YK kylmän sodan aikana. Vastaukset tehtäviin.
1. Miten toisen maailmansodan lopputulos näkyi YK:n päätöksenteossa?
2. Selitä: turvallisyysneuvosto, veto-oikeus, yleiskokous.
3. Miten kylmä sota näkyi YK:n toiminnassa
a) 1940- ja 1950-luvuilla
b) 1950- ja 1960-luvuilla?
4. Missä YK kylmän sodan aikana
a) onnistui
b) epäonnistui?
Vastaukset:
1. Sodan voittajavaltiot pääsivät turvallisuusneuvoston pysyviksi jäseniksi. Ne saivat veto-oikeuden, eli pystyivät yksin estämään niille epämieluisan päätöksen syntymisen.
2. turvallisuusneuvosto: YK:n päätöksenteloelin, joka koostuu viidestä pysyvästä jäsenestä, joilla on veto-oikeus päätöksiin (Kiina, Venäjä, USA, Iso-Britannia ja Ranska) sekä kymmenestä vaihtuvasta jäsenmaasta. Turvallisuusneuvoston päätös sitoo kaikkia YK:n jäsenmaita.
veto-oikeus: turvallisuusneuvoston pysyvät jäsenmaat pystyvät estämään heille epämieluisan päätöksen turvallisuusneuvostossa.
yleiskokous: kokoontuu vuosittain. Neuvottelu- ja keskustelufoorumi, jossa tehdään järjestön linjapäätökset. Kaikilla jäsenmailla puheoikeus ja yksi ääni äänestyksissä.
3.
a) Yhdysvaltojen asema järjestössä korostui koska sosialistiset maat olivat aliedustettuina. Se kykeni käyttämään YK:ta omien tavoitteidensa ajamiseen.
b) YK:hon liittyi paljon uusia jäsenmaita, joista useat olivat entisiä siirtomaita. Tämä muutti YK:n toimintaa kaksinapaisuudesta moninapaisuuteen. Kylmän sodan asetelma painui taka-alalle ja kehitysmaiden ongelmat nousivat keskiöön.
4.
a) menestystä tuli sosiaalisissa ja humanitaarisissa hankkeissa.
b) YK ei onnistunut täysin päätavoitteessaan sotien ehkäisyssä.
2. Selitä: turvallisyysneuvosto, veto-oikeus, yleiskokous.
3. Miten kylmä sota näkyi YK:n toiminnassa
a) 1940- ja 1950-luvuilla
b) 1950- ja 1960-luvuilla?
4. Missä YK kylmän sodan aikana
a) onnistui
b) epäonnistui?
Vastaukset:
1. Sodan voittajavaltiot pääsivät turvallisuusneuvoston pysyviksi jäseniksi. Ne saivat veto-oikeuden, eli pystyivät yksin estämään niille epämieluisan päätöksen syntymisen.
2. turvallisuusneuvosto: YK:n päätöksenteloelin, joka koostuu viidestä pysyvästä jäsenestä, joilla on veto-oikeus päätöksiin (Kiina, Venäjä, USA, Iso-Britannia ja Ranska) sekä kymmenestä vaihtuvasta jäsenmaasta. Turvallisuusneuvoston päätös sitoo kaikkia YK:n jäsenmaita.
veto-oikeus: turvallisuusneuvoston pysyvät jäsenmaat pystyvät estämään heille epämieluisan päätöksen turvallisuusneuvostossa.
yleiskokous: kokoontuu vuosittain. Neuvottelu- ja keskustelufoorumi, jossa tehdään järjestön linjapäätökset. Kaikilla jäsenmailla puheoikeus ja yksi ääni äänestyksissä.
3.
a) Yhdysvaltojen asema järjestössä korostui koska sosialistiset maat olivat aliedustettuina. Se kykeni käyttämään YK:ta omien tavoitteidensa ajamiseen.
b) YK:hon liittyi paljon uusia jäsenmaita, joista useat olivat entisiä siirtomaita. Tämä muutti YK:n toimintaa kaksinapaisuudesta moninapaisuuteen. Kylmän sodan asetelma painui taka-alalle ja kehitysmaiden ongelmat nousivat keskiöön.
4.
a) menestystä tuli sosiaalisissa ja humanitaarisissa hankkeissa.
b) YK ei onnistunut täysin päätavoitteessaan sotien ehkäisyssä.