LINKKI-projekti

LINKKI-projekti

LINKKI - aineenhallinnallinen keskusteluyhteys ala- ja yläkoulujen välille

Tarkoituksena on luoda oppiaineiden sisäistä keskustelua luokanopettajien ja aineenopettajien välille
(5.-6. luokkien opettajat ja 7.-9. luokkien opettajat). Alkuvaiheessa keskeisinä oppiaineina matematiikka, englanti, ruotsi, historia ja äidinkieli, myöhemmin voitaisiin ottaa mukaan myös muita reaaliaineita sekä taito- ja taideaineita. Yhdessä keskustellen pyritään selventämään, mitä asioita painotetaan kyseisen oppiaineen opetuksessa alakoulupuolella ja mitä taas yläkoulupuolella pidetään keskeisen tärkeinä asioina. Luodaan mahdollisuus esittää toiveita puolin ja toisin ja pyritään luomaan pysyvää yhteistyötä. Myös oppimateriaaleista, opetusmenetelmistä ja arviointiperusteista voidaan keskustella.

- kokoonnutaan joukolla, jossa on 5./6.lk luokanopettajia ja yläkoulujen aineenopettajia sekä mahdollisuuksien mukaan ala- ja yläkoulun laaja-alainen erityisopettaja ja erityisluokanopettajia (5.-7. luokilta), englannin ja ruotsin osalta alakoulusta myös aineenopettajia
- osallistuvien opettajien kierrätys eri vuosina, mahdollisuuksien mukaan (jotta mahdollisimman moni saadaan keskusteluyhteyden piiriin)
- kokoontumispaikan kierrätys eri vuosina; aluksi vaikkapa tutustuminen eri yläkouluihin (isommat tilat), kouluilla ehkä budjeteissaan jopa mahdollisuus tarjota kahvia/teetä ryhmille
- keskustelujen / yhteenvetojen kirjaaminen, tallentaminen pedanettiin myös niiden luettavaksi, jotka eivät pääse osallistumaan
- käynnistys keväällä 2016 (matematiikka ja englanti), jatkona syksyllä 2016 ruotsi
- sovittu myös kevät 2017 äidinkieli, syksy 2017 äidinkieli ja englanti, kevät 2018 historia

Vastuuhenkilö/koollekutsuja/alustaja

  • varaa tilan ja hoitaa kahvituksen
  • kerää ilmoittautumiset ja mahdollisia kysymyksiä/ehdotuksia etukäteen
  • toimii kirjurina, joka tekee yhteenvedon ja vie sen pedanettiin

Toistaiseksi vastuuhenkilönä toimii

Leppäsen Hanna, erityisopettaja, Hj. Nortamon peruskoulu

RUOTSIN LINKKI-TAPAAMINEN

RUOTSIN LINKKI-TAPAAMINEN

Pidettiin ti 20.9.2016 KLO 15.15
Hj. Nortamon peruskoulussa (Aronahteen kiinteistö, Nummenvahe 5)

Osallistujat:
Kirsi Hannukainen, Hj. Nortamon peruskoulu
Johanna Koski, Hj. Nortamon peruskoulu
Mira Norokallio, Hj. Nortamon peruskoulu
Minerva Halminen, Hj. Nortamon peruskoulu (osallistui äitiyslomalaisena)
Taija Viertonen, Raumanmeren peruskoulu
Heidi Huhtamaa, Kaaron koulu
Terhi Vedman-Leväniemi, Pyynpään koulu
Hanna Leppänen, Hj. Nortamon peruskoulu

Tilaisuuden keskusteluissa käsiteltiin mm. seuraavia aiheita:

Uusi OPS
*
tuntijako hyvin haastava yläkouluja ajatellen, uusi alkava kieli ja yksi viikkotunti 7. ja 8. luokalla, tullee näkymään aikanaan etenkin lukioon siirryttäessä. Onkohan lukiossa on tiedostettu yläluokkien tuntijaon muutokset?
* uusi OPS ohjaa "pois oppikirjasidonnaisuudesta", mutta toisaalta alakouluille hankitut uudet materiaalit on koettu erittäin hyviksi, tuntuisi hassulta, ellei niihin tukeuduttaisi, etenkin kun alakouluilla ruotsia opettavat luokanopettajat, joilla ei ole aiheeseen koulutusta. Vaatii luokanopettajalta erityisen paljon omaa panostusta ja innostusta, jota läsnä olleilta tuntui kyllä hienosti löytyvän!
* uusi OPS on ruotsin osalta melko väljä, sen tarkoitus on toimia ohjenuorana

Ryhmäkoot
* jakotunnit ja/tai pienemmät ryhmät mahdollistavat kielenopiskelun toiminnallisuuden, jota uusi OPS myös korostaa

Oppikirjat
* alakouluilla käytössä Hallonbåt (paitsi Nanussa Megafon), joka vaikuttaisi hyvältä. Opettaa kielioppiasioita, mutta ikään kuin sivumennen, korostamatta. Kieli kehittyy ja muuttuu ja tämän Hallonbåt on huomioinut hyvin (mm. yksi ainoa oppikirja, jossa samoissa kansissa työ- ja tekstikirja).
* kielen käyttöä eli puhumista Hallonbåt tukee hyvin, sisältää runsaasti paritöitä. Oppilaita rohkaistava puhumiseen. Opettaja saa rauhassa puhua suomen ruotsia, ei tarvitse yrittää riikinruotsia.
* yläkoulun opettajat pitivät erityisen tärkeänä fraasitason sanastoa, jota Hallonbåt opettaa hyvin, ja yläkoulun uusista kirjasarjoista På gång jatkaa. Joissain kouluissa vielä käytössä vanhahtavat Premiär ja Klick, joka olisi aiheellista päivittää uudenaikaisempaan kirjasarjaan.
* uuden OPSin mukaan mennään entiset 7.lk asiat kuudennen luokan aikana, joten entiset 8. luokan asiat mennään 7. ja 8. luokan aikana (oppituntimäärä puolittunut). Tästä syystä yläkouluissa jäävät uudehkot På Gång 7 –kirjat käyttämättä; ne kannattaisi varmaankin laittaa kiertoon eli alakouluille lisämateriaaliksi. Toisaalta yläkoulujen 7.lk ruotsinopettajien olisi hyvä saada 6. luokan Hallonbåt-kirjat, jotta tietävät mitä ja miten on pääpiirteissään käsitelty 6. luokan aikana.

Oppimisen tuki
* keskisteltiin lukioppilaiden huomioinnista opetuksessa ja arvioinnissa sekä aiheen haasteellisuudesta
* korostettiin, että on tärkeää, että alakouluilla kirjataan tukitoimet Wilmaan. Tällöin yläkouluun välittyy tieto, että oppilaalla on ollut kielenopiskelussa tuen tarvetta. Myös se olisi tärkeä kirjata, jos tukiopetusta on tarjottu, mutta ei vastaanotettu!

Arviointi
* olisiko mahdollista järjestää 6.lk keväällä jonkinmoinen ruotsin sanavarasto-testi?
* 9. luokan valtakunnalliset kokeet keväällä 2020 erityisen mielenkiintoiset, onko tasossa tapahtunut muutoksia

Sovittiin jatkosta
Jatkossa LINKKI-tapaamisia olisi ehkä parasta järjestää koulukohtaisina, siis Raumanmeren peruskoulun ruotsinopettajat kutsuvat keskusteluun mm. Kaaron ja Pyynpään koulussa ruotsia opettavat ja muut omansa.

ERITYISKIITOS ALAKOULUJEN EDUSTAJINA TOIMINEILLE TERHILLE JA HEIDILLE!

ENGLANNIN LINKKI-TAPAAMINEN

ENGLANNIN LINKKI-TAPAAMINEN

Pidettiin ma 23.5.2016 KLO 15.15

Uotilanrinteen peruskoulussa (Ota, Urheilukatu 22)

Osallistujat:

Kirsi Hannukainen, Uotilanrinteen peruskoulu
Johanna Koukkari, Uotilanrinteen peruskoulu
Mira Norokallio, Uotilanrinteen peruskoulu
Riina Hannula, Nanun koulu
Piia Mäenpää, Nanun koulu
Tiina Puisto, Nanun koulu
Hymy Laivo, Unajan koulu
Juha Raes, Unajan koulu
Katri Saarinen, Pyynpään koulu
Eva-Maria Tuomisto, Karin koulu
Hanna Leppänen, Uotilanrinteen peruskoulu

Tilaisuuden keskusteluissa käsiteltiin mm. seuraavia aiheita:

Puhekielen taitotaso ja rohkeus puhua

  • alakoulun näkökulmasta askarrutti puhekielen taso; kun kieli on alkava, ollaan niin kovin arkoja puhumaan, taitotasoa vaikea arvioida. Mitkä ovat puhekielen taidot yläkoulua aloitettaessa?
  • hyvin ja avoimesti osaavat jo yläkoulussa keskustella, tehdään paljon puhe- ja keskusteluharjoituksia, uusi OPS painottaa tätä vielä entistä enemmän
  • tapahtumassa/tapahtunut kulttuurin muutos, ”kehdataan” puhua, vaikka toki yksilökohtaisia eroja löytyy aina

Sanaston opiskelun tärkeys

  • suurimmat erot oppilaiden kesken yläkouluaikana liittyvät sanavaraston laajuuteen
  • sanaston oppimisen tekniikoita / monipuolista sanastoharjoittelua tehdään jo alakoulussa, voisiko olla jopa sanastotekniikan opiskeluviikkoja -> taito siirtyisi myös ruotsin sanaston opiskeluun
  • sanakokeiden sanastomäärissä alakoulun ja yläkoulun välillä suuria eroja / opettajakohtaisia eroja

Luetun ymmärtämisen harjoituksen merkitys

  • oppikirjasarjasta riippuen tätä painotetaan eri tavoin
  • tärkeää olisi jo alakoulussa tehdä lyhyitä luetunymmärtämisen harjoituksia, jotta tekniikka olisi tuttu
  • kuullunymmärtämisen kokeita voi muuntaa luetunymmärtämisen testeiksi/harjoituksiksi

Tietotekniikan hyväksikäyttö

  • netin oppimispelit laajemmin käyttöön, oppilaat eivät osaa vielä käyttää niitä opiskelunsa tukena omalla ajallaan

Uusi OPS

  • uuden OPSin tuntijaot kielien suhteen arveluttavat
  • uusi kieli ruotsi alkaa 6.lk kahdella viikkotunnilla ja heti 7.lk vain yksi viikkotunti; yhdellä viikkotunnilla ei alkavassa kielessä paljoa opita, tämä tulee näkymään lukio-opinnoissakin
  • englannin tunneista 9. luokalta siirretty tunti 2. luokalle, sisällöllisesti tämä tarkoittaisi, että osa kielen rakenteen asioista (esim. perfekti), tulisi käsitellä jo alakoulupuolella, mutta käytössä olevat opetusmateriaalit eivät tue tätä
  • oppiaineiden sisältöjä ei enää kerrota tarkasti -> ohjaa helposti entistä enemmän oppikirjakeskeisyyteen, vaikka pitäisi ohjata aivan toiseen suuntaan -> tasoeroja jatkossa entistä enemmän?

Tehtävätyypit

  • ovatko aukkotehtävät (joita nykyisissä tehtäväkirjoissa on runsaasti) parhaita mahdollisia?
  • Tuottavat luki- ja hahmotushäiriöisille oppilaille suuria haasteita. Voisiko harkita vaihtoehtoja?

TOIVOMUS ÄIDINKIELEN OPETUKSEEN

  • aikamuodot opittava alakoulussa hyvin, muuten kielten opiskelu yläkoulussa todella haastavaa
  • ehdotettiin tulevaisuudessa LINKKI-tapaamista, jossa keskustelisivat äidinkielen ja englannin opettajat

Sovittiin jatkosta

Englannin ja äidinkielen opettajien LINKKI-tapaaminen syksyllä 2017, aiheesta jo alustavasti keskusteltu äidinkielen OPS-ryhmän vastaavan kanssa.


MATEMATIIKAN LINKKI-TAPAAMINEN

MATEMATIIKAN LINKKI-TAPAAMINEN

Pidettiin to 26.5.2016 KLO 15.15
Uotilanrinteen peruskoulussa (Ota, Urheilukatu 22)

Osallistujat:
Olavi Käkönen, Uotilanrinteen peruskoulu
Sari Nupponen, Uotilanrinteen peruskoulu
Sirkka Pere, Uotilanrinteen peruskoulu
Sanna Tauluvuori, Uotilanrinteen peruskoulu
Katariina Santamaa, Raumanmeren peruskoulu
Susanna Santala, Nanun koulu
Hanna Ruohomäki, Nanun koulu
Jaana Kemppinen, Syvärauman ja Unajan koulu
Hanna Leppänen, Uotilanrinteen peruskoulu

Tilaisuuden keskusteluissa käsiteltiin mm. seuraavia aiheita:

Vihkotyöskentely ja ajattelun esiintuominen kirjallisessa muodossa

  • alakoulujen kirjasarjat erilaisia, mutta ilmeisesti suurimmassa osassa runsaasti kirjaan tehtäviä harjoituksia, joissain vihkotehtäviä vain kappaleiden lopussa, jolloin saattaa käydä niin, että niihin saakka ehtivät vain nopeimmin etenevät
  • yläkouluissa kaikissa käytössä kirjasarjat, joissa tehdään kaikki tehtävät vihkotyöskentelynä. Vihkotyöskentelyn osaaminen olisi siis olennaisen tärkeää, pelkillä vastauksilla pääsee ainoastaan vaikeuksiin…
  • vihkotyöskentelyn harjoittelu ohjaa myös uuden OPSin mukaisesti tuomaan esille ajattelua kirjallisessa muodossa, joko numeroin ja luvuin tai sanallisesti
  • olennaista osata osoittaa perustelut vastaukselle, tämä korostuu yläkoulussa
  • alakoulussakaan ei anneta kokeissa pisteitä pelkästä vastauksesta
  • ohjelmointi ja koodaus voisivat olla luonteva polku ajattelun sanoittamiseen…
  • ONHAN OPETTAJILLE TULOSSA RUNSAASTI KOULUTUSTA OHJELMOINNISTA/KOODAUKSESTA? Koska VESOt jäävät pois, koulutusta oltava tarjolla työaikana, uusi OPS edellyttää taitoja ja tietoja, joita opettajilla ei vielä ole

Sisällöistä

  • potenssilaskuja sekä laskuja erimerkkisillä luvuilla käsitelty osassa alakouluja, osa oppilaista tuntuu hallitsevan asian, osalle täysin uutta, vai onko? Käsitelläänkö kaikissa alakouluissa?
  • jakopisteen käytöstä toivottaisiin luovuttavan mahdollisimman paljon, suosittaisiin jakoviivaa, helpottaa opiskelua yläkoulussa. Oppilaille täytyy opettaa ja painottaa heti alusta alkaen, että murtoluku ON jakolasku.
  • yksiköt ja yksikkömuunnokset tärkeitä, ne on osattava, harjoiteltava hyvin jo alakoulussa
  • yksikköjen suuruusluokkien ja suuruusvertailun konkretisointi
  • mahdollisimman varhaisesta vaiheesta alkaen tulisi harjoitella laskujen vastausten suuruusluokka-arviointia: mitä vastaukseksi suunnilleen pitäisi tai voisi tulla, onko saatu vastaus järjellinen/mahdollinen.

Jakokulma versus allekkain jakolasku

  • yläkoulussa ei jakolaskuja juurikaan manuaalisesti suoriteta, mielipiteet tarpeellisuudesta jakautuvat; onko taitoa pidettävä yllä tai voiko taidon ylläpitämisestä olla haittaa?
  • useat opettajat eivät hallitse allekkain jakolaskua ollenkaan tai huonommin kuin jakokulman tai kokevat jakokulman käytön mielekkäämmäksi
  • jakokulman käyttö koetaan yleisesti selkeämpänä, useilla kokemus, että oppilaat ovat kokeneet jakokulman helpommaksi käyttää, saadessaan valita ovat siirtyneet enemmin siihen ja ihmetelleet, miksei tätä ole opetettu heille aiemmin. Poikkeus: hahmotushäiriöisillä koettu, että allekkain jakolaskussa on vähemmän suuntia hallittavana, jolloin oppilaiden on helpompi kirjata vastaukset oikein.

Merkintätavoista

  • alakoulupuolella oppimateriaalit ja –kokeet ohjeistaneet opettamaan, että on tärkeää osata merkitä koko lasku yhteen lausekkeeseen (mikä on tuottanut suuria vaikeuksia osalle oppilaista, ei päästä edes laskussa alkuun, kun ei saada rakennettua koko tehtävän kattavaa lauseketta
  • EI ENÄÄ! Tästä seuraa järjetöntä yhtä suuri kuin –merkin väärinkäyttöä
  • saa laskea osissa, ison lausekkeen rakentaminen turhaa tai ainakaan ei välttämätöntä, tätä voidaan harjoitella sitten vasta yläkoulussa
  • siis toivomus alakouluille: enää ei vaadita laajoja lausekkeita eikä ainakaan rangaista kokeissa, mikäli koko tehtävän kattava lauseke puuttuisikin. Laskut voi oikein hyvin tehdä erillisinä vaiheina eli saa laskea osissa!

Erityiskiitos alakoulupuolta kunniakkaasti edustaneille lukumääräisesti altavastaajina olleille opettajille Jaana Kemppinen ja Hanna Ruohomäki!

ÄIDIKIELEN LINKKI-TAPAAMINEN

Äidinkielen LINKKI-tapaaminen keväällä 2017

Äidinkielen OPS-ryhmän järjestämässä tiedotustilaisuudessa 12.4. keskusteltiin aiheesta ja todettiin, että aineenhallinnallinen yhteistyöpalaveri ala- ja yläkoulujen välillä olisi hyvä järjestää keväällä 2017, jolloin alakouluissa on jo opiskeltu vuosi uuden OPSin mukaan ja ensimmäinen uuden OPSin mukaista äidinkieltä opiskellut ikäluokka on siirtymässä alakoulusta yläkouluun. Asiasta lisätietoa kouluille rehtorien kautta huhtikuussa 2017.

Englannin LINKKI-tapaamisessa esitetty toivomus:
Äidinkielen ja englannin opettajien yhteinen LINKKI-tapaaminen syksyllä 2017

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä