Velvollisuusetiikka eli deontologinen etiikka on eettinen suuntaus, jonka mukaan teon moraalisuus perustuu velvollisuuksiin, sääntöihin ja periaatteisiin. 

Keskeisiä piirteitä:
- oikea teko noudattaa moraalisia sääntöjä ja velvollisuuksia
- olennaista toiminnan moraalisuuden arvioimisen suhteen eivät ole tekojen seuraukset vaan tekojen perusteet
- teon seuraukset ratkaisevia eli teko voi olla väärä, vaikka seuraukset olisivat hyvät ja vastaavasti teko voi olla oikein, vaikka seuraukset olisivat huonot
- ihmisillä on moraalisia velvollisuuksia (esim. valehtelu ei hyväksyttyä)

Tunnetuin puolustaja on Immanuel Kant
- Hänen mukaansa moraalinen teko perustuu velvollisuudentuntoon.
- Järkeä voidaan käyttää teoreettisesti ja käytännöllisesti. Teoreettinen järki keskittyy tietoon ja käytännöllinen järki tavoitteelliseen toimintaan.
- Hypoteettiset imperatiivit ovat ehdollisia käskyjä, jotka kertovat mitä pitä tehdä, jotta saavuttaa tietyn päämäärän.
- Kategoriset imperatiivit ovat ehdottomia käskyjä, jotka muodostavat moraalilain. Yksi kategorisen imperatiivin muoto on: Toimi vain sellaisen periaatteen mukaisesti, jonka voit tahtoa tulevan yleiseksi laiksi. 
- On olemassa vain yksi itsessään arvokas asia: hyvä tahto. 

Käytännöllisen järjen postulaatit ovat Kantin perusoletuksia, jotka eivät ole todistettavissa teoreettisella järjellä, mutta on oletettava moraalin mielekkyyden vuoksi. 
Käytännöllisen järjen postulaatit:
1) Tahto on vapaa (--> moraalinen vastuu edellyttää vapautta ja ihmiset voivat toimia velvollisuuksien mukaan vain jos heillä on vapaa tahto)
2) Sielu on kuolematon (--> täydellistä moraalista hyvyyttä ei saavuteta yhdessä elämässä, joten oletettavaa on, että sielu jatkaa elämää)
3) Jumala on olemassa (--> moraalin päämääränä on korkein hyvä ja, koska hyveet eivät automaattisesti johda onnellisuuteen, on oletettavaa, että Jumala takaa onnellisuuden)

Velvollisuusetiikan ongelmia
- jäykkyys (käskyt ehdottomia eivätkä ota huomioon tilannetta)
- seurausten sivuuttaminen ( teon vaikutuksia ei pidetä ratkaisevina --> intuition vastaiset lopputulokset)
- velvollisuuksien ristiriidat
- motivaatio-ongelma (moraalinen vastuu perustuu velvollisuuteen, ei esim. tunteisiin)
- liiallinen vaativuus (edellyttää jatkuvaa moraalista itsekuria)
- periaatteet saattavat olla vaikeasti sovellettavissa
- väitetään universaaliksi, mutta käytännössä melko kulttuurisidonnainen