FI01 1C syksy 2025

13. Tiede ja näennäistiede

Millaiset piirteet ovat ominaisia näennäistieteille eli pseudotieteille?
- pseudotieteissä tiedolla ei ole tieteenkaltaista perustaa, koska kokeet eivät välttämättä ole toistettavissa ja väitteet ja käsitteet ovat epämääräisiä
- esitettyä kritiikkiä ei huomioida
- pidetään kiinni omista teorioista, vaikka perustelut osoitettaisiinkin heikoiksi
- pyrkimys vaikuttaa maallikkoihin asiantuntijoiden sijaan
- ylikriittinen asenne vastakkaisia teorioita kohtaan, suopea omia kohtaan
- tieteen ja pseudotieteen raja on joskus asteittainen

Mitkä neljä sääntöä luonnehtivat tieteellistä ajattelua Mertonin mukaan?
universalismi: väitteiden arviointi tapahtuu etukäteen hyväksyttyjen yleispätevien kriteerien mukaan, kriteerit eivät ole henkilösidonnaisia
tieteellinen kommunismi: tieteelliset tulokset ja löydökset ovat julkisia
pyyteettömyys: tieteen teon motiivi tulee olla puolueettoman tiedon esille tuominen ja rehellisyys
järjestelmällinen epäily: kaikkia teorioita ja näkemyksiä voi arvioida kriittisesti


Mitkä ovat yleiset tieteen tunnusmerkit?
objektiivisuus: tutkimus on riippumaton yksittäisen tutkijan näkemyksistä
autonomisuus: tieteen tulisi olla riippumaton tieteen ulkopuolisista tahoista
julkisuus: tukimustulosten ja tiedon yleinen saatavuus
kriittisyys: teoriat hyväksytään vasta perusteellisen arvioinnin jälkeen
edistyvyys: tieteen itsensäkorjaavuus ja uuden tiedon tavoittelu

13. Tiede ja näennäistiede

Mainitkaa ilmiöitä, uskomuksia tai hoitomuotoja, jotka eivät ole tieteellisiä, mutta joihin moni uskoo.
astrologia, homeopatia, grafologia, rokotevastaisuus, älykäs suunnittelu, kristallihoidot, jalokiviterapia, selvännäkijät, parapsykologia, väriterapia, feng sui, enkelihoidot, suolihuuhtelut, ufokokemukset

Palautuskansio ryhmätehtäville

  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki
  • Palauta äänitallenne

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

12. Tieteellinen tutkimus

1. Miten alla listatuissa lukioaineissa saadaan uutta tietoa:

  • historia

  • biologia

  • fysiikka

  • kemia

  • filosofia

  • äidinkieli ja kirjallisuus

2. Pohdinta kuvitteellisista hypoteeseista

Miten seuraavia kuvitteellisia hypoteeseja voisi tutkia:

a. ”Lasten hiekkalaatikkoleikit parantavat sosiaalisuutta.”

b. ”Punainen väri aiheuttaa migreeniä.”

c. ”Kuu on juustoa.”

d. ”Ihminen on, mitä hän syö.”

e. ”Lukio-opinnot eivät opeta elämään.”

f. ”Musiikin kuuntelu auttaa muistamaan.”

12. Tieteellinen tutkimus

Lue oppikirjan kpl. 12. Selitä, mitä kukin tieteellisen tutkimuksen vaihe tarkoittaa.

Tieteellisen tutkimuksen vaiheet

1. Tutkimusongelman muotoileminen
2. Tutkimusmenetelmän valitseminen
3. Hypoteesin muotoileminen
4. Havaintoaineiston kerääminen
5. Aineiston analysointi
6. Tutkimustulosten raportointi

Mitä tarkoittaa se, että tiede on fallibilistista?

11. Arkitieto ja tieteellinen tieto

Millaiset piirteet ovat ominaisia
a) arkitiedolle
- perustuu kokemukseen ja välittömiin havaintoihin
- koskee asioiden ulkoisia ja havaittavia ominaisuuksia
- syntyy monesti automaattisesti ja on usein tiedostamatonta
- käsittelee yksittäisiä erillisiä asioita, tilanteita ja toimintatapoja
- on usein tietotaitoa

b) tieteelliselle tiedolle
Tieteellisen tiedon kriteerit:
Objektiivisuus: tulokset ovat riippumattomia tutkijoiden henkilökohtaisista näkemyksistä.
Autonomisuus: tutkimus on riippumatonta tieteen ulkopuolisista tahoista, kuten politiikasta tai rahasta.
Julkisuus: tulokset ja kaikki tutkimuksen vaiheet ovat tiedeyhteisön tiedossa ja toistettavissa.
Kriittisyys: tieteellinen tieto hyväksytään vasta perusteellisen seulonnan ja arvioinnin jälkeen.
Edistyvyys: tieteellinen tieto on itseään korjaavaa ja kumulatiivistä eli uusi tieto rakentuu vanhan päälle ja korjaa sitä.

9. Tiedon lähde - järki vai kokemus? Tehtäviä.

Joitakin väitteitä ei voi koskaan empiirisesti todistaa, jotkin väitteet taas toisaalta vaativat havaintoja tuekseen. Kumpaan ryhmään luokittelisit seuraavat lasahdukset?

Ulkona on helle. Vaatii havaintoa tuekseen.
Kevyet esineet putoavat tyhjiössä yhtä nopeasti kuin painavat. Vaatii havaintoa tuekseen.
Urheilutähtien käyttö mainoksissa lisää tuotteen myyntiä. Vaatii havaintoa tuekseen.
Jumala on olemassa. Ei voi todistaa empiirisesti.
Kiusaaminen on väärin. Ei voi todistaa empiirisesti, koska kyse on arvopohjaisesta tulkinnasta.
Järvimaisema on kaunis. Ei voi todistaa empiirisesti, koska kauneus on makuasia.
keltainen toimii hyvin huomiovärinä. Vaatii havaintoa tuekseen.
Kahvi virkistää. Vaatii havaintoa tuekseen.
2+3=5 Ei voi todistaa empiirisesti. On rationaalinen matemaattinen totuus.
Ensi kesäkuussa Pariisissa ei ole pakkasta. Ei voi todistaa empiirisesti tällä hetkellä.
Armokuolema on oikein. Ei voi todistaa empiirisesti. On arvopohjainen tulkinta.
Virikkeitä saanut ja mielekästä elämää elävä rotta valitsee sokeriveden heroiinin sijaan. Vaatii havaintoa tuekseen.

Empirismissä puhutaan tiedosta a posteriori eli kokemuksen jälkeen ja rationalismissa tiedosta a priori eli ennen kokemusta. Mitkä seuraavista väitteistä ovat luonteeltaan a posteriori ja mitkä a priori?


a) Jokainen gynegologi on lääkäri. a priori tietoa, koska gynekologin peruskoulutus on lääkäri
b) Kaikki lukiolaiset ovat fiksuja. a posteriori tietoa, koska lukiolaisen käsitteeseen ei välttämättä kuulu fiksuus
c) Jokainen riittävän kevyellä vauhdilla ilmaan heitetty kappale palaa takaisin maan pinnalle. a posteriori tietoa, koska vaatii tutkimustietoa.
d) Aleksander Stubb on Suomen presidentti. a posteriori tietoa, koska presidentti voi olla joku muukin.
e) Kaikki poikamiehet ovat naimattomia. a priori tietoa, koska poikamiehen käsitteeseen kuuluu naimattomuus.
f) Kuopuksella ei ole pikkusisaria. a priori tietoa. Kuopuksen käsitteeseen kuuluu olla perheensä nuorin lapsi.

Mihin perustuu seuraavien väitteiden totuus?

a) Kolmiossa on kolme kulmaa. a priori-tietoa. 
b) Suomessa on enemmän kuin kymmenen ihmistä. a posteriori tietoa, koska perustuu havaintoon.
c) Tupakoitsijat kuolevat nuorempina kuin tupakoimattomat. Todennäköinen tieto. Jos tupakoit, todennäköisyys sairastua kasvaa.

Yo-tehtävä, kevät 2010.

9. Tiedon lähde - järki vai kokemus?

Lue oppik. s. 104-114 ja vastaa kysymyksiin.

Rationalismi

1. Millaista on rationaalinen tieto?
- tietoa, joka saavutetaan pääasiallisesti järjen avulla
2. Miksi rationalistit eivät arvosta havaintotietoa tiedon perustana?
- heidän mielestään havaintotieto ei koskaan voi pitää paikkaansa, koska aistit voivat erehtyä ja havaintotieto muuttuu koko ajan
3. Rationalistit ajattelevat että ihmisellä on paljon myötäsyntyistä tietoa ja monesti oppiminen on vain mieleen palauttamista. Anna
esimerkkejä tällaisesta myötäsyntyisestä tiedosta.
- myötäsyntyinen tieto, eli sellainen tieto, joka ihmisellä on ollut koko ajan eli a priori - tieto: komiossa on kolme kulmaa, pallossa ei ole kulmia, kuopuksella ei ole pikkusisaria, poikamiehet ovat naimattomia, sijoitamme havainnot aikaan ja paikkaan
4. Millaisia ongelmia rationaaliseen tietoon liittyy?
- rationaalinen tieto on varmaa, mutta ei kuvaa maailmaa kovin hyvin

Empirismi

5. Millaista on empiirinen tieto?
- empiirinen tieto perustuu havaintoihin
6. Millaiseksi empiristit ymmärtävät ihmismielen?
- ihmismieli on kuin tyhjä taulu, johon kokemukset piirtävät jälkensä
- ihmisellä ei ole mitään myötäsyntyistä tietoa, ajattelevat empiristit
- lisäksi empiirinen tieto on a posteriori - tietoa eli tietoa havainnon jälkeen, esim. Liisan pusero on punainen
7. Millaisia ongelmia empirismiin liittyy?
- empiirinen tieto ei ole useinkaan varmaa, ihmisen aistit voivat erehtyä, esim. illuusiot
- esimerkiksi ontologiset olennot, yksisarviset, merenneidot, tontut, peikot, lohikäärmeet , mistä ne ovat tulleet?


Immanuel Kant

8. Miten Immanuel Kant yhdisti rationalismin ja empirismin?
- Immanuel Kant totesi, että havainnoissa tarvitaan sekä empirismiä että rationalismia. Havaintomme suodattuvat meille järkemme rakenteiden kautta.

8. Todellisuus, sattumaa vai määräytynyttä?

Pohtikaa seuraavia väittämiä:

a. ”Voin tahtoa, mitä haluan.”

b. ”Olen vapaa.”

c. ”Elämälläni on ennalta määrätty syy tai tavoite.”

d. ”Elämän tarkoitus on etsiä elämän tarkoitusta.”

7. Todellisuus - henkeä vai ainetta?

Etsikää vastaukset kysymyksiin parisi kanssa:

1. Mitä Descartes tarkoitti kommentillaan, "Ajattelen, siis olen"?
2. Descartes oli dualisti. Minkä hän koki dualismin keskeiseksi ongelmaksi?
3. Mitä Berkeley tarkoitti kommentillaan "oleminen on havaituksi tulemista"?
4. Miksi solipsismi on ongelmallinen tapa nähdä maailma?
5. Nimetkää jokin fysikalismia tukeva peruste.
6. Mitä tekstissä haluttiin osoittaa filosofisen zombin esimerkin avulla?

Argumentaatiovirheet

Nimeä argumentointivirhe, jos sellainen on lauseessa. Perustele ratkaisusi.

a) Haluat siis viinit ruokakauppoihin. Kohta varmaan haluat, että alaikäisille myydään välitunnilla kokaiinia!

b) Trump otti malarialääkettä eikä saanut koronaa. Malarialääke siis toimii koronan estolääkkeenä.

c) Avioeroja on enemmän Itä-Helsingissä kuin muissa kaupunginosissa. Itähelsinkiläisyys siis altistaa avioeroille.

d) Yksisarvisparantajan puheisiin syöpähoidoista ei kannata uskoa, sillä hän ei ole asiantuntija.

e) Tartuntataudeilta kannattaa suojautua välimatkaa pitämällä. Mutta halailethan sinäkin kavereitasi!

Siljan essee

Lue open jakama Siljan essee ja vastaa kysymyksiin:

1. Mitä filosofia on?
2. Mitä filosofia tutkii?
3. Miten filosofia tutkii?

Parityö filosofian YO-kysymyksistä

Tutustukaa eri vuosien filosofian yo-tehtäviin Abitreenien sivulla https://yle.fi/aihe/abitreenit/filosofia
Yrittäkää löytää vähintään kaksi esimerkkitehtävää jokaisesta filosofian osa-alueesta (paitsi estetiikka). Kirjatkaa tehtävien numerot ja ajankohta ylös. Perustelkaa, miksi kysymys mielestänne kuuluu valitsemaanne filosofian osa-alueeseen. Palauttakaa tehtävä oheiseen palautuskansioon. Tehtävän voi tehdä joko yksin tai parityönä.

2. Sokrates

Lue oppikirjan s. 16-17 ja seuraavan linkin alta https://mielenihmeet.fi/sokrates-filosofian-isan-elamankerta/teksti, missä on lisätietoa Sokrateesta astaa tekstin pohjalta seuraaviin kysymyksiin:
1. Mitä on relativismi (googleta!). Miksi Sokrates vastusti sitä?
2. Millaista nöyryyttä Sokrates osoitti suhteessa tietoon?
3. Mitä Sokrates tarkoitti lauseella "hyve on tietoa"?
4. Millainen oli Sokrateen tapa hankkia tietoa, ns. sokraattinen menetelmä?

5. Sokrates tuomittiin jumalanpilkasta ja nuorison villitsemisestä kuolemaan. Mikä saattoi olla todellinen syy tuomioon?'
6. Keksisitkö muita ajattelijoita, jotka ovat saaneet jakaa Sokrateen kohtalon?

1. Filosofisia ajatuskokeita

Theseuksen laiva

Kuvittele, että kreikkalaisen mytologian sankarin Theseuksen laiva lähtee satamasta.
Matkan aikana laivan kaikki osat vaihdetaan yksi kerrallaan. Kun laiva palaa takaisin
satamaan, onko se enää sama laiva, jos sen kaikki osat on vaihdettu uusiin?

Kuvittele myös, että Theseuksen laivaa seuraa toinen laiva, joka kerää kaikki vanhat
osat kyytiin sitä mukaa, kun ne heitetään mereen. Kun uusittu laiva palaa satamaan,
vanhoista osista kootaan toinen Theseuksen laiva. Kumpi on aito Theseuksen laiva?

Mitä tämä ajatuskoe kertoo identiteetistä, eli siitä, mikä tekee oliosta juuri sen olion?

- ajatuskoe koskee identiteettiä ja muutosta
- Mikä tekee Theseuksen laivasta Theseuksen laivan? Theseuksen laivan idea. Ei haittaa, vaikka kaikki laivan osat on korvattu uudella. Identiteetti säilyy. Vert. Olenko minä sama ihminen 16-vuotiaana ja 50-vuotiaana? Mikä tekee minusta minut? Identiteetti, minuuden idea.

Vilkaise myös yo-tehtävä 6. syksy 2012 https://yle.fi/progressive/fynd/oppiminen/oppiminen.yle.fi/yo-kokeet/filosofia_s2012.pdf


Aivot lasimaljassa

Kuvittele, että yön aikana sinut huumataan ja viedään salaiseen tutkimuskeskukseen.
Täällä aivosi irrotetaan ruumistasi ja asetetaan lasimaljaan. Ravinneliuos lasimaljassa
pitää aivosi hengissä. Aivosi kytketään supertietokoneeseen, joka on uskomattoman
kehittynyt. Supertietokone säätelee nyt kaikkea kokemaasi. Kun olet aikeissa kävellä,
supertietokone seuraa aivojesi toimintaa ja vaikuttaa aivoihisi niin, että tunnet
käveleväsi. Todellisuudessa et kuitenkaan kävele, vaan olet vain aivot lasimaljassa. Elät
supertietokoneen luomassa virtuaalimaailmassa, joka on viimeistä piirtoa myöten aivan
samanlainen kuin oikea maailma. Mistä tiedät, ettet ole nyt vain aivot lasimaljassa?

Mitä tämä ajatuskoe kertoo kyvystämme tietää maailmasta? toiminnot
- ajatuskoe liitty tietoteoriaan
- emme voi olla täysin varmoja, ettemme ole aivot lasimaljassa
- emme voi tietää, elämmekö havaitsemassamme todellisuudessa, vai kuvittelemmeko sen
- Descartes ajatteli, että jos pystymme kuvittelemaan manipuloinnin ja varautumaan siihen, emme ole aivot lasimaljassa
- hän ajatteli, että se, joka haluaisi manipuloida meitä, estäisi sellaiset aivotoiminnot
- "Voimmeko tietää mitään varmasti", kysyy skeptismi
- "Ovatko havainnot vain omassa päässäni", kysyy solipsismi

1. Filosofia ja filosofian opiskelu

1. Mihin filosofia pyrkii?
- pyrkii selittämään todellisuutta rationaalisesti eli johdonmukaisella ajattelulla
- filosofian tutkimusmenetelmänä on oma ajattelu

2. Mitä filosofia on?
- sananmukaisesti filosofia tarkoittaa viisauden ystävyyttä tai rakkautta
- erilaisten kysymysten pohtimista ja niihin vastaamista
- maailmankatsomuksellista pohdintaa
- perimmäisten kysymysten pohdintaa
- filosofia on tieteiden äiti, sillä sen pohjalta ovat muut tieteet syntyneet
-asioiden käsitteellistämistä
- tutustumista ajattelijoihin
- ihmettelyä, uusin silmin näkemistä
- tieteenala, jota opetetaan yliopistossa
- filosofia myös tutkii muita tieteenaloja ja niiden tutkimusmenetelmiä

3. Miten filosofinen tutkimus etenee?
Problematisointi
- jotta asia voitaisiin rationaalisesti selittää, se on ensin kyseenalaistettava. On selvitettävä, mistä on kysymys. Filosofiassa ei ole itsestäänselvyyksiä.
Eksplikointi
- rationaalinen käsittely edellyttää, että asia selvennetään. Filosofiassa pyritään täsmällisyyteen, siinä luodaan ja käytetään tarkkoja käsitteitä.
Argumentointi
- päätökset perustellaan. Filosofiassa uskotaan vain hyviä ja järkeviä perusteluita.

4. Miksi kannattaa opiskella filosofiaa?
- filosofia auttaa ymmärtämään ympäröivää maailmaa
- auttaa kehittämään omaa ajattelua
- filosofian opintojen avulla oppii erottamaan tieteellisen tiedon arkitiedosta ja tieteen näennäistieteestä
- kehittää kriittistä ajattelua

Filosofiset kysymykset

Jokainen kirjoittaa paperille jonkin mielestään filosofisen kysymyksen. Muodostetaan 5 hengen ryhmiä ja jokainen esittää muille kysymyksensä ja perustelun, miksi kysymys on filosofinen. Ryhmä valitsee kaksi kysymystä esitettäväksi muulle luokalle. Lopuksi ope kerää kysymykset taltaan.