkofagin muu kuvitus on myös
legendan mukainen.
● Voi olla, että tässä kuvassa pyrittiin maailman ja näiden tapahtumien kuvaamiseen
symbolisesti eikä realistisesti, sillä se oli kristillisessä taiteessa tapana jo aiemminkin.
1150-luvun tapahtumat esitetään 1400-luvun alun maailmassa.
● Kuvaamisen epärealistisuuteen liittyvät muun muassa seuraavat asiat:
○ Suomalaiset eivät voineet ampua ristiretkeläisiä tykeillä, koska tykkejä käytettiin
Euroopassa ensimmäisen kerran vasta 1300-luvulla.
○ Tykkien lisäksi muutkin aseet ja varusteet ovat 1400-luvulta.
○ Ristiretkeläisten ledung-laivoissa ei vielä ollut keulavarustusta.
○ Kuvan laivoista puuttuvat airot, vaikka 1100-luvulla laivoja yleisesti soudettiin.
○ Kuva ei siis kerro totuutta siitä, mitä oikeasti tapahtui, vaan se kertoo sen, mitä
1400-luvun alussa haluttiin kertoa väitetystä ristiretkestä.
○ Kuvalla on eniten lähdearvoa siinä, miten se kuvaa keskiajan kirkon tapaa oikeuttaa
valtansa.
○ Tämä kuva ja muut sarkofagin kuvat kertovat myös aikakauden taiteesta, jossa
vallitseva tyylisuunta oli gotiikka.