FI01 1B kevät 2026
Vastaukset kertauskysymyksiin
Kertauskysymyksiä FI01 kurssiin
13. Tiede ja näennäistiede
Tieteen yleiset tuntomerkit ovat:
- objektiivisuus
- autonomisuus
- julkisuus
- kriittisyys
- edistyvyys
Tiede nauttii nykyään suurta arvostusta ja tieteellä on suuri poliittinen merkitys ja tieto on valtaa. Kaikki tietellisenä tietona esiintyvät aatevirtaukset eivät kuitenkaan täytä näitä tieteellisen tiedon kriteereitä, vaikka esiintyvät tieteellisenä tietona. Näitä aatevirtauksia kutsutaan näennäis- eli pseudotieteiksi. Esimerkkejä pseudotieteistä ovat esimerkiksi astrologia, grafologia, homeopatia, rokotevastaisuus ja ns. älykäs suunnittelu.
Pseudotieteet eivät noudata yleisesti hyväksyttyjä tieteellisen tiedon ihanteita. Niille on ominaista:
- pysyttelevät dogmaattisesti oppijärjestelmissään havainnoista riippumatta
- tyypillisesti uskomusten taustalta löytyy taho, jonka kirjoituksiin ja puheisiin vedotaan
- oppeja ei alisteta käytännön kokeelliseen testiin ja usein käsitteet ovat niin epämääräisesti muotoiltuja, että niiden
kokeellinen testaaminen voi olla hankalaa
- objektiivisuus
- autonomisuus
- julkisuus
- kriittisyys
- edistyvyys
Tiede nauttii nykyään suurta arvostusta ja tieteellä on suuri poliittinen merkitys ja tieto on valtaa. Kaikki tietellisenä tietona esiintyvät aatevirtaukset eivät kuitenkaan täytä näitä tieteellisen tiedon kriteereitä, vaikka esiintyvät tieteellisenä tietona. Näitä aatevirtauksia kutsutaan näennäis- eli pseudotieteiksi. Esimerkkejä pseudotieteistä ovat esimerkiksi astrologia, grafologia, homeopatia, rokotevastaisuus ja ns. älykäs suunnittelu.
Pseudotieteet eivät noudata yleisesti hyväksyttyjä tieteellisen tiedon ihanteita. Niille on ominaista:
- pysyttelevät dogmaattisesti oppijärjestelmissään havainnoista riippumatta
- tyypillisesti uskomusten taustalta löytyy taho, jonka kirjoituksiin ja puheisiin vedotaan
- oppeja ei alisteta käytännön kokeelliseen testiin ja usein käsitteet ovat niin epämääräisesti muotoiltuja, että niiden
kokeellinen testaaminen voi olla hankalaa
12. Mistä tieteessä on kysymys?
1. Miten alla listatuissa lukioaineissa saadaan uutta tietoa:
-
historia
-
biologia
-
fysiikka
-
kemia
-
filosofia
-
äidinkieli ja kirjallisuus
2. Pohdinta kuvitteellisista hypoteeseista
Miten seuraavia kuvitteellisia hypoteeseja voisi tutkia:
a. ”Lasten hiekkalaatikkoleikit parantavat sosiaalisuutta.”
b. ”Punainen väri aiheuttaa migreeniä.”
c. ”Kuu on juustoa.”
d. ”Ihminen on, mitä hän syö.”
e. ”Lukio-opinnot eivät opeta elämään.”
f. ”Musiikin kuuntelu auttaa muistamaan.”
12. Tieteellinen tutkimus
12. Tieteellinen tutkimus
Lue oppikirjan kpl. 12. Selitä, mitä kukin tieteellisen tutkimuksen vaihe tarkoittaa.
Tieteellisen tutkimuksen vaiheet
1. Tutkimusongelman muotoileminen
2. Tutkimusmenetelmän valitseminen
3. Hypoteesin muotoileminen
4. Havaintoaineiston kerääminen
5. Aineiston analysointi
6. Tutkimustulosten raportointi
Mitä tarkoittaa se, että tiede on fallibilistista?
Tieteellisen tutkimuksen vaiheet
1. Tutkimusongelman muotoileminen
2. Tutkimusmenetelmän valitseminen
3. Hypoteesin muotoileminen
4. Havaintoaineiston kerääminen
5. Aineiston analysointi
6. Tutkimustulosten raportointi
Mitä tarkoittaa se, että tiede on fallibilistista?
11. Arkitieto ja tieteellinen tieto
Millaiset piirteet ovat ominaisia
a) arkitiedolle
- perustuu kokemukseen ja välittömiin havaintoihin
- koskee asioiden ulkoisia ja havaittavia ominaisuuksia
- syntyy monesti automaattisesti ja on usein tiedostamatonta
- käsittelee yksittäisiä erillisiä asioita, tilanteita ja toimintatapoja
- on usein tietotaitoa
b) tieteelliselle tiedolle
Tieteellisen tiedon kriteerit:
Objektiivisuus: tulokset ovat riippumattomia tutkijoiden henkilökohtaisista näkemyksistä.
Autonomisuus: tutkimus on riippumatonta tieteen ulkopuolisista tahoista, kuten politiikasta tai rahasta.
Julkisuus: tulokset ja kaikki tutkimuksen vaiheet ovat tiedeyhteisön tiedossa ja toistettavissa.
Kriittisyys: tieteellinen tieto hyväksytään vasta perusteellisen seulonnan ja arvioinnin jälkeen.
Edistyvyys: tieteellinen tieto on itseään korjaavaa ja kumulatiivistä eli uusi tieto rakentuu vanhan päälle ja korjaa sitä.
a) arkitiedolle
- perustuu kokemukseen ja välittömiin havaintoihin
- koskee asioiden ulkoisia ja havaittavia ominaisuuksia
- syntyy monesti automaattisesti ja on usein tiedostamatonta
- käsittelee yksittäisiä erillisiä asioita, tilanteita ja toimintatapoja
- on usein tietotaitoa
b) tieteelliselle tiedolle
Tieteellisen tiedon kriteerit:
Objektiivisuus: tulokset ovat riippumattomia tutkijoiden henkilökohtaisista näkemyksistä.
Autonomisuus: tutkimus on riippumatonta tieteen ulkopuolisista tahoista, kuten politiikasta tai rahasta.
Julkisuus: tulokset ja kaikki tutkimuksen vaiheet ovat tiedeyhteisön tiedossa ja toistettavissa.
Kriittisyys: tieteellinen tieto hyväksytään vasta perusteellisen seulonnan ja arvioinnin jälkeen.
Edistyvyys: tieteellinen tieto on itseään korjaavaa ja kumulatiivistä eli uusi tieto rakentuu vanhan päälle ja korjaa sitä.
Tehtäviä rationalismi ja empirismi
Joitakin väitteitä ei voi koskaan empiirisesti todistaa, jotkin väitteet taas toisaalta vaativat havaintoja tuekseen. Kumpaan ryhmään luokittelisit seuraavat lasahdukset?
Ulkona on helle. Vaatii havaintoa tuekseen.
Kevyet esineet putoavat tyhjiössä yhtä nopeasti kuin painavat. Vaatii havaintoa tuekseen.
Urheilutähtien käyttö mainoksissa lisää tuotteen myyntiä. Vaatii havaintoa tuekseen.
Jumala on olemassa. Ei voi empiirisesti todistaa.
Kiusaaminen on väärin. Ei voi todistaa empiirisesti. Kyse on arvopohjaisesta tulkinnasta.
Järvimaisema on kaunis. Ei voi todistaa empiirisesti, koska kyse on makuasioista.
keltainen toimii hyvin huomiovärinä. Vaatii havaintoa tuekseen.
Kahvi virkistää. Vaatii havaintoa tuekseen.
2+3=5 Ei voi todistaa empiirisesti. On rationaalinen matemaattinen totuus.
Ensi kesäkuussa Pariisissa ei ole pakkasta. Ei voi todistaa empiirisesti tällä hetkellä.
Armokuolema on oikein. Ei voit todistaa empiirisesti, koska kyse on arvopohjaisesta tulkinnasta.
Virikkeitä saanut ja mielekästä elämää elävä rotta valitsee sokeriveden heroiinin sijaan. Vaatii havaintoa tuekseen.
Empirismissä puhutaan tiedosta a posteriori eli kokemuksen jälkeen ja rationalismissa tiedosta a priori eli ennen kokemusta. Mitkä seuraavista väitteistä ovat luonteeltaan a posteriori ja mitkä a priori?
a) Jokainen gynegologi on lääkäri. a priori-tietoa, koska gynegologin peruskoulutus on lääkäri.
b) Kaikki lukiolaiset ovat fiksuja. a posteriori-tietoa, koska fiksuus sinänsä ei kuulu lukiolaisen käsitteeseen.
c) Jokainen riittävän kevyellä vauhdilla ilmaan heitetty kappale palaa takaisin maan pinnalle. a posteriori-tietoa
d) Aleksander Stubb on Suomen presidentti. a posteriori-tietoa, koska presidenttiys ei kuulu Alexander Stubbin käsitteeseen.
e) Kaikki poikamiehet ovat naimattomia. a priori-tietoa, koska naimattomuus kuuluu poikamiehen käsitteeseen.
f) Kuopuksella ei ole pikkusisaria. a priori-tietoa, koska kuopuksen käsitteeseen kuuluu olla perheen nuorin lapsi.
Mihin perustuu seuraavien väitteiden totuus?
a) Kolmiossa on kolme kulmaa. a priori-tietoa, sillä kolmion käsitteeseen kuuluu kolme kulmaa.
b) Suomessa on enemmän kuin kymmenen ihmistä. a posteriori-tietoa, koska se perustuu havaintoihin.
c) Tupakoitsijat kuolevat nuorempina kuin tupakoimattomat. Todennäköinen tieto. Jos tupakoit, todennäköisyys kuolla nuorempana kuin tupakoimattomat kasvaa.
Yo-tehtävä, kevät 2010.
Ulkona on helle. Vaatii havaintoa tuekseen.
Kevyet esineet putoavat tyhjiössä yhtä nopeasti kuin painavat. Vaatii havaintoa tuekseen.
Urheilutähtien käyttö mainoksissa lisää tuotteen myyntiä. Vaatii havaintoa tuekseen.
Jumala on olemassa. Ei voi empiirisesti todistaa.
Kiusaaminen on väärin. Ei voi todistaa empiirisesti. Kyse on arvopohjaisesta tulkinnasta.
Järvimaisema on kaunis. Ei voi todistaa empiirisesti, koska kyse on makuasioista.
keltainen toimii hyvin huomiovärinä. Vaatii havaintoa tuekseen.
Kahvi virkistää. Vaatii havaintoa tuekseen.
2+3=5 Ei voi todistaa empiirisesti. On rationaalinen matemaattinen totuus.
Ensi kesäkuussa Pariisissa ei ole pakkasta. Ei voi todistaa empiirisesti tällä hetkellä.
Armokuolema on oikein. Ei voit todistaa empiirisesti, koska kyse on arvopohjaisesta tulkinnasta.
Virikkeitä saanut ja mielekästä elämää elävä rotta valitsee sokeriveden heroiinin sijaan. Vaatii havaintoa tuekseen.
Empirismissä puhutaan tiedosta a posteriori eli kokemuksen jälkeen ja rationalismissa tiedosta a priori eli ennen kokemusta. Mitkä seuraavista väitteistä ovat luonteeltaan a posteriori ja mitkä a priori?
a) Jokainen gynegologi on lääkäri. a priori-tietoa, koska gynegologin peruskoulutus on lääkäri.
b) Kaikki lukiolaiset ovat fiksuja. a posteriori-tietoa, koska fiksuus sinänsä ei kuulu lukiolaisen käsitteeseen.
c) Jokainen riittävän kevyellä vauhdilla ilmaan heitetty kappale palaa takaisin maan pinnalle. a posteriori-tietoa
d) Aleksander Stubb on Suomen presidentti. a posteriori-tietoa, koska presidenttiys ei kuulu Alexander Stubbin käsitteeseen.
e) Kaikki poikamiehet ovat naimattomia. a priori-tietoa, koska naimattomuus kuuluu poikamiehen käsitteeseen.
f) Kuopuksella ei ole pikkusisaria. a priori-tietoa, koska kuopuksen käsitteeseen kuuluu olla perheen nuorin lapsi.
Mihin perustuu seuraavien väitteiden totuus?
a) Kolmiossa on kolme kulmaa. a priori-tietoa, sillä kolmion käsitteeseen kuuluu kolme kulmaa.
b) Suomessa on enemmän kuin kymmenen ihmistä. a posteriori-tietoa, koska se perustuu havaintoihin.
c) Tupakoitsijat kuolevat nuorempina kuin tupakoimattomat. Todennäköinen tieto. Jos tupakoit, todennäköisyys kuolla nuorempana kuin tupakoimattomat kasvaa.
Yo-tehtävä, kevät 2010.
9. Immanuel Kant empirismin ja rationalismin yhdistäjänä
9. Tiedon lähde - järki vai kokemus?
Lue oppik. s. 104-114 ja vastaa kysymyksiin.
Rationalismi
1. Millaista on rationaalinen tieto?
- tietoa, joka saavutetaan pääasiallisesti järjen avulla.
2. Miksi rationalistit eivät arvosta havaintotietoa tiedon perustana?
- heidän mielestään aistihavainnot eivät aina pidä paikkaansa, koska aistit voivat erehtyä ja havaintotieto muuttuu koko ajan.
3. Rationalistit ajattelevat että ihmisellä on paljon myötäsyntyistä tietoa ja monesti oppiminen on vain mieleen palauttamista. Anna
esimerkkejä tällaisesta myötäsyntyisestä tiedosta.
- rationalistit ajattelevat, että ihmisellä on jo syntyessään jotain myötäsyntyistä tietoa, tätä kutsutaan a priori-tiedoksi
- esimerkkejä a priori-tiedosta: kolmiossa on kolm kulmaa, ympyrässä ei ole kulmia, kuopuksella ei ole pikkusisaria, pokamiehet ovat naimattomia, sijoitamme havainnot aikaan ja paikkaan
4. Millaisia ongelmia rationaaliseen tietoon liittyy?
- rationalistinen tieto on varmaa, mutta se ei kuvaa maailmaa kovin hyvin
Empirismi
5. Millaista on empiirinen tieto?
- kokemusperäistä tietoa, joka perustuu havaintoon
6. Millaiseksi empiristit ymmärtävät ihmismielen?
- ihmismieli on kuin tyhjä taulu, johon kokemukset piirtävät merkkinsä
- ihmisellä ei ole mitään synnynnäistä tietoa
- empiirinen tieto on a posteriori-tietoa eli tietoa havainnon jälkeen. Esim. Liisan pusero on punainen.
7. Millaisia ongelmia empirismiin liittyy?
- empiirinen tieto ei ole aina varmaa ja empiirinen tieto muuttuu koko ajan
- ongelmana myös ns. ontologiset olennot, joita ei ole nähty olevan olemassa, kuten peikot, keijut, merenneidot, yksisarviset jne.
Immanuel Kant
8. Miten Immanuel Kant yhdisti rationalismin ja empirismin?
- Kant totesi, että havainnossa tarvitaan sekä empirismiä että rationalismi
- havaintomme suodattuvat meille järkemme rakenteiden kautta
Rationalismi
1. Millaista on rationaalinen tieto?
- tietoa, joka saavutetaan pääasiallisesti järjen avulla.
2. Miksi rationalistit eivät arvosta havaintotietoa tiedon perustana?
- heidän mielestään aistihavainnot eivät aina pidä paikkaansa, koska aistit voivat erehtyä ja havaintotieto muuttuu koko ajan.
3. Rationalistit ajattelevat että ihmisellä on paljon myötäsyntyistä tietoa ja monesti oppiminen on vain mieleen palauttamista. Anna
esimerkkejä tällaisesta myötäsyntyisestä tiedosta.
- rationalistit ajattelevat, että ihmisellä on jo syntyessään jotain myötäsyntyistä tietoa, tätä kutsutaan a priori-tiedoksi
- esimerkkejä a priori-tiedosta: kolmiossa on kolm kulmaa, ympyrässä ei ole kulmia, kuopuksella ei ole pikkusisaria, pokamiehet ovat naimattomia, sijoitamme havainnot aikaan ja paikkaan
4. Millaisia ongelmia rationaaliseen tietoon liittyy?
- rationalistinen tieto on varmaa, mutta se ei kuvaa maailmaa kovin hyvin
Empirismi
5. Millaista on empiirinen tieto?
- kokemusperäistä tietoa, joka perustuu havaintoon
6. Millaiseksi empiristit ymmärtävät ihmismielen?
- ihmismieli on kuin tyhjä taulu, johon kokemukset piirtävät merkkinsä
- ihmisellä ei ole mitään synnynnäistä tietoa
- empiirinen tieto on a posteriori-tietoa eli tietoa havainnon jälkeen. Esim. Liisan pusero on punainen.
7. Millaisia ongelmia empirismiin liittyy?
- empiirinen tieto ei ole aina varmaa ja empiirinen tieto muuttuu koko ajan
- ongelmana myös ns. ontologiset olennot, joita ei ole nähty olevan olemassa, kuten peikot, keijut, merenneidot, yksisarviset jne.
Immanuel Kant
8. Miten Immanuel Kant yhdisti rationalismin ja empirismin?
- Kant totesi, että havainnossa tarvitaan sekä empirismiä että rationalismi
- havaintomme suodattuvat meille järkemme rakenteiden kautta
Tieto-oppi
8. Onko ihmisen tahto vapaa?
8. Todellisuus, sattumaa vai määräytynyttä?
Lue kpl. 8. ja tee kappaleen tehtävät 1,2,3,6 ja 8 sähköisestä kirjasta.
8. Todellisuus, sattumaa vai määräytynyttä?
Pohtikaa seuraavia väittämiä:
a. ”Voin tahtoa, mitä haluan.”
b. ”Olen vapaa.”
c. ”Elämälläni on ennalta määrätty syy tai tavoite.”
d. ”Elämän tarkoitus on etsiä elämän tarkoitusta.”
7. Todellisuus - henkeä vai ainetta?
6. Todellisuus - yksilöstä riippuvainen vai riippumaton?
Tunnista argumentaatiovirhe
Nimeä argumentointivirhe, jos sellainen on lauseessa. Perustele ratkaisusi.
a) Haluat siis viinit ruokakauppoihin. Kohta varmaan haluat, että alaikäisille myydään välitunnilla kokaiinia! Olkiukko.
b) Trump otti malarialääkettä eikä saanut koronaa. Malarialääke siis toimii koronan estolääkkeenä. Väärän syyn ja seurauksen olettaminen.
c) Avioeroja on enemmän Itä-Helsingissä kuin muissa kaupunginosissa. Itähelsinkiläisyys siis altistaa avioeroille. Väärän syyn ja seurauksen olettaminen.
d) Yksisarvisparantajan puheisiin syöpähoidoista ei kannata uskoa, sillä hän ei ole asiantuntija. lause on ok.
e) Tartuntataudeilta kannattaa suojautua välimatkaa pitämällä. Mutta halailethan sinäkin kavereitasi! Tu quoque-kommentti eli sinä myös- kommentti.
a) Haluat siis viinit ruokakauppoihin. Kohta varmaan haluat, että alaikäisille myydään välitunnilla kokaiinia! Olkiukko.
b) Trump otti malarialääkettä eikä saanut koronaa. Malarialääke siis toimii koronan estolääkkeenä. Väärän syyn ja seurauksen olettaminen.
c) Avioeroja on enemmän Itä-Helsingissä kuin muissa kaupunginosissa. Itähelsinkiläisyys siis altistaa avioeroille. Väärän syyn ja seurauksen olettaminen.
d) Yksisarvisparantajan puheisiin syöpähoidoista ei kannata uskoa, sillä hän ei ole asiantuntija. lause on ok.
e) Tartuntataudeilta kannattaa suojautua välimatkaa pitämällä. Mutta halailethan sinäkin kavereitasi! Tu quoque-kommentti eli sinä myös- kommentti.
5. Argumentaation heikkouksia
Lue kpl. 5 ja tee kappaleen tehtävät 1,2 ja 4. Sen jälkeen voit tehdä open jakaman monisteen tehtävä "Tunnista argumentointivirhe".
4. ja 5. Pätevän päättelyn perusteet ja Argumentaation heikkouksia
Palautuskansio tehtävälle yo-kysymyksistä
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Tehtävä filosofian yo-kysymyksistä
Tutustukaa eri vuosien filosofian yo-tehtäviin Abitreenien sivulla https://yle.fi/aihe/abitreenit/filosofia
Yrittäkää löytää vähintään kaksi esimerkkitehtävää jokaisesta filosofian osa-alueesta (paitsi estetiikka). Kirjatkaa tehtävien numerot ja ajankohta ylös. Perustelkaa, miksi kysymys mielestänne kuuluu valitsemaanne filosofian osa-alueeseen. Palauttakaa tehtävä oheiseen palautuskansioon. Tehtävän voi tehdä joko yksin tai parityönä.
Yrittäkää löytää vähintään kaksi esimerkkitehtävää jokaisesta filosofian osa-alueesta (paitsi estetiikka). Kirjatkaa tehtävien numerot ja ajankohta ylös. Perustelkaa, miksi kysymys mielestänne kuuluu valitsemaanne filosofian osa-alueeseen. Palauttakaa tehtävä oheiseen palautuskansioon. Tehtävän voi tehdä joko yksin tai parityönä.
Millaisia ovat filosofiset kysymykset.pptx
2. Aristoteles
2. Sokrates
Lue oppikirjan s. 16-17 ja seuraavan linkin alta https://mielenihmeet.fi/sokrates-filosofian-isan-elamankerta/teksti, missä on lisätietoa Sokrateesta astaa tekstin pohjalta seuraaviin kysymyksiin:
1. Mitä on relativismi (googleta!). Miksi Sokrates vastusti sitä?
2. Millaista nöyryyttä Sokrates osoitti suhteessa tietoon?
3. Mitä Sokrates tarkoitti lauseella "hyve on tietoa"?
4. Millainen oli Sokrateen tapa hankkia tietoa, ns. sokraattinen menetelmä?
5. Sokrates tuomittiin jumalanpilkasta ja nuorison villitsemisestä kuolemaan. Mikä saattoi olla todellinen syy tuomioon?'
6. Keksisitkö muita ajattelijoita, jotka ovat saaneet jakaa Sokrateen kohtalon?
1. Mitä on relativismi (googleta!). Miksi Sokrates vastusti sitä?
2. Millaista nöyryyttä Sokrates osoitti suhteessa tietoon?
3. Mitä Sokrates tarkoitti lauseella "hyve on tietoa"?
4. Millainen oli Sokrateen tapa hankkia tietoa, ns. sokraattinen menetelmä?
5. Sokrates tuomittiin jumalanpilkasta ja nuorison villitsemisestä kuolemaan. Mikä saattoi olla todellinen syy tuomioon?'
6. Keksisitkö muita ajattelijoita, jotka ovat saaneet jakaa Sokrateen kohtalon?
2. Filosofian synty antiikin Kreikassa
Siljan essee
Lue Siljan essee ja alleviivaa vastaukset kysymyksiin:
Mitä filosofia on?
Mitä filosofia tutkii?
Miten filosofia tutkii?
Mitä hyötyä filosofiasta on?
Mitä filosofia on?
Mitä filosofia tutkii?
Miten filosofia tutkii?
Mitä hyötyä filosofiasta on?
1. Filosofisia ajatuskokeita
Theseuksen laiva
Kuvittele, että kreikkalaisen mytologian sankarin Theseuksen laiva lähtee satamasta.
Matkan aikana laivan kaikki osat vaihdetaan yksi kerrallaan. Kun laiva palaa takaisin
satamaan, onko se enää sama laiva, jos sen kaikki osat on vaihdettu uusiin?
Kuvittele myös, että Theseuksen laivaa seuraa toinen laiva, joka kerää kaikki vanhat
osat kyytiin sitä mukaa, kun ne heitetään mereen. Kun uusittu laiva palaa satamaan,
vanhoista osista kootaan toinen Theseuksen laiva. Kumpi on aito Theseuksen laiva?
Mitä tämä ajatuskoe kertoo identiteetistä, eli siitä, mikä tekee oliosta juuri sen olion?
- ajatuskoe koskee identiteettiä ja muutosta
- Mikä tekee Theseuksen laivasta Theseuksen laivan? Theseuksen laivan idea. Ei haittaa, vaikka kaikki laivan osat on korvattu uudella. Identiteetti säilyy. Olenko minä sama ihminen 16-vuotiaana ja 50-vuotiaana? Mikä tekee minusta minut? Identiteetti, minuuden idea.
Vilkaise myös yo-tehtävä 6. syksy 2012 https://yle.fi/progressive/fynd/oppiminen/oppiminen.yle.fi/yo-kokeet/filosofia_s2012.pdf
Aivot lasimaljassaKuvittele, että kreikkalaisen mytologian sankarin Theseuksen laiva lähtee satamasta.
Matkan aikana laivan kaikki osat vaihdetaan yksi kerrallaan. Kun laiva palaa takaisin
satamaan, onko se enää sama laiva, jos sen kaikki osat on vaihdettu uusiin?
Kuvittele myös, että Theseuksen laivaa seuraa toinen laiva, joka kerää kaikki vanhat
osat kyytiin sitä mukaa, kun ne heitetään mereen. Kun uusittu laiva palaa satamaan,
vanhoista osista kootaan toinen Theseuksen laiva. Kumpi on aito Theseuksen laiva?
Mitä tämä ajatuskoe kertoo identiteetistä, eli siitä, mikä tekee oliosta juuri sen olion?
- ajatuskoe koskee identiteettiä ja muutosta
- Mikä tekee Theseuksen laivasta Theseuksen laivan? Theseuksen laivan idea. Ei haittaa, vaikka kaikki laivan osat on korvattu uudella. Identiteetti säilyy. Olenko minä sama ihminen 16-vuotiaana ja 50-vuotiaana? Mikä tekee minusta minut? Identiteetti, minuuden idea.
Vilkaise myös yo-tehtävä 6. syksy 2012 https://yle.fi/progressive/fynd/oppiminen/oppiminen.yle.fi/yo-kokeet/filosofia_s2012.pdf
Kuvittele, että yön aikana sinut huumataan ja viedään salaiseen tutkimuskeskukseen.
Täällä aivosi irrotetaan ruumistasi ja asetetaan lasimaljaan. Ravinneliuos lasimaljassa
pitää aivosi hengissä. Aivosi kytketään supertietokoneeseen, joka on uskomattoman
kehittynyt. Supertietokone säätelee nyt kaikkea kokemaasi. Kun olet aikeissa kävellä,
supertietokone seuraa aivojesi toimintaa ja vaikuttaa aivoihisi niin, että tunnet
käveleväsi. Todellisuudessa et kuitenkaan kävele, vaan olet vain aivot lasimaljassa. Elät
supertietokoneen luomassa virtuaalimaailmassa, joka on viimeistä piirtoa myöten aivan
samanlainen kuin oikea maailma. Mistä tiedät, ettet ole nyt vain aivot lasimaljassa?
Mitä tämä ajatuskoe kertoo kyvystämme tietää maailmasta?
- ajatuskoe liittyy tietoteoriaan. Emme voi olla täysin varmoja, ettemme ole aivot lasimaljassa.
- emme voi tietää varmasti, elämmekö havaitsemassamme todellisuudessa, vai kuvittelemmeko sen
- Descartes ajatteli, että jos pystymme kuvittelemaan manipuloinnin ja varautumaan siihen, emme ole aivot lasimaljassa. Toki se, joka haluaisi manipuloida meitä, estäisi sellaiset aivotoiminnot. Ajattelen, siis olen.
- Tähän liittyy myös skeptismi: voimmeko tietää mitään varmasti.
- Tähän liittyy myös solipsismi: ovatko havaintoni olemassa vain päässäni.
1. Filosofia ja filosofian opiskelu
1. Mihin filosofia pyrkii?
- pyrkii selittämään todellisuutta rationaalisesti eli johdonmukaisella ajattelulla
- filosofian tutkimusmenetelmänä on oma ajattelu
2. Mitä filosofia on?
- sananmukaisesti filosofia tarkoittaa viisauden ystävyyttä tai rakkautta
- erilaisten kysymysten pohtimista ja niihin vastaamista
- maailmankatsomuksellista pohdintaa
- perimmäisten kysymysten pohdintaa
- filosofia on tieteiden äiti, sillä sen pohjalta ovat muut tieteet syntyneet
-asioiden käsitteellistämistä
- tutustumista ajattelijoihin
- ihmettelyä, uusin silmin näkemistä
- tieteenala, jota opetetaan yliopistossa
- filosofia myös tutkii muita tieteenaloja ja niiden tutkimusmenetelmiä
3. Miten filosofinen tutkimus etenee?
Problematisointi
- jotta asia voitaisiin rationaalisesti selittää, se on ensin kyseenalaistettava. On selvitettävä, mistä on kysymys. Filosofiassa ei ole itsestäänselvyyksiä.
Eksplikointi
- rationaalinen käsittely edellyttää, että asia selvennetään. Filosofiassa pyritään täsmällisyyteen, siinä luodaan ja käytetään tarkkoja käsitteitä.
Argumentointi
- päätökset perustellaan. Filosofiassa uskotaan vain hyviä ja järkeviä perusteluita.
4. Miksi kannattaa opiskella filosofiaa?
- filosofia auttaa ymmärtämään ympäröivää maailmaa
- auttaa kehittämään omaa ajattelua
- filosofian opintojen avulla oppii erottamaan tieteellisen tiedon arkitiedosta ja tieteen näennäistieteestä
- kehittää kriittistä ajattelua
- pyrkii selittämään todellisuutta rationaalisesti eli johdonmukaisella ajattelulla
- filosofian tutkimusmenetelmänä on oma ajattelu
2. Mitä filosofia on?
- sananmukaisesti filosofia tarkoittaa viisauden ystävyyttä tai rakkautta
- erilaisten kysymysten pohtimista ja niihin vastaamista
- maailmankatsomuksellista pohdintaa
- perimmäisten kysymysten pohdintaa
- filosofia on tieteiden äiti, sillä sen pohjalta ovat muut tieteet syntyneet
-asioiden käsitteellistämistä
- tutustumista ajattelijoihin
- ihmettelyä, uusin silmin näkemistä
- tieteenala, jota opetetaan yliopistossa
- filosofia myös tutkii muita tieteenaloja ja niiden tutkimusmenetelmiä
3. Miten filosofinen tutkimus etenee?
Problematisointi
- jotta asia voitaisiin rationaalisesti selittää, se on ensin kyseenalaistettava. On selvitettävä, mistä on kysymys. Filosofiassa ei ole itsestäänselvyyksiä.
Eksplikointi
- rationaalinen käsittely edellyttää, että asia selvennetään. Filosofiassa pyritään täsmällisyyteen, siinä luodaan ja käytetään tarkkoja käsitteitä.
Argumentointi
- päätökset perustellaan. Filosofiassa uskotaan vain hyviä ja järkeviä perusteluita.
4. Miksi kannattaa opiskella filosofiaa?
- filosofia auttaa ymmärtämään ympäröivää maailmaa
- auttaa kehittämään omaa ajattelua
- filosofian opintojen avulla oppii erottamaan tieteellisen tiedon arkitiedosta ja tieteen näennäistieteestä
- kehittää kriittistä ajattelua
1. Filosofia ja filosofian opiskelu
Lue oppikirjan kappale 1. ja tee tehtävät 1 - 5.
