FI02.1. kevät 2026

Soveltavan etiikan ryhmätyöt

Ryhmät ja ryhmän numero kertoo aiheen: 
1. Juuso, Melina, Heta
2. Kaius, Emma, Ella
3. Juhana, Ilona, Aamu
4. Mikael H, Iiris, Julia
5. Mikael P, Lotta, Emilia
6. Hetastiina, Sanja, Mimosa
7. Ronja, Emmi, Aada
8. Miska, Esteri, Matleena
9. Nooa, Kaisla, Aino

- tehkää työ slidesiin
- aikaa ke ja to oppitunnit
- vastatkaa selkeästi ja pohtivasti sekä hyödyntäkää kurssin sisältöä
- alla on ohjeita, mitä vastauksessa pitää tulla esille, mutta sisältöä voi myös itse keksiä lisää
- tärkeää eettinen pohdinta --> ei oikeita tai vääriä vastauksia --> tärkeämpää argumenttien perustelu
- plussaa, jos käyttää kurssin aikana oppittuja etiikan käsitteitä ja osassa kohdista voi soveltaa esimerkiksi normatiivisen etiikan teorioita, filosofisia näkemyksiä elämästä tai filosofisia näkemyksiä yhteiskunnasta
- työt esitetään muulle luokalle perjantain tunnilla


RYHMÄ 1. Abortti
- Aiheen esittely:
* Mitä abortilla tarkoitetaan?
* Miksi abortti on eettisesti kiistanalainen?
- Eettiset näkökulmat (vastatkaa vähintään kahdesta eri näkökulmasta):
* Milloin ihmiselämä alkaa? Miksi tämä on moraalisesti tärkeää?
* Kenen oikeudet vastakkain?
* Yksilön vai yhteisön asia?
* Onko selkeitä oikeita tai vääriä ratkaisuja?
* Onko aborttia suorittavalla lääkärillä oikeus ilmaista mielipiteensä ja valita suorittaako toimenpiteen?
- Lainsäädäntö ja käytännön näkökulmat:
* Millainen on Suomen aborttilaki ja miten nykyinen laki eroaa aiemmasta?
* Miten aborttilainsäädäntö vaihtelee eri maissa?
* Mitä aborttilainsäädäntö kertoo yhteiskunnan arvoista?
* Selvittäkää, miten suomalaisten kannat aborttiin jakautuvat
- Argumentit:
* Millaisia argumentteja puolesta ja vastaan?
* Mitkä argumentit tuntuvat vahvimmilta ja miksi?
- Oma pohdinta/ryhmän kanta:
* Mikä on mielipiteenne? --> perustelkaa eettisillä näkökulmilla ja jos ette pääse yksimielisyyteen, voitte esitellä molemmat kannat
* Pitäisikö abortin olla täysin vapaa, osittain rajoitettu vai tiukasti säännelty?

RYHMÄ 2. Eutanasia
- Aiheen esittely:
* Mitä eutanasialla tarkoitetaan?
* Miksi eutanasia on eettisesti kiistanalainen?
- Eettiset näkökulmat (vastatkaa vähintään kahdesta eri näkökulmasta):
* Onko ihmisellä oikeus eutanasiaan? Miksi tämä on moraalisesti tärkeää?
* Mitkä arvot vastakkain?
* Yksilön vai yhteisön asia?
* Onko selkeitä oikeita tai vääriä ratkaisuja?
* Millainen merkitys kärsimyksellä on eettisessä arvioinnissa?
* Kenen valinta ja kenen mielipiteellä merkitystä?
- Lainsäädäntö ja käytännön näkökulmat:
* Millainen on Suomen laki eutanasian suhteen?
* Miten lainsäädäntö vaihtelee eri maissa?
* Mitä lainsäädäntö kertoo yhteiskunnan arvoista?
* Selvittäkää, miten suomalaisten kannat eutanasiaan jakautuvat
- Argumentit:
* Millaisia argumentteja puolesta ja vastaan?
* Mitkä argumentit tuntuvat vahvimmilta ja miksi?
- Oma pohdinta/ryhmän kanta:
* Mikä on mielipiteenne? --> perustelkaa eettisillä näkökulmilla ja jos ette pääse yksimielisyyteen, voitte esitellä molemmat kannat
* Pitäisikö eutanasia sallia Suomessa? Millä ehdoilla?

RYHMÄ 3. Itsemurha
- Aiheen esittely?
* Mitä itsemurhalla tarkoitetaan?
* Miksi itsemurha herättää voimakkaita eettisiä reaktioita?
* Miten itsemurha eroaa eutanasian kysymyksestä?
- Eettiset näkökulmat (vastatkaa vähintään kahdesta eri näkökulmasta):
* Onko ihmisellä oikeus itsemurhaan?
* Mitkä arvot ovat vastakkain?
* Onko itsemurha valinta vai sairauden lopputulos?
* Onko elämä itseisarvo, jota pitää kaikissa tilanteissa suojella?
* Onko ihmisellä moraalinen velvollisuus pysyä elossa läheistensä vuoksi?
- Yhteiskunnallinen näkökulma ja käytännön näkökulmat:
* Kuinka yleistä itsemurha on Suomessa ja maailmalla?
* Millaista ehkäisytyötä Suomessa tehdään?
* Mikä on yhteiskunnan vastuu?
- Argumentit:
* Millaisia argumentteja puolesta ja vastaan?
* Mitkä argumentit tuntuvat vahvimmilta ja miksi?
- Oma pohdinta/ryhmän kanta:
* Mikä on mielipiteenne? --> perustelkaa eettisillä näkökulmilla ja jos ette pääse yksimielisyyteen, voitte esitellä molemmat kannat
* Onko itsemurha aina moraalisesti väärin?
* Miten itsemurhaa tulisi lähestyä eettisesti: yksilön vai yhteiskunnan näkökulmasta?

RYHMÄ 4. Doping
- Aiheen esittely:
* Mitä dopingilla tarkoitetaan?
* Miksi doping on eettisesti kiistanalainen?
* Mitä ero aineilla ja käyttötarkoituksilla? (esim. EPO, anaboliset aineet, piristeet)
- Eettiset näkökulmat (vastatkaa vähintään kahdesta eri näkökulmasta):
* Onko eroa siinä, käytetäänkö dopingia suorituskyvyn kohottamiseen vai ulkonäön muuttamiseen? Kilpaurheilu vs kuntodoping?
* Selvittäkää, mitkä ovat "Enhanced Games" ja arvioikaa sitä, eettisestä näkökulmasta?
* Onko doping moraalisesti väärin oikeasti, vai vain siksi, että se on kiellettyä?
* Miten dopingin käyttö vaikuttaa koko urheilun perusideaan?
* Onko doping väärin muita urheilijoita kohtaan?
- Yhteiskunnalliset ja käytännön näkökulmat:
* Millainen on Suomen laki dopingin suhteen?
* Miten lainsäädäntö vaihtelee eri maissa?
* Mitä käyttö kertoo urheilijan arvoista?
* Kilpaurheilijoiden doping on tarkasti säänneltyä, mutta kuntodoping on yllättävän yleistä. Selvittäkää, miten yleistä kuntodoping on ja miten esimerkiksi kuntosalilla voisitte tunnistaa kuntodouppaajan?
* Kestävyysurheilussa erityisen paljon dopingkohuja ilmenee Keniassa ja muissa matalan tulotason maissa. Onko eettisesti oikein, jos urheilijat käyttävät dopingia, jotta paremman menestyksen myötä nousisivat pois köyhyydestä eli taloudellisin perustein?
- Argumentit:
* Millaisia argumentteja puolesta ja vastaan?
* Mitkä argumentit tuntuvat vahvimmilta ja miksi?
- Oma pohdinta/ryhmän kanta:
* Mikä on mielipiteenne? --> perustelkaa eettisillä näkökulmilla ja jos ette pääse yksimielisyyteen, voitte esitellä molemmat kannat
* Pitäisikö doping sallia?


RYHMÄ 5. Kivun sietäminen ja jatkuva kehityksen hakeminen urheilussa
- Aiheen esittely:
* Miksi kipu ja kärsimyksen sietäminen on keskeistä kestävyysurheilussa?
* Miksi itsensä ylittäminen koetaan arvokkaaksi?
- Eettiset näkökulmat (vastatkaa vähintään kahdesta eri näkökulmasta):
* Missä kulkee raja terveen harjoittelun ja liiallisen kärsimyksen välillä, jos tavoitteena on kuitenkin kehittyä?
* Onko kärsimys itsessään arvokasta?
* Millainen on valmentajan/urheilijan vastuu?
* Onko oikein painostaa itseään/toista ylittämään rajat?
- Filosofinen näkökulma:
* Miten eri normatiivisen etiikan teoriat suhtautuvat siihen, että kuuluuko kärsimys kehitykseen?
* Miten eri filosofiset näkemykset elämästä (epikurolaisuus, stoalaisuus, Friedrich Nietzsche) suhtautuvat aiheeseen?
- Argumentit:
* Millaisia argumentteja puolesta ja vastaan?
* Mitkä argumentit tuntuvat vahvimmilta ja miksi?
- Oma pohdinta ja ryhmän kanta:
* Mikä on mielipiteenne? --> perustelkaa eettisillä näkökulmilla ja jos ette pääse yksimielisyyteen, voitte esitellä molemmat kannat
* Milloin itsensä kehittäminen muuttuu moraaliseksi ongelmaksi?

RYHMÄ 6. Eläinten oikeudet
- Aiheen esittely: 
* Millainen moraalinen asema eläimillä on?
* Ovatko eläimet vain välineitä ihmisille?
*Millaisia eettisesti kyseenalaisia aiheita eläimiin liittyy?
- Eettiset näkökulmat (vastatkaa vähintään kahdesta eri näkökulmasta):
* Onko kärsimyksen kokeminen moraalisesti merkityksellistä?
* Onko eläimen ja ihmisen elämä yhtä arvokas?
* Onko oikein käyttää eläimiä tutkimuksessa, ruoantuotannossa tai viihteessä?
* Onko eläimillä oikeus elää luonnollisen elämänsä, vai onko ihmisen etu tärkeämpi?
- Yhteiskunnallinen ja käytännön näkökulma:
* Millaisia lainsäädäntöjä eläinten suojeluun liittyy Suomessa ja muualla?
* Miten eri maissa suhtaudutaan esimerkiksi eläinkokeisiin, turkistarhauksiin ja lemmikkien hyvinvointiin?
* Mitä eläinsuojelulaki kertoo yhteiskunnan arvoista?
* Miten kuluttajien valinnat ja eläinoikeusjärjestöt vaikuttavat eläinten asemaan?
- Argumentit:
* Millaisia argumentteja puolesta ja vastaan?
* Mitkä argumentit tuntuvat vahvimmilta ja miksi?
- Oma pohdinta/ryhmän kanta: 
* Mikä on mielipiteenne? --> perustelkaa eettisillä näkökulmilla ja jos ette pääse yksimielisyyteen, voitte esitellä molemmat kannat
* Missä tilanteissa eläimen oikeudet ovat tärkeämpiä kuin ihmisen edut ja missä tilanteissa ei?
* Pitäisikö eläinten käyttöä rajoittaa tiukemmin, sallia nykyisessä muodossa vai vapauttaa esimerkiksi laboratoriokokeiden osalta?

RYHMÄ 7. Geeniteknologia
- Aiheen esittely:
* Mitä geeniteknologialla tarkoitetaan?
* Miksi geeniteknologia on eettisesti kiistanalainen?
- Eettiset näkökulmat (vastatkaa vähintään kahdesta eri näkökulmasta):
* Onko oikein muoktata ihmisen geenejä sairauksien ehkäisemiseksi?
* Millaisia moraalisia riskeja liittyy "designer-babyn" luomiseen?
* Kenen edut ovat ensisijaisia: yksilön, vanhempien vai yhteiskunnan?
* Onko tieteellinen edistys itseisarvo, vai pitäisikö sitä rajoittaa eettisin perustein?
* Voiko geenimuuntelu lisätä eriarvoisuutta ja syrjintää?
- Lainsäädäntö ja käytännön näkökulmat:
* Millainen on Suomen lainsäädäntö geenimuuntelun suhteen?
* Miten lainsäädäntö vaihtelee eri maissa?
* Mitä lainsäädäntö kertoo yhteiskunnan arvoista ja riskien arvioinnista?
* Selvittäkää, miten suomalaiset suhtautuvat geeniteknologiaan?
- Argumentit:
* Millaisia argumentteja puolesta ja vastaan?
* Mitkä argumentit tuntuvat vahvimmilta ja miksi?
- Oma pohdinta/ryhmän kanta: 
* Mikä on mielipiteenne? --> perustelkaa eettisillä näkökulmilla ja jos ette pääse yksimielisyyteen, voitte esitellä molemmat kannat
* Missä tilanteissa geeniteknologian käyttö olisi hyväksyttävää ja missä ei?


RYHMÄ 8. Sukupuolten tasa-arvo urheilussa
- Aiheen esittely:
* Mitä sukupuolten tasa-arvolla urheilussa tarkoitetaan?
* Mitä haasteita transurheilijoiden osallistuminen kilpailuihin aiheuttaa?
* Mitä eettisesti kiistanalaisia kysymyksiä aiheeseen liittyy?
- Eettiset näkökulmat (vastatkaa vähintään kahdesta eri näkökulmasta):
* Onko oikein erottaa urheilijat sukupuolen perusteella?
* Miten tasapuolisuus ja yhdenvertaisuus toteutuvat eri kilpailuluokissa?
* Milloin biologinen ero (esim. testosteronitaso) vaikuttaa kilpailun reiluuteen ja milloin ei?
* Onko urheilijan oikeus identiteettiin ja itsemääräämisoikeuteen ristiriidassa kilpailun reiluuden kanssa?
- Yhteiskunnalliset ja käytännön näkökulmat:
* Miten eri urheilujärjestöt (esim. IAAF, kansalliset liitot) suhtautuvat transurheilijoihin?
* Millaisia käytännön ratkaisuja on tehty Suomessa ja maailmalla?
* Mitä päätökset kertovat yhteiskunnan arvoista ja tasa-arvoperiaatteista?
- Argumentit:
* Millaisia argumentteja puolesta (esim. yhdenvertaisuus, osallistumisoikeus) ja vastaan (esim. kilpailun reiluus, fysiologiset erot)?
* Mitkä argumentit tuntuvat vahvimmilta ja miksi?
- Oma pohdinta/ryhmän kanta:
* Mikä on mielipiteenne? --> perustelkaa eettisillä näkökulmilla ja jos ette pääse yksimielisyyteen, voitte esitellä molemmat kannat
* Miten tasa-arvo ja reilu kilpailu voidaan yhdistää urheilussa?
* Kisaako transurheilija naisten vai miesten sarjassa?

RYHMÄ 9. Sananvapaus
- Aiheen esittely:
* Mitä sananvapaudella tarkoitetaan?
* Miksi sananvapaus on eettisesti kiistanalainen joissain tilanteissa (esim. vihapuhe, valeuutiset)?
- Eettiset näkökulmat (vastatkaa vähintään kahdesta eri näkökulmasta):
* Onko sananvapaus absoluuttinen vai rajallinen oikeus?
* Miten yksilön oikeudet ja yhteiskunnan turvallisuus tasapainotetaan?
* Milloin puhe on moraalisesti hyväksyttävää, ja milloin ei?
* Onko moraalisesti oikein rajoittaa sananvapautta, jos se estää vahinkoa muille?
- Lainsäädäntö ja käytännön näkökulmat:
* Millainen on Suomen laki sananvapauden suhteen (perustuslaki, rikoslaki, some-säädökset)?
* Miten sananvapaus vaihtelee eri maissa?
* Mitä lainsäädäntö kertoo yhteiskunnan arvoista ja riskeistä?
* Millaisia rajoja ja käytäntöjä on erityisesti internetissä ja sosiaalisessa mediassa?'
- Argumentit:
* Millaisia argumentteja puolesta ja vastaan?
* Mitkä argumentit tuntuvat vahvimmilta ja miksi?
- Oma pohdinta/ryhmän kanta: 
* Mikä on mielipiteenne? --> perustelkaa eettisillä näkökulmilla ja jos ette pääse yksimielisyyteen, voitte esitellä molemmat kannat
* Milloin sananvapauden rajoittaminen on hyväksyttävää ja milloin ei?

14. Ympäristöetiikan kysymyksiä

Ympäristöfilosofia
- pohditaan luonnon arvoa, ihmisen ja luonnon suhdetta sekä ympäristöongelmien luonnetta ja syitä
- pohtii eettisiä kysymyksiä koskien muiden lajien, ekosysteemien ja tulevien sukupolvien oikeuksia, kyseenalaistaen usein ihmiskeskeisen maailmankuvan
- kysymyksiä esim:
* Onko luonnolla itseisarvo vai vain välinearvo?
* Onko ihmisellä moraalisia velvollisuuksia luontoa kohtaan?
- Ympäristöetiikka on ympäristöfilosofian osa-alue, jossa keskitytään luontoa koskeviin moraalisiin ongelmiin.
- Monet ympäristöetiikan ydinkysymykset liittyvät siihen, millä asioilla on itseisarvo ja millä vain välinearvo.
- itseisarvo: asia, joka on itsessään arvokas oman itsensä vuoksi (esim. onnellisuus, terveys)
- välinearvo: asia, joka on arvokas vain siksi, että se auttaa saavuttamaan jonkin muun päämäärän eli ns. väline itseisarvon saavuttamiseksi 
- Ympäristöetiikan esimerkkikysymyksiä: 
* Mitä pidetään arvokkaana?
* Miten meidän pitäisi toimia suhteessa luontoon?
* Onko saastuttaminen väärin koko luonnon, eläinten vai pelkästään ihmisten vuoksi?

Antroposentrismi eli ihmiskeskeisyys
- näkemyksen mukaan vain ihmisillä on itseisarvo
- ympäristöstä huolehtiminen on tärkeää vain kun siitä on hyötyä ihmisille
- ihminen on kaikkein tärkein olento, ja luontoa, eläimiä ja ympäristöä tarkastellaan ennen kaikkea ihmisen tarpeiden, hyötyjen ja arvojen kautta
- luonnolla on välinearvo, koska se palvelee ihmistä
- saastuttaminen, eläinten kiduttaminen yms. ei väärin ellei se tuota haittaa ihmisille
--> esim. näkemykset siitä, että saastuttaminen heikentää ihmisten elinolosuhteita ja eläinten kiduttaminen aiheuttaa ahdistusta ihmisille ovat antroposentristisiä eli niinsanottu luonnonsuojelukin voi olla ja usein on ihmiskeskeistä
- ongelmat havainnollistuvat viimeinen ihminen - ajatuskokeessa

Sentientimismi
- näkemyksen mukaan tuntevat tai tietoiset olennot ovat itsessään arvokkaita
- monet puolustajat kasvissyöjiä
- ratkaisevaa ei laji (ihminen, eläin..) vaan se pystyykö olento tuntemaan
- jos olento voi kärsiä, se merkitsee moraalisesti
- lajin älykkyydellä, hyödyllisyydellä tai luonnollisuudella ei merkitystä
- näkemykseen ei kuulu kasvit, vesistöt, vuoret yms

Biosentrismi eli elämäkeskeisyys 
- kaikella elämällä on itseisarvo
- kaikilla elävillä (ihmiset, eläimet, kasvit, bakteerit) on itseisarvo
- ihminen on yksi laji muiden joukossa eikä luontaisesti muita parempi
- ihmisen ja luonnon välinen riippuvuus
- eliön hyvä: kaikki elävät olennot pyrkivät hyvään omalla tavallaan 
- eliöillä on luontainen arvokkuus
- ihmisellä ei moraalista oikeutta kohdella muuta elämää pelkkänä välineenä
- ymmärtää atteensa ristiriidan, jonka vuoksi usein korostetaan minimaalista vahinkoa ja kunnioitusta elämää kohtaan 
--> todellisuudessa on hyväksyttävää tappaa kasveja ravinnoksi, mutta turha tuhoaminen, saastuttaminen yms on väärin

Ekosentrismi eli ekosysteemikeskeisyys
- elävä ja eloton luonto ovat molemmat itsessään arvokkaita
- vaaditaan elävien asioiden lisäksi elottomien asioiden huomioimista (ekosysteemit, vesistöt, maaperät, luonnonprosessit yms)
- keskiössä siis ekosysteemin eheys, tasapaino ja jatkuvuus
- Tukee mm. luonnonsuojelualueita, lajien ja elinympäristöjen suojelua, ilmastonmuutoksen torjuntaa yms.
--> joissain tilanteissa esim. metsästys nähdään oikeutettuna, jos se suojelee esim. monimuotoisuutta
- Näkee ihmisen osana luontoa, ei sen yläpuolella. 

Luonnonsuojelu on jaoteltu kahteen luokkaan: 
Pinnallinen ekologia:
- Antroposentrista luonnonsuojelua, joka suhtautuu luontoon raaka-ainevarastona, ja painottaa teknologiaa ja markkinoita luonnonsuojelun välineinä. 
- ihmisellä oikeus suhtautua luontoon välineenä
- ympäristöongelmia pyritään ratkaisemaan ilman, että ihmiskeskeisiä arvoja kyseenalaistetaan
- esimerkkejä kannatettavasta toiminnasta:
* pyritään jalostamaan esim. saastumista kestäviä lajeja
* suojellaan metsiä, jotta resurssit eivät lopu
* vähennetään saasteita, jotta ihmiset pysyvät terveinä
* luonnolle aiheutetut vahingot voidaan korvata rahallisesti
- luonto nähdään tärkeänä, mutta välineellinen arvo korostuu
Syväekologia:
- luonto on itsessään arvokas, ja kaikilla eliöillä on tasa-arvoinen oikeus elämään
- luonnonvarat ja elinympäristö kuuluvat samalla tavoin kaikille eläville olennoille
- biosentrismi ja ekosentrismi syväekologian muotoja
- ei selvärajainen oppi vaan enemmänkin asenne suhtautua luontoon ja ihmisen paikkaan siinä
- samaistuminen ympäröivään luontoon --> luonnonsuojelu ei uhrautumista vaan lähimmäisenrakkautta
- kyse luonnon rakastamisesta
- ihmiset kuitenkin voivat käyttää muita eliöitä perustarpeidensa tyydyttämiseen
--> ensivaikutelma on, että vastustaisi kaikkea lihansyöntiä, metsästämistä yms, mutta todellisuudessa juuri esim. edellä mainitut voivat olla ok, kunhan ne on toteutettu ekologisesti kestävällä pohjalla

13. Elämän ja kuoleman eettisiä kysymyksiä

Elämän alkuun ja loppuun liittyvät kysymykset (esim. abortti, eutanasia, itsemurha) ovat soveltuvan etiikan keskeistä sisältöä.
--> kaikkia yhdistää kysymys elämän arvosta

Abortti
- Onko abortti moraalisesti sallittua?
- yksi ydinkysymys on, mistä elämä alkaa? --> hedelmöittymisestä vai myöhemmin esim. kun kehittyy tietoisuus, kyky tuntea kipua tai elinkelpoisuus kohdun ulkopuolella
* potentiaalisuusargumentin mukaan sikiö ei ole vielä persoona, mutta voisi tulla sellaiseksi
- pitääkö suojella elämän mahdollisuutta?
- aborttia vastustavia argumentteja esim:
* elämän pyhyys --> ihmiselämä arvokasta alusta asti
* oikeus elämään --> sikiöllä oikeus loukkaamattomaan elämään --> abortti on murha
* liukuvan pinnan argumentti --> jos abortti sallitaan, missä vedetään raja?
* velvollisuusetiikka --> elämän ottaminen on väärin riippumatta seurauksista
- aborttia puolustavia argumentteja esim: 
* raskaana olevan itsemääräämisoikeus
* seurausetiikka --> abortti voi vähentää kärsimystä
* sikiö ei ole persoona --> persoonaksi katsotaan olento, jolla on tietoisuus ja tunteet
* sosiaaliset ja psykologiset syyt
- Miten pitää ottaa huomioon äidin vs sikiön vs isän oikeudet?
- aborttilainsäädännöt vaihtelevat valtioittain
- aborttia suorittavan lääkärin etiikka

Eutanasia
= armokuolema: elämän päättymisen nopeuttaminen niissä tilanteissa, joissa potilaan sairaus tuottaa suurta tuskaa ja kärsimystä.
- vain lääketieteelliset tilanteet
- jaotellaan usein:
* aktiivinen eutanasia: toimenpiteet, jotka nopeuttavat kuolemaa.
* passiivinen eutanasia: hoitojen lopettaminen, kun niistä ei enää ole apua potilaalle.
- Suomessa ei tehdä parantumattomasti sairaalle toimenpiteitä, joista ei ole lääketieteellisesti hyötyä, mutta aktiiviset toimenpiteet kuoleman edistämiseksi ovat Suomessa kiellettyjä.
- Eutanasian sijaan Suomessa korostetaan saattohoitoa.
- kyse elämän arvosta --> Onko kärsimyksellinen elämä elämisen arvoista?
- lääkärin ammattietiikka --> koulutettu elämän ylläpitämiseen
- Kuka päättää eutanasiasta?
- Kaksi perusnäkemystä:
1. elämän itseisarvo: elämä on arvokasta riippumatta sen laadusta
2. elämän laatu: elämän arvo liittyy kokemuksiin, tietoisuuteen ja kärsimykseen
- vastustavia argumentteja esim:
* elämän pyhyys 
* liukuvan pinnan argumentti --> missä raja siinä, ketä autetaan kuolemaan?
* lääkärin rooli --> tehtävänä hoitaa ja parantaa, ei tappaa
* vaihtoehdot --> saattohoito ja kivunlievitys
- puolustavia argumentteja esim: 
* itsemääräämisoikeus --> entä jos potilas haluaa eutanasian?
* kärsimyksen minimointi
* inhimillinen kuolema
* seurausetiikka

Itsemurha
- Onko itsemurha yksilön valinta vai sairauden lopputulos? --> entä jos ajateltaisiinkin, että esimerkiksi masennus voi olla minkä tahansa muunkin kuolemaan johtavan sairauden kaltainen ja näin joissain tapauksissa johtaa kuolemaan?
- Onko elämä yksilön omaisuutta, josta hän saa päättää vai itseisarvo?
- Itsemurhan yksi ongelma on, että koskaan ei saada selville, että vastasiko teko niihin ongelmiin, joihin haettiin ratkaisua.
- valinta olemassaolon ja olemattomuuden välillä
- Yhden filosofin näkemyksen mukaan ihmisen elämä ei ole maailmankaikkeudelle sen tärkeämpää kuin osterin, mutta riistämällä henkensä ihminen menettää mahdollisuuden kokea omaa elämäänsä.
- vastustavia argumentteja esim:
* elämän pyhyys
* velvollisuudet muita kohtaan --> velvollisuus olla aiheuttamatta kärsimystä läheisille
* rationaalisuuskritiikki --> päätös tehdään ahdistuksessa tai masennuksessa
* yhteiskunnallinen näkökulma --> elämän suojeleminen heikoissa tilanteissa
- puolustavia argumentteja esim:
* itsemääräämisoikeus
* kärsimyksen lopettaminen
* rationaalinen itsemurha --> ajatus harkitusta ja tietoisesta päätöksestä 
* johdonmukaisuus --> jos elämä on oma, myös kuolema on oma

12. Tehtävät

Tee digikirjan tehtävät 1-3, 6 ja 7 sekä seuraava tehtävä ja palauta alla oleva tehtävä palautuskansioon.

1. Kerro esimerkki tilanteesta, jossa ystävyyden keskeiset arvot ovat ristiriidassa ja pohdi, miten ratkaisisit tilanteen Aristoteleen ja Kungfutsen näkökulmasta.
2. Kuvittele, että olet parisuhteessa ja huomaat kumppanisi tekemässä jotain, mikä loukkaa toista tai sinua itseäsi - mitkä arvot priorisoit ja miksi?
3. Onko oikein antaa rakastetulle erityisarvo, jos se voi johtaa epäoikeudenmukaiseen kohteluun muita ihmisiä kohtaan? Perustele kantasi ja vertaa Platonista rakkautta ja Singerin näkemystä.
4. Sinulla on tieto, joka voi satuttaa läheistäsi, mutta kertomatta jättäminen voi vaarantaa luottamuksen - pohdi milloin on oikein olla rehellinen ja milloin suojella toista.
5. Vanhempana joudut harkitsemaan eroa: miten arvioit päätöksen eettisyyden suhteessa omaan onnellisuuteesi, lapsen hyvinvoinnin ja parisuhteen kestävyyden välillä? 
7. Valitse yksi seuraavista: pettäminen parisuhteessa, petetyksi tuleminen parisuhteessa, perheväkivalta - analysoi tilanne lyhyesti kolmen eri etiikan teorian (velvollisuus-, seuraus, ja hyve-etiikka) kautta. Mikä ratkaisu olisi filosofisesti perusteltu?
8. Mieti tilannetta, jossa rakkaus edellyttää toisen etujen asettamista oman edun edelle (agape). Missä menee raja, kun oman hyvinvoinnin uhraaminen voi olla haitallista?
9. Kuvittele vähemmistöperheitä ja suhteita (polyamorisia, sateenkaariperheitä, yksinhuoltajia...). Miten ihmissuhteiden keskeiset eettiset arvot säilyvät ja mitkä arvot voivat muuttua?

Palautuskansio

  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki
  • Palauta äänitallenne

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Mitä on hyvä elämä? - jakson ryhmätyö

Tehtävä tehdään seuraavissa ryhmissä: 
1. Hetastiina, Juuso, Emma
2. Melina, Ella, Mikael H
3. Ronja, Emmi, Nooa
4. Sanja, Ilona, Esteri
5. Aamu, Iiris, Miska
6. Mimosa, Mikael P, Kaisla
7. Matleena, Emilia, Aada
8. Aino, Juhana, Lotta
9. Julia, Kaius, Heta

- siirtykää ryhmänne kanssa yhteen
- tehkää työ docsiin tai slidesiin
- vastatkaa selkeästi, pohtivasti ja esseemäisesti (ei tarvitse kirjoittaa esseetä, mutta siis vastaukset kokonaisina lauseina/kappaleina, ei pelkkiä sanoja tai luetteloa yms)
- yksi ryhmästä palauttaa työn palautuskansioon
- jatketaan tarvittaessa seuraavalla tunnilla
- alla ohjeet ryhmätyöhön: 


Osa 1. Filosofinen ihmiskäsitys
 
- Valitkaa kaksi seuraavista ihmiskäsityksistä:
* eksistentialismi
* essentialismi
* naturalismi
* kulttuurinen näkemys
- Selittäkää valitsemanne käsitykset.
- Vastatkaa valitsemienne käsitystenne näkökulmista kumpaakin näkemystä vertaillen seuraaviin:
* Onko ihmisellä vapaa tahto?
* Onko ihmisellä olemus tai tarkoitus?
* Missä määrin yksilö on vastuussa itsestään?
- Pohtikaa ja vertailkaa valitsimienne ihmiskäsitysten näkökulmista miten ihmisyys rakentuu suhteessa muihin: tarvitseeko ihminen toisia ollakseen “täysi ihminen”?

Osa 2: Hyvä elämä
- Valitkaa yksi seuraavista filosofioista: 
* epikurolaisuus
* stoalaisuus
* Friedrich Nietzschen filosofia
- Pohtikaa valitsemanne suuntauksen näkökulmasta:
* Mitä hyvällä elämällä tarkoitetaan, ja miksi?
* Millainen rooli kärsimyksellä ja epäonnistumisella on?
* Kuinka suhtautuu ihmisen vapauteen ja vastuuseen?
- Miettikää konkreettinen esimerkki elämästä (esim. koulutyö, ihmissuhteet, harrastukset) ja analysoikaa, miten filosofia suhtautuisi siihen.

Osa 3: Yhteiskunta
- Valitkaa kaksi yhteiskuntamallia:
* liberalismi
* kommunitarismi
* Rawlsin oikeudenmukaisuusteoria
- Pohtikaa vertaillen valitsemienne yhteiskuntamallien näkökulmasta:
* Mitä tarkoittaa vapaus yhteiskunnassa?
* Millainen rooli kuuluu yhteisölle ja yksilölle?
* Miten malli suhtautuu ihmisten erilaisten kykyjen ja resurssien eriarvoisuuteen. 
- Antakaa esimerkki nykyajan yhteiskunnan ongelmasta (esim. valtion velkaantuminen, eriarvoisuus, yksinäisyys) ja analysoikaa vertaillen, miten valitsemanne yhteiskuntamalli ratkaisee siihen liittyvän ongelman. 

Osa 4: yhteenveto
- Valitkaa yksi ihmiskäsitys (osa 1), yksi filosofia (osa 2) ja yksi yhteiskuntamalli (osa 3). Selittäkää muutamalla lauseella, kuinka nämä voisivat muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden.
- Miettikää yksi mahdollinen ristiriita tai haaste, joka voisi syntyä, jos nämä näkemykset toteutettaisiin käytännössä.
- Antakaa lyhyt esimerkki nykyajan tilanteesta (esim. koulu, ihmissuhteet, harrastukset, politiikka) ja selittäkää, miten valitsemanne näkemykset vaikuttaisivat siihen.

Palautuskansio

  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki
  • Palauta äänitallenne

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

10. Filosofisia näkemyksiä elämästä

Valitse seuraavista elämänfilosofisista kommenteista kaksi, joihin laadit jonkinlaisen vastustus- tai puolustuskommentin. Palauta tehtävä palautuskansioon.

1. " On itsepetosta keksiä tekosyitä sille, miksi asiat ovat menneet niin kuin ovat. Ihminen on vapaa luomaan itse oman elämänsä. Sen hyväksyminen on hyvän elämän alku."


2. "Ihmisen pitää saada itsestään kaikki irti, kehittyä jatkuvasti. Vasta silloin hän on tosi ihminen."

3. "Kaikki käy, niin kuin käy, ihmisen on silti tehtävä velvollisuutensa ja kestettävä tyynesti kohtalonsa."

4. "Hyvä elämä on sitä, jossa vältellään mielipahaa ja valitaan viisaasti kestäviä nautintoja."

5. "Elämä on rankkaa. Täytyy vain ymmärtää se ja silloin voi ymmärtää muitakin."

6. "Ollakseen oma itsensä ihmisen pitää löytää henkilökohtainen usko. Oman henkilökohtaisen uskon varaan heittäytyminen johtaa aitoon, omaan elämään."

Palautuskansio

Palautusaika päättyi
  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki
  • Palauta äänitallenne

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

10. Filosofisia näkemyksiä elämästä

Epikurolaisuus
- Filosofi Epikuroksen kehittämä näkemys.
- Elämän tavoite on nautinto, joka on kärsimyksen eli ruumiillisen tuskan ja henkisen kärsimyksen poissaoloa. 
- Liiallisia ja luonnottomia nautintoja on vältettävä, koska ne johtavat kärsimykseen.
- Liiallisessa nautinnossa on usein haittapuoli, minkä vuoksi liiallista nautintoa on vältettävä. --> esim. karkit maistuvat hyvältä, mutta liiallinen ahmiminen aiheuttaa pahoinvointia.
 --> nauttinnon kokonaismäärä vähenee, jos sitä ei harjoiteta kohtuudella
- Nautintoon pyrkiminen on luonnollista.
- Kuolemaa ei pidä pelätä, sillä aistiminen ja tietoisuus lakkaavat kuollessa. 
- Epikuros ja hänen seuraajansa suosivat askeettista elämäntapaa. 
- Epikuroksen mukaan osa ihmisen haluista on luonnollisia ja osa ei.
* luonnolliset halut voidaan jakaa välttämättömiin (esim. syöminen, nukkuminen) ja ei-välttämättömiin (esim. ruumiilliset halut)
- Epikuros kehotti luopumaa nautinnoista, jotka eivät ole luonnollisia (esim. rikkauden tavoittelu).
- Nautinnot jaettu ruumiillisiin ja henkisiin, joista henkiset ovat pitkäkestoisempia.

Stoalaisuus
- Perustajana Zenon Kitionilainen, joka opetti filosofiaansa julkisessa pylväshallissa eli stoassa. 
- Jokainen ihminen on yhtä arvokas järkensä ansiosta.
- Järki samaistetaan jumalaan. 
- Sattumaa ei ole.
- Maailma on järjellinen ja deterministinen.
* determinismin mukaan uudet tapahtumat ovat aina edellisten tapahtumien määräämiä ja samoilla syillä on aina samat seuraukset
- On pyrittävä hyveellisyyteen ja sisäiseen rauhallisuuteen sopeuttamalla tahtonsa maailman tapahtumiin.
- Kannatetaan hyve-etiikkaa.
- Ihanteena sisäinen rauhallisuus ja itseriittoisuus: viisas on itsenäinen, eivätkä ulkopuoliset pysty horjuttamaan tätä mielentyyneyttään sekä viisas ottaa vastaan sen, mitä kohtalo tuo tullessaan.
- Stoalaisessa ihanneyhteiskunnassa ei olisi oikeuslaitoksia, avioliitto, uskonnon harjoittamista, urheiluareenoita tai rahaa: ns. mitään ei tarvita, koska ihmiset osaisivat järkensä vuoksi toimia.
- maailmankansalaisuus

Friedrich Nietzsche
- Haluja, viettejä tai kärsimystä ei pidä kieltää vaan tavoitella niiden perusteella parempaa.
- Sanonta "Mikä ei minua tapa, se vahvistaa minua." on peräisin Nietzcheltä.
- Ikuinen paluu: on pyrittävä elämään ja ajateltava elämää kuin se toistuisi ikuisesti tismalleen samoin.
- Yli-ihminen: saavuttamaton ihanne yksilöstä, joka luo omat arvonsa ja toistuvasti ylittää itsensä.
- Kritisoi kristinuskoa: kristinusko nähdään tekopyhänä, jossa tuomitaan se, mitä ei voida saavuttaa (esim. kyvyttömyys kostaa nähdään anteeksiantona) sekä, että kristinusko turruttaa kärsimyksen ja opettaa vain hyväksymään tilanteen.
- Yksilön on hyväksyttävä paheensa ja kanavoitava ne omien päämäärien saavuttamiseen. 
- Kuuluisin lausahdus on "Jumala on kuollut".
- amor fati

9. Tehtävät

Lue kappale ja tee alla oleva monivalintatehtävä sekä digikirjan tehtävät 1, 2, 4 ja 5.

9. Monivalintatehtävä filosofisista näkemyksistä ihmisestä

Alla on esitetty väitteitä ihmisestä, ihmisyydestä ja ihmisen toiminnasta. Päättele, mihin filosofiseen ihmiskäsitykseen kukin väite sopii parhaiten. Valitse se ihmiskäsitys, joka selittää väitteen perusajatuksen parhaiten, vaikka jokin toinenkin vaihtoehto saattaisi tuntua osittain sopivalta.
  • 1. Ihminen joutuu itse antamaan elämälleen merkityksen maailmassa, jossa ei ole valmiiksi annettua tarkoitusta.
  • /1
  • 2. Vaikka kasvatuksella ja yhteiskunnalla on vaikutusta ihmiseen, ne eivät voi muuttaa ihmisen perimmäistä luontoa.
  • /1
  • 3. Moraaliset valintamme ovat viime kädessä seurausta hermoston toiminnasta ja evoluution muovaamista taipumuksista.
  • /1
  • 4. Ilman yhteistä kieltä ja jaettuja merkityksiä ihminen ei voisi ymmärtää itseään subjektina.
  • /1
  • 5. Ihminen ei voi paeta vastuuta vetoamalla siihen, että ”sellainen minä vain olen”.
  • /1
  • 6. Ihmistä koskevat selitykset, jotka nojaavat yliluonnollisiin tekijöihin, eivät ole filosofisesti tai tieteellisesti perusteltuja.
  • /1
  • 7. Se, mitä pidämme normaalina tai poikkeavana ihmisessä, vaihtelee aikakausittain ja kulttuureittain.
  • /1
  • 8. Ihmisyys ei ole jotakin, mikä ensin on olemassa ja sitten toteutuu, vaan jotakin, joka rakentuu elämän aikana.
  • /1
  • 9. Ihmisen toiminnassa näkyy biologisten edellytysten lisäksi sosiaalisten käytäntöjen ja symbolien vaikutus.
  • /1
  • 10. Ihmistä ei voida ymmärtää irrottamalla häntä historiallisesta ja yhteiskunnallisesta kontekstistaan.
  • /1

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia tämän lomakkeen lähettämiseksi

9. Filosofisia näkemyksiä ihmisestä

Eksistentialistinen näkemys
- Melko nuori ihmiskäsitys.
- Painottaa yksilön vastuuta omista tekemisistään.
- Ihminen muovaa elämänsä omien valintojensa kautta.
- Elämälle ei ole valmista tarkoitusta vaan elämässä jokaisen on luotava elämälleen oma tarkoitus. 
- Ihminen on täysin vapaa tekemään valintoja.
- Perusajatus: "Eksistenssi edeltää essentiaa" eli "Olemassaolo edeltää olemusta" ---> ns. ihminen on lähtökohtaisesti vain olemassa ja elämän myötä rakentuu olemassaolon tarkoitus ja yksilön olemus.
- Painottaa ihmisen aitoutta.
- Kieltää Jumalan olemassaolon.

Essentialistinen näkemys
- Ihmisellä on valmis olemus eli essentia, jonka mukaisesti hän elää. --> ihminen syntyy ja tulee toteuttamaan jotakin tarkoitusta ja olemusta
- Ihminen on olemassa jotakin tarkoitusta varten.
- Esim: Ihminen on järkeä käyttävä olento, ihminen on sosiaalinen eläin ja ihminen on Jumalan kuva.
- Esim. kristinuskon ihmiskäsitys on filosofiselta rakenteeltaan hyvin essentialistinen.
- Juuret antiikin kreikkalaisessa filosofiassa.
* Antiikin ajan filosofit Platon ja Aristoteles kumpikin korostivat, että ihminen on rationaalinen eli järjellinen eläin: ihmisen sielun ylin taso  on järki ja tämä taso puuttuu eläimiltä eli luo ihmisen.
* Ihmisen sielutasot edellisten filosofien mukaan:
1. ylin taso: järki
2. ihmisen luonne
3. halut ja tarpeet (tämä taso myös eläimillä)
- Myös useat uuden ajan filosofit (esim. Kant) korostivat, että ihmisen tiedolliset kyvyt ja eettinen toiminta perustuvat järkeen ja rationaaliseen ajatteluun. 
 
Naturalistinen näkemys
- Ihminen on osa luontoa --> ihmisen olemus ei ole muusta luonnosta erillinen ja ihminen on eläin, jolla on erityiskykyjä.
- Ihmisen käyttäytyminen muotoutuu vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa ja hänen biologiansa perusteella.
- Perustuu uuden ajan tieteisiin, jotka tutkivat ihmistä empiirisin keinoin.
- Moraali on evolutiivisen kehityksen tulos, joka tähtää lajin säilymiseen.
* ns. evolutiivisessa filosofiassa ihmisen eettisyyden ajatellaan syntyneen siksi, että moraalinen toiminta auttoi ihmislajin selviämisessä --> eli ihmislaji on kehittynyt alkukantaisesta oliosta samalla tavalla kuin mikä tahansa muukin laji --> esim. koiralle kehittynyt hyvä hajuaisti ja ihmiselle järki ja moraali.
- Ihmisen ja muiden eläinten välillä on vain aste-ero, joka ei ole olemuksellinen.
- Tuo pohdittavaksi ihmisen aseman ja vastuun luonnosta.

Kulttuurinen näkemys
- Moraali on yhteisön sopimus hyvän elämän mallista.
- Ihminen tulee itseksi vain osana jotakin yhteisöä.
- Ei kiistä ihmisen biologista luonnetta, mutta korostaa, että ihmisen ihmisyys ja inhimillisyys ovat kultuurin tuotetta.
- Kulttuuri antaa yksilölle käsittellisen kielen ja tavan tulkita maailmaa.
- Vahva nykyfilosofiassa, mutta juuret jo antiikissa.
- Yksi kyseisen näkemyksen ongelmista: Jos ihminen on kulttuurinsa tuote, onko olemassa universaalia ja yleispätevää ihmisen olemusta tai moraalia?

8. Oikeus- ja sopimusetiikka

Oikeusetiikka
- Ihmisillä on luonnollisia oikeuksia, jotka ovat ehdottomia ja luovuttamattomia.
- Ihmisoikeudet ovat esimerkki luonnonoikeusajattelusta.
- Jokaista oikeutta vastaa jokin velvollisuus --> esim. omistusoikeus vs velvollisuus olla varastamatta.
- Oikeuksien ajatellaan yleensä olevan joko Jumalan antamia tai perustuvan ihmisen luontoon.
- Filosofien mukaan ihmisillä on joitakin luovuttamattomia ehdottomia oikeuksia, kuten oikeus elämään ja ruumiilliseen koskemattomuuteen. 
- luonnollinen laki = John Locke ehdotti, että luovuttamattomat oikeudet ovat peräisin Jumalalta. Luonnollinen laki on Jumalan asettama ja se vallitsi jo järjestäytynyttä yhteiskuntaa edeltäneessä luonnontilassa. Locken mukaa ihmisillä on oikeus ja velvollisuus kapinoida luonnollista lakia tai siitä johdettuja luonnollisia oikeuksia rikkovaa hallitsijaa vastaan. 
- luonnollisia oikeuksia esim. oikeus elämään, vapauteen ja omaisuuteen

Oikeusetiikan ongelmia
- lain ja moraalin ristiriita (keskittyy vain lakiin)
- joustamattomuus
- epäselvyys ja tulkinnanvaraisuus
- liiallinen riippuvuus auktoriteeteistä
- vähemmistöt saattavat jäädä huomiotta seurattaessa vain yhteisön tahtoa
- moraalin ulkopuolisuus (ei automaattisesti ratkaise eettisiä dilemmoja)

Sopimusetiikka
- Moraaliset säännöt ja velvollisuudet syntyvät ihmisen välisestä sopimuksesta.
- Moraali ei ole vain tunne tai auktoriteetti vaan yhteisesti sovittua järjestystä, joka helpottaa elämää yhdessä muiden kanssa.
- Ihmiset hyväksyvät tietyt säännöt, koska ne ovat hyödyllisiä yhteiselämälle ja oikeudenmukaisia. 
- Klassiset yhteiskuntasopimusteoriat: yhteiskunta perustuu ihmisten väliseen epäsuorasti tehtyyn sopimukseen, jonka vuoksi ihmiset eivät ole luonnontilassa. 
- kontraktualismi: etiikan päämääränä on päästä sopimukseen yleisistä moraaliperiaatteista, joita kukaan ei voisi perustellusti hylätä tai kieltää omasta lähtökohdastaan,

Sopimusetiikan ongelmia
- olettaa, että kaikki ihmiset ovat rationaalisia ja sopimuksiin kykeneväisiä
- ajatus luonnontilasta on hypoteettinen
- voi olla ongelmallinen, jos joku ei ole mukana sopimuksessa (esim. eläimet)
- voi rajoittaa yksilön oikeuksia
- vaikeasti käytännössä toteutettava

7. Seurausetiikka

Seurausetiikka
- seurausetiikan muita nimityksiä ovat konsekventialismi ja teologinen etiikka
- normatiivisen etiikan teoria, jossa teon arvo määräytyy teon seuraksien mukaan: jos teosta seuraa ainoastaan hyvää tai enemmän hyvää kuin pahaa, se on yleensä seurausetiikan mukaan oikein, olipa teko mikä tahansa
- ei yleensä nähdä eroa aktin eli tietoisen teon ja omission eli tarkoituksellisen tekemättä jättämisen välille

Klassinen utilitarismi - seurausetiikan yleisin muoto
- utilitarismi = moraalissa kyse onnellisuuden maksimoinnista eli teko on moraalisesti oikein, jos siitä hyötyy mahdollisimman moni.
- Utilitarismin merkittävimmät edustajat Jeremy Bentham ja John Stuart Mill tiivistivät ajatuksensa ns. utiliteettiperiaatteeseen eli teoilla on pyrittävä maksimoimaan niiden ihmisten onnellisuutta, joihin teot vaikuttavat ja minimoimaan heidän kärsimystä.
- Benthamin utilitarismia kutsutaan klassiseksi utilitarismiksi

Hedonistinen kalikyyli
= Benthamin mukaa kaikki nautinnot ovat laadullisesti samanlaisia, joten hän muodosti tavan, jolla voidaan mahdollisesti laskea yhteen jokaisen teon haitat ja hyödyt, ja näin päättää kannattaako toimeen ryhtyä.
- Laskuissa pitää huomioida seuraavat asiat:
1. intensiteetti --> Kuinka voimakas nautinto on?
2. kesto --> Kuinka kauan nautinto kestää?
3. Varmuus --> Kuinka todennäköisesti saa nautintoa?
4. Etäisyys --> Kuinka pian nautintoa saa?
5. Hedelmällisyys --> Kuinka todennäköisesti tekoa seuraa lisää samanlaisia tunteita?
6. Puhtaus --> Kuinka todennäköisesti tekoa ei seuraa vastakkaiset tunteet?
7. Laajuus --> Kuinka moneen teko vaikuttaa?

Liberaaliutilitarismi
- John Stuart Millin kehittämä utilitaristinen suuntaus, jonka mukaan nautintojen välillä on laadullisia eroja (ns. korkeammat ja matalammat nautinnot).
- Korkeimpiin nautintoihin kuuluvat mm. henkiset nautinnot ja matalampiin mm. aistinautinnot. 

Myöhemmin Benthamin ja Millin jälkeen utilitarismi on jaettu kahteen luokkaan --> tekoutilitarismi ja sääntöutilitarismi
- tekoutilitarismi = jokaisen teon on noudatettava utiliteettiperiaateetta eli jokaisen teon moraalisuutta on arvioitava erikseen ja yksittäinen teko on hyvä, jos se edistää onnellisuutta mahdollisimman paljon.
- sääntöutilitarismi = tekojen on noudatettava sellaista yleistä sääntöä, joka edistää nautintoa ja hyötyä.

Tekoutilitarismin ongelmia
- mahdollistaa selvästi moraalittomat teot (teko on ns. oikea jos se vain hyödyttää mahdollisimman montaa)
- laskennan vaikeus (vaatii arvioimaan jokaisen teon seuraukset ja niiden vaikutukset)
- lyhytnäköisyys (arviointi perustuu hetkellisiin seurauksiin)
- vaikeus vertailla eri arvoja 
- vaikeus ennustaa seurauksia 
- sivuuttaa tunteet, motiivit ja oikeudenmukaisuuden

Sääntöutilitarismin ongelmia
- ongelmat samantyylisiä kuin velvollisuusetiikalla
- joustavuuden puute 
- sääntöjen määrittelyn vaikeus (mitkä säännöt tuottavat suurimman hyödyn?)
- sääntöjen liiallinen yksinkertaistaminen
- ristiriitaiset säännöt 
- täysi noudattaminen haastavaa todellisessa elämässä

6. Velvollisuusetiikka

Velvollisuusetiikka eli deontologinen etiikka on eettinen suuntaus, jonka mukaan teon moraalisuus perustuu velvollisuuksiin, sääntöihin ja periaatteisiin. 

Keskeisiä piirteitä:
- oikea teko noudattaa moraalisia sääntöjä ja velvollisuuksia
- olennaista toiminnan moraalisuuden arvioimisen suhteen eivät ole tekojen seuraukset vaan tekojen perusteet
- teon seuraukset ratkaisevia eli teko voi olla väärä, vaikka seuraukset olisivat hyvät ja vastaavasti teko voi olla oikein, vaikka seuraukset olisivat huonot
- ihmisillä on moraalisia velvollisuuksia (esim. valehtelu ei hyväksyttyä)

Tunnetuin puolustaja on Immanuel Kant
- Hänen mukaansa moraalinen teko perustuu velvollisuudentuntoon.
- Järkeä voidaan käyttää teoreettisesti ja käytännöllisesti. Teoreettinen järki keskittyy tietoon ja käytännöllinen järki tavoitteelliseen toimintaan.
- Hypoteettiset imperatiivit ovat ehdollisia käskyjä, jotka kertovat mitä pitä tehdä, jotta saavuttaa tietyn päämäärän.
- Kategoriset imperatiivit ovat ehdottomia käskyjä, jotka muodostavat moraalilain. Yksi kategorisen imperatiivin muoto on: Toimi vain sellaisen periaatteen mukaisesti, jonka voit tahtoa tulevan yleiseksi laiksi. 
- On olemassa vain yksi itsessään arvokas asia: hyvä tahto. 

Käytännöllisen järjen postulaatit ovat Kantin perusoletuksia, jotka eivät ole todistettavissa teoreettisella järjellä, mutta on oletettava moraalin mielekkyyden vuoksi. 
Käytännöllisen järjen postulaatit:
1) Tahto on vapaa (--> moraalinen vastuu edellyttää vapautta ja ihmiset voivat toimia velvollisuuksien mukaan vain jos heillä on vapaa tahto)
2) Sielu on kuolematon (--> täydellistä moraalista hyvyyttä ei saavuteta yhdessä elämässä, joten oletettavaa on, että sielu jatkaa elämää)
3) Jumala on olemassa (--> moraalin päämääränä on korkein hyvä ja, koska hyveet eivät automaattisesti johda onnellisuuteen, on oletettavaa, että Jumala takaa onnellisuuden)

Velvollisuusetiikan ongelmia
- jäykkyys (käskyt ehdottomia eivätkä ota huomioon tilannetta)
- seurausten sivuuttaminen ( teon vaikutuksia ei pidetä ratkaisevina --> intuition vastaiset lopputulokset)
- velvollisuuksien ristiriidat
- motivaatio-ongelma (moraalinen vastuu perustuu velvollisuuteen, ei esim. tunteisiin)
- liiallinen vaativuus (edellyttää jatkuvaa moraalista itsekuria)
- periaatteet saattavat olla vaikeasti sovellettavissa
- väitetään universaaliksi, mutta käytännössä melko kulttuurisidonnainen

5. Hyve-etiikka

Hyve-etiikka on etiikan suuntaus, joka keskittyy hyvien luonteenpiirteiden eli hyveiden kehittämiseen ja harjoittamiseen (kuten rohkeus, oikeudenmukaisuus, viisaus) sen sijaan, että keskityttäisiin vain yksittäisiin tekoihin tai seurauksiin.
Hyve-etiikka pyrkii hyvään, onnelliseen elämään (eudaimonia), joka löytyy usein kultaiselta keskitieltä ääripäiden väliltä, korostaen kasvatusta ja käytännöllistä järkeä.
Aristoteles on hyve-etiikan keskeisin hahmo, joka näki hyveiden oppimisen kokemuksen ja jäljittelyn kautta. 
 
Keskeiset periaatteet:
    • Hyveet: Eettisesti arvokkaat luonteenpiirteet (esim. rohkeus, anteliaisuus, oikeudenmukaisuus).
    • Kultainen keskitie: Hyve löytyy usein kahden paheen (liiallisuuden ja puutteen) väliltä; esimerkiksi rohkeus on pelkuruuden ja uhkarohkeuden keskellä.
    •  Onnellisuus (Eudaimonia): Hyveellinen elämä johtaa kukoistukseen ja onnellisuuteen, joka on ihmisen päämäärä.
    • Käytännöllinen järki (Phronesis): Viisas ihminen osaa tunnistaa tilanteessa oikean tavan toimia ja valita hyveellisesti.
    • Kasvatus ja harjoittelu: Hyveet opitaan harjoittelemalla ja matkimalla hyveellistä toimintaa, ei pelkästään teoreettisella tiedoll 
Erot muihin etiikan suuntauksiin:
 
 * Velvollisuusetiikka: Keskittyy sääntöihin ja velvollisuuksiin, riippumatta seurauksista. Hyve-etiikka katsoo myös motivaatiota ja
persoonallisuutta.

 *Seurausetiikka (Utilitarismi): Keskittyy tekojen hyviin seurauksiin. Hyve-etiikka painottaa enemmän agentin luonnetta ja toiminnan  perimmäistä tarkoitusta

Kulttuurirelativismin hyvät ja huonot puolet

Kulttuurirelativismin hyviä puolia
- jos moraalisäännöt ymmärretään suhteellisiksi käsitteiksi, se auttaa ymmärtämään muita kulttuureja ja toisella tavalla ajattelevia ihmisiä

Relativismin huonoja puolia:
- johtaa liialliseen suvaitsevaisuuteen, jos jossakin kulttuurissa on esiintynyt jokin haitallinen tapa, ei se tarkoita, että se olisi hyvä ja se pitäisi säilyttää
- jos kulttuurissa on jokin haitallinen perinne, ei se takaa sitä, että kaikki kulttuurin sisälläkään sitä kannattaisivat.

4. Moraalin velvoittavuus

Lue kirjan kappale 4. ja selvitä seuraavien käsitteiden merkitys:

moraaliobjektivismi
normatiivinen moraalirelativismi
moraalirealismi
deskriptiivinen moraalirelativismi
metaeettinen relativismi
kulttuurirelativismi

Tee sen jälkeen tehtävät 1,3,4 ja 6.

Tutustu seuraavien artikkeleiden pohjalta tilanteisiin, joissa yksilön moraali ja yhteisön yhteinen käytäntö ovat ristiriidassa. Pohdi, miksi näin on ja miten ristiriidat voisi ratkaista.
 Artikkeli Rahime Sahindalista https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006101887.html
Myös tämä juttu Eva Tawasolista on hyödyllinen tehtävän kannalta https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006099323.html

Palautuskansio aktivistien esittelyille

Palauta tänne tiistain tehtävä.
  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki
  • Palauta äänitallenne

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

3. Laki, tapa ja moraali

Lue kappale 3. ja vastaa kysymyksiin.

1. Määrittele ja anna esimerkki kustakin.
a) laki
b) tapa
c) moraalinen normi
2. Mitkä ovat moraalinormien keskeiset tuntomerkit?
3. Milloin teko tai toiminta on moraalinen?
4. Mitä tarkoitetaan kansalaistottelemattomuudella?

Tee oppikirjan tehtävät 1,2,3, 4, 6 ja 7.

2. Etiikan osa-alueet

Lue kappale 2. ja tee digikirjan tehtävät 1,2,4 ja 8. Ratkaise alla oleva tehtävä.

Mihin etiikan alaan seuraavat väitteet kuuluvat?

a) Suuri osa suomalaisista hyväksyy lasten fyysisen kurittamisen.
b) Stalin oli hirviö.
c) Sinä et tiedä oikeasta ja väärästä sen enempää kuin kaverisikaan.
d) Kenenkään ei pitäisi joutua kokemaan hampaiden paikkausta ilman puudutusta.
e) Opettajat eivät voi kertoa ulkopuolisille oppilaidensa asioista.